Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot (20012) KL Yhteisöoikeus professori Seppo Villa, Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot (20012) KL 2010 Yhteisöoikeus professori Seppo Villa, Helsingin yliopisto

2 KURSSIN TAVOITE Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteisöoikeuden kysymyksiin ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää erityisesti henkilöyhtiöihin, osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin liittyviä oikeudellisia valta- ja vastuusuhteita. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

3 KURSSIN NÄKÖKULMA Kurssilla tarkastellaan yritystoimintaa oikeuden näkökulmasta Oikeus ymmärretään kuitenkin lähinnä välineenä järjestää yritystoiminta ja siihen liittyvät suhteet, ei itseisarvona Huomio kiinnitetty oikeuden merkitykseen yritystoimintaan vaikuttavana ilmiönä: oikeussäännöt yhtäältä rajoittavat, toisaalta helpottavat yritystoiminnan järjestämistä Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

4 KURSSIN RAKENNE Kurssilla esitetään yrityksen elinkaari yritystoiminnan aloittamisesta sen lopettamiseen Tarkastelun kohteena erityisesti yritystoiminnan organisointi ja uudelleen-organisointi, alkupääoman hankkiminen ja lisäpääoman kerääminen, yrityksen taloudellisten ongelmien ratkaiseminen ja yritystoiminnan lopettaminen joko vapaaehtoisesti tai pakolla Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

5 Mistä yritystoiminnassa on kyse? Taloudellista hyötyä tavoittelevan toiminnan harjoittamisesta itsenäisenä yksikkönä Taloudellisella hyödyllä tarkoitetaan tällöin yleensä voittoa Voitolla puolestaan voidaan ymmärtää useita eri asioita esim. tuotto omistukselle tai pääomalle Voitolla tarkoitetaan yleensä kirjanpidollista voittoa eli tilikauden voittoa, joka lasketaan Suomessa kirjanpitolain (1336/1997, KPL) mukaan ja ilmaistaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997, KPA) mukaisen tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

6 Mistä yritystoiminnassa on kyse? Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

7 Rahoitusmarkkinat jaetaan yllä esitetyssä mallissa oman ja vieraan pääoman markkinoihin: yrityksen omistajien pääomansijoituksia kutsutaan siinä omaksi pääomaksi lainanantajien pääomansijoituksia vieraaksi pääomaksi Yritys maksaa kaikille pääomansijoittajille tuottoa sijoitetulle pääomalla, kutsutaanpa tuottoa osingoksi tai koroksi tai hyvitykseksi tai miksi tahansa, sekä pääoman palautuksia. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

8 Musta laatikko Yritys nähdään itsenäisenä, ulkomaailmasta erillisenä taloudellisena yksikkönä Yritystä tarkastellaan tavallaan ulkoapäin, suhteessa markkinoihin. Yritys on sopimussuhteissa tuotannontekijämarkkinoihin (tavaran- ja palveluntoimittajat, työntekijät jne.), suoritemarkkinoihin (kuluttajat, päähankkijat, tukkukaupat) ja rahoitusmarkkinoihin Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

9 Oikeudellinen ero Vaikka taloudelliselta kannalta vieraan ja oman pääoman sijoituksilla, tuotolla tai palautuksilla ei olisi eroa, niille on pyritty tekemään oikeudellinen ero käsitellään lainsäädännössä usein hyvinkin eri tavalla. Oikeudelliset erot vaikuttavat puolestaan varsin paljon harkittaessa erilaisten sijoitusten taloudellista kannattavuutta niin sijoittajien kuin yrityksenkin näkökulmasta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

10 Sisäinen näkemys Edellä esitetyssä ulkoisessa näkemyksessä yritys nähdään suljettuna järjestelmänä, ulkomaailmasta irrallaan olevana yksikkönä jota yhdistää ulkomaailmaan vain panos- ja tuotosvirrat. Toinen näkökulma on avata musta laatikko ja tarkastella yritystä sisältäpäin Sisältä päin tarkasteltuna yritys siihen osallisten välisten sopimusten verkkona Sopimuksella vaan kaikkia sellaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelyjä, joissa osapuolet pyrkivät luomaan vaihdantaa = taloudellista sopimusta. Taloudellinen sopimus toteutetaan luonnollisesti yleensä oikeudellisen sopimuksen muodossa Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

11 Sisäinen näkemys Osapuolilla on käytössään panoksia (tuotannontekijöitä, tietämystä tuotannosta ja johdosta, sijoitettavissa olevaa pääomaa jne.), joiden tehokas hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä muiden kanssa markkinoilla, joilla vaihdannan kohteena ovat tuotannontekijöihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, jotka puolestaan määrittävät osapuolten yhteistoimintaa oikeuksien ja velvollisuuksien vaihdanta perustuu sopimuksiin vaihdannan osapuolten välillä. Sopimuksia on kuitenkin lukematon määrä: Yritys poikkeaa tavanomaisesta sopimuksesta juuri siksi, että siinä on mukana useita etutahoja. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

12 Sisäinen näkemys Mitä monimuotoisempia yritystoimintaan osallistuvien etutahojen väliset suhteet ovat ja mitä monimutkaisempi yrityksen toimintaympäristö on, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on solmia useita erillisiä sopimuksia, joissa otetaan huomioon kaikki yritystoiminnan päämäärien onnistumisen kannalta olennainen, varsinkin kun yritystoimintaa koskevat sopimukset ovat luonteensa puolesta sinänsä monimutkaisia ja pitkäkestoisia ja näin sopimukset jäävät väkisin epätäydelliseksi. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

13 Vakiosopimusajattelu Yritystoimintaa koskevalla oikeussäännöillä pyritään täyttämään sopimusten aukkoja ja vähentämään näin sopimustoiminnan kustannuksia (transaktiokustannuksia). Näin esim. osakeyhtiölaki voidaan nähdä eräänlaisena vakiosopimuksena, jolla rajoitetaan vapaan sopimustoiminnan epätäydellisyyttä ja sopimustoimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä, ja johon tukeutuen yhtiön etutahot - ennen kaikkea yhtiön perustajat ja osakkeenomistajat mutta myös muut etutahot voivat kirjoittaa perustamissopimuksen ja siihen liittyvän yhtiöjärjestyksen sekä muut sopimuksensa Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

14 Alentaa valvontakustannuksia ja täyttää aukkoja Yrityslainsäädännön merkitys ei liity kuitenkaan pelkästään vakiosopimusnäkökulmaan, vaan ehkä vieläkin tärkeämpi merkitys on sillä, että yrityslainsäädäntö alentaa yritystoimintaan liittyviä valvontakustannuksia ja sopimuksiin sitoutumisesta aiheutuvaa riskiä. Yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö täyttää yritykseen liittyvissä sopimuksissa olevia aukkoja lisäämällä niihin vastuusääntöjä, joilla ehkäistä etutahojen opportunistinen käyttäytyminen ja korvata siitä aiheutuneet vahingot. Hyvä yrityslainsäädäntö pyrkii siihen, että yritystä voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti yrityksen arvon maksimoimiseen. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

15 Etutahojen intressien yhteensovittaminen Hyvän yrityslainsäädännön täytyy sovittaa yrityksen ja sen ensisijaisten etutahojen intressit: johdon vaatiman joustavuuden reagoida nopeasti muuttuviin liikeolosuhteisiin, yrityksen kannalta edullisimman rahoituksen saannin, merkittävien investoijien vaatiman mahdollisuuden valvoa johtoa ja piensijoittajien vaatiman suojan yrityksen sisäpiirin, johdon ja merkittävien investoijien, oman edun ajamista vastaan Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

16 Etutahojen intressien yhteensovittaminen Mikäli yhtiölaki epäonnistuu näissä tavoitteissa yrityksen rahoituksen hinta kallistuu ja saatavuus heikkenee. Yhtiölain merkitys on lisäksi sitä tärkeämpi, mitä tehottomammat rahoitusmarkkinat ovat. Yrityksen järjestäytymisen muodot eivät ole näin välttämättä vapaasti osapuolten valittavissa; niitä säätelee juuri mm. yhtiölainsäädäntö, joka on osittain pakottavaa ts. siitä ei voida sopia toisin. Lainsäädäntö määrittää yhtäältä, missä määrin osapuolilla on yhtäältä vapaus päättää osallistumisestaan eri järjestelyihin, toisaalta miten laajasti ja minkälaisista vaihtoehdoista yrityksen osapuolet voivat valita osallistumistaan koskevat ehdot, oikeudet ja velvollisuudet. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

17 Oikeushenkilöllisyys Osa yritysmuodoista on sellaisia, joille oikeusjärjestys tunnustaa oikeuskelpoisuuden ja oikeustoimikelpoisuuden. Tällaisia yritysmuotoja kutsutaan oikeushenkilöiksi. Oikeuskelpoisuudessa on kysymys kyvystä saada nimiinsä oikeuksia tai tulla velvoitetuksi. Oikeustoimikelpoisuudessa on kysymys kyvystä tehdä itse oikeustoimia, esimerkiksi solmia sopimuksia. Oikeushenkilöllisyydessä on viime kädessä kysymys siitä oikeudellisesti määritellystä organisaatiomallista, yritysmuodosta, jonka varaan yritystoiminta järjestetään. Tällä kurssilla termejä oikeushenkilö ja yritysmuoto käytetään pitkälti synonyymeina. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

18 Yritystoiminnan käsite Yritysmuoto kuitenkin osittain laajempi käsite. Se sisältää myös yksittäisen luonnollisen henkilön harjoittaman yrityksen: yksityisliikkeen. Toisaalta se on osittain suppeampi. Yritysmuodolla tarkoitetaan lähinnä vain sellaisia oikeushenkilöitä, jotka harjoittavat yritystoimintaa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

19 Yritysmuodot Yritystoiminta tapahtuukin suurelta osin erilaisten oikeudellisesti säänneltyjen organisaatioiden eli yritysmuotojen puitteissa. Oikeushenkilöt ovat oikeussubjektien toinen pääryhmä. Toinen ryhmä ovat luonnolliset (yksityiset) henkilöt eli ihmiset. Luonnollinen henkilö voi harjoittaa yritystoimintaa omissa nimissään ammatinharjoittajana tai liikkeenharjoittajana eli yksityisliikkeenä. Yksityisliikkeenä toimintaa harjoittava henkilö on itse omalla omaisuudellaan suoraan vastuussa kaikista tekemistään sitoumuksista ja toiminnassa mahdollisesti syntyvistä muista vastuista. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

20 Oikeushenkilöt Oikeushenkilöillä on oma jäsenistään tai omistajistaan erillinen omaisuutensa ja ne voivat tehdä omissa nimissään sopimuksia. Ne ovat siis sekä oikeuskelpoisia ja oikeustoimikelpoisia. Oikeushenkilöllisyys ei sinänsä ole välttämätön edellytys yritystoiminnan harjoittamiselle. Sitä pidetään kuitenkin välttämättömänä tapana organisoida yritystoiminta silloin, kun se ja siihen tarvittava organisaatio on laajaa. Pelkästään sen selvittäminen, kenen kanssa sopimukset tulee solmia, jotta ne tulevat yritystä sitoviksi olisi hankalaa tai mahdotonta, ellei yrityksen päätöksenteko olisi lainsäädännöllä järjestettyä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

21 Oikeushenkilöt Oikeushenkilöt jaetaan säätiöihin, jotka perustuvat omistuksen hallintoon sekä yhteisöihin, jotka perustuvat jäsenyyteen ja omistukseen. Osa oikeushenkilöistä on yksityisoikeudellisia (kuten yhtiöt, yhdistykset ja suurin osa säätiöistä) Ja osa julkisoikeudellisia (kuten valtio, kunnat ja julkisoikeudelliset säätiöt) Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

22 Oikeushenkilöt Yhteisöjen ja säätiöiden perustaminen, toiminta ja lopettaminen on yleensä säännelty tarkkaan lainsäädännöllä Yhteisöoikeuden yleisiin periaatteisiin luettavan numerus clausus -periaatteen eli normatiivijärjestelmän mukaan vain laissa säädettyjä oikeushenkilöitä voidaan perustaa ja vain ne ovat erillisiä oikeushenkilöitä. Seuraavassa annetaan yleissilmäys eri oikeushenkilöihin, josta jatkossa varsinaisia kaupallisia yritysmuotoja, eli avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Osuuskunnan taustana käsitellään suppeasti yhdistystä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

23 Yhdistykset Yhdistyksiä on kahdenlaisia: aatteellisia yhdistyksiä ja taloudellisia yhdistyksiä Molemmat ovat kirjanpitovelvollisia Yhdistys on tyypillisesti useiden henkilöiden muodostama, yhteisten aatteellisten tai taloudellisten tarkoitusperien toteuttamista tavoitteleva yhteisö Yhdistyksessä on jäseniä, jotka käyttävät yhdistyksen päätösvaltaa yhdistyksen säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

24 Yhdistykset Taloudellinen yhdistys on yhteisö, jonka tarkoituksena on taloudellisen toiminnan harjoittaminen, ja jolla on ennalta määräämätön pääoma ja jäsenmäärä. Taloudellisista yhdistyksistä ei ole erillistä lainsäädäntöä, toisin kuin Ruotsissa. Taloudellisia yhdistyksiä on kuitenkin aiemmin merkitty kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin merkittyjä taloudellisia yhdistyksiä ovat olleet esim. puhelinyhdistykset. ei kuitenkaan enää merkitä kaupparekisteriin Lähtökohta on, että taloudellista yhdistystoimintaa tulisi harjoittaa osuuskunnan muodossa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

25 Osuuskunta Osuuskunta on erityinen yhdistys, jolla on taloudellinen tarkoitus. toimintaa ohjaa osuuskuntalaki (1488/2001, OKL). Määritelmän mukaan osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää eikä osuuspääomaa ole ennalta määrätty (OKL 1:2.1). Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä (OKL 2:1.1). Määritelmän (OKL 1:2.1) mukaan osuuskunnan tarkoituksena on: jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

26 Yhtiöt Varsinaisia yhtiömuotoja ovat: avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö osakeyhtiö, eurooppayhtiö eurooppalainen taloudellinen etuyhtiö jotka kaikki ovat oikeushenkilöitä ja kirjanpitovelvollisia. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat ns. henkilöyhtiöitä ja osakeyhtiö pääomayhtiö. Osakeyhtiöt jaetaan myös yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin ja pörssiyhtiöihin. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

27 Avoin yhtiö Yhtiö, joka täyttää avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain (AKYL) 1:1.1:n tunnusmerkit on avoin yhtiö. AKYL:ia sovelletaan, kun kaksi tai useampi harjoittaa sopimuksen perusteella: yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

28 Avoin yhtiö Avoin yhtiö (ja kommandiittiyhtiö, ks. jäljempänä) perustetaan juuri yhtiösopimuksella. Yhtiö saa tuolloin myös oikeuskelpoisuuden ja oikeustoimikelpoisuuden Yhtiön KRL:n mukainen rekisteröiminen kaupparekisteriin ei kuitenkaan vaikuta yhtiön oikeustoimikelpoisuuteen! Avoimen yhtiön perustavan sopimuksen osapuolet eli yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Vrt. yhteisvastuu. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

29 Kommandiittiyhtiö AKYL:n avointa yhtiötä koskevia säännöksiä sovelletaan ainoastaan, kun yhtiömiesten vastuuta ei ole rajoitettu Mikäli yhtiösopimuksessa on yhden tai useamman yhtiömiehen, vastuuta yhtiön velvoitteista rajoitettu sopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään, kyseessä on kommandiittiyhtiö. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

30 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on oikeushenkilö, jonka tarkoituksena on lähtökohtaisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Säännellään osakeyhtiölailla (624/2006, OYL). Yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajalle. Yhtiöjärjestys on osakeyhtiön säännöt Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

31 Osakeyhtiö OYL:n mukaan osakeyhtiö voi olla yksityinen osakeyhtiö (oy) tai julkinen osakeyhtiö (oyj) Tärkein ero: yksityisen osakeyhtiön osakepääoman (ks. jäljempänä) on oltava vähintään euroa ja julkisen osakeyhtiön vähintään euroa. Toinen tärkeä ero yksityisen ja julkisen osakeyhtiön välillä on, että yksityisen osakeyhtiön arvopapereita, esim. osakkeita tai niihin liittyviä osinko-, korko- tai merkintäoikeuksia ja osuuksia joukkovelkakirjalainaan ei saa ottaa AML:ssa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan menettelyn kohteeksi. Pörssiyhtiö. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

32 Osakeyhtiö Osakeyhtiö poikkeaa edellä mainituista yhtiöistä siinä, että se on pääomayhtiö Osakeyhtiö on pääoman keräämisen ja kerryttämisen väline. Olennaista: osakkeenomistajat eivät ole lähtökohtaisesti yhtiön osakkaita siinä mielessä kuin henkilöyhtiön osakkaat ovat sen osakkaita, vaan he ovat ennen kaikkea investoijia. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

33 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on erityinen organisaatio, jossa yhtiön johdon (hallitus ja toimitusjohtaja) rooli erotetaan pääomansijoittajien, osakkeenomistajien ja velkojien, roolista. Tässä mielessä osakkeenomistajien asemansa ei poikkea yhtä olennaisesti yhtiön velkojista kuin esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiesten asema poikkeaa avoimen yhtiön velkojien asemasta. Osakkeenomistajat käyttävät kuitenkin viimekätistä päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Mikä omalaatuisinta ja muista yhtiömuodoista poikkeavaa, yksikin (luonnollinen tai oikeus)henkilö voi omistaa kaikki osakeyhtiön osakkeet Näin osakeyhtiömuotoa voidaan käyttää yksityisliikkeen juridisena muotona (ns. yhdenyhtiö). Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

34 Eurooppayhtiö Eurooppaosakeyhtiö (Societas Europea) on eurooppalainen pääomayhtiömuoto, johon sovelletaan neuvoston eurooppayhtiön (SE) säännöistä antaman asetuksen (EY) N:o 2157/2001 säännöksiä. SE-asetus tuli voimaan Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

35 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy runsaasti valintakysymyksiä. Tärkeimpiä niistä on se oikeudellinen muoto, jossa yritystoimintaa päätetään harjoittaa. Miksi? Yrityksen perustamisesta, organisaatiosta, päätöksentekojärjestelmästä, valvonnasta, toiminnan uudelleenjärjestämisestä ja lopettamisesta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat yritystoiminnan organisointimuodosta riippuen. Erityinen merkitys on tällöin niillä kustannuksilla, jotka aiheutuvat yrityksen eri etutahojen oikeudellisen ja taloudellisen suojan järjestämisestä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

36 Henkilöyhtiö Mikäli sopimuksen osapuolet harjoittavat sopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi kyseessä saattaa olla avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Olennaista avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön synnylle on, että yhtiömiehet harjoittavat niissä yhdessä elinkeinotoimintaa. On muistettava, että elinkeinotoiminnalle on ominaista jatkuvuus. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

37 Henkilöyhtiö AKYL:n mukaan avoimen yhtiön osapuolet eli yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Kullakin avoimen yhtiön yhtiömiehellä on samanlainen vastuu yhtiön velvoitteista. Vastuu on henkilökohtaista, rajatonta, ensisijaista ja solidaarista: jokainen yhtiömies vastaa omasta ja toisten yhtiömiesten puolesta kaikella omaisuudellaan yhtiön velvoitteista. Yhtiön velkojan ei tarvitse vaatia saatavaansa yhtiöltä, vaan hän voi kääntyä suoraan yhtiömiehen puoleen. Yhtiömiehen vastuu on samansisältöinen kuin yhtiön velkavastuu Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

38 Henkilöyhtiö Kommandiittiyhtiö Yhtiösopimuksessa voidaan kuitenkin yhden tai useamman yhtiömiehen ei kuitenkaan kaikkien vastuu yhtiön velvoitteista rajoittaa sopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista rajoituksetta kuten avoimen yhtiön yhtiömies (vastuunalainen yhtiömies) ja vähintään yksi yhtiömies, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajoitettu yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään. Äänetön yhtiömies täyttää velkavastuunsa suorittamalla sovitun yhtiöpanoksensa vähentämättömänä yhtiölle. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

39 Henkilöyhtiö Yhtiösopimus Avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimukselle ei sen sijaan ole asetettu muotomääräyksiä. Sopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai passiiviseen yhteisymmärrykseen perustuva eli konkludenttinen. Sillä, mikä nimi sopimukselle on annettu, ei myöskään ole merkitystä. Jos yhtiömiesten sopimus tarkoittaa AKYL 1:1.1:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamista, on avoin yhtiö (tai kommandiittiyhtiö) syntynyt huolimatta siitä, että yhtiömiehet kutsuisivat sopimustaan esimerkiksi siviiliyhtiösopimukseksi tai vaikkapa toimeksianto- tai työsopimukseksi. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

40 Henkilöyhtiö Yhtiösopimus Vaikka AKYL ei aseta yhtiösopimukselle muotovaatimuksia, KRL 3.1 /1:n mukaan avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat velvollisia tekemään perusilmoituksen. Perusilmoituksessa on mainittava mm. päivä, jolloin yhtiösopimus on allekirjoitettu. Perusilmoitukseen on liitettävä yhtiösopimus alkuperäisenä. Nämä vaatimukset merkitsevät käytännössä vaatimusta kirjallisesta yhtiösopimuksesta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

41 Henkilöyhtiö Oikeushenkilöllisyys Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön oikeuskelpoisuus tarkoittaa yhtäältä sitä, että ne voivat tehdä oikeustoimia ulkopuolisten kanssa, toisaalta sitä, että ne voivat tehdä oikeustoimia omien yhtiömiestensä kanssa. Yhtiömies ja yhtiö voivat myös riidellä keskenään myös tuomioistuimessa. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö omistavat myös oman omaisuutensa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

42 Henkilöyhtiö Oikeushenkilöllisyys Tämä tarkoittaa, että avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön sijoitettu yhtiöomaisuus on yhtiömiesten yksityisestä omaisuudesta erillinen, itsenäinen omaisuusmassa. Näin yhtiölle tuleva rekisteröitävä omaisuus (kuten kiinteistö) rekisteröidään yhtiön, ei yhtiömiesten nimiin Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

43 Osakeyhtiö Perustaminen Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (perustaja) Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana Perustamisesta on tehtävä perustamissopimus, jonka perustajat allekirjoittavat Perustamissopimuksen tulee sisältää ehdotus yhtiöjärjestykseksi. OYL ja muu relevantti lainsäädäntö (kuten AML) rajoittavat tätä yhtiösopimusta laajemmin kuin esimerkki avoimessa yhtiössä. Muutoin osakeyhtiössäkin vallitsee sopimisvapaus, jota rajoittaa ainoastaan yleiset oikeustoimia koskevat sopimusoikeudelliset säännökset. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

44 Osakeyhtiö Perustaminen Säännös perustamisen kirjallisesta muodosta on näin varsinainen muotomääräys, jonka laiminlyönnistä seuraa, että perustaminen on pätemätön. Kun osakeyhtiö rekisteröidään, perusilmoitukseen on liitettävä perustamissopimus alkuperäisenä. Käytännössä kirjallisen muodon laiminlyöminen aiheuttaa yhtiön rekisteröimiskelvottomuuden. Perustamissopimukseen on liitettävä tai sen on sisällettävä osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys määrittelee vähimmillään yhtiön toiminimen, toimialan ja kotipaikan. Yhtiöjärjestys sitoo sekä osakkeenomistajia että yhtiön johtoa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

45 Osakeyhtiö Perustaminen - yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestyksen vastainen yhtiökokouksen päätös on yleensä pätemätön ja sen vastaisesta toimista saattaa seurata vahingonkorvausvastuu tai rikosoikeudellinen vastuu. Kun yhtiöjärjestys rekisteröidään, perusilmoitukseen on liitettävä myös jäljennös yhtiöjärjestyksestä. Yhtiön sopimusosapuolten oletetaan näin olevan selvillä yhtiöjärjestyksen määräyksistä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

46 Osakeyhtiö Osakassopimus Perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja OYL:n muodostamasta sopimuskokonaisuudesta poikkeaa osakassopimus. Osakassopimus on perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen ulkopuolinen sopimus yhtiön asioiden hoitamisesta. Osakassopimukseen voidaan ottaa sellaisia määräyksiä yhtiön hallinnosta, voitonjaosta tai osakkeiden lunastamisesta, joita ei voida tai haluta ottaa virallisiin perustamisasiakirjoihin. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

47 Osakeyhtiö Osakassopimus Osakassopimus pidetään tyypillisesti salassa. Tällaisena se muistuttaa hiljaisen yhtiön yhtiösopimusta. Osakassopimuksen vastainen toiminta ei aiheuta yhtiöoikeudellisia seuraamuksia, vaan siihen sovelletaan tavallisia siviilioikeudellisia säännöksiä. Osakassopimuksen rikkominen ei aiheuta oikeustoimen yhtiöoikeudellista pätemättömyyttä, sopimusoikeudellisesti se luonnollisesti voi olla pätemätön. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

48 Osakeyhtiö Perustaminen Olennainen osa yhtiön perustamista on sopimus osakkeiden merkitsemisestä ja osakepääomasta. Osakeyhtiölle on ominaista, että sillä on osakepääoma: yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään euroa ja julkisen osakeyhtiön vähintään euroa Osakepääoma koostuu joko yhdestä osakkeesta tai se jakautuu useampaan osakkeeseen Perustamissopimuksesta tulee ilmetä kustakin osakkeesta yhtiölle maksettava määrä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

49 Osakeyhtiö Perustaminen Perustamissopimuksessa on myös mainittava yhtiön hallintoelimiin valittujen henkilöiden (hallituksen jäsenet jne.) nimet. Osakkeita ei tarvitse maksaa niitä merkittäessä. Osakkeet on kuitenkin maksettava ennen yhtiön rekisteröintiä. Koska osakeyhtiö on kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta ilmoitettava rekisteröitäväksi KRL:ssä säädetyllä tavalla maksuaikaa on siihen asti, kunnes osakeyhtiö halutaan rekisteröidä tai on rekisteröitävä. Osakepääomana rekisteröidään osakepääomaan kirjattu määrä. Rekisteröitävän osakepääoman on oltava vähintään yhtiön vähimmäispääoman suuruinen. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

50 Rekisteröinnin laiminlyönnin seuraukset Jollei yhtiötä ole määräajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi, on perustaminen rauennut Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä osakkeista maksetun määrän ja siitä saadun tuoton palauttamisesta Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

51 Osakeyhtiön oikeushenkilöllisyys Osakeyhtiö saa oikeuskelpoisuuden ja oikeustoimikelpoisuuden vasta kun yhtiötä koskeva perusilmoitus on rekisteröity kaupparekisterissä. Ennen rekisteröimistä osakeyhtiö ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona Perustamissopimuksesta johtuvasta tai sen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin yhtiölle sen jälkeen kun se on rekisteröity. Poikkeus: 1 vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista tehty toimi siirtyy yhtiön vastattavaksi, jos siitä määrätään perustamissopimuksessa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

52 Osuuskunta Perustaminen Osuuskunnan perustajien on laadittava perustamiskirja, joka on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava ja jossa on oltava osuuskunnan säännöt. Perustajia on oltava vähintään kolme. Perustajat voivat olla luonnollisia henkilöitä taikka yhteisöjä, säätiöitä tai muita oikeushenkilöitä. Myös osuuskunta voidaan perustaa toistaiseksi tai määrätyksi ajaksi. Jos osuuskunta perustetaan määrätyksi ajaksi, siitäkin on mainittava säännöissä. Säännöissä on mainittava mm. osuuskunnan toiminimi, kotikunta, toimiala, osuusmaksun suuruus sekä sen suorittamisaika ja -tapa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

53 Osuuskunta Perustaminen Säännöissä voidaan jäsen oikeuttaa tai velvoittaa osallistumaan osuuskuntaan useammalla kuin yhdellä osuudella. Osuuskunnan jäsenellä voi olla oikeus osallistua osuuskuntaan myös lisäosuusmaksuilla. Osuuskunnan kokouksella on valta päättää ylimääräisten maksujen perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä voidaan myös määrätä, että jäsenten on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksuja Säännöissä on mainittava maksun suuruus tai laskemisperuste. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

54 Osuuskunta Tarkoitus Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

55 Osuuskunta Edustajisto Säännöissä voidaan edelleen määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

56 Osuuskunta Rekisteröinti Osuuskunnan perustamisesta on tehtävä kaupparekisteriilmoitus 6 kk:n kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Ennen kuin osuuskunta on merkitty kauppa-rekisteriin, se ei voi saada oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä myöskään käyttää puhe-valtaa tuomioistuimissa tai viranomaisten luona. Jos joku ennen osuuskunnan rekisteröimistä toimii sen puolesta, hän vastaa siten syntyvästä sitoumuksesta niin kuin omasta velastaan. Jos osuuskunnan puolesta toimineita on useita, he vastaavat omasta ja toistensa puolesta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

57 Osuuskunta Rekisteröinti Vastuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin osuuskunnalle, kun se on rekisteröity Jos osuuskunnan puolesta on ennen sen rekisteröimistä tehty sopimus sellaisen henkilön kanssa, joka tiesi osuuskunnan olevan rekisteröimätön, hän voi, jollei toisin ole sovittu, luopua sopimuksesta, jos osuuskuntaa ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi säädetyssä ajassa tai jos rekisteri-viranomainen on evännyt osuuskunnan rekisteröimisen Jollei sopimuskumppani tiennyt osuuskunnan olevan rekisteröimätön, hän voi luopua sopimuksesta siihen asti, kun osuuskunta on rekisteröity. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

58 Alkurahoituksen järjestäminen Henkilöyhtiö Avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön sijoitetaan omaa pääomaa yhtiöpanoksina. Yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle yhtiösopimuksessa sovittu yhtiöpanos. Avoimen yhtiön yhtiömiehellä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta sijoittaa yhtiöön panosta: jos yhtiöön halutaan sijoittaa yhtiöpanos, siitä on sovittava yhtiösopimuksessa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

59 Alkurahoituksen järjestäminen Henkilöyhtiö Toisaalta, on tavanomaista, että yhtiösopimuksessa kuitenkin sovitaan panoksien sijoittamisesta Sopimuksen muuttaminen edellyttää yksimielisyyttä: yhtiömiehellä ei ole yhtiön toiminnan aikana oikeutta tai lisätä panostaan Yhtiömiehellä ei ole velvollisuutta sijoittaa lisäpanoksia yhtiöön ilman omaa suostumustaan Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

60 Alkurahoituksen järjestäminen Henkilöyhtiö Yhtiöpanoksen laatu, suoritustapa ja suoritusaika on sovittava yhtiösopimuksessa Yhtiöpanos voi olla: rahaa tai muuta rahoitusomaisuutta ts. saamisia sekä tilapäisesti muussa muodossa olevia rahoitusvaroja, muuta omaisuutta tai myös työpanos tai muuta vastaavaa toimintaa yhtiön hyväksi Muu omaisuus eli apporttiomaisuus voi olla yhtiön käytössä olevaa irtainta tai kiinteää omaisuutta rajoitettuja esineoikeuksia kuten vuokraoikeuksia tai immateriaalioikeuksia kuten patentteja, tavaramerkkejä ja kustannusoikeuksia Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

61 Alkurahoituksen järjestäminen Kommandiittiyhtiö Poikkeuksena sopimusvapauteen on kommandiittiyhtiö: kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa tulee sopia äänettömän yhtiömiehen luovuttamasta omaisuuspanoksesta Äänettömien yhtiömiesten panosten summa muodostaa yhtiön kommandiittipääoman Äänetön yhtiömiehen rooli yhtiössä on rahoittajan rooli ja hänen luovuttamansa yhtiöpanos aitoa omaa pääomaa Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

62 Alkurahoituksen järjestäminen Kommandiittiyhtiö Äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanoksen tulee olla AKYL 1:1.1:n mukaan omaisuutta Kommandiittiyhtiön perusilmoituksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo rahassa ilmaistuna (KRL 6/7 ) Panoksen täytyy olla rahaa tai sellaista omaisuutta, joka voidaan merkitä yhtiön tilinpäätökseen (taseeseen) Muu omaisuus kuin raha on arvostettava taseessa enintään käypään arvoonsa Yksityisliikkeen osalta tämä merkitsee yleensä tuottoarvoa Panos ei voi olla työpanos tai vastaava suoritus Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

63 Alkurahoituksen järjestäminen Osakeyhtiö Nimellisarvoton pääomajärjestelmä Osake ja osakepääoma on erotettu toisistaan Osakkeella ei ole nimellisarvoa Mahdollistaa osakkeiden antamisen osakepääomaa korottamatta ja osakepääoman korottamisen antamatta osakkeita Merkintämaksu kirjataan joko osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Nimellisarvoinen järjestelmä Osakkeelle on määrätty nimellisarvo Alikurssikielto Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

64 Alkurahoituksen järjestäminen Osakeyhtiö Apporttiomaisuus: Osakeyhtiön perustamissopimukseen on otettava nimenomainen asiaa koskeva määräys, jos osake voidaan merkitä oikeuksin tai velvollisuuksin panna yhtiöön osaketta vastaan muuta omaisuutta kuin rahaa. Perustamissopimuksessa on tällöin oltava selvitys niistä seikoista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa apporttiomaisuutta koskevaa määräystä ja erityisesti niistä seikoista, joilla voi olla merkitystä yhtiölle tulevan omaisuuden arvioinnissa. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

65 Alkurahoituksen järjestäminen Osakeyhtiö Apporttiomaisuus: Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa Näin työsuoritusta tai palvelun suorittamista koskeva sitoumus ei voi olla osakeyhtiönkään apporttiomaisuutta Apporttiomaisuutena sijoitetaan osakeyhtiöönkin usein yksityisliike nettoapporttina Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

66 Alkurahoituksen järjestäminen Osakeyhtiö Apporttiomaisuus on arvioitava Apporttiselvitys Hallitus tekee selvityksen Tilintarkastajan on arvioitava yhtiölle tuleva omaisuus ja annettava omaisuudesta lausunto ja lausunto on liitettävä perustamiskirjaan Laissa on yksityiskohtaiset säännökset lausunnon sisällöstä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

67 Alkurahoituksen järjestäminen Osuuskunta Osuuskuntaan sijoitetaan pääomaa lähtökohtaisesti osuusmaksuina. Osuusmaksujen tulee olla samansuuruiset. Kertyneet osuusmaksut muodostavat osuuspääoman Koska osuuskunnan jäsenmäärä on edeltäkäsin määräämätön, osuuspääoman määrä riippuu jäsenten määrästä. Osuuskunnan säännöissä voidaan jäsen velvoittaa ottamaan useamman kuin yhden osuusmaksun. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että osuuskunta voi antaa jäsenelle vapaaehtoisia osuuksia Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

68 Alkurahoituksen järjestäminen Osuuskunta Edellä mainittujen sijoitusmuotojen lisäksi osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunta voi antaa myös sijoitusosuuksia. Sijoitusosuudesta on maksettava osuuskunnalle säännöissä määrätty sijoitusosuusmaksu. Rekisteröity sijoitusosuuspääoma osoittaa osuuskunnan sijoitusosuuspääoman määrän. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

69 VASTUU YRITYKSEN VELVOITTEISTA JA YRITYKSEN JATKORAHOITUS Yritystoiminnan kannalta on olennaista, kuka vastaa yrityksen nimissä tehdyistä sopimuksista ja muista velvoitteista Tällöin on kysymys lähinnä niiden vastuusta, jotka sijoittavat yhtiöön pääomaa Ns. rajattu vastuu yhtiön velvoitteista on yhteisöoikeuden pääsääntö Rajatulla vastuulla ymmärretään, että vastuu yhtiön velvoitteista on rajattu sijoitettuun pääomaan Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

70 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Oma ja vieras pääoma Sijoitettu pääoma jaetaan karkeasti vieraaseen ja omaan pääomaan Vieras pääoma muodostuu yrityksen velaksi saamasta pääomasta Omaksi pääomaksi katsotaan omistajien yhtiöön sijoittama sekä yhtiön tuloksellisesta (voitollisesta) toiminnasta syntynyt, omistajille palauttamaton pääoma Vieraan pääoman ehdoin yritykseen pääomaa sijoittaneilla on lähtökohtaisesti aina rajoitettu vastuu yrityksen velvoitteista Velkoja ei vastaa yrityksen muista veloista, ja hän voi menettää yrityksen konkurssissa enintään sijoittamansa pääomapanoksen. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

71 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Yksityisliike Yksityisliikkeessä ei eroteta elinkeinonharjoittajan ja sen omistajan varallisuutta ja vastuupiiriä: yksityisliike ja sen omistaja muodostavat yhtenäisen taloudellisen kokonaisuuden Yritystoiminnasta syntyvät velvoitteet ovat omistajayrittäjän omia velvoitteita, joista hän vastaa kaikella omaisuudellaan sen luonteesta riippumatta Vastaavasti yksityisliikkeessä oleva yritysvarallisuus vastaa omistajayrittäjän yksityisten velvoitteiden täyttämisestä Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

72 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Avoin yhtiö Avointa yhtiötä koskevia säännöksiä sovelletaan, kun yhtiömiesten vastuuta ei ole rajoitettu Rajoittamaton vastuu ei ole avoimen yhtiön tunnusmerkki, vaan eräs osoitus siitä, että yhtiöön sovelletaan avointa yhtiötä koskevia säännöksiä. Koska avoin yhtiö on oikeushenkilö, sillä voi olla omia velvoitteitaan. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ovat mukaan rajoittamattomassa vastuussa juuri yhtiön velvoitteista. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

73 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiössä yhden tai useamman yhtiömiehen eli äänettömän yhtiömiehen vastuu yhtiön velvoitteista on rajoitettu yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään. Tämä on kommandiittiyhtiön perustunnusmerkki. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

74 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Osakeyhtiö Osakeyhtiössä osakkeenomistajat eivät ole osakkeenomistaja-asemansa takia henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Modernin osakeyhtiön peruspiirteenä on juuri katsottu olevan, etteivät yhtiöön pääomaa sijoittaneet ole vastuussa yhtiön veloista rajattomasti, vaan ainoastaan sijoituksensa määrään asti. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

75 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Osakeyhtiö Yhtiössä, jossa osakkaat ovat rajoittamattomassa vastuussa yhtiön veloista velkojien riski on minimoitu koska yhtiön ollessa maksukyvytön tai ylivelkainen velkojat voivat suunnata maksuvaatimuksen osakkaisiin Velkojat siirtävät riskin itseltään kolmansille Osakeyhtiössä riski säilyy velkojasijoittajalla: osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät vastaa yhtiön veloista, mutta heillä on samalla tavalla kuin velkojilla riski sijoituksensa menettämiseen. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

76 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Osakeyhtiö Merkitys: Osakeyhtiössä kaikkien sijoittajien rajoitettu vastuu mahdollistaa - riskillisen yritystoiminnan tehokkaan harjoittamisen sekä - tehokkaat pääomamarkkinat, joilla riskiä voidaan hallita hajauttamalla sijoituksia useisiin eri yrityksiin Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

77 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Osuuskunta Osuuskunnassa osuuskunnan jäsenet eivät ole lain henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velasta, ellei sellaista vastuuta, jota OKL:ssa nimitetään ylimääräisiksi maksuiksi ja lisämaksuvelvollisuudeksi, ole määrätty. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisten maksujen perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä, minkä verran ylimääräisiä maksuja enintään voidaan määrätä jäsenen suoritettaviksi tilikauden aikana. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

78 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Osuuskunta Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että konkurssiin tai selvitystilaan asetetun osuuskunnan omat varat eivät riitä velkojen maksuun Tällöin säännöissä on määrättävä lisämaksuvelvollisuuden peruste, onko maksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja rajoitetun maksuvelvollisuuden määrä. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

79 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Vastuun murtaminen (?) Sekä vieraan että oman pääoman ehdoin yritykseen pääomaa sijoittaneen vastuun rajaus ole absoluuttinen, vaan se voidaan murtaa Oman pääoman ehdoin pääomaa sijoittaneiden osalta puhutaan tällöin vastuun samastuksesta, velkojien osalta esim. luotonantajavastuusta tai saneerausvastuusta Vastuun samastumisella tarkoitetaan, että esimerkiksi osakeyhtiön osakkeenomistajat voivat joutua vastaamaan yhtiön velvoitteista ulkopuoliselle. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

80 Vastuu yrityksen velvoitteista ja jatkorahoitus Vastuun murtaminen (?) Vastuun samastus on katsottu perustelluksi erityisesti silloin, kun yhtiö aiheuttaa vahinkoa Esimerkki 1: ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) 7, jonka nojalla yhtiön osakkaat voivat joutua vastuuseen vahinkoa aiheuttaneen yhtiön velvoitteista Esimerkki 2: verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VerMenL) 28, jonka nojalla osakeyhtiöitä on sivuutettu verotuksessa ja luettu osakeyhtiön tulo osakkeenomistajan tuloksi Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

81 Yrityksen rahoitus Rahoitusta voidaan tarkastella sen luonteen lisäksi myös sillä perusteella, mikä on rahoituksen lähde. Yritys saa rahoitusta rahoitusmarkkinoilta Rahoitusmarkkinat jaetaan rahoituksen keston perusteella pääomamarkkinoihin ja rahamarkkinoihin ja oman ja vieraan pääoman markkinoihin. Jaottelulla on suuri merkitys yhteisömuotoisten yritysten osalta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

82 Yrityksen rahoitus Käsitteellisesti oman ja vieraan pääoman eroja tai tyypillisiä piirteitä ovat seuraavat: Oma pääoma ei takaisinmaksuvelvollisuutta yhteisön toiminta-aikana ei irtisanottavissa yhteisön konkurssissa huonompi asema kuin vieraalla pääomalla osuus yhteisön varallisuudesta yhteisön purkautuessa päätöksenteko-oikeudet yhteisössä tuotto riippuu yhteisön tuloksesta Vieras pääoma takaisinmaksuvelvollisuus yhteisön toiminta-aikana irtisanottavissa yhteisön konkurssissa parempi asema kuin omalla pääomalla ei osuutta yhteisön varallisuuteen yhteisön purkautuessa ei osallistumisoikeuksia tuotto muodostuu pääoman korosta laina-ajalle Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

83 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Erot ja niiden suhteellisuus liittyvät pitkälti riskiin Riski maksimoituu yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ja avoimen yhtiön yhtiömiehillä sekä kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä, jotka ovat rajoittamattomassa vastuussa yhtiön veloista Tällöin riskiä ei voi vähentää hajauttamalla, koska jo yhden sijoituksen epäonnistuminen voi viedä sijoittajan perikatoon. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

84 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Sen sijaan osakeyhtiössä omistajat ovat samassa asemassa kuin velkojat; heidän maksimimenetyksensä määrä on rajoitettu sijoituksen määrään Tästä syystä osakeyhtiössä oman ja vieraan pääoman välinen rajanveto on varsin suhteellinen Osuuskunta, jolla on sääntöjen perusteella oikeus periä lisämaksuja ja ylimääräisiä maksuja, sijoittuu eräällä tavoin avoimen yhtiön ja osakeyhtiön väliin Osuuskunta ei olekaan sillä tavoin aito pääomayhteisö kuin osakeyhtiö Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

85 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Avoimessa yhtiössä osakkaat ovat vastuussa yhtiön veloista, mutta he myös johtavat yhtiötä yhdessä. Kommandiittiyhtiössä omistus ja johto on jo äänettömän yhtiömiehen osalta eriytynyt; yhtiötä johtavat vastuunalaiset yhtiömiehet. Koska omistus ja johto on kommandiittiyhtiössä eriytynyt, äänetön yhtiömies ei lähtökohtaisesti ota rajoittamatonta riskiä yhtiön tappioista, vaan hän asettaa rahoituksen edellytykseksi velkavastuunsa rajoituksen kuten vieraalla pääomalla. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

86 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Miksi sijoittaja sitten osallistuu kommandiitti-yhtiöön äänettömänä yhtiömiehenä sen sijaan, että hän antaisi yhtiölle velkaa? Kyse on tuotto-odotuksesta: äänettömän yhtiömiehen sijoituksesta on odotettavissa suurempi tuotto kuin se, minkä hän saisi korkotuottona velkapääomalle Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

87 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Koska tuotto velkapääomalle ja velkapääoma on maksettava ennen tuottoa äänettömälle yhtiömiehelle ja hänen pääomasijoituksensa palautusta, äänettömän yhtiömiehen riski jäädä ilman tuottoa voittoa jaettaessa ja ilman jako-osuutta yhtiötä purettaessa on suurempi kuin velkojalla. Toisaalta äänettömällä yhtiömiehellä on mahdollisuus velkojaa suurempaan tuottoon. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

88 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Osakeyhtiössä kaikki osakkeenomistajat ovat kommandiittiyhtiön yhtiömieheen verrattavassa asemassa paitsi siinä suhteessa, että heillä on oikeus yhtiön arvonnousuun yhtiötä purettaessa Toisin kuin kommandiittiyhtiössä, jossa äänettömällä yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti oikeus vain sijoittamansa panoksen palautukseen vastuunalaisten yhtiömiesten jakaessa ylijäämän Osakeyhtiössä ylijäämä kuuluu osakkeenomistajille kun velkojilla on lähtökohtaisesti oikeus vain sijoittamansa pääoman palautukseen Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

89 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Nämä yhtiömuodot mahdollistavat passiivisen omistuksen: koska äänettömien yhtiömiesten/osakkeenomistajien koko omaisuus ei ole kiinni yhtiön menestyksessä, he voivat uskoa yhtiön johdon sellaisille henkilöille, joilla on heitä itseään parempi kyky hoitaa yhtiön asioita Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

90 Yrityksen rahoitus Riskin merkitys Omistajien rajattu vastuu mahdollistaa myös tehokkaat rahoitusmarkkinat Toinen edellytys tehokkaille markkinoille on sijoitusten siirtokelpoisuus Osakeyhtiössä siirtokelpoisuus on yhtiön perustunnusmerkki Siirto-oikeutta voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä vain lunastuslausekkeella ja suostumuslausekkeella Siirtokelpoisuus mahdollistaa myös osuuden käyttämisen vakuutena osuuden omistajan veloista Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

91 Jatkorahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä Henkilöyhtiö Koska avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustuvat sopimukseen, lisäomaisuuden ja -rahoituksen sijoittaminen niihin vaatii uutta sopimusta ja näin ollen lähtökohtaisesti kaikkien yhtiön osakkaiden suostumusta AKYL 1:4:ssä on nimenomaisesti todettu, että yhtiösopimuksen muutos on pätevä vain, jos kaikki yhtiömiehet ovat muutoksesta yksimielisiä, jollei toisin ole sovittu Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

92 Jatkorahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Osakeyhtiö Osakeyhtiössä alkuperäinen (osake)pääoma koostuu rahaa tai apporttiomaisuutta vastaan merkityistä osakkeista maksetusta määrästä. Osakeyhtiössä lisäpääomaa voidaan hankkia merkitsemällä osakkeita maksua vastaan, korottamalla osakepääomaa, tekemällä vastikkeeton sijoitus osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) (tai ottamalla velkaa). Varsinaisen uusmerkinnän lisäksi osakeyhtiö voi antaa uusmerkintään oikeuttavia erityisiä merkintäoikeuksia eli optio-oikeuksia. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

93 Jatkorahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Osakeyhtiö Osakeannista sekä optio-oikeuksien antamisesta ottamisesta päättää lähtökohtaisesti yhtiökokous Yhtiökokous voi myös määräajaksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakkeiden ja optio-oikeuksien antamisesta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

94 Jatkorahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Osakeyhtiö - oma pääoma Sidottu oma pääoma - Osakepääoma - Arvonkorotusrahasto - Käyvän arvon rahasto - Uudelleenarvostusrahasto Vapaata omaa pääoma - Voittovarat - Sijoitettu vapaa oma pääoma Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

95 Jatkorahoitukseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Osuuskunta Osuuskunnassa lisäpääoman hankkiminen tapahtuu lähtökohtaisesti säännöissä määrättyjä ylimääräisiä maksuja ja lisämaksuja perimällä Osuuskunnan kokous voi päättää myös osuusmaksun korottamisesta, uuden lisämaksuvelvollisuuden tai ylimääräisen maksun määräämisestä tai entisen korottamisesta. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

96 Yrityksen edustaminen ja hallinto Yritystoiminnan harjoittaminen perustuu sopimuksiin Sopimusten laatiminen edellyttää oikeustoimikelpoisuutta: kykyä muodostaa ja ilmaista tahto oikeudellisesti pätevästi. Yksinkertaisin tahdonmuodostus- ja ilmaisutilanne on yksittäisellä elinkeinonharjoittajalla: Hän muodostaa ja ilmaisee tahtonsa lähtökohtaisesti itse: luonnollinen henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan, on oikeustoimikelpoinen ja muodostaa oikeudellisesti asiaa tarkasteltuna tahtonsa itse Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

97 Yrityksen edustaminen ja hallinto Oikeushenkilö Oikeushenkilö ei ole olemassa samalla tavalla kuin luonnollinen henkilö, eikä se voi ilmaista tahtoaan itse. Oikeushenkilöllä täytyy olla aina luonnollinen henkilö tai luonnollisia henkilöitä edustajana. Lähtökohtaisesti oikeushenkilön edustus perustuu joko oikeushenkilön organisaatiota säätelevään lakiin ja/tai oikeushenkilön perustamissopimukseen tai sääntöihin. Tällaista edustajaa kutsutaan lailliseksi edustajaksi. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

98 Yrityksen edustaminen ja hallinto Oikeushenkilön antama valtuutus Myös oikeushenkilön edustus voi perustua nimenomaiseen valtuutukseen Valtuutuksen antaa tällöin oikeushenkilön puolesta tämän laillinen edustaja Oikeushenkilön tahdonmuodostusta koskevat säännöt ja sopimisvapaus vaihtelevat oikeushenkilöittäin Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto

99 Yrityksen edustaminen ja hallinto Oikeushenkilö kelpoisuus / toimivalta Edustuksessa on kaksi puolta, ulkoinen ja sisäinen Ulkoisessa puolessa on kysymys edustajan ulospäin havaittavasta oikeudesta tehdä sivullisten, kolmansien henkilöiden kanssa päämiestä sitovia oikeustoimia. Ulkoista puolta kutsutaan kelpoisuudeksi. Sisäisessä puolessa on kysymys päämiehen ja edustajan välisestä suhteesta: päämiehen toimeksiannosta ts. toimintaohjeista edustajalle. Sisäistä puolta kutsutaan toimivallaksi. Professori Seppo Villa Helsingin yliopisto