ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OSAAMISEN JA OPPIMISEN ARVIOINNIN SUUNNITTELUUN, TOTEUTUKSEEN, ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN

Transkriptio

1 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 1 Laatijat: Maija-Kaisa Saaristo (Vaasa) ja Jarmo Seikkula (Kokkola) ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OSAAMISEN JA OPPIMISEN ARVIOINNIN SUUNNITTELUUN, TOTEUTUKSEEN, ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN Arviointikriteeristön on tarkoitus toimia osaamisen ja oppimisen arvioinnin suunnittelun ja kehittämisen tukena. Arviointikriteeristö on vaiheistettu neljään osaan: I SUUNNITTELU II TOTEUTUS III ARVIOINTI ja IV KEHITTÄMINEN. Kuhunkin vaiheeseen on valittu ne kriteerit, joihin kulloinkin tulee kiinnittää huomiota. Kriteeristö perustuu CQAF-malliin. Kuva 1. CQAF-malli. Arvioinnin keskeiset arviointikohteet: 1. Opiskelijalähtöisyys 2. Tutkinnon perusteiden mukaisuus 3. Arvioinnin ohjausmenetelmät 4. Arvioinnin resurssit 5. Oppimisen ja osaamisen arviointi OHJE OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINNIN VERTAISARVIOIJALLE 1. Tutustu kriteeristössä mainittuihin arviointikohteisiin ja kriteereihin. 2. Tee itsearviointi omasta tutkinnostasi tämän arviointikriteeristön mukaisesti ja tallenna se wikiin. 3. Perehdy arvioinnin kohteena olevan arviointiympäristön ennakkoaineistoon (opettajaparin laatimaan menettelykarttaan ja mahdollisiin muihin lisädokumentteihin wikissä). 4. Tee vertaisarviointi opettajaparin tutkinnosta tämän arviointikriteerin mukaisesti. Muotoile tarkentavat lisäkysymyksesi, jotka esität opettajaparille. Vertaisarviointi käydään yhdessä läpi perustutkintopareittain nostaen esille yhteistä / erilaista miksi mitä hyvää? Vertaisarviointi tallennetaan wikiin. 5. Kaikki yhteenvedot käydään läpi vielä koko toimijaopettajapalaverissa klo Vaasassa.

2 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 2 ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT I ARVIOINNIN SUUNNITTELUVAIHE 1. OPISKELIJALÄHTÖISYYS 1.1 Opiskelijoiden lähtökohdat on selvitetty. 1.2 Opiskelijat osallistuvat arvioinnin suunnitteluun Arviointi on suunniteltu opiskelijoiden henkilökohtaiset näkemykset ja oppimistavoitteet huomioiden. 2. TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISUUS 2.1 Arviointi suunnitellaan tutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin (työprosessit, työmenetelmät, välineet ja materiaalit, työn perustana oleva tieto ja elinikäisen oppimisen avaintaidot). Tutkinnoittain on suunnitelma tutkinnon osien arvioimiseksi siten, että se sisältää tutkinnon osittain arviointikriteerit ja -menetelmät sekä kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittavat opintosuoritukset. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä arvioidessasi dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin haastatteluja varten. Aikaisemmin hankittu osaaminen, aiemmat tiedot ja taidot, oppimisvalmiudet sekä opiskelijan henkilökohtainen tilanne on selvitetty. Arvioijat muodostavat näkemyksensä arvioinnin kohteesta havaintojensa, haastattelujen ja muun arvioinnissa käytetyn aineiston pohjalta. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu joskus / kehitettävää, 3 = toteutuu useimmiten / erinomainen Arvioijan arviointi Kehittämistarve ja -suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon, ja mainitse mihin. 3 Opintojen alussa opiskelijan aiempi osaamisen ja muut opiskelijan lähtökohdat selvitetään ryhmäohjaajan, opon, opettaja-tiimin kanssa. Opiskelijalle tehdään HOPS opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen perusteella. Erityisopettaja käy myös läpi opiskelijoiden oppimisvalmiuksia (oppimisvaikeudet pyritään selvittämään) 3 Opiskelija osallistuu arvioinnin suunnitteluun näyttösuunnitelmia tehdessään. Miten arviointi on huomioitu HOPSissa? Miten arviointi mahdollistaa henkilökohtaisen opiskelupolun? Miten opiskelija arvioi itse osaamistaan? 2 HOPS sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, tavoitteet ja opinnoissa etenemisen. Arvioinnissa otetaan tällä hetkellä jossain määrin huomioon mainitut seikat. HOPS:iin tulisi kuitenkin vielä selkeämmin kirjata, henkilökohtaiset oppimistavoitteet sekä niiden pohjalta toteutettavat henkilökohtaiset arviointimenetelmät. Opiskelija arvioi oman näyttösuorituksen suullisesti. Opintosuorituksen arvioinnissa käytetään sekä suullista että kirjallista itsearviointia. 3 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi pohjautuu OPS:n mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin ja niihin sisätyviin arviointikriteereihin. 3 Kaikki mainitut kohdat sisältyvät tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Kaikki osaaminen arvioidaan näytöissä.

3 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN Arviointi on suunniteltu siten, että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointi on mahdollista. 2 Pääsääntöisesti ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetus, opiskelu ja arviointi tapahtuu erillään ammattiaineopinnoista. Sinänsä toteutus ja arviointi olisi integroitavissa myös OPS:n mukaan, mutta vaatinee yhteistä suunnittelua. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetusta ei aina pystytä toteuttamaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä. Aikataulutusta tulisi muokata, jos muut reunaehdot mm. lukio-opinnot sen sallisivat. 2.3 Arviointi on suunniteltu siten, että se tukee elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvioinnin. 3. ARVIOINNIN OHJAUSMENETELMÄT 3.1 Arviointi ja sen ohjaus ovat suunniteltuja. Suunnitelma sisältää arvioinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät ja aikataulutukset. 3.2 Opiskelija tuntee työn ammattitaitovaatimuksia (vrt. tutkinnon perusteiden osaamistavoitteet). Mitä taitoja? 3 Oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky arvioidaan jokaisessa ammattiosaamisen näytössä työpaikalla. Onko suunnitelma olemassa? Kenen/keiden laatima se on? Miten eri toimijat osallistuvat ohjaukseen (opiskelijat, opettajat, työpaikan edustajat)? Miten tuetaan monipuolisia arviointimenetelmiä? Millaisia arviointimenetelmiä käytetään? Miten arviointi dokumentoidaan? Miten ammatti ja siinä tarvittava osaaminen ovat tulleet tutuiksi? 2 Konkreettinen suunnitelma ja myös eri toimijoille laadittu esite puuttuu (Vaasa). Osa työpaikan edustajista on saanut työpaikkaohjaajakoulutuksen, muut ohjeistetaan ennen to-jaksoa. Opettaja ohjaa opiskelijaa ennen to-jaksoa, ja opiskelija saa ohjausta myös to-jakson aikana sekä opettajalta että työpaikkaohjaajalta. Pääosin arviointi pohjautuu työprosessin havainnointiin ja haastatteluihin sekä kirjallisiin dokumentteihin. Työpaikkaohjaajia kannustetaan hyödyntämään monipuolisia arviointimenetelmiä. Opettaja kuitenkin on viimekädessä arvioinnin tulkki työpaikan omien työsuorituskriteerien ja OPS:n arviointikriteerien välillä. Arviointi kirjataan työpaikalla arviointikeskustelun yhteydessä sähköisesti opiskelijahallintojärjestelmään (Vaasa) tai arviointi dokumentoidaan ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeeseen, jotka syötetään opiskelijahallintojärjestelmään (Kokkola). 2 Opiskelija perehdytetään alaan ja sen ammattitaitovaatimuksiin heti opintojen alkupuolella ns. orientaatioopintojen yhteydessä. Niihin tutustuminen jatkuu koko opiskeluajan. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon todellisen työelämän mukaisia työtehtäväkokonaisuuksia. Työssäoppimisessa tuntemus tietenkin lisääntyy. Opiskelussa suoritetaan myös erilaisia työelämäprojekteja ja asiakastöitä. Työelämän ammattitaitovaatimukset pyritään näin saaman mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tietoisuuteen. Edelleen kehitettävää ja erityisesti työelämän vaatima työsuoritusten tekemisen nopeus ja aikataulussa pysyminen pitäisi saada opiskelijoille paremmin esille. 3.3 Opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin osallistuvat työelämän edustajat tuntevat opiskelijan oppimisen tavoitteet ja sisällöt (vrt. tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset). Miten työelämän edustajat ovat perehtyneet tutkinnon perusteisiin, arviointiin ja opiskelijan HOPSiin? 2 Osa työpaikan edustajista on saanut työpaikkaohjaajakoulutuksen, muut ohjeistetaan ennen to-jaksoa. Työpaikkaohjaajakoulutuksiin on ollut vaikea saada osallistumaan alueemme alan työelämää. Tärkeimmäksi menetelmäksi on muodostunut henkilökohtaiset opettajien ja työelämän kontaktit. Niissä merkittävimmässä roolissa ovat työssäoppimispaikoilla tapahtuvat opettajien käynnit. Ongelmana monesti on työpaikkojen kiire. Heillä ei tahdo olla aikaa kunnolla perehtyä oppimisen tavoitteisiin ja sisältöihin eikä myöskään

4 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 4 arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Tässä tarvitaan taas opettajan tulkin roolia. Työelämän edustajan olisi hyvä saada tutustua myös opiskelijan HOPS:iin ennen to-jaksoa. 4. ARVIOINNIN RESURSSIT 4.1 Suunnitteluvaiheessa on huomioitu arviointiympäristön välineiden, varusteiden ja laitteiden ajanmukaisuus ja toimivuus. Millaisia välineitä ja työkaluja on arviointitilanteessa mahdollista käyttää? Onko selkeät käyttö- ja huolto-ohjeet? 2 Näyttösuunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan työpaikan välineiden ja laitteiden toimivuus, joka ei kaikissa työpaikoissa vastaa ajanmukaisia vaatimuksia. Myös laitteiden ja välineiden käyttöohjeissa on parannettavaa. Kokkola: On myös työpaikkoja, joista meidän alan välineet puuttuvat tai ovat puutteellisia tai niitä ei riitä työssäoppijan käyttöön. Tällöin meillä on mahdollisuus antaa oppilaitoksestamme opiskelijalle työvälineitä, esimerkiksi tietokoneet ja kamerat. Tässä Vaasan osalta kehitettävää. 4.2 Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään arvioinnissa. 4.3 Arviointiympäristö on suunniteltu siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ko. ammattialan edustajan kanssa. 4.4 Tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat arviointitilanteissa toimivien saatavilla. 5. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI 5.1 Opiskelijoille on tiedotettu ennen opintojen alkamista oppimisen ja osaamisen arvioinnista Missä roolissa? A) arviointikanavana B) arvioinnin tietolähteenä, tiedonhaun työkaluna C) kommunikaation työkaluna D) yhteisöllisen työskentelyn alustana F) ajattelutyökaluna, reflektiokumppanina ja oppimisprosessin näkyväksi tekijänä. 2 Arviointitiedot syötetään sähköisesti reaaliajassa opiskelijahallintojärjestelmään. Tiedonvaihtokanavana työpaikkaohjaajan kanssa käytetään sähköpostia. Arvioijat voivat hakea tarvitsemaansa tietoa oppilaitoksen ja OPH:n kotisivuilta ja opettaja-arvioijat myös intranetistä. Yhteisöllisen työskentelyn alustoja voitaisiin hyödyntää arvioinnin apua. Oppimisprosessin näkyväksi tekemiseen mm. oppimispäiväkirjan kirjoittaminen jollekin yhteisölliselle alustalle parantaisi reflektointia. Kokkola: Nyt olemme siirtyneet enemmän sosiaalisen median puolelle (Facebook). Sosiaalista mediaa käytämme myös muussakin opiskelussa kuin vain työssäoppimisessa. Sosiaalinen media toimii erityisen hyvin opiskelijoiden itsearvioinnin kanavana. Vaasassa tässä siis kehitettävää. Millä tavoin? 3 Opiskelijalla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa työpaikan edustajan kanssa jo ennen to-jaksoa, sillä opiskelija hankkii itse to-paikkansa. Opiskelijat ovat myös omaehtoisesti ja vapaa-ajallaan yhteistyössä alansa työpaikkojen kanssa tai tekevät alansa työsuorituksia muun alan työpaikoissa tai harrastustoiminnassa. Mitä? 2 Pääsääntöisesti tukipalvelut on arvioijien saatavilla puhelimen ja sähköpostin avulla, mutta saatavuuden parantamiseksi opettaja-arvioijan tulisi varmistaa tukihenkilöiden ja varahenkilöiden yhteystiedot. Arviointimateriaalin toimittaa työpaikoille ohjaava opettaja. 3 Opiskelijoille tiedotetaan opintojen alkaessa arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Orientaatio-opintojen yhteydessä ryhmänohjaaja käy läpi arvioinnin koko tutkinnon kannalta. Jokaisen tutkinnon osan opetuksen alkaessa aineen opettaja tiedottaa tarkemmin kyseisen tutkinnon osan arvioinnista. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen syvempi perehdyttäminen tapahtuu ryhmänohjaajan toimesta.

5 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 3 Oppimisympäristönä toimivat opiskeluun tarkoitetut tilat, tutustumiskäynnit, tietoverkot. Näissä opiskelija voi osoittaa ja arvioida oppimistaan monipuolisesti. Oppimisympäristöä pyritään kehittämän jatkuvasti erilaisten oppijoiden ja opetusmenetelmien pohjalta. Myös opiskelijan oma harrastuneisuus ja yhteistyökuviot pyritään hyödyntämään sopivina oppimisympäristöinä. 5.3 Työelämän edustajia perehdytetään opiskelijan arvioinnin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen. 5.4 Oppimisen arviointi on suunniteltu siten, että se motivoi ja kannustaa opiskelijaa. 5.5 Osaamisen arviointi on suunniteltu siten että ammattiosaamisen näyttö on keskeinen arviointimenetelmä 5.6 Muu osaamisen arviointi on suunniteltu tutkinnon osittain 5.7 Koulutuksen järjestäjällä on menettelytapaohje siitä, miten opiskelija voi tutustua osaamisen arvioinnin dokumentteihin (arvosanat perusteluineen) Miten tiedotetaan? 2 Osa työpaikan edustajista on saanut työpaikkaohjaajakoulutuksen, muut ohjeistetaan kirjallisesti ja suullisesti ennen to-jaksoa. Lisää työpaikkaohjaajia tulisi kouluttaa työpaikkaohjaajakoulutuksen ja päivityskoulutuksen kautta. Perehdyttämistä tapahtuu myös ohjaavien opettajien työpaikkakäynneillä keskustelemalla työelämän edustajien kanssa. Ongelmana työpaikkojen kiire ja pienet työntekijämäärät. 2 Tutkinnon osa opetetaan pienemmissä osissa, osien arviointi on pääasiassa oppimisen jatkuvaa arviointia suullisesti ja kirjallisesti monipuolisilla arviointimenetelmillä. Opiskelijaa pyritään kannustamaan kehittämään itseään itsearvioinnilla. Itsearviointimenetelmiä tulisi kehittää siihen suuntaa. Opiskelumenetelmät pyritään tekemään sellaisiksi, että opiskelija näkee ja tuntee oman kehittymisensä. Opiskelijan itsearviointia pyritään kehittämään myös opiskelijan omaehtoisen oman osaamisen vertailulla medioista löytyviin materiaaleihin. Kehitettävää: opettajien yhteinen ideointi ja kehittämistyö opettajien tiimeissä 3 Tutkinnon osan arvosana päätetään ammattiosaamisen näytön arvioinnin perusteella. Mitä menetelmiä käytetään? 3 Jos työpaikalla ammattitaidon osoittaminen aidoissa työtehtävissä ei toteudu kokonaisuudessaan, niin ammattitaitoa täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien, projektitöiden ja muiden menetelmien avulla. 1 2 Vaasa: Koulutuksen järjestäjällä ei ole menettelytapaohjetta. Kokkola: Opiskelijahallintaohjelmaan (Wilma), joka on kylläkin melko vaikealukuinen. Päättötodistuksen tutkinnonosien arvosanan perustelua ei dokumentoida opiskelijan nähtäville. Se pääsääntöisesti määräytyy suoraan näytöistä. Perusteluista kyllä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

6 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 6 ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT II ARVIOINTIYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMINEN 1. OPISKELIJALÄHTÖISYYS 1.1. Opiskelijoiden arviointi etenee HOPSin mukaisesti (yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioiden). 1.2 Opiskelijan oppimisprosessin eteneminen on tehty näkyväksi. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä arvioidessasi dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin haastatteluja varten. Mahdollistaako arviointi opiskelijoille erilaisia tapoja osoittaa oppimistaan ja näyttää osaamistaan? Miten prosessi dokumentoidaan/ dokumentoituu? Arvioijat muodostavat näkemyksensä arvioinnin kohteesta havaintojensa, haastattelujen ja muun arvioinnissa käytetyn aineiston pohjalta. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu joskus / kehitettävää, 3 = toteutuu useimmiten / erinomainen Arvioijan arviointi Kehittämistarve ja -suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon, ja mainitse mihin. 3 Koska opiskelija hankkii itse to-paikkansa, se mahdollistaa yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden huomioon ottamisen osaamisen arvioinnissa. 2 Vaasa: Opiskelija kirjaa oppimisprosessinsa tulokset to-palautelomakkeeseen. Oppimisprosessi tulisi näkyvämmäksi, jos opiskelija täyttäisi sähköisesti to-päiväkirjaa ja opettaja seuraisi prosessia viikottain. Kokkola: Oppimisen eteneminen kirjataan opiskelijahallintaohjelmaan (Wilma). Opintokokonaisuuksien jakaminen pienempiin osakokonaisuuksiin parantaa opiskelijan ja myös opettajien oppimisen etenemisen seurantaa. OPS:n kehittäminen tähän suuntaan on vielä osittain kesken tai se on toisaalta jatkuvaa. Opiskelijahallintaohjelman selkeyden ja luettavuuden parantamin edesauttaisi myös opiskelijan oman oppimisen edistymisen seurantaa ja ymmärtämistä. 1.3 Arviointiympäristö on turvallinen. Onko opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja/ vastuuohjaaja/ arvioija? Miten opiskelija kokee olevansa yhteisön jäsen? Miten on varmistettu, että arviointiympäristön välineet, varusteet ja laitteet ovat turvallisia? Miten on varmistettu, että opiskelija toimii turvallisuusohjeiden mukaisesti? 2. TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISUUS 3 Työpaikalla on nimetty työpaikkaohjaaja to-jaksolle. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työyhteisöön ja esittelee hänet. Työpaikan työturvaohjeet käydään läpi perehdyttämisessä ja työpaikkaohjaaja vastaa niiden noudattamisesta. TO-paikan työturvallisuutta ja työvälineitä ei ole erityisesti varmistettu.

7 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN Arviointiympäristö soveltuu tutkinnon perusteiden mukaisten työtehtäväkokonaisuuksien oppimiseen (työprosessit, työmenetelmät, välineet ja materiaalit, työn perustana oleva tieto ja elinikäisen oppimisen avaintaidot). 3 Työpaikka valitaan niin, että työpaikassa voidaan työskennellä ammattiosaamisen näytön mukaisissa työtehtävissä ja arviointi voidaan tehdä arviointikriteerien mukaisesti. Kokkola: Joskus kaikkea osaamista ei voi opiskella tai osoittaa samassa TO-paikassa. Tällöin opiskelija voi hankkia kaksi TO-paikkaa, jolloin oppiminen ja arviointi mahdollistuvat. Tutkinnon osien osaamisen näyttäminen on myös jaettu osanäyttöihin, jotta oppimisen aikataulu ja TO-paikan työtehtävät soveltuvat paremmin osaamisen näyttämiseen, jotka mahdollistavat suurten kokonaisuuksien osanäyttöjen suorittamisen myös 2.vuotena. 2.2 Arviointiympäristö mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien edellyttämän arvioinnin. 1 2 Kaikilla työpaikoilla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointi on puutteellista, koska esim. asiakaspalvelun näytössä opiskelijalla ei aina mahdollisuutta palvella useampia vieraskielisiä asiakkaita. Tällöin arviointia täydennetään muilla menetelmillä. Kokkola: ATTO-aineita ei ole arvioitu TO-paikoilla 2.3 Arviointiympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvioinnin. 3. ARVIOINNIN OHJAUSMENETELMÄT 3.1 Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. 3.2 Arviointimenetelmät tukevat avaintaitojen kehittymistä. 3.3 Arviointi ohjaa toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 3.4 Arviointi ohjaa toimimaan vastuullisesti/yrittäjämäisesti. Mitä taitoja ja miten? Mitä? 3 Jokaisessa työpaikassa opiskelija oppii ko. työelämän toimintatavat ja joutuu ratkaisemaan työtehtävissään ongelmatilanteita vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. OPS:ssa määritellään ne elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka kuuluvat arvioitaviksi ja siten myös näytettäviksi. 3 Arvioinnissa käytetään sekä työpaikkaohjaajan että opettajan kirjaamaa työprosessin havainnointia, haastatteluja ja kirjallisia dokumentteja. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan todellisissa työtehtävissä. Näyttö pyritään suunnittelemaan siten, että osaaminen tulee näytetyksi monipuolisesti. 3 Koska työpaikkaohjaaja havainnoi opiskelijan työprosessia ja siinä käyttäviä työmenetelmiä jatkuvasti, niin opiskelijan avaintaitojen kehittyminen tulee näkyväksi. Kaikki osaaminen näytetään ammattiosaamisen näytöissä. Arvioitavat avaintaidot on myös määritelty tutkinnon osittain. 3 Jokaisessa näytön arviointikriteerissä on mukana kestävän kehityksen mukainen toiminta, millä varmistetaan kestävän kehityksen periaatteet. Vaasa: arviointi kirjataan sähköisesti opiskelijahallintojärjestelmään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 3 Työelämänedustaja ja opettaja kehottavat opiskelijaa toimimaan oma-aloitteisesti ja vastuullisesti työtehtävissään. TO-paikan työtehtävät ja vastuut ohjaavat vastuulliseen ja yrittäjämäiseen toimintaan. Kun kaikki osaaminen näytetään ammattiosaamisen näytöissä, myös arviointi ohjaa vastuulliseen ja yrittäjämäiseen toimintaan.

8 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN Arviointiympäristö tarjoaa paikan asiantuntijakohtaamisille (suora keskusteluyhteys työelämään). Opiskelija saa palautetta ja ohjausta oppimistilanteissa työelämän edustajilta. 3.6 Arviointi perustuu työelämän tehtäväkokonaisuuksiin. Millaista ohjausta on saatu? Keneltä? Millaisten tehtäväkokonaisuuksien arviointiin? 3 Työelämän edustaja on oman alansa asiantuntija, joka ohjaa ja neuvoo opiskelijaa sekä arvioi ammattiosaamisen näytössä. Ohjaava opettaja pyrkii toiminnallaan myös tehostamaan palautetta ja suoraa keskusteluyhteyttä opiskelijan ja työpaikan eri työntekijöiden kanssa. 3 Opiskelijan näyttöympäristöt valitaan siten, että tutkinnon perusteiden edellyttämät työtehtäväkokonaisuudet pystytään toteuttamaan ja arvioimaan. 4. ARVIOINNIN RESURSSIT 4.1 Arviointi tapahtuu yhteistyössä työelämän kanssa. 4.2 Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään arvioinnin tukena. 3 Osaamisen arviointi tapahtuu työelämäedustajan ja opettajan yhteistyönä. 2 3 Työelämäedustajan ja opettajan välinen yhteydenpito sähköpostitse on apuna arviointiajankohdan sopimisessa ja arviointiaineiston välittämisessä. Vaasa: Näytön arvosanat tallennetaan sähköisesti reaaliajassa opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kokkola: Sähköposti, puhelin ja mahdollisesti myös sosiaalinen media apuna arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. 4.3 Arvioinnin tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat tarvittaessa käytettävissä. 4.4 Opiskelijalla on käytettävissään arvioitavan asian oppimisen edellyttämät aineistot ja välineet. 4.5 Ammattialan työkalut, varusteet ja laitteet ovat ajanmukaisia, ja niitä on riittävästi. 5. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI 5.1 Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan. Onko pedagoginen ja tekninen tuki saatavilla ja riittävää (opettajat, opiskelijat ja työelämän edustajat)? Missä vaiheissa? 2 Pääsääntöisesti tekninen tuki on saatavilla puhelimen ja sähköpostin avulla, mutta saatavuuden parantamiseksi tulisi varmistaa tukihenkilöiden ja varahenkilöiden yhteystiedot. Myös pedagogisen tuen saatavuus voi ajankohdasta riippuen vaihdella. Kokkola: Opiskelijahallintaohjelmaa pitäisi arvioinnin selkeyden osalta kehittää. 2 3 Osassa työpaikkoja oppimisen edellyttämät aineistot ja välineet ovat kunnossa, mutta osassa työpaikkoja kirjalliset toimintaohjeet puuttuvat. Myös laitteiden ja välineiden käyttöohjeissa on parannettavaa. Toisaalta opettajien aktiivinen työelämäyhteys auttaa hankkimaan oppilaitokseen asianmukaiset ja ajan tasalla olevat laitteet ja välineet, joita työpaikoilla käytetään. 2 Osassa työpaikkoja laitteet eivät vastaa ajanmukaisia vaatimuksia eikä esim. atk-laitteita ole riittävästi. Kokkola: Useissa tapauksissa opiskelijalle annetaan myös ammattialan työkaluja ja työvälineitä myös oppilaitoksesta TO-paikalla käytettäväksi, jos työpaikan välineissä on puutteita tai niitä ei riitä opiskelijalle. 3 Opiskelija arvioi oman näyttösuorituksensa suullisesti. Opintosuoritusten arvioinnissa läpi koko opiskeluajan käytetään sekä suullista että kirjallista itsearviointia. Opiskelijan itsearviointia oppimisen ja osaamisen näkökulmasta pyritään myös koko ajan kehittämään opetus- ja oppimismenetelmiä monipuolistamalla. Kokkola: Opettajilta, opiskelukollegoilta ja työelämänedustajilta saatavan suoran palautteen lisäksi alamme osaamista voi vertailla erilaisilla verkkofoorumeilla. Tämä vertaisarviointi on noussut koko ajan tärkeämmäksi ja sitä voidaan hyödyntää myös oppimistilanteissa.

9 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 9 Palautteesta on hyvä keskustella opettajan ja opiskelijoiden kesken, koska palaute eri foorumeilla voi olla myös epäasiallista. 5.2 Opiskelija saa palautetta oppimistilanteissa vertaisiltaan (opiskelijakollegat), opettajilta ja työelämän edustajilta. Miten ja milloin palautetta on saatu? Onko palaute ollut motivoivaa ja kannustavaa? 3 Opiskelija saa koulussa jatkuvasti suullista palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. To-jaksollaan hän saa kannustavaa palautetta työpaikkaohjaaltaan suullisesti. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT III OPISKELIJA-ARVIOINNIN ARVIOINTI 6.1 Opiskelija-arvioinnin soveltuvuutta ammatillisen osaamisen ja oppimisen mittaamiseen arvioidaan. 6.2 Opiskelija-arvioinnin tuomaa lisäarvoa oppimiseen arvioidaan suunnitelmallisesti. 6.3 Opiskelija-arvioinnit dokumentoidaan ja analysoidaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä arvioidessasi dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin haastatteluja varten. Arvioijat muodostavat näkemyksensä arvioinnin kohteesta havaintojensa, haastattelujen ja muun arvioinnissa käytetyn aineiston pohjalta. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu joskus / kehitettävää, 3 = toteutuu useimmiten / erinomainen Arvioijan arviointi Kehittämistarve ja -suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon, ja mainitse mihin. Ketkä? 1 2 VAO/livissä ei arvioida opiskelija-arvioinnin soveltuvuutta ammatillisen osaamisen ja oppimisen mittaamiseen. Tämä voisi olla VAO/livin arviointiin liittyvä kehittämiskohde. Kokkola: Opiskelija-arvioinnin soveltuvuutta ammatillisen osaamisen ja oppimisen arviointiin arvioidaan opettajatiimeissä ja opettajien päivittäisissä kontakteissa. Arviointi ei ole systemaattista. Ketkä? 2 Opiskelijan työpaikalla suorittama itsearviointi omasta oppimisestaan antaa toisinaan lisäarvoa työelämäedustajan ja opettajan antamaan arvosanaan, erityisesti rajatapauksissa. Arviointi ei ole systemaattista. 1 Opiskelijan osaamisen itsearvioinnin arvosanan sanallisia perusteluita ei arkistoida eikä näin ollen opiskelijaarviointeja voida analysoida. Tämä voisi olla kehittämiskohde.

10 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki hanke ARVIOINTIKRITEERISTÖ VERTAISARVIOINTIIN 10 ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT IV OPISKELIJA-ARVIOINNIN JATKOKEHITTÄMINEN 7.1 Kehittäjät laativat kehittämisehdotuksia palautteiden perusteella. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä arvioidessasi dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin haastatteluja varten. Arvioijat muodostavat näkemyksensä arvioinnin kohteesta havaintojensa, haastattelujen ja muun arvioinnissa käytetyn aineiston pohjalta. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu joskus / kehitettävää, 3 = toteutuu useimmiten / erinomainen Arvioijan arviointi Kehittämistarve ja -suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon, ja mainitse mihin. Onko laadinta järjestetty? 1 2 Opiskelija-arviointiin liittyvän palautteen perusteella ei tällä hetkellä VAO/livissä laadita arvioinnin kehittämisehdotuksia kehittämistarve Kokkola: Opiskelija- ja henkilökuntapalautteiden perusteella eri tiimit kehittävät toimintaansa. Opettajatiimit kehittävät arviointia saadun palautteen ja myös omien kokemustensa perusteella. 7.2 Kehittämisehdotukset kootaan, ja laaditaan toimintasuunnitelma. Miten arviointia jatkokehitetään ja kuka kehittää? 1 2 Opiskelija-arviointiin liittyvää jatkokehitystyötä ei VAO/livissä tapahdu kehittämistarve Kokkola: Eri tiimien kehittämispäivät järjestetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kehittämispäivillä käsitellään myös arvioinnin kehittämistä ja laaditaan lukuvuosittainen toimintasuunnitelma. 7.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jonka avulla syntyneet innovaatiot juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa ja niistä tiedotetaan omassa organisaatiossa. 7.4 Pedagogiset ja tekniset tukipalvelut mahdollistavat uusien innovaatioiden vakiintumisen osaksi arkea. 1 2 VAO: Koulutuksen järjestäjällä ei ole olemassa dokumentoitua toimintamallia kehittämistarve Kokkola: Koko opiston henkilökunta kokoontuu säännöllisesti, jossa tuodaan esille erilaisia toimivia käytänteitä ja ideoidaan uusia. Myös henkilökunnan pieni koko mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen työtekijöiden ja opiskelijoiden kesken. Tämä mahdollistaa hyvien käytänteiden esilletuomisen ja jakamisen kaikkien kesken. 1 Tämänkaltaisia uusia innovaatioita ei VAO/livissä synny kehittämistarve Kokkola: Uudet ja toimiviksi todetut innovaatiot sisällytetään Opiston toimintakäsikirjaan. Oppilaitoksen pieni koko edesauttaa uusien innovaatioiden vakiintumista osaksi arkea. Kriteerien työstössä hyödynnettyjä lähdeaineistoja: Ammatillisten tutkintojen perusteet Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008) Arviointiväline itsearviointiin ja vertaisarviointiin, Hynälä-projekti Dokumentti on muokattu ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöhankkeissa tuotetun oppimisympäristön arviointikriteeristön materiaalin pohjalta, missä kehittämistyötä ja pilotointia on koordinoinut vuosina Minna Taivassalo-Salkosuo.