YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 98/2004/4 Dnro LSY-2000-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2004/4 Dnro LSY-2000-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Vääräkosken vesivoimalaitoksen uudelleen rakentaminen Ähtärin kaupungissa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Koskienergia Oy HAKEMUS Keski-Suomen Valo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Vääräkosken vesivoimalaitoksen uudelleen rakentamiseen hakemukseen liitetyn Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn suunnitelman mukaisesti Ähtärin kaupungissa sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Yleistä Ylä- ja Ala-Vääräkosken vesivoimalaitokset sijaitsevat Ähtärin kaupungin Vääräkosken kylässä Ouluveden ja Peränteen välisellä vesistönosalla. Ylempi laitos on rakennettu Vääräkosken Pahvi Oy:n tehdasrakennuksen yhteyteen ja alempi laitos noin 400 m ylälaitokselta alavirtaan. Vaasan läänin Kuvernöörin virasto on myöntänyt Ylä- Vääräkoskeen luvan vesivoimalla käyvälle puuhiomolle. Myöhemmin laitos on muutettu osittain sähköntuotantoon soveltuvaksi. Länsi- Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 70/1989/1 myöntänyt Vääräkosken Pahvi Oy:lle luvan voimalaitoksen ja patorakenteiden sekä padotuskorkeuden muuttamiseen nykyistä tilannetta vastaavaksi. Tässä yhteydessä on myönnetty myös pysyvä käyttöoikeus toiselle kuuluvaan vesivoimaan koko käytössä olevan putouksen osalta. Ala-Vääräkosken voimalaitoksen perustamislupaa ei ole pystytty selvittämään. Länsi-Suomen ympäristökeskus on kirjeellään kehottanut hakijaa (silloin Vääräkosken Pahvi Oy) ryhtymään tilanteen selkeyttämiseksi vaadittaviin toimenpiteisiin. Kummankin voimalaitoksen putouskorkeus on noin 3,5 m ja rakennusvirtaama noin 7 m 3 /s. Voimalaitoskoneistojen tehot ovat noin 180 kw (Ylä-Vääräkoski) ja noin 150 kw (Ala-Vääräkoski).

2 Vesivoima ja sen omistus 2 Hakijan tarkoituksena on keskittää voimalaitosten putouskorkeudet Ylä-Vääräkosken laitoksen kohdalle rakentamalla nykyisen tehdasrakennuksen viereen kokonaan uusi voimalaitos. Uuden laitoksen rakennusvirtaama on suunnitelman mukaan noin 15 m 3 /s. Laitoksen alapuolelle kaivettavan alakanavan pituus on noin 520 metriä. Lisäksi Ylä-Vääräkosken laitoksen vieressä sijaitseva säännöstelypato kunnostetaan ja sen yksi aukko varustetaan koneellisella luukulla. Ala-Vääräkosken voimalaitos ja säännöstelypato puretaan. Nykyiset voimalaitokset ovat huonokuntoisia ja niissä on nykyajan vaatimuksiin nähden vanhentuneet koneistot. Hankkeessa on tarkoitus ottaa käyttöön Ouluveden ja Peränteen välinen vesivoima. Suunnitelmaan liitetyn Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 70/1989/1 mukaan keskivirtaama Vääräkoskessa on 8,8 m 3 /s. Putouskorkeus on suunnitelman mukaan 7,9 m, jolloin käyttöön otettava vesivoima on yhteensä 570 kw. Keski-Suomen Valo Oy on tehdyllä kaupalla hankkinut omistukseensa tilat Vääräkoski RN:o 23:16 ja Uittoniemi RN:o 4:127. Kauppaan on sisältynyt tilojen omistusosuus Vääräkosken ja Perännekosken vesivoimaan ja em. vesioikeuden päätöksellä myönnetty pysyvä käyttöoikeus Ylä-Vääräkosken voimalaitoksessa käytettävään vesivoimaan. Muu hankkeessa käyttöön otettava vesivoima kuuluu Perännekosken koskivoiman osakaskunnalle, joka on tehdyllä vuokrasopimuksella vuokrannut Keski-Suomen Valo Oy:lle 30 vuodeksi osakaskunnan tilojen omistamat osuudet koskivoimaan Perännekoskessa. Sopimukseen sisältyy kaikki Perännekosken vesivoima. Hakijalla on siten omistusoikeus tai käyttöoikeus kaikkeen hankkeessa käyttöön otettavaan vesivoimaan saakka. Alueiden omistus Keski-Suomen Valo Oy on hankkinut omistukseensa tehdyllä kaupalla tilat Vääräkoski RN:o 23:16 ja Uittoniemi RN:o 4:127 sekä noin 0,35 ha:n suuruisen määräalan tilasta Aristo RN:o 23:22. Tilat käsittävät Vääräkosken vesivoimalaitos- ja patorakenteiden lisäksi ranta-alueet Ouluveden luusuasta nykyisen Ala-Vääräkosken laitoksen alakanavan yhtymäkohtaan Peränteeseen. Kaikki maaalueet, joihin hankkeella on vaikutusta, kuuluvat hakijalle. Vesialue kuuluu Ouluveden, Suihkon ja Jussilan jakokunnille. Jakokunnat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Vesistötiedot Vääräkosken voimalaitos sijaitsee Ähtärinjärven vesistöalueella. Valuma-alueen pinta-ala Vääräkoskessa on 943,7 km 2 ja järvisyys 10,3 %.

3 3 Vääräkosken virtaamat ovat arvion mukaan seuraavat: Ylivirtaama (HQ) 47 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 34 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 9,7 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 2,1 m 3 /s Alivirtaama (NQ) 0,8 m 3 /s Ouluveden vedenkorkeus määräytyy Ylä-Vääräkosken voimalaitoksen padotus- ja juoksutussäännön mukaan. Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 70/1989/1 mukaan säännöstelyn alaraja on N ,55 m (Ouluvesi) ja yläraja N ,65 m (Ylä-Vääräkosken säännöstelypadon asteikko). Ouluveden vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot ovat seuraavat: Ylivesi (HW) Keskiylivesi (MHW) Keskivesi (MW) Keskialivesi (MNW) Alivesi (NW) N ,79 m N ,48 m N ,88 m N ,57 m N ,49 m Ouluveden ja Ylä-Vääräkosken välisen jokiuoman vedenkorkeudet määräytyvät Ylä-Vääräkosken juoksutuksen mukaan. Voimalaitosten välisen suvannon vedenkorkeudet määräytyvät Ala-Vääräkosken padotuksen mukaan. Väliveden vedenkorkeus on pidetty noin tasolla N ,0 m. Ala-Vääräkosken alapuolista Perännettä ei säännöstellä. Järven vedet purkautuvat Pakarinjoen kautta Vehkajärveen. Peränteen vedenkorkeuksiin vaikuttaa oleellisesti Hankaveden luusuassa sijaitsevan Inhan säännöstelypadon juoksutus. Inhan padon osuus Peränteen valuma-alueesta on lähes 80 %. Peränteen vedenkorkeudet vuosina ovat olleet seuraavat: Ylivesi (HW) Keskiylivesi (MHW) Keskivesi (MW) Keskialivesi (MNW) Alivesi (NW) N ,68 m N ,22 m N ,75 m N ,37 m N ,19 m Vesistön säännöstely Ähtärinjärveä, Väli- ja Hankavettä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 9/1976 mukaisesti. Ouluvettä säännöstellään vesioikeuden antaman päätöksen nro 70/1989/1 mukaisesti. Vääräkosken vesivoimalaitoksen uudelleen rakentamisen yhteydessä ei haeta muutosta edellä mainittuihin säännöstelyihin.

4 4 Vesiliikenne ja uitto Vääräkosken voimalaitosten ja säännöstelypatojen ohittavaa vesiliikennettä ei ole. Ouluveden ja Peränteen välisellä vesistönosalla ei harjoiteta uittoa. Kalasto ja kalastus Vaikutusalueella olevat rakenteet ja laitteet Alueella harjoitettava kalastus on kotitarve ja virkistyskalastusta lähinnä verkoilla ja katiskoilla. Peränteen kalansaalis oli v yhteensä kg. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, ahven, lahna ja kuha. Alueella tavataan myös siikaa, kirjolohta, säynettä, särkeä ja madetta. Oulunveden kalasto ei poikkea Peränteen kalastosta. Kalojen nousu Peränteen ja Ouluveden välisellä vesistönosalla on ollut estynyt patorakenteiden vuoksi jo 1800-luvulta lähtien. Voimalaitosten välisellä vesialueella ei harjoiteta kalastusta. Ouluveden ja Peränteen välisen vesistönosan ylittää yksi maantiesilta. Lisäksi Ala-Vääräkosken säännöstelypadon alapuolisen jokiuoman ylittää kevytrakenteinen kävelysilta, ja voimalaitoksen tulokanavan ylittää toinen vastaavanlainen silta. Ylä-Vääräkosken laitoksen yläpuolella noin 200 metrin päässä sijaitsee Vääräkosken tehdasrakennuksiin kuulunut "tehtaanjohtajan asunto", joka toimii nykyisin kesäasuntona. Säännöstelypadon yläpuolella noin 100 metrin päässä on lisäksi yksi laituri. Voimalaitosten välisen suvannon itärannalla on hakijan omistama saunarakennus ja laituri. Vääräkosken vesivoimalaitosten rakenteet käsittävät koneasemarakennukset ja tulokanavarakenteet sulkulaitteineen sekä säännöstelypadot. Ylä-Vääräkosken voimalaitoksessa on kaksi turpiinia, joille vesi johdetaan noin 80 m pitkää tulokanavaa pitkin. Tulokanavan pohja on noin korkeudella N ,5 137,9 m. Kanavan yläosassa on sulkurakenne ja sen etupuolella harva välppä. Tulokanavan itäpuolella sijaitsee Ylä-Vääräkosken säännöstelypato. Pato on betonirakenteinen ja siinä on 7 juoksutusaukkoa, joiden mitat ovat seuraavat: Patoaukko Sulkutyyppi Aukkoleveys Kynnyskorkeus Aukko 1 setit 3,87 m N ,65 m Aukko 2 puuluukku 2,00 m N ,85 m Aukko 3 setit 3,87 m N ,75 m Aukko 4 puuluukut 3,87 m N ,75 m Aukko 5 puuluukut 3,87 m N ,75 m Aukko 6 setit 3,87 m N ,65 m Aukko 7 setit 3,87 m N ,65 m

5 Suunnitellut työt ja niiden suorittaminen 5 Ala-Vääräkosken voimalaitoksen turpiinille vesi johdetaan noin 100 m pitkää maa- ja osittain myös puurakenteista tulokanavaa pitkin. Tulokanavan yläosassa on sulkurakenne ja sen edessä välppä. Tulokanavan länsipuolella sijaitsee säännöstelypato. Padon pituus on noin 30 m ja siinä on yhteensä 12 juoksutusaukkoa. Ala-Vääräkosken säännöstelypadon vieressä kulkee Ähtärin kaupungin vesijohto. Ouluveden ja Peränteen välisen vesistönosan ranta-alueilla ei edellä mainittujen rakenteiden lisäksi sijaitse asuinrakennuksia eikä muitakaan rakenteita tai laitteita. Suunnitelman mukaan uusi koneistoyksikkö sijoitetaan nykyisen tulokanavan jatkeeksi. Vedet koneasemalle johdetaan nykyisen tulokanavan kautta. Uuden koneistoyksikön tuloaukko varustetaan välpällä sekä ylä- ja alaveden puolelta sulkumahdollisuudella (settiurat). Välppärautojen vapaa väli on 80 mm. Uudet sähkökojeet ja laitteet sijoitetaan vanhaan koneasemarakennukseen. Ylä-Vääräkosken alapuolinen uoma perataan Peränteeseen saakka. Kaivettavan alakanavan pituus on noin 520 m. Alakanavan pohjan leveys on 5,0 m, pituuskaltevuus (I) 0,0003, sivuluiskien kaltevuus 1:2 ja pohjan korkeus yläpäässä N ,35 m. Perkausmassoja on noin m 3, josta noin m 3 kalliota. Massat läjitetään yhdessä koneaseman kaivumaiden (noin m 3 ) kanssa alakanavan varrelle hakijan omistamalle tai sopimalle maa- ja vesialueelle. Uuden koneaseman ja alakanavan kaivu- ja rakennustyöt tehdään pääosin kuivatyönä nykyisten voimalaitosten väliselle vesialueelle rakennettavien työpatojen ja Ylä-Vääräkosken laitoksen tulokanavan sulun suojassa. Työnaikainen ohijuoksutus tapahtuu Ylä- Vääräkosken säännöstelypadon kautta työpatojen itäpuolella olevaa uomaa pitkin. Ylä-Vääräkosken säännöstelypadon aukkoon 5 asennetaan lämmitettävä koneellinen sulkuluukku. Säännöstelypadon muut aukot sulkulaitteineen säilytetään ennallaan. Luukkuaukon leveys on noin 3,9 m ja kynnyskorkeus N ,75 m. Padotuskorkeudelta N ,65 m luukkuaukko purkaa noin 18 m 3 /s. Padon kokonaispurkukyky em. padotuskorkeudelta on noin 80 m 3 /s, mikä vastaa kerran viidessä sadassa vuodessa toistuvaa tulvaa (HQ 1/500 ). Kun padon kansirakenteet ovat tasolla N ,15 m, mitoitustulva voidaan juoksuttaa padosta turvallisesti. Näin ollen pato täyttää patoturvallisuusohjeiden mukaiset vaatimukset patoaukkojen purkukyvyn suhteen. Työmaatiet ja järjestelyt sijoittuvat hakijan omalle tai sopimalle alueelle. Rakennustöiden päätyttyä läjitysalueet ja niiden luiskat sekä rakennuspaikat ympäristöineen siistitään ja sopeutetaan ympäröivään luontoon esimerkiksi nurmetuksen ja istutusten avulla. Ala-

6 6 Vääräkosken voimalaitos ja säännöstelypato poistetaan käytöstä ja niiden rakenteet puretaan tarvittavilta osin ja alueet maisemoidaan. Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Hankkeen työnaikaiset vaikutukset Hankkeen muut vaikutukset Hanke ei muuta ylä- ja alapuolisten järvien (Ouluvesi ja Peränne) vedenkorkeuksia tai virtaamia. Ähtärinjärvestä Inhan säännöstelypadon kautta juoksutettava vesimäärä vaikuttaa olennaisesti alapuolisen vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Vääräkosken voimalaitoksen koneistoa tullaan käyttämään tulovirtaaman puitteissa, eikä padotuskorkeus muutu nykyisestä tilanteesta. Voimalaitosten välissä oleva padotusallas (A=1,8 ha) muuttuu kanavaksi, jonka vesipinta tulee noudattamaan Peränteen vedenkorkeuksia. Kanavan vesipeilin leveys on Peränteen keskivedenkorkeudella N ,75 m noin 14 m ja pinta-ala noin 0,7 ha. Säännöstelypadosta alapuoliseen tulvauomaan juoksutetaan vain silloin, kun tulovirtaama ylittää rakennusvirtaaman tai kun tulovirtaama on niin pieni, ettei sitä voida hyödyntää turpiinin kautta. Virtaaman pysyvyyskäyrän mukaan tulovirtaama ylittää rakennusvirtaaman noin 50 vrk vuodessa, josta kesäajan ( ) osuus on noin 20 vrk. Lisäksi vähävetisenä aikana tulevalla koneistolla ei välttämättä pystytä hyödyntämään 1 2 m 3 /s virtaamia, jotka näin ollen juoksutettaisiin tulvauoman kautta. Tulvauoma on jo nykyisellään sopeutunut kuivaan kauteen, jonka pituus on keskimäärin 130 vrk vuodessa. Hankkeesta aiheutuvalla kuivakauden pidennyksellä ei siten ole haitallista vaikutusta. Alakanavan alaosa tehdään rannalta vedestä kaivaen (noin 700 m 3 ). Muut kaivu- ja louhintatyöt tehdään kuivatyönä laitosten väliselle vesialueelle rakennettavien työpatojen suojassa. Alakanavan työalueella sijaitsevan kaupungin vesijohtolinjan toiminta varmistetaan töiden aikana tarvittaessa tilapäisjärjestelyin. Työnaikainen juoksutus tapahtuu Ylä-Vääräkosken säännöstelypadon kautta työpadon itäpuolelta ja edelleen Ala-Vääräkosken voimalaitoksen vesiteitä pitkin. Työn suorittamiseksi tarvittavien työmaateiden ja järjestelyjen tekeminen sekä voimalaitosrakenteisiin liittyvät maankaivutyöt tapahtuvat hakijan omalla tai sopimalla alueella. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Ylä-Vääräkosken säännöstelypadon juoksutuksiin, jotka hoidetaan nykyisen käytännön mukaisesti. Hankkeesta aiheutuvat muutokset ovat työn aikana mahdollisesti tapahtuvaa paikallista veden samentumista ja laadun heikentymistä. Mahdollinen veden vähäinen sameneminen ajoittuu lyhyelle työpatojen rakentamis- ja purkamisajalle sekä alakanavan alaosan perkauk-

7 Hankkeesta saatava hyöty LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 7 sen aikaan, eikä siitä aiheudu pysyvää korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta millään tavalla vesiliikenneoloihin. Hankkeella ei muuteta olosuhteita kalastuksen tai kalaston kannalta, eikä siitä siten aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Yläja alapuolisten järvien virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone. Vääräkosken voimalaitoksen teho rakennusvirtaamalla 15 m 3 /s on 970 kw. Virtaaman pysyvyyskäyrän perusteella vuotuiseksi energiantuotoksi on arvioitu keskimäärin MWh/a. Vuosituoton arvo on noin 0,6 Mmk (0,1 milj. euroa). Vesilain mukaan pääomitettuna hankkeen kokonaishyöty on 12 Mmk (2,02 milj. euroa). Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että kyseessä oleva kartonkitehdasmiljöö voimalaitoksineen ja vesirakenteineen on osa Ähtärin reitin valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Vääräkosken teollisuushistoriallisesti arvokas tehdasalue mainitaan myös ympäristöministeriön ja museoviraston laatimassa inventointiluettelossa "valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt". Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan museoviraston kannanotto on tarpeen arvioitaessa hankkeen vaikutuksia alueella sijaitseviin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakenteisiin ja niiden suojeluun. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukaisella Vääräkosken voimalaitoksen uudelleen rakentamisella ei aiheuteta muutoksia ylä- ja alapuolisten järvien vedenkorkeuksiin. Voimalaitoksen suuremman rakennusvirtaaman seurauksena ohijuoksutukset kuitenkin vähenevät. Ohivirtausvuorokausien määrä vähenisi nykyisestä 230:stä vain noin 50:een vuodessa. Ohivirtauksen näin huomattava vähentäminen lisäisi rakentamisen aiheuttamaa maisemakuvan muuttumista sekä muutosta vesistön luonnonoloissa haitalliseen suuntaan. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan rakennusvirtaaman tulisi olla enintään 12 m 3 /s. Juoksutuksen on oltava aina vähintään 1 m 3 /s.

8 8 Ohijuoksutusuoma näyttäisi muodostavan riittävän loivan nousun kalojen kulkemisen mahdollistamiseksi padon yläpuolelle. Suurimpana vaikeutena näyttäisi olevan riittävän virtaaman saaminen sekä kalojen hakeutuminen ohitusuomaan. Hakija tulisi velvoittaa laatimaan erillinen, kalatalousviranomaisen hyväksymä suunnitelma toimivan kalatien toteuttamisesta hankkeen yhteydessä. Kokemäenjoen vesistössä on nykyisin kalojen kulkua estäviä tai vaikeuttavia voimalaitoksia ja säännöstelypatoja sekä Vääräkosken yläettä alapuolella. Ympäristökeskuksen tavoitteena on kuitenkin, etteivät uudet vesirakenteet muodostaisi kalojen nousuesteitä. Pyrkimyksenä on myös vanhojen rakenteiden ja lupien uusimisen yhteydessä saada aikaan sellaisia muutoksia, joiden ansiosta kalojen kulkeminen helpottuisi. Kalataloudellisina kunnostustoimenpiteinä Perännejärvestä laskevaan Pakarinjokeen on palautettu uiton ja perkausten myötä menetettyjä kutusoraikkoja ja kivikarikkoja sekä asetettu kiviä ja kaivettu syvennyskuoppia kalojen suojapaikoiksi. Vääräkosken tehdasalueen puoleisella rannalla suunnitellun alakanavan läheisyydessä on laskeutusaltaita, jotka ovat olleet käytössä kun alueella on valmistettu puuhioketta. Ympäristökeskuksen tiedon mukaan liete ei sisällä haitallisessa määrin myrkyllisiä aineita. Vesistöön joutuessaan liete kuitenkin aiheuttaa hapenkulutusta ja liettymistä. Luvan saajan on tarkkailtava rakentamisen vaikutuksia veden laatuun sekä vedenkorkeuksia Ouluvedellä ja virtaamia säännöstelypadolla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys työnaikaisten vaikutusten tarkkailuohjelmaksi on tehtävä hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ja esitys vedenkorkeuksien ja virtaamien seuraamiseksi hyvissä ajoin ennen voimalaitoksen käyttöönottoa. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, ettei hankkeelle tule myöntää lupaa ainakaan sellaisena, kuin hakemuksessa on esitetty. Kalataloudellinen haitta nykytilanteeseen verrattuna ei ole suuri, mutta potentiaalisen kalatuotannon menetys on suuri. Potentiaalinen poikastuotanto sekä vaellusmahdollisuus Vääräkosken kautta vesistössä ylä- ja alavirtaan lisäisi alueen kalataloudellista arvoa huomattavasti. Nämä tekijät on otettava huomioon nyt, kun patoa suuritöisesti uusitaan ja vesivoiman käyttöä ollaan tehostamassa. Lisäksi maisemallisena haittana on nykyistä huomattavasti syvemmäksi kaivettu voimalan alapuolinen uoma alueella, joka kuuluu Perännejärven kulttuurimaisemaan. Jos lupa kuitenkin myönnetään, uusien voimalarakenteiden yhteyteen on rakennettava kalojen kulun mahdollistava kalatie, kuten Vaasan läänin Kuvernöörin viraston päätöksessä on mainittu. Vedenlaatu ja kalojen elinmahdollisuudet alueella ovat parantuneet, joten kalatielle on nykyään tarvetta. Lisäksi Peränteen alapuolinen Pakarinjoki on kunnostettu vuonna 1999 mm. vaelluskalojen lisääntymisalueeksi. Kalatie voitaisiin helpoiten toteuttaa luonnonmukaisena kalatienä säännöstelypadon alapuoliseen uomaan.

9 9 Näin ei tarvittaisi keinotekoisia kalatierakennelmia, jotka yleensä ovat huomattavasti kalliimpia ratkaisuja. Ohijuoksutuksen tulisi kuitenkin olla vähintään 2 m 3 /s erityisesti kevät- ja syyskautena. 3) Museovirasto on todennut, että Vääräkosken tehtaat on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Vääräkosken kulttuurihistoriallinen arvo perustuu lähes alkuperäisellään säilyneisiin rakennuksiin ja laitteistoon, joista etenkin kartonkikone on teollisuushistoriallisesti ainutlaatuinen. Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen Vääräkoskelle on teollisen toiminnan jatkuvuuden kannalta sinänsä myönteistä. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan kiinnitetty huomiota toimenpidealueen kulttuurihistorialliseen arvoon eikä asemaan. Museovirasto on edellyttänyt, että alueella tehtävä rakentaminen ja vesijärjestelyt toteutetaan arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sopeutuen ja siten, etteivät alueen kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot vähene. Hankkeesta on tehtävä ympäristösuunnitelma. Suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Kartonkitehtaan teollisuushistoriallinen arvo perustuu suurelta osin vanhojen turpiinien käyttöön voimanlähteenä. Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten muutostyöt vaikuttavat Ylä-Vääräkosken voima-aseman laitteistoon. Laitteisto on suojattava ja säilytettävä toimintakelpoisena siten, että käyttö kartonkitehtaan energialähteenä on jatkossa mahdollista. Museovirasto on pitänyt tärkeänä, että alavoimala säilytetään muistomerkkiluontoisena laitoksen toiminnan päättymisestä huolimatta. 4) Ähtärin kaupunki on katsonut, että hakijan on siirrettävä kustannuksellaan kaupungin vesijohto sellaiseen paikkaan, että kanavan kaivutyöt eivät vahingoita sitä. Hakijalle ei tulisi myöntää sellaista lupaa, joka merkitsisi vuorokausisäännöstelyn muodostumista Ouluveteen. Ouluveden ylittävään Virtaintien siltaan olisi asennettava vedenkorkeusasteikko. 5) Suihkon kalastuskunta, Jussilan kalastuskunta, Suihkon jakokunta ja Jussilan jakokunta ovat todenneet, että Vääräkoski ja sen alapuolinen Perännejärven yläpää ovat nykyisin pysyneet sulana läpi vuoden, ja se on edesauttanut veden luonnollista hapettumista ja näin ollen parantanut Perännejärven vedenlaatua. Kun Vääräkoski tulee hakemuksessa esitetyn ruoppauksen seurauksena poistumaan ja veden virtausnopeus pienenee olennaisesti, tulee talvisin sulana pysyvä alue myös pienenemään. Tällöin myös veden luonnollinen hapettuminen talvisaikaan vähenee. Muistuttajat ovat pyytäneet ympäristölupavirastoa ottamaan asian tutkittavakseen ja suorittamaan asiassa katselmuksen. Muistuttajat ovat suorittamiinsa kalanistutustoimiin viitaten vaatineet kalatien rakentamista tulevan säännöstelypadon yhteyteen. Näin saataisiin Perännejärven ja Ouluveden välille kaloille pääsy kutualueille mm. Sappionjokeen ja Sappionjärviin. Tämä olisi myös hyvä al-

10 10 ku kalateiden rakentamiseksi koko Perännejärven ja Hankaveden väliselle alueelle. Ouluveden ja yläpuolisen vesistön sekä Perännejärven virkistyskäytön parantamiseksi uuden säännöstelypadon yhteyteen pitäisi tehdä mahdollisuus kulkea kanootilla tai muulla vastaavalla vesikulkuneuvolla padon ohi. Tätä varten padon ylä- ja alapuolelle pitäisi rakentaa kevyet nousu- ja laskuluiskat ja hyvä kulkumahdollisuus näiden välille. Hakijan selitys Hakija on todennut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksesta, että maisemallisesti suurin rakentamisesta johtuva ympäristön muutos tapahtuisi Ylä-Vääräkosken ja Peränteen välisellä jokiosalla. Peränteen vesipinta tulisi ulottumaan Ylä-Vääräkosken alapuolelle saakka ja alue maisemoitaisiin ympäristöön sopeutuvaksi. Virtaamat tällä alueella olisivat nykyisen suuruisia. Virtaamat pienenisivät vain Ylä-Vääräkosken säännöstelypadon jälkeisessä lyhyessä luonnonuoman osassa, joka jo nykyisinkin on kuivana keskimäärin 130 vrk vuodessa. Rakennusvirtaaman pienentäminen ympäristökeskuksen esittämällä tavalla johtaisi kohtuuttomiin tuoton menetyksiin talvikautena, jolloin pelkästään yläpuolisesta Inhan padosta juoksutetaan m 3 /s. Kun tähän lisätään Ouluveden oman valuma-alueen virtaamat, Vääräkosken tulovirtaama on joulu helmikuussa usein yli 12 m 3 /s. Tämä johtaisi tarpeettomiin ohijuoksutuksiin sähkön hinnan ollessa kalleimmillaan. Lisäksi virtaaman lisäämisellä sydäntalven aikana ei ole maisemaa parantavaa vaikutusta. Kalatien osalta hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksesta antamaansa selitykseen. Hakija ei ole vastustanut ympäristökeskuksen esittämiä tarkkailuvelvoitteita. Hakija on todennut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksesta, että koskien välisen vesistönosan rannat ovat nykyisin hoitamattomia ja osittain vanhojen tehdasjätteiden täyttämiä epäsiistejä alueita. Suunnitelman mukaan kanavaosuus maisemoidaan ympäristöön sopeutuvaksi, jolloin maisemakuva vain paranee nykyisestä. Kalatien rakentaminen ei nykytilanteessa ole perusteltua. Vanhan päätöksen kalatievelvoite on ehdollinen siten, että kalatie on rakennettava, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Tällä hetkellä ei ole mitään todellista näyttöä siitä, että vesistönosalla liikkuisi vaelluskaloja. Kalatien rakentamisen tarpeen on perustuttava todelliseen tietoon vesistön vaelluskaloista ja sen vaellusreiteistä. Kalatien rakentamisesta ei ole mitään hyötyä, jos vesistössä ei ole sitä käyttävää vaelluskalakantaa. Ohijuoksutuksen kaksinkertaistamista hakija ei ole pitänyt mitenkään perusteltuna. Nykyinen ohijuoksutus on ollut käytössä jo vuosikausia ja se on todettu riittäväksi. Mahdollisen kalatien tarvitsema vesimäärä riippuu kalatien rakenteesta ja mitoituksesta, eikä sille voida määrittää tarkkaa mitoitusvirtaamaa etukäteen.

11 11 Hakija on todennut 3) Museoviraston muistutuksesta, että voimalaitoksen uusimishankkeella ei ole vaikutusta Vääräkosken tehtaiden rakennuksiin tai laitteisiin. Hakija on valmis rakenteiden toteutussuunnitelmaa laatiessaan neuvottelemaan Museoviraston kanssa uusien rakenteiden sopeuttamisesta tehdasympäristöön. Uuden voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä vanhan laitoksen vesitiet joudutaan sulkemaan pysyvästi. Sen sijaan itse laitteet voidaan säilyttää. Muistutuksesta ei ilmene selkeästi, esitetäänkö siinä, että kartonkitehtaan energialähteenä pitäisi voida käyttää nimenomaan vanhoja turpiineja vai voidaanko mahdollisesti tarvittava energia tuottaa uudella vesivoimalaitoksella. Vanhan vesivoimalaitoksen säilyttäminen toimintakuntoisena uuden laitoksen rakentamisen yhteydessä ei ole taloudellisesti toteutettavissa. Hakija on todennut 4) Ähtärin kaupungin muistutuksesta, että kaupungin vesijohto on otettu suunnitelmassa huomioon. Työt tehdään niin, että vesijohdon käyttömahdollisuus säilyy entisenlaisena. Hakemuksen mukaan voimalaitoksella juoksutetaan jatkossakin tulovirtaaman puitteissa ilman vuorokausisäännöstelyä. Hakija ei ole vastustanut vaatimusta vedenkorkeusasteikon asettamisesta Virtaintien siltaan. Hakija on todennut 5) Suihkon ja Jussilan kalastuskuntien ja jakokuntien mustutuksesta, että tehtyjen selvitysten mukaan Peränteen pohjoisosan happitilanne on ollut jätevesikuormituksesta huolimatta hyvä ja veden happipitoisuus on ollut talvellakin yli 80 % kyllästysarvosta. Nykyisin kaupungilla on uusi jätevedenpuhdistamo ja Vääräkosken Pahvi Oy on lopettanut toimintansa. Vääräkosken voimalaitoksen uudelleen rakentaminen ei muuta millään tavoin Peränteeseen tulevaa vesimäärää, koska voimalaitoksella juoksutetaan nykyisen juoksutussäännön mukaisesti. Ainoastaan voimalaitoksen ohijuoksutus vähenee suuremman rakennusvirtaaman johdosta. Vääräkoskelle tuleva vesi on luonnostaan runsashappista Inhan padon alapuolisen koskiosuuden hapettavasta vaikutuksesta johtuen. Vääräkoskessa ei siten ole voinut tapahtua merkittävää happipitoisuuden lisäystä. Ei ole odotettavissa, että Peränteen happitilanne alenisi voimalaitoksen uusimisen johdosta, etenkin kun otetaan huomioon jätevesikuormituksen pieneneminen. Kalatietä koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksesta antamaansa selitykseen. Hakija ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena vesistön virkistyskäytön parantamista kanootti- tms. veneväylällä. Mainitunlainen liikenne on ollut vesistönosalla estynyt jo vuosikymmeniä eikä tarvetta siihen ole tähän mennessä ilmennyt. Kanoottiretkeily onnistuu jatkossa samalla tavalla kuin nykyisinkin, eli kuljettamalla kanootit lyhyen patoosuuden läpi esimerkiksi kantamalla.

12 12 Lisäselvitys Tarkastus Länsi-Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastoon jäljennöksen ympäristökeskuksen antamasta päätöksestä nro H22A-73, jolla muun ohella Vääräkosken voimalaitokseen kuuluvat rakennukset, rakenteet ja laitteistot on määrätty rakennussuojelulain mukaiseen toimenpidekieltoon. Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Lisäselvitys Museovirasto on toimittanut ympäristölupavirastoon tekemänsä Vääräkosken tehdasaluetta ja rakennuksia koskevan suojeluesityksen liitteineen ja Museoviraston lausunnot korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja Insinööritoimisto Oy Vesirakentajalle. Hakemuksen täydentäminen Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Vääräkosken voimalaitoksen ympäristösuunnitelman ja uudistetun hankesuunnitelman. Uuden suunnitelman mukaan Ylä-Vääräkosken laitoksen nykyisen yläkanavan alapäähän on tarkoitus rakentaa uuden voimalaitoksen vesitiet sekä turpiinin ja generaattorin tarvitsemat tilat. Nykyisen laitoksen rakenteet saneerataan ja uuden laitoksen kojeistot ja laitteet sijoitetaan saneerattuihin tiloihin. Laitoksen alapuolista uomaa perataan noin 500 metrin matkalla. Ala-Vääräkosken voimalaitos poistetaan käytöstä, mutta sen rakenteet säilytetään nykyisellään. Ala- Vääräkosken säännöstelypato puretaan. Uuden voimalaitoksen rakenteiden ja vesiteiden sekä alapuolisen jokiuoman suunnittelussa on otettu huomioon Museoviraston esittämät vaatimukset alueen rakentamisesta. Uuden koneistoyksikön sijoituksessa on otettu huomioon alueelle tehdyn ympäristösuunnitelman asettamat vaatimukset. Nykyisen tulokanavan puurakenteinen osuus ja kivimuurit kunnostetaan pääosin entisenlaisiksi. Ylä-Vääräkosken alapuolisen uoman perkaussuunnitelmassa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueen vesipeili ja rantaviiva on pyritty säilyttämään mahdollisimman muuttumattomana. Kaivettavan alakanavan pituus on noin 500 m. Alakanavan pohjan leveys on 3,0 m, pituuskaltevuus (I) 0,0003 ja pohjan korkeus voimalaitoksen puoleisessa päässä N ,35 m. Sivuluiskien kaltevuus on vesipinnan alapuolella 1:3 tai loivempi ja vesipinnan yläpuolella 1:1,5 1:3. Alakanavan itäpuolelle jätetään säännöstelypadolta johtava ohijuoksutusuoma. Vedenkorkeus ohijuoksutusuomassa tulee tulva-aikoja lukuun ottamatta olemaan noin tasolla N ,0 m, eli lähellä nykyistä Ylä-Vääräkosken alivedenkorkeutta. Ohijuoksutusuoma erotetaan alakanavasta kaivumassoista tehdyillä välipenkereillä. Uomien

13 Hakemuksen muutoksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 13 välille rakennetaan kaksi juoksutusuomaa tulvavesien johtamiseksi ohijuoksutusuomasta alakanavaan. Perkausmassoja on noin m 3, josta noin m 3 kalliota. Massat läjitetään yhdessä koneaseman kaivumaiden (noin m 3 ) kanssa alakanavan varrelle hakijan omistamalle tai sopimalle maa- ja vesialueelle sekä kanavan länsirannalla sijaitseviin kartonkitehtaan vanhoihin jätealtaisiin. Ala-Vääräkosken voimalaitos ja säännöstelypato poistetaan käytöstä. Voimalaitosrakennus tuloruuhineen säilytetään ja säännöstelypato puretaan. Voimalaitosten välinen vesialue (A=2,1 ha) muuttuu kaksihaaraiseksi uomaksi, jossa uuden voimalaitoksen alapuolisen uoman (alakanava) vesipinta noudattaa Peränteen vedenkorkeuksia. Sen rinnalla kulkevan tulvauoman vesipinta on nykyisen altaan tasolla, eli noin 4 m uuden alakanavan vesipintaa ylempänä. Edellä mainituilla järjestelyillä alueen rantaviiva säilyy lähes nykyisellä paikallaan. Peränteen ja voimalaitoksen välisen vesipeilin pinta-ala on noin 1,6 ha, eli 0,5 ha nykyistä pienempi. Muilta osin suunnitelmaan ei ole tehty muutoksia. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 6) Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassa lausunnossaan pitänyt suunnitelmaan tehtyjä muutoksia hakijan ja viranomaisten kesken käydyissä neuvotteluissa sovitun suuntaisina. Ohijuoksutusuoman ohjaaminen voimalaitoksen alakanavaan kahdesta kohdasta parantaa maisemakuvaa ohijuoksutustilanteessa, mutta samalla heikentää kalojen kulkumahdollisuutta tätä uomaa pitkin voimalaitoksen yläpuolelle. Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskus onkin todennut, että luonnonmukainen kalatie säännöstelypadon ohitse on helpoimmin toteutettava. Riittävän ohijuoksutuksen turvaaminen on välttämätöntä kalatien toiminnalle. Ympäristökeskus on antanut rakennussuojelupäätöksen, joka koskee päätöksessä tarkemmin yksilöityjä Vääräkosken tehdasalueen rakennuksia ja laitteita sekä Ala-Vääräkosken voimalaitosta. Rakennussuojelupäätös on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

14 14 Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupahakemuksen ja hakemusasiakirjojen täydennystietojen mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa vaarantamatta Vääräkosken tehdasympäristön kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että jos ympäristölupavirasto katsoo, ettei lupaa voida myöntää, hakija olisi velvoitettava jättämään uusi hakemus Ala-Vääräkosken voimalaitoksen lupatilanteen laillistamiseksi. 7) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on toistanut aikaisemmin esittämänsä ja katsonut, että hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Lupa voidaan myöntää ainoastaan Ylä-Vääräkosken voimalaitoksen nykyaikaistamiseen siten, että putouskorkeus ja rakennusvirtaama eivät kasva. Ala-Vääräkosken pato on määrättävä purettavaksi. Luvan saajan on rakennettava kalatie voimalaitospadon ohi ja johdettava siihen vettä vähintään 2 m 3 /s. Luvan saaja on määrättävä korvaamaan Ala-Vääräkosken padosta kalan kulun ja kalojen lisääntymisen estymisen vuoksi Vääräkosken alaosassa yleiselle kalatalousedulle aiheutunut vahinko mk/vuosi siltä ajalta, kun Ala- Vääräkosken voimalaitos ja pato ovat olleet olemassa. Tästä on edelleen aiheutunut Ala-Vääräkosken kalataloudellisen arvon luvaton väheneminen, jota hakija nyt oikeudettomasti yrittää hyödyntää vähätellessään hankkeen kalataloudellisia haittoja. Jos lupa vastoin työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsitystä myönnetään, luvan saajan on rakennettava kalatie ja johdettava siihen vettä vähintään 2 m 3 /s. Luvan saajan on korvattava Ala-Vääräkosken padosta kalataloudelle aiheutunut vahinko edellä esitetyn mukaisesti. Luvan saaja on velvoitettava maksamaan jatkossa koskialueen kuivumisesta kalataloudelle aiheutuvasta haitasta työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua mk (2 523 euroa) vuodessa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseen hankkeen vaikutusalueella. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalatalouteen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Ähtärissä myös Niemisjoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma virtakutuisten kalojen luontaisen poikastuotannon aikaansaamiseen. Lisäksi Ähtärinreitillä on useampi projekti, joka tähtää veden laadun parantamiseen. 8) muistuttaja A Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä sijaitsevan tilan Erkkilä RN:o 19:17 omistajana on vaatinut, että Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisesti Hyvösen sillan ja Vääräkosken tehtaan välisen padon suojaoja perataan ja jatkossakin pidetään kunnossa siten, että muistuttajan tilalla saavutetaan vähintään 90 cm:n kuivatussyvyys. Vääräkosken Pahvi ja muistuttaja ovat sopineet väliaikaisesti luonnonojan tukkimisesta. Oja on aukaistava uudelleen ja pidettävä jatkossakin sellaisessa kunnossa, että muistuttajan mailla saavutetaan tällä kohtaa 120 cm:n kuivatussyvyys.

15 15 Hakijan selitys Hakija on todennut 7) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksesta, että korvausvaatimus yleiselle kalatalousedulle aiheutetusta vahingosta ja vuotuista kalatalousmaksua koskeva vaatimus ovat perusteettomia. Kalatien rakentamista koskevan vaatimuksen osalta hakija on toistanut aikaisemmin lausumansa. Hakija on todennut 8) muistuttajan A muistutuksesta, että voimalaitoksen omistaja noudattaa niin nykyisessä Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä kuin tämän hakemuksen johdosta annettavassa päätöksessä olevia määräyksiä. Sama koskee myös voimalaitoksen toimintaan liittyviä sopimuksia. Vastaselitys Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastaselityksessä todennut, että vastaselityksen liitteenä olevien selvitysten mukaisia alueen kalastaja- ja saalismääriä ei voida pitää vähäisinä. Ähtärinreitin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan taimen kuuluu alueen alkuperäiseen kalastoon. Nousuesteiden ja vesirakentamisen vuoksi paikalliset kannat ovat lähes hävinneet, ja nykyään taimenkantojen ylläpito tapahtuu istutuksin. Käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Perännejärvessä on myös luonnollinen siikakanta. Kuha kuuluu luontaisesti Ähtärinjärven, Hankaveden, Ouluveden ja Peränteen kalastoon. Rapua esiintyy alueella ja ravustuksella on ajoittain ollut huomattava taloudellinen merkitys. Kuhaa ja siikaa myös istutetaan. Edellä esitettyyn viitaten työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei kalatien rakentamisen hyödyttömyyteen voida vedota. Ylä- Vääräkosken voimalaitoksen rakentamisesta perkauksineen ja voimalaitoksen käytöstä on aiheutunut itse jokiuomassa kalataloudellisen arvon vähenemistä. Lisäksi on otettava huomioon, että Ala- Vääräkosken voimalaitoksen rakentamisesta ja käytöstä on aiheutunut alueen kalataloudellisen arvon luvatonta vähenemistä. Säännöstelyä, joka sisältää jokiuoman kuivana olemista 130 vrk vuodessa, ei voida pitää kalataloutta suosivana toimenpiteenä. Ylä- ja Ala-Vääräkosken voimalaitospadot muodostavat nousuesteen. Ouluvesi ja Peränne ovat suhteellisen kalastettuja vesiä, ja saalislajistoon kuuluu myös vaeltavia kalalajeja. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsitys on, että avaamalla kulkuväylä näiden kahden järven välille kalaston elinolosuhteita voidaan huomattavasti parantaa. Kalatien rakentaminen Vääräkoskeen on teknisesti mahdollista. Ala-Vääräkosken voimalaitospadon purkaminen mahdollistaa Ylä-Vääräkosken voimalaitospadon alapuolisen uoman käytön kalaväylänä. Kalatien käyttöedellytyksenä on riittävä vesimäärä. Riittävän vesimäärän turvaaminen alapuolisiin uomiin on muutoinkin välttämätöntä vesimaiseman ja ympäristön muun viihtyisyyden takia. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei hakija ole selityksessään tuonut esille mitään sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimusten muuttamiseen. Li-

16 16 säksi työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, ettei töidenaloittamislupaa myönnetä. Merkintä Vattenfall Verkko Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon kirjelmän, josta käy ilmi, että Keski-Suomen Valo Oy on sulautunut Vattenfall Verkko Oy:öön Tällöin myös Vääräkosken vesivoimalaitoksen omistus on siirtynyt Vattenfall Verkko Oy:lle. Vattenfall Verkko Oy on myynyt Vääräkosken vesivoimalaitoksen Keskienergia Oy:lle, jonka nykyinen nimi on Koskienergia Oy. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Oy Vesirakentaja on Koskienergia Oy:n toimeksiannosta toimittanut ympäristölupavirastoon kirjelmän, jossa on todettu, että Koskienergia Oy on tällä hetkellä luvan hakijana. Kirjelmään on liitetty päivätty Vääräkosken voimalaitosta, maa-alueita ja vesivoimaa koskeva kauppakirja sekä Perännekosken koskivoiman osakaskunnan suostumus koskivoiman vuokrasopimuksen siirtämisestä Keskienergia Oy:lle. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Koskienergia Oy:lle luvan Vääräkosken voimalaitoksen uudelleen rakentamiseen Ähtärin kaupungissa hakemukseen liitetyn Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn ja muutetun suunnitelman mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolo edellyttää, että luvan saajalla on vuokrasopimuksella tai muutoin saatu käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan toiselle kuuluvaan vesivoimaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Voimalaitoksen koneasema ja alakanava rakennetaan hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan, päivätyn piirustuksen nro 1082-L4/M1, mittakaava 1:1 000, osoittamaan paikkaan hakemuksen täydennyksen liitteenä olevien, päivättyjen piirustusten nrot 1082-L6/M1, -L7/M1 ja -L10/M1, mittakaavat 1:200, mukaisesti. Voimalaitoksen vesitiet varustetaan sulkumahdollisuudella ja välpällä. 2) Voimalaitoksen alapuolinen uoma perataan siten, että perkauksen pohjan korkeus voimalaitoksen puoleisessa päässä on N ,35 m, pituuskaltevuus 0,0003 ja pohjan leveys 3,0 m. Sivuluiskien kaltevuus on vesipinnan alapuolella 1:3 tai loivempi ja vesipinnan yläpuolella 1:1,5 1:3. Alakanavan itäpuolelle jätetään säännöstelypadolta johtava ohijuoksutusuoma, joka erotetaan alakanavasta kaivumaista tehdyillä väli-

17 17 penkereillä. Välipenkereisiin rakennetaan kaksi juoksutusuomaa, joiden kynnyskorkeus on noin N ,9 m, tulvavesien johtamiseksi alakanavaan. Perkausmassat läjitetään alakanavan varrelle. Massat muotoillaan maastoon sopeutuviksi. 3) Säännöstelypadon aukko 5 varustetaan koneellisella luukulla. Muilta osin pato pidetään entisellään. Padon kansirakenteet ovat korkeudella N ,15 m. Padossa on seuraavat aukot: Patoaukko Sulkutyyppi Aukkoleveys Kynnyskorkeus Aukko 1 setit 3,87 m N ,65 m Aukko 2 puuluukku 2,00 m N ,85 m Aukko 3 setit 3,87 m N ,75 m Aukko 4 puuluukut 3,87 m N ,75 m Aukko 5 koneluukku 3,87 m N ,75 m Aukko 6 setit 3,87 m N ,65 m Aukko 7 setit 3,87 m N ,65 m 4) Juoksutus voimalaitoksen ja säännöstelypadon kautta on hoidettava siten, ettei vedenkorkeus padon asteikolla ylitä korkeutta N ,65 m eikä Ouluveden vedenkorkeusasteikolla nro alita korkeutta N ,55 m. Padon asteikkoon on merkittävä selvästi korkeus N ,65 m ja Ouluveden asteikkoon korkeus N ,55 m. Asteikoille on oltava esteetön pääsy. Juoksutuksen on oltava aina vähintään 1 m 3 /s. Ouluveden ylittävään Virtaintien siltaan on asennettava vedenkorkeusasteikko. 5) Luvan saajan on tarvittaessa sallittava kalatien rakentaminen Vääräkoskeen säännöstelypadon yhteyteen ja luovutettava kalatiehen tarvittava kohtuullinen vesimäärä korvauksetta. Jos johdettavasta vesimäärästä tai kalatien rakentamisesta muutoin syntyy erimielisyyttä, asia voidaan saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6) Luvan saajan on tarkkailtava rakentamisen vaikutuksia veden laatuun sekä vedenkorkeuksia Ouluvedellä ja virtaamia säännöstelypadolla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus työnaikaisten vaikutusten tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ja ehdotus vedenkorkeuksien ja virtaamien seuraamiseksi hyvissä ajoin ennen voimalaitoksen käyttöönottoa. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoimaja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

18 18 7) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 8) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ottaen huomioon Vääräkosken voimalaitoksen ympäristösuunnitelma. 9) Voimalaitoksen rakenteet ja laitteet on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 10) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta yrityksestä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 11) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta ja voimalaitoksen käyttöönottamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, jos vesivoiman käyttöä koskeva vuokrasopimus lakkaa olemasta voimassa. Perustelut Hankkeen kokonaishyöty vesilain mukaan pääomitettuna on noin 2 milj. euroa. Hankkeesta ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna aiheudu kulttuurihistoriallisten tai maisemallisten arvojen menetystä tai vaarantumista. Hanke ei vaikuta ylä- ja alapuolisten järvien vedenkorkeuksiin. Laitoksen suuremman rakennusvirtaaman seurauksena ohivirtausvuorokausien määrä luonnonuomassa vähenee. Hankkeesta aiheutuu työnaikana vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista. Vääräkoskeen rakennettava kalatie mahdollistaisi kalojen pääsyn Ouluveteen. Kalojen kulun vesireitin yläosiin estävät Ryötön säännöstelypato ja voimalaitos sekä ylempänä Inhan säännöstelypato. Kalatiestä ei saataisi nykytilanteessa mainittavaa välitöntä hyötyä,

19 19 koska esimerkiksi taimenen kutualueita ei Ouluveden yhteydessä ole. Tilanne olisi toinen, jos kalankulku voitaisiin järjestää myös Ryötön padon ja voimalaitoksen sekä Inhan säännöstelypadon ohi Hankaveteen, Ähtärinjärveen ja muille yläpuolisille vesialueille. On mahdollista, että vesistön kalataloutta kehitetään tulevaisuudessa järjestämällä kalankulku Vääräkosken ala- ja yläpuolisten patojen ohi. Tämän vuoksi lupamääräyksessä 5) otetaan huomioon mahdollinen tuleva kalatien tarve. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeinooloja. Luvan saajalla on käyttöönotettavaan vesivoimaan sekä tarvittaviin alueisiin omistusoikeus tai käyttöoikeus. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 22 ja 22 a sekä 3 luvun 3 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Koskienergia Oy:lle luvan aloittaa hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan, päivätyn piirustuksen nro /M1, mittakaava 1:2 000, mukaisen työvaiheen 1 työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muilta osin ympäristölupavirasto hylkää hakijan pyynnön aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Edellä tarkoitetun työvaiheen 1 töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Työvaiheen 1 työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osiltaan palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Muilta osin luvassa tarkoitetut työt ja toimenpiteet eivät ole sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voitaisiin olennaisilta osiltaan palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.

20 20 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto hylkää 1) ja 6) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen laitoksen rakennusvirtaaman pienentämisestä. Luonnonuoma rajoittuu hakijan omistamaan tilaan eikä siihen ole muilta kiinteistöiltä näköyhteyttä. Virtaaman pienentämisellä ei olisi siten sanottavaa vaikutusta vesimaisemaan, ja se aiheuttaisi hakijalle kohtuuttomia tuoton menetyksiä. Muilta osin muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto viittaa edellä luparatkaisun perusteluissa sanottuun ja hylkää 2) ja 7) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä. Ympäristölupavirasto ei katso tarpeelliseksi lisätä ohijuoksutuksen määrää nykyisestä. Ympäristölupavirasto jättää tutkimatta työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen Ala-Vääräkosken voimalaitospadon aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen korvaamisesta, koska kysymyksessä ei ole hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta aiheutunut vahinko. Kalatietä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa edellä luparatkaisun perusteluissa sanottuun. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta ei aiheudu sanottavaa haittaa kalastolle ja kalastukselle ja hylkää kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen. Tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 6). Töidenaloittamisluvan hylkäämistä koskeva vaatimus hyväksytään osittain. Ympäristölupavirasto toteaa 3) Museoviraston muistutuksen johdosta, että Vääräkosken voimalaitoksen alueelle on sittemmin laadittu yhteistyössä Museoviraston kanssa erillinen ympäristösuunnitelma, joka on otettu huomioon uudessa hankesuunnitelmassa. Ympäristölupavirasto toteaa 4) Ähtärin kaupungin muistutuksesta, että hakija on ilmoittanut tekevänsä työt siten, että vesijohdon käyttömahdollisuus säilyy ennallaan. Hakemus ei koske vuorokausisäännöstelyä. Vedenkorkeusasteikon asettamista koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 4). Ympäristölupavirasto toteaa 5) Suihkon ja Jussilan kalastuskuntien ja jakokuntien muistutuksesta, että voimalaitoksen uudelleen rakentamisesta ei ole odotettavissa muutoksia Vääräkosken ja Peränteen happipitoisuuteen. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakijan velvoittamiseksi rakentamaan virkistyskäytön parantamiseen liittyviä rakennelmia ei ole tässä yhteydessä perusteita, ja hylkää tätä koskevan vaatimuksen. Kalatietä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa edellä luparatkaisun perusteluissa sanottuun. Ympäristölupavirasto jättää tutkimatta 8) muistuttajan A muistutuksen, koska saadun selvityksen mukaan muistuttaja ei omista tilaa Erkkilä RN:o 19:17.