YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 52/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Lisäkoneiston asentaminen Hiirikosken voimalaitokseen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vähäkyrö Hiirikosken Energia Oy HAKEMUS Hiirikosken Energia Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt Hiirikosken voimalaitosta koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 140/2005/4 muuttamista siten, että laitoksen nykyisin tyhjänä olevaan toiseen turpiiniaukkoon voidaan asentaa toinen turpiini, jonka myötä laitoksen rakennusvirtaama nousee 20 m 3 /s:iin. Voimalaitoksen tuotannon tehostamiseksi on yläkanavaa, yläkanavan yläpäässä olevaa sulkua sekä alakanavaa tarkoitus avartaa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista niin, että rakennustyöt voitaisiin suorittaa samalla kertaa nykyisen luvan mukaisten padon muutostöiden kanssa. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON PÄÄTÖS NRO 140/2005/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 140/2005/4 myöntänyt Hiirikosken Energia Oy:lle luvan Kyrönjoessa olevan Hiirikosken voimalaitoksen pysyttämiseen sekä voimalaitospadon kunnostamiseen ja muuttamiseen ja samalla kumonnut voimalaitosta koskevat aiemmat päätökset. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0398/1 muuttanut lupamääräyksiä 10 ja 11. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 1232 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Voimassa olevat lupamääräykset 1, 3, 8, 10 ja 11 kuuluvat seuraavasti:

2 2 1) Hiirikosken voimalaitosrakenteet ovat päivätyn piirustuksen nro mukaiset. Yläkanavan sululta koneasemalle kaivetun, osittain pystyseinäisen tulokanavan pituus on noin 190 m ja koneasemalta takaisin jokeen johtavan alakanavan pituus noin 50 m. Yläkanavan pohjan korkeus on noin N 43 +9,0 9,5 m, pohjan leveys noin 7,0 8,5 m ja rantatörmän korkeus kosken puolella noin N ,3 12,4 m. Alakanavan pohjan korkeus on noin N 43 +5,0 6,0 m ja pohjan leveys noin 10 m. Voimalaitoksella on kaksi 3,6 m leveää tuloaukkoa. 3) Voimalaitoksen yläkanavan sulun vapaa aukkoleveys on vähintään 5,9 m ja kynnyskorkeus enintään N 43 +9,30 m. 8) Yläkanavan sulun kautta koneasemalle saadaan johtaa vettä enintään 20 m 3 /s. Voimalaitoksen koneiston on oltava säädettävä siten, että sitä voidaan käyttää virtaamavälillä 6 10 m 3 /s. 10) Kalatiehen on juoksutettava välisenä aikana Kyröjoen virtaaman ollessa Hiirikoskella 9 m 3 /s tai suurempi vettä vähintään 2 m 3 /s ja virtaaman ollessa alle 9 m 3 /s aina vähintään 1 m 3 /s. 11) Kosken pohjoisrannalla Hiiripellon kylässä sijaitsevien tilojen Ranta RN:o 6:8, Hiiripellonvika RN:o 3:24 ja Antila RN:o 7:31 omistajien käyttöveden saannin turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa on joen pohjoisrannalla sijaitsevaan vanhaan myllyuomaan juoksutettava vettä aina vähintään 25 l/s. Hiirikosken Energia Oy:n tulee esittää suunnitelma sanotun vedenjuoksun turvaamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään mennessä. 17) Padon muutos- ja kunnostamistyöt ja kalatien rakentaminen on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa. SUUNNITELMA Aiemmat luvat Hiirikosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1921 Vaasan läänin maaherran antamalla luvalla. Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt voimalaitoksen muutostöille luvan päätöksellä nro 85/1990/2. Päätöksen mukaan voimalaitoksen silloiset koneistot saatiin korvata kahdella rakennusvirtaamaltaan 10 m 3 /s suuruisella turpiinilla, joista ainakin toisen tuli olla säädettävä välillä 6 10 m 3 /s. Lisäksi päätökseen liittyi yläkanavan sulun sekä ylä- että alakanavan laajentaminen. Vesiylioikeus muutti antamallaan päätöksellä nro 53/1993 vesioikeuden päätöstä lisäämällä siihen määräykset kalatien rakentamiseksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti antamallaan päätöksellä taltio nro 2603 vesiylioikeuden päätöksen.

3 3 Päätösten mukaisia rakennustöitä ei kuitenkaan ole taloudellisista syistä toteutettu. Ainoa muutos on voimalaitoksen vanhojen turpiinien poisto ja toisen korvaaminen rakennusvirtaamaltaan 10 m 3 /s olevalla turpiinilla, joka on säädettävä välillä 6 10 m 3 /s. Vesistö Kyrönjoen vesistöalueen yläosalla vedet virtaavat aluksi kolmena päähaarana: Kauhajokena, Jalasjokena ja Seinäjokena. Jokaisen haaran valuma-alue on noin km 2. Kyrönjoki alkaa varsinaisesti Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikan kaupungissa ja se virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren kautta laskien Perämereen Vassorinlahdella noin 20 km Vaasan pohjoispuolella. Nyt käsiteltävänä olevan Vähänkyrön Hiirikosken ja Perämeren välisen jokiosuuden pituus on noin 36 km. Virtaamat, vedenkorkeudet ja säännöstely Kyrönjoen vesistöalueella on toteutettu laajoja vesistöhankkeita, muun muassa lähellä Kurikan keskustaa oleva Pitkämön tekoallas, josta vedet purkautuvat Pitkämön voimalaitoksen kautta Kyrönjokeen. Jalasjoesta tulevassa kanavassa on Niileksen voimalaitos. Seinäjoen haarassa on Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, joiden yhteyteen on rakennettu voimalaitokset. Seinäjoen vesistöalueelle on lisäksi rakennettu Liikapuron tekoallas. Kyrönjoen yläosan tulvasuojelutyö Ylistaron ja Ilmajoen välisellä jokiosalla valmistui vuonna Ylistaroon Hanhikosken yläpuolelle on rakennettu luonnonkoskea muistuttava patojärjestelmä Malkakoski. Hiirikosken lähin virtaama-asteikko on Skatila, joka sijaitsee noin 20 km Hiirikosken alapuolella. Skatilan kohdalla Kyrönjoen valuma-alue on km 2 ja järvisyys 1,3 %. Hiirikosken valuma-alueen suuruus on km 2 ja järvisyys 1,3 %. Hiirikosken virtaamien kuukausikeskiarvot, ääri- ja keskiarvot sekä kerran 10, 50, 100 ja 500 vuodessa toistuvat tulvavirtaamat ovat seuraavat: Hiirikosken virtaamien kuukausikeskiarvot m 3 /s m 3 /s Hiirikosken virtaamien ääri- ja keskiarvot m 3 /s m 3 /s Tammikuu 18,0 21,4 HQ Helmikuu 12,0 23,1 MHQ Maaliskuu 16,1 31,7 MQ 41,3 41,6 Huhtikuu 107,3 112,0 MNQ 3,2 3,4 Toukokuu 102,3 80,6 NQ 0,4 1,0 Kesäkuu 35,7 31,3 Heinäkuu 19,8 19,7 Kerran 10, 30, 50, 100 ja 500 vuodessa Elokuu 22,4 20,9 toistuvat tulvavirtaamat Syyskuu 30,5 27,0 HQ 1/ Lokakuu 46,1 41,5 HQ 1/ Marraskuu 49,4 50,4 HQ 1/ Joulukuu 34,9 39,4 HQ 1/

4 4 Vesiliikenne ja uitto Kalasto ja kalastus Vesiliikenne Kyrönjoella on lähinnä paikallista veneellä kulkua jokisuvannoissa. Koskipaikoissa veneellä liikkuminen ei ole tulvakautta lukuun ottamatta mahdollista. Uittotoiminta on Kyrönjoessa loppunut ja Kyrönjoen uittosääntö on kumottu vuonna Kalastus Kyrönjoessa Vähänkyrön kunnan alueella on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Yleisimmät kalalajit ovat ahven, hauki, lahna ja särki. Tavallisimmat pyyntivälineet ovat katiska, uistin, onki ja verkko. Vesivoima ja alueiden omistus Suunnitellut rakennustyöt Vaelluskaloina lohi ja taimen ovat melko yleisesti pystyneet nousemaan Hiirikoskelle, mutta veden heikon laadun vuoksi kutunousua ei kuitenkaan ilmeisesti tapahdu. Kyrönjokeen on istutettu lohta ja meritaimenta. Koekalastusten perusteella siika on noussut ainoastaan Voitilankosken alapuolelle, jonne se pääsee nousemaan heikonkin virtauksen aikana esteettömästi. Voitilankoski sijaitsee noin 20 km Hiirikosken alapuolella. Kyrönjoen siikakantaa on vahvistettu istuttamalla paikallista kantaa olevia poikasia. Nahkiaista nousee jonkin verran Kyrönjokeen ja ainakin Voitilankoskella on harjoitettu syksyisin pienimuotoista nahkiaisen mertapyyntiä. Veden happamuudesta johtuen nahkiaisten toukan tuotanto on ollut jo pidempään erittäin heikko. Ankeriaan esiintyminen on satunnaista. Myös rapua esiintyy vain yksittäin. Rapurutto tuhosi pääosan Kyrönjoen rapukannasta vuonna Kyrönjoen huono vedenlaatu, erityisesti alhainen ph, heikentää huomattavasti kalojen elinmahdollisuuksia etenkin kevät- ja syystulvien aikana, jolloin niiden elinkierto on herkimmillään kudun ja kuoriutumisen aikana. Kesällä erityisesti lohikalojen viihtyvyyttä heikentää myös korkea veden lämpötila. Hiirikosken Energia Oy omistaa koko Hiirikosken vesivoiman. Nyt suunnitellulla voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostolla 20 m 3 /s:iin ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa, vaan tehostetaan jo käytössä olevan vesivoiman hyväksikäyttöä. Hakija omistaa tai on hankkinut pysyvän käyttöoikeuden kaikkiin tarvittaviin maa- ja vesialueisiin. Kaivuumassoja ei läjitetä kanavan varteen, vaan ne kuljetetaan kauemmaksi hakijan omistamalle maalle. Tilapäiset työpadot rakennetaan hakijan omistamille alueille. Koneasemarakennuksessa on tällä hetkellä kaksi vesitietä, mutta vain toisessa on turpiini. Tyhjänä olevaan turpiinitilaan on tarkoitus asentaa uusi, rakennusvirtaamaltaan 10 m 3 /s turpiini. Voimalaitoksen vesiteitä joudutaan muotoilemaan toisen koneiston asentamiseksi. Myös nykyiselle turpiinille vievän vesitien kynnystä madalletaan, jotta turpiinille saadaan johdettua riittävä virtaama myös uuden

5 Tulevat virtaamat ja vedenkorkeudet 5 koneiston käyttöönoton jälkeen. Koneaseman muutostyöt tehdään kuivatyönä ylä- ja alakanavaan rakennettavien työpatojen suojassa. Pohjapadon kunnostuksen jälkeen padon harjan korkeus on N ,86 m. Kanavaa levennetään eteläpuolelle siten, että nykyisen kanavan joenpuoleinen sivumuuri jää ennalleen. Yläkanavan suunniteltu pohjan leveys on 4 m ja pohjan korkeus N 43 +8,2 m. Voimalaitoksen yläpuolella on kanavassa noin 30 m:n matkalla pystysuorat reunamuurit. Tällä osuudella reunamuurit säilytetään ja kanavan pohjaa syvennetään tasaisesti niin, että pohjan korkeus noin 10 m ennen voimalaitosta on N 43 +7,8 m. Yläkanavan kaivuusta syntyy massoja noin m 3 ktr. Alakanavaa avarretaan niin, että pohjan leveydeksi tulee 5,2 m ja pohjan korkeudeksi N 43 +5,0 m. Kaivumassoja syntyy noin 300 m 3 ktr. Nykyisen yläkanavan paikalle rakennetaan uusi kaksiaukkoinen sulku. Molempien aukkojen leveys 5,0 m ja kynnyskorkeus N 43 +8,5 m. Voimalaitospadon kunnostuksen yhteydessä yläkanavan yli rakennetaan silta padolle kulkua varten. Silta-aukon mitoitus tarkistetaan nyt kyseessä olevan yläkanavan laajennuksen yhteydessä, jotta silta-aukon koko vastaisi laajennetun yläkanavan mitoitusta. Aukkoa suurennetaan alkuperäisestä suunnitelmasta etelärannan puoleista maatukea siirtämällä. Muutoksella ei ole vaikutusta vesistöön. Koneaseman, ylä- ja alakanavan laajennus sekä yläkanavan sulun rakentaminen tehdään kuivatyönä työpatojen suojassa. Työt on tarkoitus toteuttaa samalla kertaa jo luvan saaneen voimalaitospadon kunnostamisen yhteydessä, jolloin voidaan hyödyntää samoja työpatoja ja vesistölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Voimalaitoksella ei säännöstellä yläpuolisen vesistön vedenkorkeutta tai vedenjuoksua, eikä voimalaitoksen rakennusvirtaaman suurentamisella ole vaikutusta Kyrönjoen vedenkorkeuksiin tai virtaamiin Hiirikosken ylä- tai alapuolella. Uuden turpiinin rakentamisen myötä virtaama Hiirikoskeen pohjapadon yli ja pohjapadon tulva-aukon kautta pienenee, koska voimalaitoksella voidaan hyödyntää nykyistä suurempaa virtaamaa. Virtaama koskessa on turvattu siten, että rakennettavaan kalatiehen on juoksutettava välisenä aikana vähintään 2 m 3 /s Kyrönjoen virtaaman ollessa Hiirikoskella 9 m 3 /s tai suurempi ja vähintään 1 m 3 /s joen virtaaman ollessa alle 9 m 3 /s. Lisäksi vanhaan myllyuomaan kosken pohjoisreunassa on juoksutettava jatkuvasti 25 l/s. Kosken kuivana oloaika talvisin ( ) pitenee suunnitelman mukaan nykytilanteesta keskimäärin 38 vuorokaudella. Hiirikoski on jo nykyisin talvisin pitkiä aikoja kuivana, joten kuivien jaksojen pidentymisellä ei ennalta arvioiden ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia

6 Hankkeesta aiheutuvat vahingot ja haitat Hankkeesta saatava hyöty Ehdotus lupamääräyksiksi 6 kosken kalastoon tai vesiluontoon. Muina aikoina ( ) virtaaman ollessa alle 22 m 3 /s juoksutetaan koskeen kalatien kautta 1 tai 2 m 3 /s sekä vanhaan myllyuomaan 25 l/s. Yli 22 m 3 /s oleva virtaama juoksutetaan kokonaisuudessaan koskeen. Nykyisin koskeen juoksutetaan jo 12 m 3 /s ylittävä virtaama. Juoksutus koskeen vähenee virtaaman ylittäessä 12 m 3 /s, suurimmillaan virtaaman pieneneminen on 10 m 3 /s (tulovirtaama 22 m 3 /s). Työpatojen rakentaminen ja purkaminen saattavat aiheuttaa lyhytaikaista paikallista veden samentumista. Ylä- ja alakanavan laajentaminen, yläkanavan sulun uusiminen ja toisen turpiinin asentaminen voimalaitokselle ei muuta voimassa olevien lupaehtojen mukaisia vedenkorkeuksia tai virtaamia. Hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu vahinkoa tai haittaa Hiirikosken ylä- tai alapuolisille vesistö- ja ranta-alueille tai niiden käytölle eikä näillä alueilla oleville rakenteille tai laitteille. Toisen turpiinin asentaminen voimalaitokselle kasvattaa yläkanavaan juoksutettavan veden määrää nykytilanteeseen verrattuna. Kalojen elinolojen turvaamiseksi on pohjapadon rakentamisen yhteydessä määrätty rakennettavaksi kalatie. Hakemuksessa ei esitetä muutosta kalatiehen määrättyihin minimivirtaamiin, eikä hankkeesta aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa kalastolle tai kalastukselle. Uuden turpiinin asentamisen jälkeen Hiirikosken voimalaitoksen teho P = 8,2 x 20 m 3 /s x 4,0 m = 656 kw ja keskimääräinen energiantuotanto MWh/a. Nykyisellä rakennusvirtaamalla (10 m 3 /s) Hiirikosken voimalaitoksen energiantuotanto on keskimäärin MWh/a. Uuden turpiinin avulla saatava lisätuotto on siten MWh/a. Energian hinnalla 60 /MWh on rakennusvirtaaman suurentamisesta saatava hyöty keskimäärin /v ja vesilain mukainen kokonaishyöty Laskelmissa on huomioitu voimassa olevan luvan mukainen juoksutus rakennettavaan kalatiehen. Hakija on esittänyt, että päätöksen nro 140/2005/4 lupamääräykset 1), 3) ja 8) muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1) Hiirikosken voimalaitosrakenteet ovat piirustuksen 1245-LH3 mukaiset. Yläkanavan sululta koneasemalle kaivetun, osittain pystyseinäisen tulokanavan pituus on noin 190 m ja koneasemalta takaisin

7 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 7 jokeen johtavan alakanavan pituus noin 50 m. Voimalaitoksella on kaksi 3,6 m leveää tuloaukkoa. Ylä- ja alakanavaa saadaan perata piirustuksissa 1245-LH3, LH4 ja 1245-LH5 esitetyllä tavalla. Peratun yläkanavan pohjan korkeus on N 43 +8,2 m, pohjan leveys 4,0 m ja sivuluiskien kaltevuus maaleikkauksessa 1:2. Perkaus tehdään pääasiassa kanavan eteläreunalta. Peratun alakanavan pohjan korkeus on noin N 43 +5,0 m, pohjan leveys 5,2 m ja perkauksen sivuluiskien kaltevuus 1:2. 3) Voimalaitoksen yläkanavan sulun vapaa aukkoleveys on vähintään 10 m ja kynnyskorkeus enintään N 43 +8,5 m. 8) Yläkanavan sulun kautta saadaan koneasemalle johtaa vettä enintään 20 m 3 /s. Voimalaitoksella on kaksi turpiinia, joiden yhteenlaskettu rakennusvirtaama on 20 m 3 /s. Ainakin toisen turbiineista tulee olla säädettävä siten, että sitä voidaan käyttää virtaamavälillä 6-10 m 3 /s. Ympäristölupavirasto on pyytänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta lausunnot hakemuksen johdosta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Kyrönjoen vuosittainen keskivirtaama vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen ja eri vuosien sademäärien mukaan. Hiirikosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostaminen 10 m 3 /s:sta 20 m 3 /s :iin vähentäisi koskessa virtaavaa vesimäärää ja aika, jolloin koski on kokonaan kuiva pitenisi. Talvisin aika ( ), jolloin koski olisi kuivana, pitenisi suunnitelman mukaan nykytilanteesta keskimäärin 38 vuorokaudella välisenä aikana kosken kuivana oloaika pitenisi 33 vuorokaudella. Koko vuonna koski olisi kuivana nykyisen 119 päivän sijasta keskimäärin 190 päivänä. Turpiinin käyttö vähentäisi virtaamia koskessa ympäri vuoden, myös kriittisinä nousuaikoina. Nykyisen suunnitelman mukaan kalatien yläpää on padon harjalla kosken pohjoisrannalla. Kalatien alapää on keskellä koskea eikä se ulotu alapuoliseen suvantoon. Kalojen nousumahdollisuudet heikkenevät, jos itse koskeen ei johdeta vettä. Suuremmilla virtaamilla voimalaitoskanavan virtaaman lisääntyminen heikentäisi kalojen mahdollisuutta löytää kalatie. Näiden syiden vuoksi kalatien tulisi ulottua alapuoliseen suvantoon, alakanavan edustalle. Hiirikosken lisäkuivuminen vähentäisi kosken arvoa habitaattina ja merkitystä kalojen suoja- ja ruokailupaikkana. Suunnitelmasta puuttuu selvitys alueen merkityksestä koskihabitaattina ja suunnitelmaa tulisi täydentää tältä osin. Lisäksi suunnitelman mukaan toteutettu hanke aiheuttaisi haittaa maisemalle ja virkistyskäytölle vähentäessään vesimääriä koskessa.

8 8 Ympäristökeskus on katsonut, että hanketta suunniteltaessa on otettava huomioon laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Lain tavoite, hyvä ekologinen tila, on ensisijaisesti saavutettava vuoteen 2015 mennessä. Lain mukaan, jos uusi merkittävä hanke muuttaa fyysisesti vesimuodostumaa siten, ettei pintaveden hyvää ekologista tilaa voida saavuttaa, voidaan tästä poiketa eräin laista ilmenevin edellytyksin. Lainmukaiset ehdotukset vesienhoitosuunnitelmaksi ja Kyrönjoen vesistöalueen toimenpideohjelmaksi ovat valmisteilla. Kyrönjoen erityissuojelulain 1 :n mukaan sen lisäksi, mitä koskiensuojelulaissa (35/87) on säädetty, uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa Kyrönjoen keski- ja alaosassa Hanhikosken alapuolella mm. Vähänkyrön kunnassa. Ympäristökeskus on todennut, että lupamääräyksestä 8) tuli hakijan esityksen mukainen, koska hakija perusteli koneistovirtaamaa (max 10 m 3 /s) suurempaa virtaamaa (20 m 3 /s) yläkanavaan kertyvien jäiden ja roskien poistamisella. Hakijan selityksestä kävi tuolloin ilmi, että suurempaa virtaamaa tarvittaisiin vain poikkeustilanteissa eikä hakijan tarkoituksena ollut käyttää voimalaitoksella suurempaa virtaamaa kuin 10 m 3 /s. Ympäristökeskus on katsonut, ettei suunnitelman mukaiselle hankkeelle tule myöntää lupaa eikä myöskään töidenaloittamislupaa. Hankkeelle voidaan myöntää lupa vain, jos kalan nousu saadaan turvattua eikä kosken ekologista tilaa heikennetä. Ympäristökeskus on toivonut lausunnossaan hakijalta kannanottoa hankkeen toteutusmahdollisuuksista, mikäli 20 m 3 /s rakennusvirtaamaa käytettäisiin vain suurilla virtaamilla. Lisäksi hakijan tulisi täydentää hakemusta tarkemmalla selvityksellä vesien jakaantumisesta voimalaitokseen, koskeen ja kalatiehen eri virtaamilla. Tässä tulee ottaa huomioon suunnitellun turpiinin mahdollinen säädettävyys. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus vastustanut luvan myöntämistä ja katsonut, että voimalaitospadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen on toteutettava sillä tavalla ja ajoituksella kuin lainvoimaisissa päätöksissä on määrätty. TE-keskus on todennut, että voimalaitoksen alakanavasta on huomattavan pitkä koskiosuus voimalaitospadolle ja suunnitellun kalatien alkuun. Joen kuivana pitämisen aikana on pelkästään kalatiestä tulevan vesimäärän vaikutus houkutusvirtaamana koskelle hyvin pieni, mikä vähentää kalojen mahdollisuuksia löytää oikea vaellusreitti. Veden johtaminen jokeen edistää kalojen hakeutumista koskialueen oleskelupaikoille ja edelleen kosken yläosalle, josta kalatien valmistuttua vaellus yläpuoliselle koskiosuudelle on mahdollista myös alivirtaamatilanteessa. Vähentämällä veden johtamista jokeen rajoitetaan entisestään kalojen vaellus- ja oleskelumahdollisuuksia koskialueella. Lisäksi heikennetään kalatiestä ja Kyrönjoen kalataloudellisista kunnostustoimenpiteistä saatavaa hyötyä. TE-keskus on katsonut, että kysymyksessä ei ole pelkästään tehonnosto voimalaitoksen nykyisiä koneistoja uusimalla, vaan uuden eril-

9 Hakijan selitys ja täydennys 9 lisen voimalaitosyksikön rakentaminen, nykyistä huomattavasti suuremman rakennusvirtaaman käyttöönotto ja laitoskanavien avartaminen. Huomioon ottaen koskialueen heikko tila sekä Kyrönjoessa tehdyt ja suunnitellut kalataloudelliset kunnostustoimet ja laissa vesienhoidon järjestämisestä asetetut ekologiset tilatavoitteet on katsottava, että joen kalaston ja muun eliöstön turvaaminen ei mahdollista hakemuksen mukaisen toiminnan aloittamista. TE-keskuksen näkemyksen mukaan ei myöskään ole Kyrönjoen erityissuojelua koskevan lain mukaista, että Hiirikosken tilaa heikennetään vaiheittain lisäämällä vesivoimalaan johdettavaa vesimäärää. Hakija on antanut selityksen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntojen johdosta sekä täydentänyt hakemusta muun muassa selvityksillä vesien jakaantumisesta voimalaitokseen, koskeen ja kalatiehen eri virtaamilla. Hakija on lisäselvityksessään todennut, että uusi turpiini on ns. täyssäädettävä sen käyttöalueen ollessa noin 2 10 m 3 /s. Periaate on, että koskialueen vesitys turvataan kalatiehen ohjattavalla verrattain suurella 1-2 m 3 /s virtaamalla. Tulvaluukun kautta ja padon yli juoksutetaan lisäksi voimalaitoksen rakennusvirtaaman ja kalatiehen johdettavan vesimäärän ylittävä virtaama. Hankkeella ei ole liiketaloudellisia toteutusmahdollisuuksia, mikäli uutta turpiinia voitaisiin käyttää vain suurilla virtaamilla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista hakija on todennut, että voimalaitoksen rakennusvirtaaman noston seurauksena vesimäärä Hiirikoskessa pienenee välisenä aikana Kyrönjoen virtaaman ollessa yli 12 m 3 /s. Virtaamavälillä m 3 /s koskeen juoksutetaan kalatien kautta 2 m 3 /s. Joen virtaaman ollessa yli 22 m 3 /s juoksutetaan mainitun virtaaman ylittävä osa koskeen tulvaluukun kautta ja suurilla virtaamilla myös pohjapadon yli. Tulvaluukun purkukyky on noin 60 m 3 /s. Talviaikana koskeen juoksutetaan vettä aina, kun joen virtaama on yli 20 m 3 /s. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on todettu, ettei talviaikaisille juoksutuksille kalatiehen ole kalataloudellisia perusteita. Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan, että kalatie tulisi ulottaa Hiirikosken alapuoliseen suvantoon, alakanavan edustalle saakka. Näin on tarkoituskin. Kalojen nousumahdollisuuksien kannalta on merkitystä paitsi kalatien virtaaman suuruudella, myös virtausnopeudella. Kalatien houkutusvirtaaman virtausnopeuden tulisi olla 0,8 2,0 m/s. Tämä arvo saavutetaan nykyisen luvan mukaisella suunnitelmalla. Voimalaitoksen alakanavan laajennus on suunniteltu siten, että virtausnopeus kanavassa säilyy ennallaan. Virtausnopeus alakanavassa on siten myös uudella rakennusvirtaamalla kalatien houkutusvirtaamaa pienempi. Virtausnopeuden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota kalatien suuaukon sijoittamiseen ja sieltä tulevan virtaaman suuntaamiseen. Voimalaitoksen rakennusvirtaaman nos-

10 10 tolla ei ole vaikutusta kalojen nousumahdollisuuksiin. Kalatiesuunnitelma hyväksytetään ennen rakennustöitä TE-keskuksen kalatalousyksiköllä. Hakija on verrannut nykyisen luvan mukaisia Hiirikosken virtaaman keskimääräisiä kuukausittaisia pysyvyysarvoja vuosilta arvioimiinsa virtaamiin rakennusvirtaaman noston jälkeen seuraavasti: NYKYINEN LUPA RAKENNUSVIRTAAMAN NOSTON JÄLKEEN Joen virtaama Joen virtaama Joen virtaama Joen virtaama 10 m 3 /s >10 m 3 /s 12 m 3 /s >12 m 3 /s 20 m 3 /s >20 m 3 /s 22 m 3 /s >22 m 3 /s Ohijuoksutus Ohijuoksutus Ohijuoksutus Ohijuoksutus tulvaluukun ja Ohijuoksutus kalatien kalatien, tulvaluukun tulvaluukun ja Ohijuoksutus kalatien kalatien, tulvaluukun Koski pohjapadon kautta ja pohjapadon Koski pohjapadon kautta ja pohjapadon kuivana kautta 1-2 m 3 /s kautta kuivana kautta 1-2 m 3 /s kautta Joulukuu 9 vrk 22 vrk 16 vrk 15 vrk Tammikuu 7 vrk 24 vrk 19 vrk 12 vrk Helmikuu 9 vrk 19 vrk 20 vrk 8 vrk Maaliskuu 10 vrk 21 vrk 19 vrk 12 vrk vrk 86 vrk 74 vrk 47 vrk Huhtikuu 2 vrk 28 vrk 3 vrk 27 vrk Toukokuu 2 vrk 29 vrk 4 vrk 27 vrk Kesäkuu 11 vrk 19 vrk 17 vrk 13 vrk Heinäkuu 19 vrk 12 vrk 23 vrk 8 vrk Elokuu 17 vrk 14 vrk 22 vrk 9 vrk Syyskuu 14 vrk 16 vrk 19 vrk 11 vrk Lokakuu 9 vrk 22 vrk 13 vrk 18 vrk Marraskuu 5 vrk 25 vrk 12 vrk 18 vrk vrk 165 vrk 113 vrk 131 vrk Hakija on katsonut, että Hiirikosken vesitys tapahtuu jo nykyisen luvan mukaisessa tilanteessa niin pitkiä aikoja vain kalatien kautta, ettei rakennusvirtaaman nostolla ole haitallista vaikutusta kosken arvoon habitaattina tai sen merkitykseen kalojen suoja- ja ruokapaikkana. Samasta syystä ei voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostolla ole haitallista vaikutusta Hiirikosken maisemaan tai virkistyskäyttöön. Laista vesienhoidon järjestämisestä ja vesienhoidon toimenpideohjelmaluonnoksesta hakija on todennut, että kalojen vapaa kulku ja riittävät lisääntymisalueet ovat vain osa vesistön hyvää ekologista tilaa. Kalan kulun osalta hyvän ekologisen tilan tavoite saavutetaan Hiirikoskella padon yhteyteen rakennettavan kalatien avulla. Kalatien juoksutuksiin ei haeta muutosta eikä voimalaitoksen rakennusvirtaaman nosto siten vaikuta kalan nousuun padon ohi. Voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostolla ei ole mitään vaikutusta vesienhoidon toimenpideohjelman vedenlaatuun liittyvien tavoitteiden saavut-

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 11 tamiseen. Rakennusvirtaaman nosto ei myöskään ole Kyrönjoen erityissuojelusta säädetyn lain vastaista. Töidenaloittamisluvan osalta hakija on korostanut, ettei kosken sivussa olevan voimalaitoskanavan avartamisella ole mitään pysyviä vaikutuksia vesistöön. Mikäli rakennusvirtaaman nostolle ei myönnetä lupaa, juoksutetaan avarretun kanavan kautta edelleen vain nykyisissä lupamääräyksissä sallittu vesimäärä. Töidenaloittamislupa ei siten tekisi muutoksenhakua missään suhteessa hyödyttömäksi. Hakija on lisäksi todennut, että uuden turpiinin asentaminen ja siihen liittyvät rakennustyöt tehdään kuivatyönä nykyisen voimalaitosrakennuksen sisällä. Myös ylä- ja alakanavan avartaminen sekä yläkanavan sulun uusiminen tehdään kuivatyötä, joten ainoaksi vaikutukseksi vesistöön jää työpatojen rakentamisesta ja purkamisesta aiheutuva lyhytaikainen ja paikallinen samentuminen. Haittoja pyritään vähentämään ajoittamalla työt mahdollisimman kuivaan aikaan. Mikäli töidenaloittamislupa myönnetään, tehdään yläkanavan rakentamistyöt saman työpadon suojassa kuin jo luvan saanut padon tulva-aukon rakentaminen. Uuden turpiinin vaatimat muutostyöt voimalaitosrakennuksessa ja alakanavan laajennus on tarkoitus tehdä vasta luvan saatua lainvoiman. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, ettei Hiirikosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostolla ole vaikutusta voimalaitospadon kunnostamiseen tai kalatien rakentamiseen, vaan ne toteutetaan sillä tavalla ja ajoituksella kuin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Vaasan hallintooikeuden lainvoimaisissa päätöksissä on määrätty. Lupahakemussuunnitelmassa on esitetty virtaamien keskimääräisiä pysyvyyksiä, joten virtaamat ovat toisina vuosina pienempiä ja toisina suurempia. TE-keskuksen lausunnossa esitettyjen kuivimpien vuosien vastapainona on vuosia, jolloin virtaamat koskessa ovat keskimääräisiä suurempia. Kalojen kulku padon yli on turvattu kaikissa olosuhteissa kalatiehen määrättyjen virtaamien avulla. Kalatien houkutusvirtaaman osalta hakija on viitannut edellä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta lausuttuun. Hakija on katsonut, että voimalaitoksen rakennusvirtaaman nosto vaikuttaa Kyrönjoen virtaamiin vain Hiirikoskessa, eikä hanke lisää kuivia jaksoja tai pienennä virtaamia muualla Kyrönjoessa. Voimalaitoksen rakennusvirtaaman nosto ei ole Kyrönjoen erityissuojelusta säädetyn lain vastaista. Tältä osin on viitattu hakemussuunnitelman kohtaan 6 (vesivoima). Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hiirikosken Energia Oy:lle luvan lisäkoneiston asentamiseen Hiirikosken voimalaitokseen sekä ylä- ja alakanavan perkaamiseen ja muuttaa antamansa päätöksen nro 140/2005/4 lupamääräykset 1), 3) ja 8) näin kuuluviksi:

12 12 1) Hiirikosken voimalaitosrakenteet ovat päivätyn piirustuksen nro 1245-LH3 mukaiset. Yläkanavan sululta koneasemalle kaivetun, osittain pystyseinäisen tulokanavan pituus on noin 190 m ja koneasemalta takaisin jokeen johtavan alakanavan pituus noin 50 m. Voimalaitoksella on kaksi 3,6 m leveää tuloaukkoa. Ylä- ja alakanavaa saadaan perata päivätyissä piirustuksissa nrot 1245-LH3, 1245-LH4 ja 1245-LH5 esitetyllä tavalla. Peratun yläkanavan pohjan korkeus on N 43 +8,2 m ja välittömästi voimalaitoksen yläpuolella N 43 +7,8 m, pohjan leveys 4,0 m ja sivuluiskien kaltevuus maaleikkauksessa noin 1:2. Perkaus tehdään pääasiassa kanavan eteläreunalta. Peratun alakanavan pohjan korkeus on noin N 43 +5,0 m, pohjan leveys 5,2 m ja perkauksen sivuluiskien kaltevuus noin 1:2. Perattavat massat on sijoitettava siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön. 3) Voimalaitoksen yläkanavan sulun vapaa aukkoleveys on vähintään 10 m ja kynnyskorkeus enintään N 43 +8,5 m. 8) Yläkanavan sulun kautta saadaan koneasemalle johtaa vettä enintään 20 m 3 /s. Voimalaitoksella on kaksi turpiinia, joiden yhteenlaskettu rakennusvirtaama on 20 m 3 /s. Turpiinien on oltava säädettäviä siten, että niitä voidaan käyttää virtaamavälillä 6 10 m 3 /s. Muilta osin on noudatettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaa päätöstä nro 140/2005/4 ja Vaasan hallintooikeuden antamaa päätöstä nro 07/0398/1. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Perustelut 1920-luvulla rakennetun Hiirikosken voimalaitoksen pysyttämistä ja padon kunnostusta ja muuttamista koskeva Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 140/2005/4 on tullut lainvoimaiseksi Voimassa olevaan päätökseen sisältyy kalatien rakentamisvelvoite ja sitä sekä joen pohjoisrannalla sijaitsevaa vanhaa myllyuomaa koskevat juoksutusmääräykset. Padon kunnostus ja muuttaminen sekä kalatien rakentaminen on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kalatie on toteutettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Kalatien sijaintia ja rakenteita voidaan myöhemmin muuttaa edellä mainitun viranomaisen hyväksymällä tavalla. Hankkeen tarkoituksena on Hiirikosken voimalaitoksessa käytettävän vesivoiman hyväksikäytön tehostaminen voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostolla 10 m 3 /s:sta 20 m 3 /s:iin. Rakennusvirtaaman suurentamisella ei ole vaikutusta Kyrönjoen vedenkorkeuksiin tai virtaamiin Hiirikosken ylä- tai alapuolella. Hankkeen johdosta virtaama

13 13 Hiirikoskessa tulee jonkin verran vähenemään ja kosken kuivana oloaika tulee ajoittain pitenemään. Kalojen nousu Kyrönjokea ylös tullaan turvaamaan kalatien rakentamisella. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hankkeessa ei oteta käyttöön uutta tai toiselle kuuluvaa vesivoimaa. Tarvittaviin maa- ja vesialueisiin hakijalla on omistusoikeus tai muu pysyvä käyttöoikeus eikä tällä päätöksellä myönnetä käyttöoikeutta alueisiin. Hankkeesta aiheutuvana hyötynä on otettu huomioon hakemuksessa esitetty lisäkoneiston asentamisesta saatava keskimäärin vuosittain tuotettavan sähkön hinta kaksikymmenkertaisena. Hanke ei sanottavasti loukkaa yksityistä etua. Yleiselle edulle aiheutuva haitta ilmenee lähinnä sen ajan pitenemisenä, jolloin Hiirikoski on kuivana. Tästä aiheutuu kosken virkistyskäytölle ja vesimaisemalle ajoittaista haittaa. Kyrönjoen ekologiseen tilaan ei hankkeesta aiheudu vaikutuksia ravinnekuormituksen tai ph:n muutosten osalta. Työpatojen rakentaminen ja purkaminen aiheuttaa samentumista, joka on kuitenkin lyhytaikaista ja paikallista. Yleiselle kalatalousedulle ei hankkeesta aiheudu sanottavaa vahinkoa ottaen huomioon kalatien rakentamisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeesta saatava hyöty on katsottava siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan verrattuna huomattavaksi. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 5, 6 :n 2 momentti ja 11 sekä 3 luvun 3 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Hiirikosken Energia Oy:lle luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä tallennettava Länsi- Suomen lääninhallitukseen euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26

14 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 14 Luvan ja töidenaloittamisluvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään päätöksen perusteluja koskevista osista ilmenevin perustein. Kalatien rakentamista koskevan suunnitelman hyväksymisen yhteydessä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus valvoo kalatien toteuttamista siten, että varmistetaan kalojen mahdollisuudet löytää oikea vaellusreitti kosken ohi kalatien avulla. Kalatien rakentamista koskevia lupamääräyksiä ei tällä päätöksellä muuteta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella ympäristöministeriön antaman asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 2 :n mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun vesivoimaa tai voimalaitosta koskevan asian käsittelymaksun suuruus on euroa.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Sinikka Laitakari Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Sinikka Laitakari. SL/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.