Yrittäjän riskienhallinta Heta Warto-Tillander

Transkriptio

1 Yrittäjän riskienhallinta Heta Warto-Tillander

2 Tässä ajassa. 2

3 YEL Yrittäjän tärkein vakuutus

4 Kuka on yrittäjä? Elinkeino- ja ammatinharjoittajat Avoimen yhtiön yhtiömiehet Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet Osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas (yksin +30%, yhdessä +50%) YEL-vakuutus otetaan 6 kk:n kuluessa, jos toimintaa on tarkoitus harjoittaa vähintään 4kk 4

5 Yrittäjän eläkevakuutus - Yrittäjän tärkein vakuutus Mihin YEL vaikuttaa? Turvaa toimeentulon jos yrittäjätoiminta keskeytyy/ loppuu sairauden vuoksi Sairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus Työkyvyttömyyseläke jos yrittäjä saa perheenlisäystä Äitiys- isyys- tai vanhempainpäiväraha jos yrittäjätoiminta päättyy ja yrittäjä joutuu työttömäksi Työttömyysturvan peruspäiväraha * Ansiosidonnainen päiväraha * Antaa mahdollisuuden keventää työntekoa Osa-aikaeläke * Takaa Yrittäjän toimeentulon vanhuusiässä Vanhuuseläke Yrittäjän omaisten toimeentulon yrittäjän kuoleman varalta Perhe-eläke * työssäoloehdon täyttävä minimityötulo v ,37 /v 5

6 YEL-vakuutuksen perustana YEL-työtulo Rahallinen arvio työpanoksesta Perustuu työpanoksen hinnoitteluun, ei nostettuun palkkaan Min ,19 - max Tällä hetkellä suomalaisen yrittäjän YELtyötulo on keskimäärin Etuudet lasketaan YEL-työtulosta, ei oman yritystoiminnan palkasta 100% verotuksessa vähennettäviä Yrityksen tuloksesta/ henkilökohtaisessa/ puolison verotuksessa YEL-työtulon perusteella määritetään myös tapaturmavakutuuksen summa (muutos tullut voimaan vuoden 2016 alusta) 6

7 Talouden suhdanteisiin varautuminen Maksuaika YEL-työtulon laskeminen/nostaminen Tilapäisen jouston käyttö 7

8 Tilapäinen maksun jousto vs. työtulon muutos Rajat Työtulon muutos (maksun muutos) Min ,19 /v. Max /v. Maksun jousto Ylöspäin: lisämaksu % Alaspäin: pienennys % Vaikutukset Vaikuttaa koko sosiaaliturvaan Vaikuttaa vain ko. vuonna laskettavaan eläkkeeseen. Lukumäärä Ilmoitus-aika Voimassaoloaika Rajoitukset Perustelut On mahdollista tehdä useamman kerran vuodessa. Muutos astuu voimaan aikaisintaan ilmoituspäivästä lähtien. On voimassa aina seuraavaan muutokseen asti. Ei rajoituksia (huom. työtulorajojen puitteissa) Perustuu työpanokseen, joten vaatii perustelut. On mahdollista tehdä kerran vuodessa. Alasjousto max. 3krt / 7 vuoden aikana Jousto koskee koko vuotta. Päätöksen voi tehdä koska vain. Lisämaksun eräpäivä On voimassa vain kuluvan vuoden. Tiettyjä rajoituksia (esim. alennus estää jouston) Ei vaadi perusteluita. 8

9 Oma jaksaminen on työhyvinvoinnin perusta

10 Työhyvinvoinnin tasot 1. Yksilön hyvinvointi Kokonaishyvinvointiin vaikuttaa mm. terveys ja toimintakyky, ihmissuhteet, talous, osaaminen ja ammattitaito sekä harrastukset 2. Työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa mm. tehokasta ja turvallista toimintaa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, hyvää johtamista ja työn hallintaa sekä hyvää työilmapiiriä 3. Työhyvinvoinnin merkitys yhteiskunnalle Hyvä työhyvinvointi takaa pitkät työurat, sairaus- ja tapaturmakulut vähenevät, tehokas työaika lisääntyy, työn tuottavuus ja laatu paranevat sekä innovaatiot lisääntyvät 10

11 Metsäalan työn luonteesta Työn suuri itsenäisyys, osin jopa yksinäisyys ja luonnonläheisyys Terveyteen vaikuttavia tekijöitä: tärinä, melu, erilaiset lämpöolosuhteet, urakka- ja kausiluonteisuus sekä tapaturmavaara Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä vastuu Pääsääntöisesti työntekijällä ja yrittäjällä itsellään Esimiehellä Työterveyshuollolla Henkisesti ja osin myös fyysisesti kuormittavassa työssä on tärkeää mm. työstä palautuminen, lepo, fyysisen kunnon ylläpito ja terveellinen ruokavalio Yksinäisen työn vastapainona ja voimavarana ovat tärkeässä asemassa myös työn ulkopuoliset ihmissuhteet kuten perhe ja ystävät. 11

12 Itsehoito itsensä johtaminen UNI SOSIAALISET SUHTEET RAVINTO HENKISET VOIMAVARAT LIIKUNTA LEPO JA PALAUTUMINEN 12

13 Meillä kaikilla on vuorokaudessa aikaa saman verran miten käytät omasi? Työ Uni Muu elämä 8h + 8h + 8h = 24h Xh + Yh + Zh = 24h Nukutko tarpeeksi? Onko sinulla riittävästi aikaa ja energiaa hoitaa työn ulkopuoliset velvoitteet? Saatko työssäsi täytettyä itseesi kohdistuvat odotukset? 13

14 Unen laatu ratkaisee, ei määrä Unen tarve on yksilöllistä Joka kolmas aikuinen on kärsinyt unettomuudesta vuoden aikana (Duodecim) Näin saat parempaa laatua uneen omilla valinnoilla Liiku: etenkin aamusta harrastettu liikunta parantaa unen laatua Pitkin päivää Juo vettä, nesteytys on palautumisen kannalta kriittistä Muutama tunti ennen nukkumaanmenoa Vältä liian myöhään liikkumista Syö: energiataso ylös + ruoansulatus käynnissä Vältä stimulantteja: kahvi, tee, energiajuomat, alkoholi Vältä stressiä: stressi pitää energiatason korkealla Nukkumisympäristö Pimennä Viilennä Hiljennä 14

15 Kiire haastaa hyvinvointia Temperamenttierot ja opittu käyttäytyminen Selittävät ihmisten erilaista suhdetta kiireeseen Aika sinällään on tasa-arvoista, sitä on jokaisella ihmisellä saman verran Kiire ei ole jotakin mitä meille tapahtuu, se syntyy valinnoilla Monet ovat ylikuormitettuja kiireestä, mutta eivät uskalla sanoa ei peläten menettävänsä jotain tärkeää Viime vuosikymmeninä mahdollisuudet ja tilaisuudet ovat moninkertaistuneet, mutta aika on pysynyt lähes samana Kunnon ihmiset ovat kiireisiä elämme kiireen aikakautta Kiire saa tuntemaan itsemme tarpeellisiksi ja ahkeriksi Ylläpidämme suorituskeskeistä- ja kiirekulttuuria 15

16 Mitä kiire on? Rastita jos vastaat kyllä Voitko itse pääsääntöisesti hallita ajankäyttöäsi? Ehditkö pitää huolta omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi? Jättävätkö tekemättömät työt sinut rauhaan? Saatko ajatusten virran halutessasi rauhoittumaan? Ehditkö pysähtymään tehtävien välillä? Ehditkö tehdä työsi kunnolla? Ehditkö nauttia saavutuksistasi? Ehditkö kokea iloa arjen pienistä asioista? Ehditkö nauttia siitä mitä teet? 16

17 Pitkistä päivistä lisää tehoja Ylipitkät työpäivät laskevat älyllistä suoritusta Ihminen tarvitsee väljyyttä ajankäyttöön. Kun malttaa pitää taukoja tai lähteä ajoissa töistä kotiin, hommat sujuvat niihin palatessa paremmin Silloin tällöin ei haittaa Ei ole vaarallista, jos työpäivät venyvät ylipitkiksi joskus aivot kestävät silloin tällöin suurtakin kuormitusta mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, muisti ja kyky käsitellä tietoa heikkenevät tilapäisesti Tarvitsemme keskeytymätöntä työaikaa Vinkki: Puhelin kiinni välillä kokonaan! Voi olla yksi keino parantaa keskittymistä ja lyhentää työpäiviä. Muita vinkkejä? 17

18 Kuormittuminen Ihminen on kokonaisuus: henkinen ja fyysinen kuormittuminen Henkiseen kuormittumiseen vaikuttaa Laadullinen ja määrällinen paine Työtilanne = kaikki työhön sisältyvät vaatimukset ja kuormitustekijät yhdessä Epäselvyydet ja muutokset mm. epäselvät tai ristiriitaiset odotukset, heikko tiedonsaanti, muutokset työssä Kuormittuminen on yksilöllistä Elämäntilanne, elämäntaidot, hallintakeinot, persoonalliset toiminta- ja ajattelutavat, erilaiset kokemukset kuormituksesta Optimaalinen kuormitustaso parantaa Vireyttä, aktiivisuutta Työn iloa ja työtyytyväisyyttä Uusien taitojen oppimista Persoonallisuuden kehittymistä Suorituskykyä: määrä ja laatu Toimintakykyä 18

19 Huomaa ylikuormituksen merkit Muutokset työsuorituksessa Unohtelut, päätöksenteon tai ryhtymisen vaikeus, viivyttely, vetäytyminen, haasteiden välttely, keskittymiskyvyn puute Töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä Sinulla ei ole energiaa mihinkään muuhun kuin työhön Mikään ei tunnu kiinnostavan, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu ja työnilo katoaa Jännittyneisyys ja ärtyisyys, mahdollisesti jopa epäasiallista käytöstä Tunteet latistuvat ja harmaantuvat Et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteissa Et jaksa seurata aikaasi, lukea lehteä tai avata postia Heräilet öisin etkä saa unta, ruokailutottumuksesi ovat muuttuneet 19

20 Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyttä ennakoivat oireet ilmenevät usein ennen 50- vuotispäiviä, jolloin niihin on viimeistään reagoitava 20

21 Eri tekijöiden yhteys hyvään työkykyyn Yrittäjien työkyky kohenee mitä parempi terveys > sitä vähemmän stressiä > sitä vähemmän sairauspoissaoloja mitä tyytyväisempi on työhön ja mitä enemmän työssä innostavuutta ja mukaansatempaavuutta mitä vähemmän kokee kiirettä, suunnittelemattomia muutoksia tai työn pirstaleisuutta Verkostoitumisen merkitys Yrittäjäjärjestöt, tilaisuudet 21

22 Palautuminen on yhtä tärkeää kuin ponnistelu Rentoutuminen vapauttaa luovia kykyjä Harjoittele erilaisia rentoutumismenetelmiä Luonto auttaa rauhoittumaan ja keskittymään % väestöstä kärsii 2:n tunnin univajeesta Univelka vaikuttaa uusien asioiden oppimiseen, muistiin, valppauteen, kykyyn sopeutua, muuttuviin tilanteisiin, luovuuteen Mikael Sallinen, TTL 22

23 Suositeltava ruokarytmi Tasaisesti ruokaa 3-4 tunnin välein näläntunne pysyy hallinnassa ei liikasyömistä aterioilla helpottaa painonhallintaa tasainen verensokeri - tasaisesti energiaa positiivinen vaikutus mielialaan vireä olo 23

24 Syötkö monipuolisesti? Terveelliset elämäntavat ovat terveyden ja hyvän työkunnon peruspilareita. Terveelliset eväät ja säännölliset ruokatauot, unohtamatta vesitankkauksia auttavat pitämään vireyttä yllä koko pitkän työpäivän. Terveellinen ja painonhallintaa edistävä ateriarytmi muodostuu syömällä 3 4 tunnin välein riittävän pieniä annoksia. Pääaterioilla kannattaa noudattaa lautasmallia sekä suosia välipaloina terveellisiä vaihtoehtoja. Pyri syömään vähintään puolet päivän energiantarpeesta työpäivän kuluessa tai aikana, jolloin olet aktiivisimmillasi, kuten ennen liikuntaharrastuksia. 24

25 Kuivaako kurkkuasi kesken työpäivän? Nestetankkauksen muistilista: Juo janoosi pelkkää vettä Vedenjuontisuositus on n. 1-1,5 litraa/pvä Kahvia maksimissaan 7 dl/pvä Juo hiilihapollisia juomia maltillisesti 0,5 litran sokerilimun juominen päivittäin tuo puolessa vuodessa n. 5 kg vyötärölle Kuva: 1,5 litran sokerilimupullossa on noin 55 sokeripalaa. 25

26 Työn tauottaminen Pidä eri pituisia taukoja pitkin työpäivää muutaman sekunnin mittainen kehon liike useita kertoja tunnissa pidemmillä tauoilla jaloittelemaan ulos palauttavat liikkeet Miksi? Parantaa havaintokykyä, tarkkuutta, nopeutta ja vireyttä työtehtävissä Fyysisen ja henkisen vireystilan parantuminen Mahdollisesti sosiaalisen kanssakäymisen mukanaan tuomaa rentoutumista, joka sitä kautta vähentää rasittuneisuutta Työasennon ja työliikkeiden kuormituksesta palautumista Tauottamisessa tulisi ottaa huomioon työssä kuormittuvat nivelet ja niiden rakenteet Staattisen lihasjännityksen helpottamista 26

27 Miten kehitän omaa työkykyäni ja hyvinvointiani? 1) Heti seuraavana työpäivänäni teen 2) Pidemmän tähtäimen suunnitelmani työkykyni tukemiseksi ja hyvinvointini parantamiseksi? Jatkossa teen säännöllisesti Syön tästä lähtien Tarkistan Huolehdin 27

28 Työterveyshuolto palvelee myös yrittäjää Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Yrittäjä itse sopii työterveyshuollon kanssa yksilöllisen palvelukokonaisuuden, jossa määritellään yrittäjälle tarkoituksenmukaiset palvelut (esim. työolojen ja terveysriskien arviointi, sairaanhoito, terveydentilan arviointi ja kuntoutus). Yrittäjänä voit järjestää itsellesi työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista voit hankkia työterveyshuollon kunnallisesta terveyskeskuksesta, yksityiseltä lääkärikeskukselta tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä. lisäksi voit halutessasi hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa Jos työnantajana järjestät työntekijöillesi työterveyshuollon tai siihen kuuluvaa sairaanhoitoa, Kela korvaa myös niiden kustannuksista osan. 28

29 Työterveyshuollon korvaukset koskevat myös yrittäjää Vuodesta 2006 alkaen yrittäjillä on ollut oikeus saada Kelakorvausta Kenelle? Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia, kun yrittäjällä tai maatalousyrittäjällä on YEL- tai MYEL-vakuutus (yrittäjäeläkevakuutus tai maatalousyrittäjäeläkevakuutus). Edellytykset terveyshuollon korvausten saaminen edellyttää, että olet tehnyt sopimuksen ja toimintasuunnitelman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, ennen kuin hankit työterveyshuollon toimenpiteitä. Sopimuksesta ja suunnitelmasta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt ja palvelujen sisältö ja laajuus. 29

30