Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta Yhtymähallitus Omistajaohjausryhmä Tarkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikertomus Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto tulos- ja rahoituslaskelman tunnuslukujen toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen v Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut Henkilöstöä ja tilintarkastajan ja intressitahon tapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja puolueelle tilitetyt luottamushenkilömaksut Tilintarkastajien palkkiot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista v. ja tositenumerosarjat Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan merkintä 106

3 Tilinpäätös 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on onnistunut siinä, mitä valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tavoitellaan: asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut, palvelujen integraatio, kustannustehokkuus ja menokasvun taittaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ja kustannuskasvun hillintä ovat pitkäjänteistä työtä, jonka toteuttaminen edellyttää määrätietoista päätöksentekoa ja koko henkilöstön aktiivista ja sitoutunutta toimintaa. Tätä työtä hyvinvointikuntayhtymässä on tehty nyt kuusi vuotta ja tulokset näkyvät. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnallinen ja taloudellinen kehitys on vakaata. Väestön palvelutarpeeseen ja asiakaskysyntään on kyetty vastaamaan lakien, hoitotakuun, laatusuositusten ja talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Marraskuussa tehtyyn asiakaskyselyyn vastasi 1989 asiakasta ja heistä 95 % oli tyytyväisiä palveluihimme. Spontaanin asiakaspalautteen perusteella parannusehdotukset liittyvät ensisijaisesti asiakaspalvelutilanteissa tapahtuvaan kohteluun. Se onkin jatkuvan kehittämisen kohteena. Lasten ja perheiden palveluissa painopiste on edelleen hyvinvointia suojaavien tekijöiden vahvistamisessa ja varhaisen tuen varmistamisessa perheille. Yhteistyössä Lapsirikas-hankkeen kanssa on kyetty lisäämään lapsiperheiden arjessa pärjäämiseen liittyvää tukea. Lastensuojelun sijoituksilta ei ole voitu kokonaan välttyä ja sen vuoksi niihin liittyvät kustannukset ovat edelleen hieman kasvaneet. Kehitysvammahuollossa käynnistyi uusi asumisyksikkö Mäkelänrinteellä. Aikuissosiaalityössä on jatkettu kuntakokeiluhankkeessa kehitettyjen työmenetelmien ja yhteistyöverkostojen hyödyntämistä. Mielenterveystyön palvelurakenteessa aikaisemmin jo toteutettujen muutosten vuoksi Visalan sairaalan lakkauttamisella ei ollut merkittäviä vaikutuksia alueemme väestön palveluihin. Hoidon ja hoivan palveluissa painopiste on ollut kotikuntoutuksen kehittämisessä ja kotihoidon sisällöllisessä uudistamisessa. Rakenteen muuttaminen avohoitopainotteiseksi näkyy myös kustannuksissa. Hoidon ja hoivan toimintakulut alenivat edellisestä vuodesta. Sairaanhoidon palveluissa hyvä lääkäritilanne perusterveydenhuollossa on mahdollistanut kohtuullisen palvelujen saatavuuden ja myös erikoissairaanhoidon hallitun käytön. Oman erikoissairaanhoidon kuntalaskutus aleni edelleen ja merkittävin syy siihen on tuottavuuden parantuminen kasvaneen ulosmyynnin seurauksena. Oman erikoissairaanhoidon jäsenkuntien ulkopuolelle tapahtunut myynti oli yhteensä 3,76 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 23,6 %. Sairaanhoitopiirin palvelujen ostokustannukset kasvoivat 4,4 %, mutta kokonaismenot jäivät 1,7 miljoonaa alle talousarvion. Hyvinvointikuntayhtymän toimintakulut olivat 126,3 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 0,6 %. Henkilöstömenot kasvoivat 0,6 %. Henkilöstön työhyvinvointi on säilynyt edellisten vuosi tasolla ja sairauspoissaolot vähenivät 4,5 %. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä euroa ja ne alittivat talousarvion euroa, kasvu 0,9 %. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu on ollut hyvinvointikunta-yhtymän toimintavuosina keskimäärin 1,7 % vuodessa ja se on puolet valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon keskimääräisestä nettokasvusta. Väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun on kyetty vastaamaan tehostamalla voimavarojen käyttöä ja kohdistamalla niitä vaikuttavammin asiakastarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidulla kustannusindeksillä mitattuna alueen kaikki kunnat sijoittuvat valtakunnan kolmenkymmenen tehokkaimman kunnan joukkoon. 1

4 Tilinpäätös Olemme yhdessä onnistuneet viemään käytäntöön hyvinvointikuntayhtymän muodostamisen yhteydessä pelkistetyn strategian: Kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi. Uudistettu strategiamme painottaa yhteistoimintaa muun toimintaympäristön kanssa, toimintakyvyn tukemista ja kotona pärjäämistä sekä asiakastarpeista ohjautuvaa voimavarojen käyttöä. Parhaat kiitokset koko henkilöstölle sitoutuneesta ja tavoitteellisesta työstä alueemme ihmisten hyväksi. Kiitokset kuntien ja kuntayhtymän päätöksentekijöille luottamuksesta ja vahvasta tuesta johtamisessa ja yhteisten tavoitteiden viemisessä käytäntöön. Tästä on yhdessä hyvä jatkaa Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Tilinpäätös Kuntayhtymän hallinto Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimipisteet v. Raahe: Pyhäjoki: - sairaala ja terveyskeskus - terveysasema - neuvola - palvelukeskus Jokik artano - mielenterveyskeskus - kehitysvammaisten asumisyksikkö - psykiatrinen yksikkö Niittykoti Kotirappu - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - kotihoitotalo Feeniks - palvelutalo Kr eivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkanka an palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Pattijoki: - hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahe Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Pyhäjoki Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki - hammashoitola Siikajoki, Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - kotihoitotalo Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Siikajoki Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta : Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 73, ,22 Siikajoki 17, ,76 Yhteensä 100, ,82 3

6 Tilinpäätös Organisaatio ja hallinto v. Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä toimii omistajaohjausryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtajat ja apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Organisaatio vuoden alusta alla olevan kuvion mukainen: Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Talous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDENJA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö 4

7 Tilinpäätös Yhtymähallituksen kokoonpano Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Oikarinen Leila Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 7 kertaa vuonna, Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 7 kertaa, 1-57 Tarkastuslautakunta Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo Tarja Korpela Olavi saakka Pietarila Päivi alkaen Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili HT, JHT tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Talous- ja hallintopalvelujen tulosyksikön johtaja Perhe- ja psykososiaalisten palv. tulosalueen johtaja Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Terveyden ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Hoitotyön johtaja Suunnittelija Hannu Kallunki, puheenjohtaja Mikko Weissenfelt Antti Tornberg Mervi Koski Matti Mäntymaa Minna Alatalo Karita Pesonen, sihteeri 5

8 Tilinpäätös Tulosalueiden johtajat Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Antti Tornberg, sijainen Maija Laitila Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni Väestörekisterikeskuksen kuntien asukaslukutilaston mukaan vuoden aikana 278 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki - 24, Raahe 152 ja Siikajoki 102. Seutukunnan asukasluku oli vuoden lopussa Työllisyystilanne parani hieman vuonna seutukunnassa. Seutukunnassa työttömyysaste laski yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä vuoden 2015 lopusta. Vuoden lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 13,5 %, Raahessa 14,1 %, Siikajoella 11,6 % ja Pyhäjoella 11,4 %. Jäsenkuntien veroprosentit olivat vuonna seuraavat: Pyhäjoki 20,25, Raahe 21 ja Siikajoki 22. Vuoden 2015 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 2.910, Raahessa ja Siikajoella Jäsenkunnissa on kertynyt yli-/alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 Tilinpäätös 120 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot , indeksi (koko maa = 100) Raahe Pyhäjoki Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa Kuntayhtymän talouden kehitys Vuonna kuntayhtymän toimintatuotot olivat ( v.2015) ja toimintakulut ( v. 2015) Vuosikate oli ( v. 2015) ja tilikausi oli ylijäämäinen (7.407 v.2015). Jäsenkuntien maksuosuudet olivat ( v.2015). Muutos maksuosuuksissa oli 0,9 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina 2011 keskimäärin 1,7 % vuodessa seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. 7

10 Tilinpäätös Asukasluku KAIKKI KUNNAT Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Tp Keskim. Muutos- Muutos- Muutos- Muutos- % % % % tp tp tp /vuosi 2013/ 2014/ 2015/ tp Aikuissosiaalityö ,4 % -1,5 % 11,7 % 1,1 % Aikuisten psykosos. palvelut ,2 % -2,8 % 4,1 % 0,4 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,8 % -21,3 % -10,1 % -7,6 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,9 % -2,1 % 4,4 % 4,9 % Hoito- ja hoivapalvelut ,0 % 11,0 % -2,2 % 3,3 % Kuntoutuspalvelut ,4 % 4,6 % 4,9 % 1,4 % Perhepalvelut ,2 % -3,7 % 7,5 % 7,6 % Suun ,8 % 8,0 % -5,2 % 0,6 % Vammaispalvelut terveydenhuolto ,5 % 2,3 % 4,7 % 2,2 % Vastaanottopalvelut ,7 % 3,2 % 1,3 % 1,3 % Projektit ,0 % 4,9 % -66,8 % -9,5 % Yhteensä ,9 % 0,0 % 0,9 % 1,7 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle. Koko palvelurakenteen kehittäminen edelleen omahoitoa ja kotona pärjäämistä tukevaksi luo edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alainen edistäminen kaikkien seudulla toimivien tahojen toimesta keventää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sähköisten palvelujen käytön laajentaminen on myös tärkeä keino parantaa palveluja ilman varsinaisia lisäresursseja. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on mahdollista pitää taloussuunnitelman mukaisissa rajoissa. Hyvinvointikuntayhtymällä ei ole merkittäviä investointisuunnitelmia, joiden vuoksi olisi tarvetta ottaa velkaa. Maakunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen rakenne vaikuttaisi toteutuvan vuonna 2019, jolloin kuntien suora vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta loppuu. Hyvinvointikuntayhtymän viranhaltijat osallistuvat sekä maakunnalliseen että sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelu työhön. Kuntayhtymän oman toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen toteutetaan tekemällä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisällöllistä kehittämistyötä. Näin luodaan valmiuksia kohdata valinnanvapauden myötä lisääntyvä kilpailu. 8

11 Tilinpäätös Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna mukana seuraavissa hankkeissa: Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa kehitettiin kuntien perhekeskustoimintaa, oppilashuoltoa ja lastensuojelua. Hankerahoitusta oli myönnetty ajalle Uusia toimintamalleja ja -tapoja kehitettiin asiakaspalautteen ja palveluissa huomattujen asiakastarpeiden mukaan. Kehitystyötä tehtiin yhteistyössä lapsiperhepalveluiden työntekijöiden, asiakkaiden, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Eri sektoreiden yhteistyön keskeisenä elementtinä on ollut Lapset puheeksi -toimintamalli, jonka jalkautumista hanke on tukenut koulutuksilla ja arjen yhteistyökuvioissa. Viimeisimpänä koulutuksellisena elementtinä oli varhaisen vuorovaikutukseen liittyvää koulutusta perheneuvolan ja perhetyön henkilöstölle. Hankkeen aikana tehtiin erilaisia ohjeistuksia ja tarkistuslistoja erityisesti lastensuojelun käyttöön. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt, kehittynyt ja toimijat ovat löytäneet yhteisen kielen ja heillä on käytössään yhteinen toimintamalli. Palveluiden käyttäjät ovat olleet mukana kehittämistyössä joko suunnittelemassa niitä tai kokemusasiantuntijan roolissa. Kaste-hankkeessa tärkeässä roolissa oli myös alueellisen yhteistyön lisääntyminen. Eri palvelukokonaisuuksien keskinäinen vertailukehittäminen on tuonut näkemystä ja kehittämisideoita organisaatiolta toiselle. Virta II -hankkeen kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset. Tavoitteena oli lisätä aikuissosiaalityön vaikuttavuutta, luoda sosiaalisen kuntoutuksen malli ja kehittää matalan kynnyksen toimintoja. Keskiössä oli nuorten aikuisten toimintakyvyn sekä arjessa selviytymisen tukeminen, ja sitä kautta nuorten osallisuuden sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien lisääminen. Hankkeen kesto oli Hankkeessa sovellettiin Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallia nuorten aikuisten kanssa tehtävää työhön. Vuoden 2015 aikana pilotointiin otettiin mukaan sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyviä nuoria. Heidän kohdallaan toimintamalli voitiin ottaa käyttöön varhain, jo ennen täysi-ikäisyyttä. Tämä on vaikuttanut asiakkaiden sitoutumiseen jälkihuoltoprosessiin ja heille tarjottuihin palveluihin. Toimintamalli on lisännyt myös nuorten luonnollisen verkoston mukaantuloa nuoren elämään. Hanke oli mukana kehittämässä seutukunnan muiden toimijoiden kanssa matalan kynnyksen ryhmätoimintoja kaksoisdiagnoosiasiakkaille. Vuosina seutukunnassa järjestettiin yhteensä neljä Kuivuri-kurssia, joille osallistui 6-11 asiakasta. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa neljä tuntia ja kurssit kestivät viikkoa. Vuoden 2015 aikana Kuivuri-kurssitoiminta siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Raahen kaupungin yhteiseksi palveluksi, Woimalaksi, joka toimi myös vuonna. Vuoden 2015 aikana toteutettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö palvelumuotoilun keinoin. Selvitystyötä varten on pidetty kuudelle 6-8 hengen työntekijäryhmälle ideariihityyppinen työpaja sekä neljälle kehittäjäasiakkaalle kaksi yksilöhaastattelua ja yksi palveluiden kehittämisen ryhmätyöpaja. Virta II -hanke mahdollisti perhetyön henkilöstön tutkittuun perhearviointimenetelmään kouluttautumisen. Tavoitteena koulutuksessa oli, että menetelmäkoulutuksessa olleet ottivat käytännön arviointityön tekemiseen moniammatillisen työparin eri tahoilta: lastensuojelusta, perheneuvolasta, mielenterveyspalveluista, neuvolapalveluista jne. Näin menetelmää saatiin koulutettua laajalle, ja yhdessä tekeminen perheen tavoitteiden eteen lisääntyi. Virta II -hankkeen aikana kehitettiin myös sähköisiä palveluja. NettiRassiin otettiin käyttöön Neppi, joka mahdollistaa neuvonpito -ajatuksella verkostotyön tekemisen sähköisesti. Nepissä nuori itse määrittelee, ketkä saavat oikeudet nähdä hänen neuvonpito -kirjauksiaan, ja näin nuoren palveluverkostosta muodostuu aidosti nuoren tarpeeseen vastaava kokonaisuus. Neppi on valittu yhdeksi sosiaalityön päivien esittelykohteeksi. Lapsirikas-hanke kehittää erityisesti useampilapsisten perheiden tarpeisiin sopivaa, helposti vastaanotettavaa, konkreettista arjen tukea. Apua tarjoavat koulutetut vapaaehtoiset. Toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys ja sitä hallinnoi lastensuojeluyhdistys Auta Lasta ry. Hanke pilotoidaan Oulun kaupungin ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella vuosina Raahen seudulla toiminta käynnistyi syksyllä. Syksyn aikana yhteydenottoja tuli noin 50 perheestä ja perheiden kanssa toimivia vapaaehtoisia ja opiskelijoita oli 16. Lisäksi hankkeessa on annettu paljon palveluohjausta ja tehty tiivistä yhteistyötä kuntayhtymän palvelujen kanssa. Kuntayhtymä on tukenut hanketta oppisopimusopiskelijan työsuhteen mahdollistamiseksi. 9

12 Tilinpäätös Raudaskylän kristillisen opiston hallinnoima ALVA - alueellisen vapaaehtoistoiminnan palvelurakenteen kehittäminen Oulun Eteläisen ja Raahen alueella hanke on saanut rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä ajalle Tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan näkyväksi tekeminen osana julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että vapaaehtoistoimijat ovat luontevasti mukana palveluvalikossa. Tavoitteena on koordinoida alueellista vapaaehtoistoimijakenttää niin, että yhteistoiminta julkisten palvelujen ja eri järjestöjen kesken kasvaa. Kuntayhtymä on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina. Vuoden aikana kehitettiin kuntayhtymän vapaaehtoistoimintaa sekä järjestettiin yhdessä alueen järjestötoimijoiden kanssa vapaaehtoistoiminnan esittelytilaisuuksia sekä järjestöjen harrastemessut. Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valtuustokaudeksi on laadittu seutukunnan hyvinvointikertomus, jossa hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on sovittu lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta määriteltiin vuodelle hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu luvussa 2. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii hoitotyön johtaja Minna Alatalo. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen noudatti seutukunnan hyvinvointikertomuksessa sovittuja painopistealueita. Vuonna keskeisiä tavoitteita kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olivat Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin juurruttaminen, työttömien ja ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen, sähköisen palvelukanavan NettiRassin käytön kehittäminen, savuttomuuden tukeminen, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, suun terveyden edistäminen sekä terveysliikunnan lisääminen. Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Toimintamalli on käytössä laajasti kuntayhtymän palveluissa ja sen juurruttamista jatketaan edelleen. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille järjestettiin terveystarkastuksia, joiden tavoitteena oli terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen sekä ohjaaminen hoitoon että lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaalisen kuntoutukseen. Tarkastuksiin osallistui 145 henkilöä. Aikuissosiaalityössä kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaa, jonka avulla pyritään vahvistamaan työttömän elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Kuntayhtymän yksiköissä oli asiakkaita kuntouttavassa työtoiminnassa mm. osastoilla, palvelukeskuksissa, päivätoiminnassa, puhe- ja toimintaterapiassa, hallinnossa, keskusvarastolla ja siivouspalveluissa. Vuoden aikana käynnistettiin vuonna 2015 laaditun Ikäsuunnitelman mukaisia toimenpiteitä yhteistyössä jäsenkuntien eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yritysten kanssa. Kuntayhtymässä ikäsuunnitelman linjaukset huomioitiin palvelujärjestelmää sekä palvelua ja hoitoa kehitettäessä. Iäkkäiden henkilöiden kotona pärjäämisen tukemiseksi laadittiin Kotku-hankkeessa kotikuntoutuksen toimintamalli, jossa moniammatillinen ryhmä arvioi palvelu- ja kuntoutustarpeen sekä laatii asiakkaan toimintakyvyn mukaisen kuntoutumissuunnitelman. NeuvoNurkkapalvelu tarjosi tietoa, ohjausta ja neuvontaa ikääntyvälle väestölle. Aikuisneuvolassa järjestet- 10

13 Tilinpäätös tiin laaja-alainen terveystarkastus 65 vuotta täyttäville. Tarkastukseen osallistui 77 % kutsutuista eli 436 henkilöä. Osana ikäneuvolatoimintaa tarjottiin terveystarkastuksia omaishoitajille ja muille erityisryhmiin kuuluville ikäihmisille, tarkastuksiin osallistui 87 henkilöä. Fysioterapeutti teki Hyvinvointia edistävät kotikäynnit niiden 75-vuotiaiden luo, jotka eivät ole kotipalveluiden tai ikääntyneiden palveluiden piirissä. Savuton kuntayhtymä ohjelman käytäntöön viemistä jatkettiin. Henkilökunnalle järjestettiin Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisen tukena koulutuksia yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Koulutus oli mahdollista suorittaa joko verkkokurssina tai lähiopetuksena. Vuonna 2015 aloitettu koulutus jatkui vuonna, verkkokurssin suoritti yhteensä 369 henkilöä ja lähiopetuksiin osallistui 96 henkilöä. Koulutuksen jatkoksi suunniteltiin esimiehille suunnattua Savuttomuuden johtaminen koulutusta, joka toteutetaan vuonna Vuosittainen ENSH Savuton sairaala auditointi tehtiin johtoryhmälle ja terveyden edistämisen työryhmälle marraskuussa uudistetulla lomakkeella. Vastausten pistemäärä oli 109, joka oikeutti hopeatasolle. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. Vuonna kuntayhtymässä järjestettiin kolme painonhallintaryhmää sekä kaksi Verkkopuntari-ryhmää, jotka perustuivat omatoimiseen verkkopalvelun käyttöön ja välitapaamisiin. Vuonna 2014 aloitettua tiedon keräämistä painonhallintaryhmien vaikuttavuudesta jatkettiin yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille ja aikuisneuvolatarkastuksiin osallistuneille. Korkea sairastumisriski (15 pistettä tai enemmän) oli 15 %:lla irtosolutarkastuksiin osallistuneista ja 30 %:lla aikuisneuvolatarkastukseen osallistuneista riskitestilomakkeen täyttäneistä. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin yksi diabeteksen ehkäisyryhmä ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. NettiRassi-palveluun rekisteröityneitä oli vuoden lopussa henkilöä. Kasvua vuoteen 2015 oli 35 %. Suurimmat käyttäjäryhmät ovat alle 40 -vuotiaat 34 % kirjautuneista (n=3688) ja vuotiaat 23 % kirjautuneista (n= 2464). Ammattilaisille lähetettyjen viestien määrä pysyi vuonna lähes samana, kasvua vuoteen 2015 verrattuna oli 1.8 %. Käytetyimmät palvelut olivat laboratoriotulosten katselu, sähköisen reseptin uudistuspyyntö ja toimeentulotukihakemus. Nettirassin sähköisesti lähetettäviä hakemuksia ja lomakkeita lisättiin ja uudistettiin, lastenneuvolan sähköistä ajanvarausta ja palvelutarjonta laajeni fysio- ja ravitsemusterapeutin palveluilla. Lisäksi käyttöön otettiin toimenpidepotilaan NettiRassi -palvelu. Virta-hankkeen kanssa yhteistyössä kehitettiin Neppi palvelu sekä sähköistettiin lapset puheeksi toimintaan liittyvä neuvonpitolomake. Neppi on matalan kynnyksen palvelu arjen tuen tarpeisiin. Hankkeeseen liittyen otettiin käyttöön myös Csamin jo aikaisemmin kehittämä Ryhmät-toiminto. Sen avulla on mahdollista luoda Neppipalveluun liittyvä asiakkaan ja moniammatillisen tukiryhmän virtuaalinen kohtauspaikka. Ryhmät toimintoa voidaan käyttää myös kaikissa muissa hyvinvointikuntayhtymän palveluissa, silloin kun on tarkoituksenmukaista antaa ohjausta ja tukea asiakkaille tai potilaille ryhmänä. Suun terveydenhuollossa toteutettiin Valtioneuvoston antaman asetuksen pohjalta määräaikaistarkastus/terveysneuvontakäynti kaikille 1-, 3-, ja 5-vuotiaille. Korkean kariesriskin lapsille tehtiin lisäksi välitarkastuksia ja ennaltaehkäisevän hoidon toimenpiteitä asetuksen mukaisten tarkastusten välillä. Odottaville vanhemmille tarjottiin maksuton terveysneuvontakäynti suuhygienistin vastaanotolle sekä mahdollisuus hoidontarpeen arviointiin. 1-, 3-, 5- ja 8-luokkalaiset tarkastettiin ja heille annettiin tarkastuksen yhteydessä yksilökohtainen terveysneuvonta. Yksilöllisen hoidontarpeen mukaan määriteltiin jokaiselle ennaltaehkäisevän hoidon tarve ja kutsuttiin tarvittaessa välitarkastuksiin ja ennaltaehkäisevän hoidon käynneille. Suuhygienistit ja hammashoitajat pitivät terveyskasvatustilaisuuksia eri kohderyhmille. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisille pidettiin erityisesti tupakointiin ja nuuskan käyttöön painottuvia tilaisuuksia. Terveysneuvontatilaisuuksia pidettiin yhteensä 100 ja niihin osallistui 1754 henkilöä. Neuvola- ja kouluikäisten suun terveydentilaa seurattiin erilaisilla indekseillä. Ennaltaehkäisevään työhön valitun suuhygienistin työpanos suunnattiin lasten, ja nuorten lisäksi erityisesti vanhustyöhön. Vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja erilaisissa ikäihmisten yhteisöissä on järjestetty suun terveyteen liittyviä tilaisuuksia. Palvelukodeissa on käyty tarkastamassa vanhusten suita, annettu kotihoito-ohjeita ja ohjattu tarvittaessa asiakkaita hammashoitolaan. Suuhygienisti teki yhdessä kotipalvelutiimien kanssa käyntejä kotona asuvien vanhusten luona. Keväällä 11

14 Tilinpäätös järjestettiin uudessa Softpoliksen hammashoitolassa avoimien ovien päivä ja infotilaisuus hammashoitolan toiminnasta ja suun kotihoidosta. Seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui hyvinvointikuntayhtymän ja kuntien yhteistyönä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja kuntayhtymän toiminta-alueen kunnat valittiin vuonna mukaan Ikäinstituutin koordinoimaan Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan. Ohjelman päämääränä on edistää hyvää vanhenemista tukemalla toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Kohderyhmänä ovat kotona asuvat, toimintakyvyltään heikentyneet 75 vuotta täyttäneet ikäihmiset, joilla on liikkumisvaikeuksia, muistiongelmaa, alakuloa tai yksinäisyyden kokemusta. Päätavoitteena on terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto ja soveltaminen järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kunnissa. Vuonna nimettiin Voimaa vanhuuteen -yhteistyöryhmä, joka aloitti toiminnan Ikäinstituutin ohjelman mukaisesti. Yhteistyöryhmä suunnitteli yhdessä Ikäinstituutin kanssa Ikäihmisten liikuntaraati - ryhmäkeskustelut kunnittain vuodelle Tilaisuuksissa on tavoitteena kuulla kuntalaisten ajatuksia, mielipiteitä, ideoita sekä toiveita ikäihmisten liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyvistä asioista. Esiin tuotuja mielipiteitä hyödynnetään liikuntatoimintojen ja liikkumisen olosuhteiden kehittämisessä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Vuonna naisten irtosoluseulontoihin osallistui 70,4 % kutsutuista (v osallistui 71,7 %) ja mammografiaseulontoihin 85,7 % kutsutuista (v osallistui 86,3 %). Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Tehtyjen kirjausten mukaan ylipainoisten osuus näyttäisi hieman lisääntyneen ja tupakointi vähentyneen. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan. Kuntayhtymään nimetyt järjestövastuuhenkilöt kehittivät yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kuntayhtymän asiantuntijat osallistuvat järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo. Laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmän alatyöryhminä toimivat laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Vuoden lopussa tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan asiakkaat kokivat kuntayhtymän tarjoamat palvelut hyvinä. Kyselyn tulokset on esitetty alla olevassa kuviossa. 12

15 Tilinpäätös Vuoden asiakastyytyväisyyskyselyssä annettujen vastausten (1989 kpl) keskiarvo asteikolla 1 (olen täysin eri mieltä) 5 (olen täysin samaa mieltä) oli 4,8. Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 272 kpl ja muistutuksia 42 kpl. Asiakasraadin yhtenä muotona järjestettiin Raahessa ryhmä aktiivisille palautteen antajille. Ryhmän vetäjinä toimivat potilas- ja sosiaaliasiamies Sisko Muikku ja laatupäällikkö Minna Alatalo. Vuonna tehtiin ITE- itsearviointi- ja laadunhallintakysely. Tulosten perusteella todettiin, että laatuprofiilin muoto on vuosittain samanlainen ja kysymykset koulutussuunnitelma, sisäiset asiakkaat ja vertailut muihin saavat alimmat pistemäärät. Tämä perusteella päätettiin, että ITE-kysymyksiä avataan jatkossa uudelleen. Tärkeimpinä kehittämiskohteina koko kuntayhtymän tasolla nähtiin kohdat 2-6 eli arvot, toimintasuunnitelma, asiakastarpeet, prosessit ja palvelumääritykset. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia kirjattiin vuonna HaiPro raportointijärjestelmään kaikkiaan 2301 ilmoitusta. Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen (38 %) sekä kaatumisiin (36 %) sekä tiedonkulkuun (9 %) liittyen alkaen myös asiakkaat ovat voineet tehdä HaiPro-ilmoituksen. Vaaratapahtumia on käsitelty työyksiköissä ja käsittelijöiden palavereissa. Kehittämishankkeita ja toiminnan muutoksia on toteutettu potilasturvallisuuden parantamiseksi. painopistealueena on ollut vakavien vaaratapahtumien sisäinen tutkinta. Vakavien vaaratapahtumien käsittelijätyöryhmä perustettiin ja jäsenet koulutettiin keväällä. Vakavia vaaratapahtumia tutkittiin ja raportoitiin kaksi. Työryhmä aloitti vakavien vaaratapahtumien käsittelyohjeen laatimisen. Hygieniatyöryhmä kokoontui 7 kertaa. Hygieniatyöryhmä päivitti infektioiden torjuntaohjeita: vesirokko- ohje henkilökunnalle, pisaravarotoimet ja kosketusvarotoimet osastohoidossa ohjeet. Hygienia- ja työturvallisuuspäivää vietettiin ja siinä yhteydessä testattiin henkilökunnan käsihygienian toteutumista. Kampanjoitiin henkilökunnan influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi ja rokotuskattavuudeksi saatiin 39,2 % (nousua 3,2 % verrattuna edelliseen vuoteen). Osallistuttiin alueelliseen infektioiden torjuntakoulutukseen lokakuussa etäyhteydellä. Leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys oli 1,55 % (edellisenä vuonna 1,40 %). Osallistuttiin EU- maiden yhteiseen prevalenssitutkimukseen marraskuussa. Tutkimukseen osallistuivat kuntayhtymän 13

16 Tilinpäätös kaikki 5 osastolla olleet potilaat tiettynä päivänä. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa edustava kuva hoitoon liittyvien infektioiden esiintymisestä ja mikrobilääkkeiden käytöstä eurooppalaisissa sairaaloissa. SAI- ja MMKR- ohjelmat otettiin käyttöön vuoden aikana. Vuoden aikana on vielä hiottu hoitoon liittyvien infektioiden käsittelyprosessia. Lääketyöryhmä kokoontui 4 kertaa vuoden aikana. Työryhmän kokoonpano päivitettiin ja tehtiin muutamia pieniä täsmennyksiä lääkehoitosuunnitelmaan. Lääketyöryhmä otti kantaa kysymyksiin lääkehoidon käytännöistä, oikeuksista ja vastuista. Työryhmä päätti toteuttaa sisäistä valvontaa tekemällä yksiköihin satunnaisia, ennalta ilmoittamattomia lääkehoidon turvallisuus tarkastuksia. Tarkastuksen avulla voidaan tarkkailla jotain tiettyä lääkehoidon osa-aluetta tai selvittää ovatko yksikön lääkkeisiin liittyvät käytännöt (esim. lääkkeiden säilytys, käsittely, lääkeluvat) yleisesti ottaen kunnossa. Lääkehoidon turvallisuus tarkastus tehtiin A-klinikalla. Lääketyöryhmä linjasi, että niukkojen resurssien oikein kohdentamiseksi hyvinvointikuntayhtymä ei jatkossa tarjoa yksityisille toimijoille lääkehoitokoulutusta, yksityiset toimijat voivat hankkia saman NavisecFlex lääkehoitokoulutuksen itse. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on vuoden helmikuusta toiminut TtM Sisko Muikku. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa maanantaista perjantaisin lukuun ottamatta vuosilomien aikaa. Raahen seudulla potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti vuonna yhteyttä yhteensä 283 henkilöä. Määrä on hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Muita organisaatioita koskevia yhteydenottoja oli 45. Lähes kaikki muita organisaatioita koskevat yhteydenotot liittyivät Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtyyn leikkaushoitoon ja potilasvahinkoasiaan. Yhteydenottojen vuosittainen nousu osoittaa sen, että potilaat ja henkilökunta tuntevat ja osaavat käyttää potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluja yhä paremmin. Tämä on tärkeää laadukkaita palveluita kehitettäessä. Yhteiskunnalliset muutokset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat asiakkaiden yhteydenotoissa muun muassa huolena hoidon saatavuudesta ja hoitoon pääsystä. Eniten asiakkaita koskettivat asiat terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueelta. Yleinen yhteydenoton syy oli palvelun ja hoidon toteutukseen liittyvä asia. Myös potilasvahinkoasioissa kaivattiin neuvontaa. Useasti asiakas tulee potilasasiamiehen luokse tiedustelemaan olisiko kyseessä potilasvahinko. Potilasasiamies ei tee kuitenkaan minkäänlaista päätöstä potilasvahingon vireille laittamisesta eikä hän voi eikä kykene kertomaan potilaalle onko kyseessä potilasvahinko vai ei. Potilasvakuutuskeskus tekee päätökset ja asiakas halutessaan itse laittaa asian vireille. Muistutuksia tehtiin 42, edellisenä vuonna luku oli 39. Valviran ohjeistuksen mukaan muistutukseen tulee vastata 3-4 viikon kuluessa. Tämä aika on pystytty alittamaankin, keskimääräinen muistutuksen käsittelyaika on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ollut 18 päivää. Oikaisuvaatimuksia tehtiin vuonna yhteensä 36. Edellisenä vuotena määrä oli 42 kpl. 14

17 Tilinpäätös Henkilöstö Vuonna kuntayhtymä maksoi palkkoja ( v. 2015) ja henkilöstösivukuluja ( v. 2015) ja henkilöstökuluja ( v. 2015). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset ( v. 2015). Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää (1 332 v. 2015), joista naisia oli 1177 (1 255 v. 2015) ja miehiä 101 (107 v. 2015) Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle vuonna jäi 49 henkilöä (20 v. 2015), yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1 henkilö ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä (2 v. 2015). Henkilöstö ammattiluokittain Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Yhteensä

18 Tilinpäätös Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Henkilöä Hallinto- ja tukipalvelut* Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut määräaikainen määrä- määrä- määräaikainen vakituinen vakituinen aikainen vakituinen aikainen vakituinen Hallinto- ja tukipalvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

19 Tilinpäätös Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön määrä ja ikärakenne Henkilöä v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- Mies Nainen Yhteensä Vuonna yli 45-vuotiaita oli 708 henkilöä eli 55,4 % koko henkilöstöstä. Vastaava prosentti vuonna 2015 oli 53,6. Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain , ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 45,3 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuosista. Vuonna 2015 keski-ikä oli 45 vuotta ja vuonna ,7 vuotta. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö 42,3 42,1 41,8 44,5 43,9 43,5 Sosiaalihenkilöstö 48,8 48,7 48,1 Toimistohenkilöstö 53,0 52,0 51,5 Tekninen henkilöstö 48,1 46,3 45,3 Siivoushenkilöstö 51,2 50,5 51,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,

20 Tilinpäätös Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina Työkyvyttömyyspäivien kehitys - koko kuntayhtymä Kalenteripäivää Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma palvelutarpeen lisääntyminen lisää kustannuspaineita. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja sen hyvä tuntemus, kotiin annettavien palveluiden lisääminen, laitosvaltaisuuden vähentäminen, väestön omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen, palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta laajamittaiset toiminnan keskeytykset edellyttäisivät palvelujen hankintaa ulkopuolelta. Valtaosa toimitiloista vaatii suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntalain 13 :n mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä raportoi siitä. Kuntayhtymän johtajalla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu. Tulosaluejohtajat vastaavat tulosalueiden sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ja ra- 18

21 Tilinpäätös portoivat siitä yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän hallintosäännössä on määritelty johtamisjärjestelmä ja sen mukaiset vastuut. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen lisäksi käyttösuunnitelma ja toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Se sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Viranhaltijapäätökset tehdään kaikilla tasoilla Dynasty ohjelmalla, jolla hoidetaan myös sopimushallinta. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle talousarviossa ja tulosalueille sekä tulosyksiköille talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa. Lisäksi talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa tulosyksiköille ja tulosalueille laaditaan sisäisen valvonnan suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Osavuosikatsaukset on laadittu kolmannesvuosittain ja ne viedään jäsenkuntien valtuustoihin tiedoksi. Talouden ja toiminnan sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhtymähallituksen kokouksissa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kuntayhtymän nettisivuilla. Lisäksi ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Kuntayhtymässä on talouden seurannassa kaikilla esimiehillä käytössä web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Henkilöstöä koskevat raportit laaditaan kuukausittain. Toiminnan kehittämiskeskustelut on pidetty toimintayksiköittäin ja niissä on keskitytty arviointiin ja kehittämiseen talous-, toiminta- ja henkilöstötietojen pohjalta. Esimiestyön vuosikello sisältää työvälineet esimiehille alaisten tavoitteiden asettamiselle, henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnille, osaamiskartoituksen tekemiseen, ura ja seuraajasuunnitteluun, tehtävän kuvausten ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn ja kehityskeskusteluun. Tietosuojan valvontaan liittyen on laadittu Käyttölokien seuranta- ja valvontasuunnitelma. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma sisältää keskeiset toimintaympäristön, toiminnan, toimitilojen ja henkilöstön turvallisuusriskit ja niihin varautumisen, turvallisuusjärjestelmät ja toimintasuunnitelman häiriötilanteissa. Edellä muissa kehittämishankkeissa on selvitetty ja laadunhallintaa, potilasturvallisuustyötä sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimintaa. Vakuutusten tarkistus ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain. Uusia pitkäaikaisia lainoja kuntayhtymään ei ole otettu vuoden 2009 jälkeen. Lyhytaikaiset lainat olivat vuoden vaihteessa Lyhytaikainen rahoitus on hoidettu kuntatodistuksin, mistä aiheutuva rahoitusriski ei ole merkittävä. 19

22 Tilinpäätös Yhteenveto suoritetusta sisäisestä valvonnasta vuonna Talous ja toiminta Talouden toteutumaa seurattiin vuoden aikana web-raportoinnista kaikilla organisaatiotasoilla kuukausittain. Taloutta ja toiminnan lukuja analysoitiin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Ostolaskujen tiliöintien oikeellisuutta seurattiin kuukausittain ja laadittiin suunnitelma keskitetystä tiliöinnistä Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueelle. Henkilöstö Henkilöstön osalta panostettiin sairauspoissaolojen seurantaan ja mahdollisuuksiin niiden vähentämiseksi varhaisen välittämisen keskustelujen avulla ja yhteistyöllä yksilötasolla työterveyshuollon kanssa. Oikeaa henkilöstömitoitusta seurattiin asiakas- ja tarveseurannan avulla. Koulutetun henkilökunnan rekrytoinnin avuksi suunniteltiin ja kouluttauduttiin kuntarekry.fi käyttöönottoon vuoden 2017 alusta. Sijaisuuksien täyttämiseksi hyödynnettiin Sijaiset.fi palvelua. Huoltopalvelut teki yhteistyötä oppilaitosten ja TE -toimiston kanssa ottamalla opiskelijoita työssäoppimisjaksoille pyrkimyksenä turvata jatkossakin koulutetun henkilökunnan saatavuus. Opiskelijoita ja kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä on ollut organisaation useissa yksiköissä. Tietoturva, tietosuoja ja tietojärjestelmät Tietosuojaa ja tietoturvaa toteutettiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkistettuja osaalueita olivat mm. koulutus, tietossuojan organisaatio ja käyttöoikeudet. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueella tehtiin säännöllisiä lokitarkastuksia, joissa ei havaittu toimenpiteisiin johtaneita rikkomuksia. Hoidon ja hoivan tulosalueella tietojärjestelmähäiriöihin varauduttiin siten, että perustiedot ovat yksiköissä myös paperisina. Huoltopalveluissa uusittiin ravintokeskuksen valvonta-alakeskus ja varauduttiin automaatiojärjestelmän toiminnan tarkastukseen vuoden 2017 alussa. Toimitilat ja laitteet Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueella lääkinnällisten laitteiden toimintahäiriöihin varauduttiin nimeämällä laiteturvallisuus vastaavat. Hoidon ja hoivan tulosalueella toteutettiin riskien ja vaarojen arviointia sekä saatiin valmiiksi kiinteistökartoitus, jonka mukaan kunnat laativat pitkän tähtäimen suunnitelmia kiinteistöjen osalta. Lisäksi tarkasteltiin kotihoidon tiimitoimistojen, sosiaali- ja toimistotilojen asianmukaisuutta ja havaintojen perusteella kotihoidon tiimitoimistoihin asennettiin ilmalämpöpumppuja ja toimistojen tilaratkaisuja uudistettiin. Huoltopalveluissa pelastussuunnitelmat päivitettiin sähköiseen järjestelmään sekä aloitettiin poistumisturvallisuusselvitykset. Määräajat ja hoitotakuu Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosalueella seurattiin määräaikojen noudattamista lakisääteisten palvelujen osalta. Hoitotakuun toteutumisen määräaikojen seurannan lisäksi suoritettiin asiakasseurantaa, työvoiman suunnittelua ja jonotusaikojen seurantaa. Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueilla valvottiin palveluiden saatavuuden ja hoitotakuun toteutumista. Palvelutarve Perhe- ja psykososiaalisten palvelujen tulosalueella ennakoimattomaan palvelutarpeeseen varauduttiin asiakasseurantaan ja analyysiin perustuvalla ennakoinnilla. Myös Hoidon ja hoivan tulosalueella ennakoimattoman asiakasmäärän kasvuun varauduttiin. 20

23 Tilinpäätös 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös Tilinpäätös 2015 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 1 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 38 9 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 55 7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,7 % 101,9 % Vuosikate/Poistot, % 101,8 % 99,6 % Asukasmäärä

24 Tilinpäätös Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 0-4 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 12 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 9 8 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 98,31 % 123,14 % Lainanhoitokate 2,6 2,8 Kassan riittävyys, pv 1 3 Asukasmäärä

25 Tilinpäätös Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella 23

26 Tilinpäätös Tase ja sen tunnusluvut T A S E 2015 V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus 6 6 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 Tilinpäätös VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 55 7 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 25,3 % 24,5 % = 100 * (Oma pääoma + Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,0 % 17,6 % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kokonaistuotot Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset , Asukasmäärä

28 Tilinpäätös Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Korkokulut 14 Muut rahoitustuotot 13 Muut rahoituskulut 1 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investointimenot Pysyvien vastaav. hyödyk. luovutust. 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 815 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot= = -851 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = (113) + (738) = (851) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallituksen on kuntalain 115 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen varauksia, rahastosiirtoja ja poistoeron käsittelyä on ,90 euroa ylijäämäinen. Tulosta pienensi ,30 euron arvonalennus, jolla poistettiin sisäilmaongelmien vuoksi käyttämättä olevien rivitalojen C ja E jäljellä oleva tasearvo. Lisäksi kunnille palautettiin oman erikoissairaanhoidon kuntalaskutusta yhteensä euroa oikaisemalla tuotehinnoitteluun pohjautuvaa laskutusta samassa suhteessa kuin kuntia oli oman erikoissairaanhoidon osalta laskutettu. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,72 euroa - tilikauden ylijäämä ,62 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 26

29 Tilinpäätös 2. Hyvinvointikertomus Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Se valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän kokouksessa päätettiin laatia seutukuntaan yksi yhteinen hyvinvointikertomus, jossa on kuntakohtaiset osiot. Seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Kunnat vastaavat omalta osaltaan kuntakohtaisen tiedon tuottamisesta ja toimenpiteistä, joihin hyvinvointikertomuksen hyväksymisen myötä päätetään ryhtyä. Valtuustokauden laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin yhtymähallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2014 talousarvion yhteydessä. Sen pohjalta laaditaan vuosittain tarkennetut tavoitteet. Alla olevassa taulukossa on esitetty arviointi vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 1) Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen lapsen Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -toimintamallin käyttöä vahvistetaan lasten ja perheiden palveluissa Raahe: Varhaiskasvatuksessa malli on 100 %:sti käytössä, opetuspuolella 60 %:sti. ja nuoren normaalissa sekä aikuisten palveluissa ja suunnataan voimavaroja ennakoivaan perheitä konkreettisesti tukevaan ten vanhempien kanssa ja aina tarvittaessa. Kouluilla mallia käytetään yksilö- Siikajoki: Varhaiskasvatuksessa malli on käytössä, päiväkodeissa 3-ja 5-vuotiaiden las- kasvu- ja kehitysympäristössä työhön. kohtaisessa oppilashuollossa. Vastuutahoina varhaiskasvatus, opetustoimi ja hyvinvointikuntayhtymä. Pyhäjoki: Varhaiskasvatuksessa toimintamallin koulutuksen on saanut noin 90 % toimijoista. Käytyjen puheeksiottokeskustelujen määrä on noin 65. Perusopetuksessa TLPtoimintamallina/sen sijasta käytetään systemaattisesti Yhteispeli-hankkeen mukaista toimintamallia. Hyvinvointikuntayhtymä: Toimintamalli on käytössä laajasti kuntayhtymän palveluissa, toimintamallin juurruttamista tarvitaan jatkuvasti. Terveydenhuollossa nimetty diagnoosityöryhmä kokosi listan somaattisista sairauksista, joiden perusteella ohjataan käymään Lp-keskustelu. Lastensuojeluilmoitusten määrä säilyi vuoden 2015 tasolla, asiakkuuksia alkoi hieman enemmän kuin vuonna Huostaanotettujen määrä laski, avohuollon sijoitusten määrä laski, perhekuntoutuksen tarve kasvoi. Lapset puheeksi keskustelujen ja neuvonpitojen määrää seurataan säännöllisesti. 27

30 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Harrastustoiminnan mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille Vanhempaintapaamisissa kysytään perheiltä lasten ja nuorten harrastuksista ja niihin liittyvistä toiveista. Järjestetään monipuolista koulujen kerhotoimintaa, tuetaan kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden järjestämää harrastustoimintaa sekä ohjataan lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Koulujen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä oppimisympäristöjä kehitetään harrastustoimintaa tukevaksi. Yhdessä nuorten kanssa luodaan osallistuvia toimintamalleja. Vastuutahoina opetustoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi, tekninen toimi, vapaa sivistystyö ja kolmannen sektorin toimijat. Raahe: Harrastustoiveita on kartoitettu ja harrastustoimintaa (kerhot, kuvataide- ja käsityökoulut, erityislasten liikuntakerho yms.) on järjestetty toiveiden perusteella. Seuroja, järjestöjä ja muita toimijoita on tuettu liikuntapuolen ja aluelautakunnan myöntämillä avustuksilla. Avustuksia myönnettäessä on painotettu sellaista toimintaa, joka on kohdistunut ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin. Liikuntapaikkojen kunnossapidosta, esteettömyydestä ja turvallisuudesta on huolehdittu ja tällä mahdollistetaan seurojen kilpailu- ja harrastetoiminta. Nuorisotoimi on tukenut nuorisojärjestöjä, maksuton tilojen käyttö. Nuorisotoimi on järjestänyt mm. liikuntakokeiluja, turnauksia ja erilaisia tapahtumia, joissa tutustutaan eri harrastustoimintaan. Hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä on huomioitu harrastetilojen ja paikkojen käyttäjien tarpeet. Vihantiin on hankittu peliareenoja lasten ja nuorten monipuolisen liikkumisen tukemiseksi ja välituntiliikunnan aktivoimiseksi. Erilaisia liikuntatapahtumia on järjestetty perheiden yhdessäolon vahvistamiseksi. Siikajoki: On panostettu kouluilla tapahtuvaan kerhotoimintaan, järjestetty turnauksia/kilpailuja eri lajeissa, aktivoitu ja tuettu yhdistyksiä/järjestöjä lasten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Pyhäjoki: Kouluilla on järjestetty kerhotoiminnan kehittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen tukemana erilaisia kerhoja, joita vuoden aikana yhtensä noin 10, osallistuvia lapsia noin 150. Lisäksi koulupäivän aikana on välitunneilla kerhotoimintaa. Hyvinvointikuntayhtymä: Taloudellista tukea kohdennettu erityisesti lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen sekä aikuis- että lapsi- ja perhetyössä. Kuntayhtymän saamia lahjoitusvaroja on suunnattu myös harrastustoimintaan. 28

31 Tilinpäätös 2) Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen kehittäminen Jatketaan peruskoulun ja toisen asteen yhteistyötä sekä kehitetään toisen asteen oppilashuoltoa uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Vastuutahoina opetustoimi, toisen asteen oppilaitokset ja hyvinvointikuntayhtymä. Raahe: Oppilashuoltoa on kehitetty luomalla uusia toimintatapoja. Peruskoulun ja toisen asteen yhteistyötä on tiivistetty, jotta saattaen vaihtaen varmistetaan jatkoopintopolku peruskoulunsa päättäneille. Yritysyhteistyötä on tiivistetty työharjoitteluja työkokeilupaikkojen löytämiseksi nuorille. Kampusalueella on kehitetty työpaja- ja tapahtumatuotantoa, jossa nuoret ja nuoret aikuiset saavat työkokemusta sekä niiden ohella oppivat parantamaan työelämävalmiuksia jatkopolkujen löytymiseksi. Siikajoki: Yhteistyötä on tehty ohjauksessa toisen asteen kanssa nivelvaiheen osalta, esim. tiedonsiirtolomake ja nivelvaihepäivä tiedon siirtoon toiselle asteelle. Huoltajille on järjestetty joka syksy yhteishakuilta, jossa toisen asteen oppilaitokset esittäytyvät oppilaille ja huoltajille. Lisäksi Raahen seutukunnan toisen asteen oppilaitokset ovat käyneet esittelemässä koulutusaloja yläasteella 9. luokille ja mahdollisuuksien mukaan 8. luokillekin. Oppilaat ovat vierailleet tutustumassa toisen asteen oppilaitoksiin avointen ovien päivänä yleensä Oulussa ja Raahessa. Koko ikäluokka 9. luokka on käynyt Raahessa toisen asteen avointen ovien päivillä ja Tsäänssi-koulutusja rekrytointimessuilla. Yksittäin tai ryhmässä on tutustuttu muina aikoina sekä muihin kuin seutukunnan toisen asteen oppilaitoksiin. Ammattiopisto Luoviin opintoohjaaja on tehnyt hakemukset erityisoppilaiden koulutuskokeiluja varten, ja auttanut varsinaisessa sähköisessä yhteishaussa kaikkia perusopetuksen päättäviä oppilaita. 29

32 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Jatketaan ja kehitetään jo aloitettuja toimintamuotoja kuten nuorten kesätyöllistäminen työharjoittelupaikan/oppisopimuspaikan järjestäminen/koulutuspaikkaan ohjaus nuorten työpajatoimintaa etsivää nuorisotyötä Time out! Aikalisä! -toimintaa ja tuetaan seuraavien uusien toimintamuotojen kehittämistä aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen haasteellisessa elämäntilanteessa oleville, räätälöidyt mallit jatkopolkujen löytämiseksi ryhmämuotoinen tuki työllistymisen edistämiseksi Vastuutahoina nuorisotoimi, sosiaalipalvelut ja muut kuntien hallinnonalat. Raahe: Satelliittityöpajatoimintaa on jatkettu jatkopolkujen löytymiseksi. Asumisneuvoja on tehnyt hyvää työtä nuorten asumisjärjestelyjen selvittämisen ja itsenäisen asumisen perustaitojen opettamisen saralla. Etsivää nuorisotyötä on jatkettu. Etsivän nuorisotyön kohderyhmänä on ollut vuonna yhteensä 146 nuorta, joista on tavoitettu 126 nuorta ja heille on tehty yhteensä 308 palveluohjausta. Satelliittityöpajassa on työskennellyt yhteensä 29 nuorta valmennus- ja palveluosioissa. Eri toimijat ovat jatkaneet Time out! Aikalisätoimintaa. Erilaisia tutkinnonosakoulutuksia on järjestetty. Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun piiriin on ohjattu lisäkartoituksella nuoria ja erilaisia infotilaisuuksia on järjestetty nuorten aktivoimiseksi koulutukseen tai työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun jälkeen pitäisi olla seuraava matalan kynnyksen toimintamalli, jotta ei jämähdetä liian pitkäksi aikaa paikalleen. Siikajoki: Nuorten työpajatoiminta Siikajoella aloitti ensimmäisen kerran 2015, ryhmiä oli kaksi, 11 nuorta yhteensä, yksi keskeytti, saadun palautteen perusteella nuoret olivat tyytyväisiä palveluun, valmennuksessa käytiin läpi elämänhallintaa, päihteitä, liikuntaa, koulutusta, työpaikan hakemista, työpaikan pelisääntöjä, CV, tutustuttiin yrityksiin ja kouluihin. Käytössä oli Koulutuksesta työhön ja Kohti työelämää - työkirjat. Etsivä nuorisotyö on antanut yksilöohjausta, ohjannut nuoria palveluissa eteenpäin ja kartoittanut asiakkaan elämäntilannetta, avustanut hakemuksissa, koulutukseen ohjauksessa. Time out! Aikalisä -toiminta on käytössä. Pyhäjoki: Alle 25-vuotiaitten työttömien määrä oli 18. Etsivä nuorisotyö on toiminut Pyhäjoella Satelliitti-hankkeen osana. Hyvinvointikuntayhtymä: Uusi neuvonpito-ideologiaan perustuva sähköinen Neppi palvelu on perustettu NettiRassiin. Woimala -toimintamallia on kehitetty edelleen haasteellisessa elämäntilanteessa olevien arjen hallinnan ja räätälöityjen ratkaisujen mahdollistamiseksi hyvinvointikuntayhtymän ja Raahen kaupungin yhteistyönä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän keskiarvo on ollut noin 332 henk. / kk. 30

33 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien ja työllistymisen parantuminen Varmistetaan työllistämistä edistävän toiminnan jatkuminen kuntakokeilun jälkeen ja monialaisen yhteispalveluverkoston toiminnan käynnistäminen. Raahe: Kuntakokeilussa saavutettuja tuloksia on hyödynnetty käytännön työssä ja niitä on kehitetty edelleen hyvien käytäntöjen jalkauttamiseksi. Jatkettu kuntakokeilun mallia Työvoittohankkeella ja jalkautettu se liikkuvaksi työpajatoiminnaksi yhdistämällä koulutusta ja työtä. Keskitetään pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten asioiden hoitaminen. Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto. Siikajoki: Pitkäaikaistyöttömillä oli mahdollisuus saada kunnan palkkaamalta työsuunnittelijalta henkilökohtaista ohjausta koulutukseen, työkokeiluun, työnhakuun, terveys- ja eläkeselvityksiin liittyvissä asioissa ja neuvontaa on käytetty hyvin tuloksin. Monialaisen yhteispalveluverkoston toiminta on parantunut. Työllisyystoimikunta on kokoontunut säännöllisesti. Kunnalla on ollut käytössä kunnan maksama kuntalisä yrityksille, jotka ovat palkanneet nuoren, vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työsuhteeseen. Pyhäjoki: Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 33. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä keskimäärin 30 kerrallaan, koko vuoden aikana 49. Työmarkkinatukiosuuden kehitys on ollut ,7 %. Hyvinvointikuntayhtymä: Kuntouttavan työtoiminnassa olevien määrä on edelleen kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Aikuissosiaalityöhön on palkattu työhönvalmentaja sekä kuntouttavan työtoiminnan koordinaattori. Kehittämistyö on vahvaa. Työelämävalmiuksia asiakkaille saadaan työhönvalmentajan palveluilla. Asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi on kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia koulutettu vastaamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin kuten työkyvyn selvittämiseen. Työkyvyn selvittämiseksi on tehty tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa, jossa neuvonpitomenettelyllä saadaan asiakkaiden asioita eteenpäin. Kuntouttavan työtoiminnan koordinaattori on tehnyt erilaisia selvityksiä mm. työpajojen osalta. Tämän tarkoituksena on tehostaa olemassa olevia palveluja Aktivointiaste kaikkien työttömien osalta on ollut koko seutukunnassa ka. 42,1 % ja koko maan vastaava luku oli 33,1 %. Työvoiman keskiarvo oli vuonna hlöä, josta työttömien osuus oli 12,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrän keskiarvo oli 367 hlöä. Työttömien terveystarkastuksiin on osallistunut 145 henkilöä. 31

34 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Jatketaan kuntien työ/toimintapajojen toimintaa Raahe: Työpajatoimintaa on jatkettu ja vakiinnutettu. Tehtäväalueita on laajennettu ja kehitetty. Jatketaan seuraavia toimintamuotoja: aktivointisuunnitelmien tekemisen tehostaminen kuntouttavan työtoiminnan ja työllistymisen lisääminen kuntalisän maksaminen palkkatuen käyttö matalan kynnyksen toiminnat työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Siikajoki: Kaksi työpajaa, joissa on ollut 53 eri henkilöä työtoiminnassa ja kuntouttavan työtoiminnan päiviä yhteensä Kätevässä on tehty asiakastöitä kunnan eri yksiköihin, hyvinvointikuntayhtymälle ja kuntalaisille yli kuntarajojen: ompelu-, entisöinti-, maalaus- ja verhoilutöitä sekä pienimuotoisia puutyötuotteita. Etevässä mm. roskakatoksia, leikkimökkejä, käymälöitä, postilaatikkotelineitä, aitaelementtejä ja polttopuita. Pajojen toimintaa on kehitetty. Syksyllä aloitettiin liikkuva työpajatoiminta lähinnä ulkoalueiden kunnostukseen. Raahe: Aktivointisuunnitelmien tekemistä on tehostettu yhteistyössä TE-keskuksen, kaupungin ja kuntayhtymän kanssa. Säännölliset verkostotapaamiset noin kolmen kuukauden välein on toteutettu ja niiden pohjalta yhteiset toimenpiteet on sovittu. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut keskimäärin 345 henk. /kk. Työtoiminta-päiviä ollut kaikkiaan 44082/vuosi. Siikajoki: Aktivointisuunnitelmien tekemistä on tehostettu yhteistyössä TE-keskuksen, kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut koko alueella n. 400 henk. / kk ja koko vuonna yhteensä 720 eri henkilöä. Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, järjestöt, seurakunta. 32

35 Tilinpäätös 3) Väestön ikääntymiseen varautuminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Ikäsuunnitelman mukainen toiminta Tehdään ikäsuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä. Vastuutahoina kaikki hallintokunnat, järjestöt ja yritykset. Hyvinvointikuntayhtymä: Ikäsuunnitelman linjaukset on huomioitu palvelujärjestelmää sekä palvelua ja hoitoa kehitettäessä. Raahe: Hallinnonalakohtaisia suunnitelmia on valmisteltu. Sivistystoimen suunnitelmaa on valmisteltu Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen yhteistyönä. Asumisen suunnitelman laatiminen Laaditaan ikääntyvän väestön asumisen seutukunnallinen suunnitelma vastuutahoina eri hallinnonalat. Hyvinvointikuntayhtymä: Palvelukeskusten kiinteistösuunnitelma on valmistunut. Ikääntyvän väestön asumisen seutukunnallista suunnitelmaa ei ole laadittu, vaan kunnat huomioivat ikääntyvän väestön asumisen omissa kuntastrategioissaan. Raahe: Tekninen toimi on toteuttanut ja toteuttaa vanhusneuvostossa esille nostettuja ikäihmisten asumis-, liikkumis-, ja palvelutarpeita (mm. esteettömyys ja käytettävyys). 4) Kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Mahdollisuuksien ja kanavien luominen kuntalaisten oman vastuunoton ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi Kehitetään yhteistyötä kuntien, kuntayhtymän, järjestöjen ja seurakuntien välillä kansalaisten osallisuuden parantamiseksi. Vastuutahoina kuntien johtoryhmät, seurakuntien johto, järjestöt, kuntayhtymän johtoryhmä ja järjestövastuuhenkilöt Säännöllistä yhteistyötä tehdään hyvinvointikuntayhtymän, kuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen, yhdistysten, yritysten ja seurakuntien kesken. Hyvinvointikuntayhtymä, Raahen kaupunki, ALVA-hanke ja alueen järjestöt ovat kehittäneet vapaaehtoistoiminnan toimintamallia, järjestäneet vapaaehtoisten rekrytointitilaisuuksia sekä ensimmäiset järjestöjen harrastemessut. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on jatkanut asiantuntijavierailuja yhdistysten tilaisuuksiin sekä ryhmätoimintaa. Oulun Kumppanuuskeskuksen kanssa on järjestetty koulutusta yhdistyksille ja järjestöille eri aiheista videovälitteisesti. Auta Lasta ry:n hallinnoima Lapsirikas-hanke on käynnistynyt. Tavoitteena on lapsiperheiden ja erityisesti useampilapsisten perheiden kotona selviytymisen ja jaksamisen tukeminen vapaaehtoistoimintaa kehittämällä. 33

36 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Keskitytään laadukkaiden, toimivien ja käyttäjälähtöisten lähiliikunta- ja harrastuspaikkojen kehittämiseen ja luodaan uusia sekä aktivoidaan kuntalaisia ja järjestöjä niiden käyttöön. Vastuutahoina kuntien liikuntatoimet ja koulut Raahe: Liikuntapaikkoja on kunnostettu liikuntapaikkaselvityksen, peruskorjaustarpeen kiireellisyyden sekä käyttäjiltä tulleen tarpeen perusteella. Liikuntapuistosuunnitelmia on laadittu ja rakennettu 1 puisto / vuosi. Kaikenikäisten liikuntapuiston I vaihe on rakennettu Vihannin alueelle. Leikkipuistosuunnitelmat on tehty. Tulevissa kouluhankkeissa on otettu huomioon liikunnallinen oppimisympäristö ja ne toimivat asuntoalueiden liikuntapaikkoina. Siikajoki: Kunnan strategian mukaisesti on panostettu koulujen lähiliikuntapaikkoihin. Sähköisten palvelujen kehittäminen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen Varmistetaan toimivat yhteydet ja käytettävyys. Kannustetaan kuntalaisia käyttämään sähköistä palvelukanavia mm. NettiRassia oman terveytensä ja hyvinvointinsa seurantaan ja edistämiseen. Vastuutahoina kunnat ja hyvinvointikuntayhtymä. Vakiinnutetaan Ikämessut pysyväksi toimintamuodoksi. Järjestetään järjestö- ja harrastemessut keväällä. Järjestetään yleisötilaisuuksia ajankohtaisista asioista tavoitteena tiedotus ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Pyhäjoki: Yhteistyössä paikallisen yhdistyksen kanssa toteutettu frisbee-golfrata. NettiRassiin lisättiin uusia lomakkeita ja ajanvarausmahdollisuutta laajennettiin. Uusina palveluina lisättiin mm. fysio- ja ravitsemusterapeutin palvelut, toimenpidepotilaan palvelu, Neppi-palvelu ja Ryhmät-toiminto. Palveluun rekisteröityneitä oli vuoden lopussa henkilöä. Kasvua vuoteen 2015 oli 35 %. Ikämessujen järjestämisen osalta pidettiin välivuosi. Messut järjestetään v Järjestöjen harrastemessut toteutettiin keväällä. Raahe: Hallinnonuudistuksen valmistelun yhteydessä on päätetty lähidemokratiahallituksen perustamisesta, jonka tehtävänä on mm. järjestää säännöllisiä asukastapaamisia ajankohtaisista asioista kuntalaisten ja virkamiesorganisaation kesken. Yleisötilaisuuksia ajankohtaisista asioista on toteutettu ja kaupungin toimielimet ovat jalkautuneet kylille kuulemaan kuntalaisten näkemyksiä eri asioihin. Pyhäjoki: Kunta on avustanut Eläkeliittoa ja osallistunut muiden viranomaistahojen ohella Eläkeliiton tilaisuuksiin. 34

37 Tilinpäätös 5) Terveellisten elintapojen edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Alkoholin, tupakan ja rahapelien ikärajojen noudattamisen edistäminen, valvonnan tehostaminen ja haittojen ehkäisy Tehdään PAKKA- (paikallinen alkoholipolitiikka) - toimintamallia tunnetuksi ja viedään käytäntöön sekä aktivoidaan seutukunnan yrittäjiä mukaan toimintaan. Kehitetään ehkäisevää päihdetyötä Lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä mukaisesti. PAKKA -toimintamalli on otettu käyttöön, mutta toimintamallin liikkeelle saaminen on ollut arvioitua hankalampaa. Kysyntäryhmän tehtäviä hoitaa ehkäisevän päihdetyön ryhmä Verkko, mutta Tarjontaryhmän toiminnan käyntiin saamisessa on ollut vaikeuksia. Savuttomuuden edistäminen Terveysliikunnan lisääminen Vastuutahoina kuntien sivistyspalvelut, alueen oppilaitokset, hyvinvointikuntayhtymä. Savuton kunta- ja Savuton kuntayhtymä toimintamallien viemistä käytäntöön jatketaan ja aktivoidaan kolmatta sektoria sitoutumaan savuttomuuteen. Vastuutahoina kuntayhtymä, kunnat ja muut alueen toimijat. Viedään seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma käytäntöön. Vastuutahona kuntien liikuntatoimet Hyvinvointikuntayhtymä: Savuton kuntayhtymä -toimintamallia on viety eteenpäin järjestämällä henkilökunnalle Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisen tukena koulutuksia yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Savuttomuuden johtamisen koulutusta on suunniteltu. Tupakointipaikat on kartoitettu ja asiakkaita sekä henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään vain merkittyjä tupakointipaikkoja. Raahe: Savuton kunta -toimintamalli on käytössä ja kriteeristö laadittu. Siikajoki: Savuton kunta-toimintamalli on käytössä. Pyhäjoki: Pyhäjoki on savuton kunta. Terveysliikuntasuunnitelma on laadittu vuoden aikana. Suunnitelman täytäntöönpanon tueksi on seutukunnan alueella käynnistetty Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma. Raahe: Liikuntapaikkarakentamisessa on toimittu terveysliikuntasuunnitelman mukaisesti. Siikajoki: Terveysliikuntasuunnitelmaa on viety käytäntöön. 35

38 Tilinpäätös Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Otetaan käyttöön ja kehitetään toimintamalleja kuntalaisten aktivoimiseksi liikkumaan: Raahe: Järjestöillä ja yhdistyksillä on ollut paljon toimintaa ja uusia liikuntamuotoja on otettu käyttöön. Kyläliikuttajatoiminta ei ole käynnissä. Maahanmuuttajille on järjestetty erilaisia liikuntaryhmiä ja liikuntatapahtumia hankkeiden toimesta. Suun terveyden edistäminen vapaaehtoisia koulutetaan liikuttamaan ikäihmisiä, vastuutahona Raahe-opisto kyläliikuttajatoimintaa jatketaan ja selvitetään tähän liittyvät hankemahdollisuudet, vastuutahona kuntien liikuntatoimet ja kyläyhdistykset yhteistyössä PoPLin kanssa Kampanjoidaan edelleen hyvän suuhygienian ja hammasterveyttä edistävien ruokatottumusten puolesta. Terveyskasvatus ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat osana jokaista potilaskäyntiä suun terveydenhuollossa. Vastuutahoina suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotoimi Siikajoki: Toimintamallit kuntalaisten aktivoimiseksi liikkumaan, liikuntakampanjat sekä massaliikuntatapahtumat, strategian mukaiset helposti saavutettavissa olevat lajiliikuntapaikat sekä senioreiden vertaisohjaajaryhmät (Tavalliset Tallaajat). Hyvinvointikuntayhtymä: Suun terveydenhuollossa hammasterveydestä puhuminen on pyritty ottamaan osaksi jokaista asiakaskäyntiä. Uuden suuhygienistin työstä on panostettu suuri osa riskipotilaiden, koululaisten, päiväkotien, erityisryhmien ja vanhusten ennaltaehkäisevään työhön. Raahe: Nuorisotoimi seuraa nuorten nuuskan käyttöä ja puuttuu siihen. Nuuskan käytön on havaittu lisääntyneen ja siihen on puututtu mahdollisuuksien mukaan. 36

39 Tilinpäätös Kotien turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen 6) Kuntalaisten yleisen turvallisuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Nuorten osallistaminen Suunnitellaan ja järjestetään nuorille suunnat- turvallisuuden edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen tuja toimintoja mm. turvallisuuteen liittyvät tietoiskut ja tapahtumat, nettiturvallisuus Vastuutahoina kunnat, nuorisovaltuustot, järjestöt, pelastuslaitos, poliisi, hyvinvointikuntayhtymä, oppilaitokset Ehkäistään kotitapaturmia ja perheväkivaltaa Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmän, neuvonnan ja tietoiskujen avulla Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, yritykset. Taajama-alueiden turvallisuuden ylläpitämikisten alueiden valvontajärjestelmiä Lisätään poliisin näkyvyyttä ja kehitetään julnen vastuutahoina kunnat ja poliisi Turvallisuusjohtamisen Perustetaan turvallisuusjohtamisen työryhmä, pysyvä rakenne määritellään sen tehtävät sekä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti turvallisuustoimenpiteiden toteutumista Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos. Raahe: Järjestettiin Netin uhat ja vaarat tilaisuus 7- ja 8-luokkalaisille (yli 200 osallistujaa) ja avoin iltatapahtuma yleisölle (n. 20 osallistujaa). Moniammatillinen riskinarviointikokous, Marak-työryhmä, jonka tehtävänä on vakavan lähisuhdeväkivallan uhrien auttaminen, on nimetty ja koulutetaan vuoden 2017 alussa, ryhmän toiminta alkaa keväällä Paikallislehti Raahen Seudussa on julkaistu turvallisuuteen liittyvä artikkelisarja vuosina Raahen kaupunki investoi uudistamalla ja laajentamalla keskusta-alueen kamerajärjestelmää ja jatkaa sen laajentamista ja kehittämistä v Suunnittelu tehtiin yhteistyössä poliisin kanssa. Seutukunnallisella liikenneturvallisuustyöllä on parannettu liikenneturvallisuuskohteita vuosittain. Turvallisuusjohtamisen työryhmän perustaminen siirtyi vuodelle

40 Tilinpäätös 3. Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 3.1 Strategia ja tavoitteet Tähän me tähtäämme Toimintakykyisenä kotona Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. Perustehtävämme Järjestämme alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Palvelutoiminnan voimavarojen käyttöä ja kehittämistä ohjaa asiakkaan tarve ja kuntien taloudellinen kantokyky. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi vaikutamme yhdessä lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön (koti, päivähoito, koulu, harrastukset) hyödynnämme Lapset puheeksi toimintamallia kaikissa lasten ja perheiden palveluissa ja vahvistamme varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä suojaavia tekijöitä 38

41 Tilinpäätös tuemme kotihoitoa ja perhehoidon ensisijaisuutta tuemme yksilöllisten koulutus-, työllistymis- ja kuntoutumisvaihtoehtojen löytämistä nuorille Hyvinvointia ja terveyttä edistävät asiakasprosessit kuntalaiset huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita sekä muuta hyvinvointiteknologiaa kohdistamme voimavarat ja osaamisen asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaan siten, että kuntayhtymän peruspalvelut tukevat oikea-aikaisesti ja joustavasti asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia, kotona pärjäämistä ja kuntoutumista tuotamme erikoissairaanhoitoa ja sairaanhoidollisia tukipalveluja kiinteässä yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa siten, että ne tukevat kuntayhtymän toimintaa joustavasti tehokkailla ja vaikuttavilla tutkimuksilla ja hoidoilla Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö olemme vetovoimainen työyhteisö, jossa kaikki yhdessä ja jokainen henkilökohtaisesti huolehtii osaamisestaan ja työkyvystään luomme mahdollisuuksia henkilöstön osaamisen jatkuvalle kehittämiselle sisällytämme sähköisen asioinnin kaikkiin palveluprosesseihimme lääkäreiden, hoitajien ja sosiaalialan henkilöstön perus- ja erikoistumiskoulutus on kiinteä osa toimintaamme Taloudellisesti kestävä toiminta asiakasprosessit toimivat joustavasti ja palvelujen yksikköhinnat ovat kilpailukykyiset parannamme tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta suuntaamalla voimavarat ja osaamisen asiakastarpeiden mukaan kuntayhtymä on vahva alueellinen toimija, joka tuottaa kilpailukykyiset palvelut kuntien taloudellisen kantokyvyn huomioiden Vuoden talousarviossa sovitut, talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämiskohteet ja miten niiden eteenpäin viemisessä on onnistuttu 1. Perheiden varhainen tukeminen: Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli, kotipalvelu ja perhetyö, perhekeskus toimintamalli jatkettiin päivitetyn Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytäntöön viemistä ja juurruttamista kuntayhtymän alueella Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli on vakiintunutta toimintaa ja sitä laajennettiin terveyden ja sairaanhoidon palveluihin Ennaltaehkäisevä perhetyö saatiin toimimaan ja käynnistettiin yhteistyö Auta Lasta ry:n Lapsirikas-hankkeen kanssa. Toimenpiteillä pystytään vastaamaan lapsiperheiden kotipalvelun tarpeeseen, ennaltaehkäisevä perhetyö ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. perheneuvolan toimintaa kehitettiin ja vahvistettiin jakamalla toiminnot lasten ja nuorten tiimeihin kotipalvelun vapaaehtoistyötä käynnistettiin ja valmisteltiin palvelusetelin käyttöön ottoa lasten kotipalveluun 2. Kotona pärjäämisen tukeminen: Yhteinen kotiin annettavien palveluiden yksikkö, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, päivä- ja työtoiminta, yhteisöasuminen säännöllinen kaikkien tulosalueiden välinen yhteistyöfoorumi on aloitettu ja yhteistyötä tehdään yli tulosaluerajojen hoito ja hoivapalveluissa on keskitetty palveluohjaus, -neuvonta ja arviointiyksikkö yhteisöasumisen määrä kunnissa säilyi vuoden 2015 tasolla mielenterveyskuntoutujien yhteisöasumisyksikköä Kotirapun toimintoja kehitettiin asiakaslähtöiseksi arjessa pärjäämisen ja osastohoidon kuntoutuksen tueksi 39

42 Tilinpäätös Tehtiin liikkeenluovutus Raahen kaupungille Vihernikkarin osalta. Puutarhan ja puutyöverstaan toiminnot siirtyivät kaupungin toiminnoiksi vuoden lopussa. 3. Asiakkaan oman vastuun ja voimavarojen huomioiminen: Asiakkaan ja lähiverkoston osallisuus, sähköiset palvelut, terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy sähköistä palvelualustaa NettiRassia kehitettiin lisäämällä uusina palveluina mm. fysio- ja ravitsemusterapeutin palvelut, toimenpidepotilaan palvelu, Neppi-palvelu ja Ryhmät-toiminto sekä lomakkeita lisättiin ja ajanvarausmahdollisuutta laajennettiin kuntayhtymässä tehdyssä terveyden edistämistyössä sekä seutukunnallisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä edettiin tehtyjen suunnitelmien mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan asiakkaan voimavarat ja toiveet liittyen hoidon ja palvelun toteuttamiseen ikääntyvien palveluissa 4. Yhteistyön ja yhteisten asiakasprosessien kehittäminen: Aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, terveyspalvelut, vanhuspalvelut matalan kynnyksen mielenterveystyön vastaanottoa integroitiin Raahen lääkärinvastaanoton toimintaan aikuissosiaalityön asiakasprosesseja kehitettiin ja juurrutettiin Kuntakokeilu-hankkeessa kehiteltyjä toimintatapoja ja menetelmiä työstettiin perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelalle liittyvät asiakas- ja henkilöstöprosessit otettiin käyttöön Virta-hankkeessa kehitetty NettiRassi palvelu Neppi hoito- ja hoivapalveluissa kehitettiin kotihoidon ja vuorohoidon asiakasprosessia kuntouttavaan suuntaan sekä aloitettiin kotikuntoutuksen toimintamallin luominen 5. Palvelupisteverkko: Palvelutuotantoyksiköiden koon kasvattaminen, palveluiden kokoaminen saman katon alle, palveluita väestön palvelutarvetta vastaavaksi Pattijoen ja Raahen hammashoitoloiden toiminta yhdistettiin samoihin tiloihin Softpolikseen Raahen lääkärinvastaanoton tilat järjesteltiin uudelleen pääterveysaseman remontin yhteydessä ja pääterveysaseman yhteyteen saatiin tilat matalan kynnyksen mielenterveystyölle ja puheterapiapalveluille Ruukin taajamassa Mäkelänrinteellä seutukunnallinen hoivaosasto pieneni 14-paikkaiseksi ja vapautuneisiin tiloihin saneerattiin kehitysvammaisten tuetun asumisen yksikkö. Yksikössä on tilat kuudelle pysyvälle asukkaalle sekä yksi intervalli-asumispaikka. Asumisyksikkö Käenpesä aloitti toimintansa syksyllä. 6. Ostettavien tukipalveluiden prosessikuvausten laatiminen, vastuiden määrittely sekä toiminnan ja talouden mittaaminen aloitettu toteuttamista jatketaan vuonna 2017 kustannusseurantaa toteutettu analyysien ja vertailujen avulla Tuottavuutta parannettiin hyödyntämällä työaikajärjestelmän muutoksen kautta lisääntynyt työpanos, sähköisten palveluiden mahdollistama muutos työpanoksen käytössä sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Jokilaaksojen sote-selvitykseen pohjautuen tiivistetiin yhteistyötä. Mielenterveystyöstä ja psykiatrisesta hoidosta valmisteltiin alueellinen suunnitelma yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Hoidon ja hoivan osalta jatkettiin alueellista yhteistyötä palvelurakenteen yhtenäistämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lasten ja perheiden palvelujen osalta jatkettiin Lapset puheeksi -toimintamallin mukaista kehittämistä. Maakuntauudistuksen valmisteluun liittyy Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille alkaen. Sosiaali- ja terveystoimen osalta valmistelutyötä on tehty Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto-hankkeessa. PoPSTer-hankeen palvelukokonaisuuksien valmistelussa lukuisia kuntayhtymän viranhaltijoita on ollut aktiivisesti mukana. 40

43 Tilinpäätös Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tavoitteet vuodelle ja niiden toteutuminen Toiminta-ajatus Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Palvelutoiminnan voimavarojen käyttöä ja kehittämistä ohjaa asiakkaan tarve ja kuntien taloudellinen kantokyky. Kuntayhtymän strategiset päämäärät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palveluprosessit 3. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 4. Taloudellisesti kestävä toiminta Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Kotona pärjäämisen tukeminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen 2. Asiakasprosessien kehittäminen tukemaan ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja terveydestään 3. Osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön varmistaminen 4. Palvelurakenteen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen väestön tarpeiden pohjalta kuntatalouden rajoissa Tavoitteet talousarviovuodelle 1. Oikea-aikaiset, arjessa pärjäämistä tukevat palvelut Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös Hoitoon pääsyn ja palvelujen Toteutuu säädösten ja Pääosin toteutunut saatavuuden to- keskeisimpien laatu- teutuminen suositusten mukaan 100 %:sti 41

44 Tilinpäätös Tavoitteet talousarviovuodelle 2. Omaa vastuuta ja omahoitoa tukevat asiakasprosessit Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös Keskeisten asiakasprosessien Kotona asumisen, vas- Kotikuntoutuksen kehittä- uudistaminen taanottotoiminnan ja misprojektia jatkettu vuo- yhteistyössä yli yksikköja lasten palveluiden prodelle ammattikuntarajojen sessien uudistamistyö Prosessien juurruttaminen saatetaan loppuun ja jatkui viedään käytäntöön NettiRassin hyödyntäminen asiakaskontakteissa 5 % avotoiminnan asiakaskontakteista sähköiseksi Toteutunut. NettiRassiin kirjautumiskertaa Palveluiden saavutettavuuden lisääntyminen ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän mukaisella itsearvioinnilla tuetaan asiakasprosessien kehittämistä Asiakaspalautekanavien käytön aktivointi Asiakas saa yhteydenottonsa vastauksen 100 % välittömästi, tiedotteena tai takaisinsoittona Uusi itsearviointi tehdään ja kehittämistoimet määritellään Asiakaspalautteen määrä kasvaa 10 % Toteutunut niissä yksiköissä, joissa takaisinsoitto otettiin käyttöön. Netti- Rassissa toteutunut Toteutunut Ei toteutunut 3. Kotona asumisen tukeminen niin, että laitoshoidon tarve vähenee Laitoshoidon peittävyys Laitoshoidon peittävyys yli 75-v. on enintään 2,4 % Laitoshoidon peittävyydet kunnittain ovat Raahe 1,5, Siikajoki 1,4 ja Pyhäjoki 2,9 Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä 92 % Kotona asuvien määrä: Raahe 90,7, Siikajoki 89,4 ja Pyhäjoki 91,9 4. Asiakastarpeeseen perustuva työpanoksen kohdentaminen ja osaamisen vahvistaminen Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä Toimiva ja asiakaslähtöinen työvuorosuunnittelu Säännöllistä kotihoitoa saa 14 % yli 75 vuotiaista Asiakaskontaktien määrä/työntekijä lisääntyy ja/tai laatu paranee Säännöllisen kotihoidon peittävyydet: Raahe 13,5, Siikajoki 21,2 ja Pyhäjoki 12,4 Toteutunut Kehityskeskustelussa sovitut toimenpiteet, osaamiskartoitus Esimiehen ja työntekijän aktiivinen vuorovaikutus työhön liittyvissä asioissa, kehityskeskustelujen kattavuus 100 % Ei toteutunut 42

45 Tilinpäätös Tavoitteet talousarviovuodelle Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä <15 pv/hlö Ei toteutunut, 19,4 pv/hlö (2015: 21,4 pv/hlö) Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikyselyn vastausaktiivisuus lisääntyy ja tulosten perusteella vaikutetaan yksiköiden työhyvin-voinnin kehittämiseen Vastaajien määrä väheni 5. Vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantuminen Yksikköhinnat ja peittävyydet Yksikköhinnat, käynnin hinnat, hoitopäivähinnat ja peittävyydet Maisema-vertailussa keskitasoa Toteutunut Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisilla kustannuksilla mitaten tilanteemme Pohjois- Suomessa paranee Toteutunut 43

46 Tilinpäätös 3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Ulkoiset menot ja tulot talousarvio muutokset muutosten jälkeen Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

47 Tilinpäätös TULOSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös % / Toimintatuotot , ,38 0,34 Myyntituotot , ,36 1,14 Maksutuotot , ,27 14,42 Vuokratuotot , ,27 2,86 Tuet ja avustukset , ,83-48,10 Muut toimintatuotot , ,65-59,41 Toimintakulut , ,96 0,55 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,85-0,20 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,00 0,65 Muut henkilösivukulut , ,48 14,73 Palvelujen ostot , ,70 0,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,61 1,21 Avustukset , ,45-2,23 Vuokrat , ,22 3,74 Muut toimintakulut , ,65 12,30 Toimintakate , ,42-10,62 Rahoitustuotot ja -kulut , ,30-72,47 Korkotuotot 126,40 276,66-54,31 Muut rahoitustuotot , ,56-12,89 Korkokulut , ,64-38,98 Muut rahoituskulut -773,20-371,88 107,92 Vuosikate , ,12-10,37 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,48-35,21 Arvonalentumiset ,30 0,00 * Tilikauden tulos , ,36-503,76 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) , ,72 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,36 640,04 45

48 Tilinpäätös Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuotot vuonna olivat yhteensä ( v. 2015). Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,3 % ja olivat alle talousarvion. Jäsenkuntien maksuosuuksien muutos oli 0,9 % edellisestä vuodesta ja niiden osuus toimintatuotoista oli 83,5 %. Maksuosuuksien jakaantuminen jäsenkunnittain ja tuoteryhmittäin ilmenee jäljempänä olevista kaavioista ja yksityiskohtaisemmin palvelusopimusten toteutumisesta. Ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä saadut korvaukset olivat yhteensä , kasvua edellisestä vuodesta 15,3 %, johtuen erikoissairaanhoidon palvelujen myynnin kasvusta. Muut myyntituotot olivat ja vähenivät edellisestä vuodesta 3,6 %. Asiakasmaksutulot olivat kasvaen edellisestä vuodesta 14,4 %, kasvuun vaikutti mm. asiakasmaksuasetuksen mukaiset erilliskorotukset ja hoitajakäynneistä perittävät maksut. Tuet ja avustukset vähenivät edellisestä vuodesta 48,1 % ja olivat yhteensä , muutos johtui projektien ja vastaavasti niiden tukien päättymisestä. Vuokratuottoja kertyi , 2,9 % edellisvuotta enemmän. Muut tuotot olivat , vähennykseen 59,4 % edellisvuodesta vaikuttui vuonna 2015 saatu takautuva lastensuojelun korvaus. Toimintatuotot v. Maksutuotot 7 % Muut myyntituotot 3 % Tuet ja avustukset 1 % Vuokra- ja muut toimintatuotot 2 % Ulkokunta ja kuntayhtäkorv. 3 % Jäsenkuntien maksuosuudet 84 % Toimintakulut Kuntayhtymän vuoden toimintakulut olivat yhteensä ( v. 2015). Toimintakulut kasvoivat 0,5 % alittaen talousarvion Henkilöstömenot olivat ja ne olivat ,6 % edellisvuotta suuremmat. Palvelujen ostot olivat yhteensä , jossa kasvua eli 0,4 % edellisestä vuodesta. Sairaanhoitopiiriltä ostetut asiakaspalvelut kasvoivat 4,1 % ja olivat yhteensä Muut asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 4,8 % edellisestä vuodesta. Muut kuin asiakaspalvelujen ostot vähenivät yhteensä edellisestä vuodesta 9,1 %, johon vaikutti projektien päättymisestä johtuva asiantuntijapalvelujen vähennys. Atk-palvelujen ostot olivat , jossa kasvua 7,8 % edellisestä vuodesta. 46

49 Tilinpäätös Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen ostot olivat (0,1 %). Lääkäripalvelujen ostot vähenivät 5,5 % ja olivat ja myös henkilökunnan työterveydenhuollon palvelujen ostot vähenivät 6,9 % ollen Matkustus- ja kuljetuspalvelut olivat , kasvua 5,5 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat yhteensä , kasvu 1,2 %.. Avustukset olivat yhteensä , vähentyen edellisestä vuodesta 2,2 % eli Avustuksissa toimeentulotuet olivat (-2,6 %), omaishoidon tuet (0,9 %) ja vammaisavustukset (-2,2 %). Vuokrakulut olivat , jossa kasvua eli 3,7 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut v. Muiden palvelujen ostot 10 % Aineet, tarv. ja tavarat 5 % Avustukset 4 % Vuokra- ja muut toimintamenot 3 % Muut asiakaspalvelujen ostot 10 % Henkilöstökulut 43 % Asiakaspalvelujen ostot shp 25 % 47

50 Tilinpäätös 3.3 Investointien toteutuminen Toteutuma 2015 Hankeryhmä Tuhat Maa- ja vesialueet Menot 6 Tulot -2 Nettomenot 4 Alkuperäinen talousarvio Tuhat Talousarviomuutokset Tuhat Talousarvio muutosten jälkeen Tuhat Toteutuma Tuhat Poikkeama Tuhat Rakennukset Menot Tulot Nettomenot Kiinteät rakenteet ja laitteet Menot Koneet, laitteet ja ohjelmistot Menot Tulot -6 0 Nettomenot Muut pitkävaik. menot Menot Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot Rakennukset Vuoden investointiohjelma muutettiin ja tarkistettiin oleellisesti yhtymähallituksen päätöksellä 74, Investointisuunnitelman merkittävimmät muutokset kohdistuivat pääosin rakennushankkeiden osalle. Rakennusten osalta v. suurin hanke oli julkisivukorjauksen 3. vaihe, joka valmistui syyskuun puolessa välissä. Julkisivukorjaus kohdistui pääosin terveyskeskuksen osalle ja kokonaiskustannukset olivat lähes Kokonaissummaan sisältyy myös terveyskeskuksen uusien sisäänkäyntikatosten rakentaminen. Terveyskeskuksen vesikate uusittiin myös samassa urakassa, jonka kustannukset olivat yhteensä yli Terveyskeskuksen, entisen hammashoitolan, korjaus- ja muutostyöt toteutettiin myös kesällä. Korjaus- ja muutostöiden laajuus ja kustannukset lähes kaksinkertaistuivat toimenpiteiden tarkentuessa ja töiden edetessä. Lopulliset kustannukset nousivat n euroon. Kolmantena isompana hankkeena toteutettiin kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentaminen, entisen seutuhoivan osaston tiloihin, Ruukin Mäkelänrinteellä. Hanke valmistui heinäkuussa ja kokonaiskustannukset olivat n Radiologian magneettikuvausten valmistelutilat toteutettiin osaston itäsivulle, käsittäen myös 48

51 Tilinpäätös uuden rekan sisääntulokatoksen, kustannukset yhteensä n Jotta investoinneissa pysyttiin talousarviossa varatussa määrärahassa, siirtyi rakennus H:n suunniteltu peruskorjauksen aloitus edelleen ja sairaalan jätevesiviemäreiden kokonaissaneeraus toteutettavaksi vuosille 2017 ja Kiinteät rakenteet Kiinteiden rakenteiden osalta v. merkittävin hanke oli sytostaattien valmiiksi saattaminen tilojen rakentamisen aloittaminen. Sytostaattien valmistustilat toteutetaan radiologialta vapautuneisiin tiloihin sairaalan pohjakerrokseen, lääkekeskuksen yhteyteen. Vuoden kustannukset olivat lähes , kokonaisuudessaan tilojen kokonaiskustannukset tulevat olemaan yli Sairaalan potilasruokailuprosessin nykyaikaistaminen ja uudistaminen aloitettiin myös, kustannukset v. olivat n Koneet, laitteet, ohjelmistot Irtaimiston hankinnat olivat kokonaisuudessaan noin ja ne kohdistuivat pääosin terveyden ja sairaanhoidon tulosalueelle. Suurin yksittäinen hankinta oli radiologian tulosyksikköön hankittu kartiokeilakuvauslaitteisto

52 Tilinpäätös 3.4 Rahoitusosan toteutuminen AlkuperäinenTalousarvio Talousarvio talousarvio muutokset muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

53 Tilinpäätös 3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuus 1) Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- N talous- muutok- muut:n tuma keama B arvio set jälkeen INVESTOINNIT B LAINAKANNAN MUUTOS N JÄSENKUNTIEN KUSTANNUSOSUUDET N ) N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 3.6 Yhteenveto tulos- ja rahoituslaskelman tunnuslukujen toteutumisesta Tunnusluku Tavoite Ta Toteutuma Tp Poikkeama Toimintatuotot/Toimintakulut, % 101,4 101,7 +0,3 Vuosikate % poistoista 101,1 101,8 +0,7 Investointien tulorahoitus % 76,8 98,3 +21,5 Kertynyt yli /alijäämä Lainanhoitokate 2,0 2,6 +0,6 Toiminnan ja inv. rahav. ja sen kertymä, M 1,9 3,1 +1,2 51

54 Tilinpäätös 3.7 Palvelusopimusten toteutuminen v. Palvelusopimuksen rakenne Maisema mallin kokoomataulukko sisältää tuoteryhmittäin nettokustannukset (jäsenkuntien kustannusosuudet) ja asukaskohtaiset nettokustannukset yhteensä ja jäsenkunnittain. Tuoteryhmittäisissä taulukoissa ovat suurtuoteryhmittäiset kustannukset ja suoritemäärät ja yksikköhinnat useammasta näkökulmasta sekä tuoteryhmän kokonaiskustannukset ja tuotot sekä nettokustannukset. Maiseman tuoteryhmät poikkeavat jonkin verran kuntayhtymän tulosaluejaosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten tuoteryhmien palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tulosalueet vastasivat vuonna. Kokoomataulukko yhteensä Tilinpäätös % Tilinpäätös Tulosalue Aikuissosiaalityö ,0 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut ,0 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito oma ,0 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoito ostettu ,0 % Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 65,1 % Hoidon ja hoivan palvelut 31,6 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Kuntoutuspalvelut ,1 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 72,3 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut -2,4 % Hoidon ja hoivan palvelut Perhepalvelut ,0 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Suun terveydenhuolto ,0 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vammaispalvelut ,0 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut ,6 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 0,6 % Hoidon ja hoivan palvelut 78,8 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hallinto (projektit) ,0 % Talous- ja hallintopalvelut Yhteensä ,0 % ,0 % Talous- ja hallintopalvelut 24,8 % Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 17,8 % Hoidon ja hoivan palvelut 28,4 % Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 28,9 % Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Yhteensä 100,0 %

55 Tilinpäätös Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä. Asukasluku KAIKKI KUNNAT Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta Tp Poikkeama alitus) Aikuissosiaalityö ,9 % ,7 % Aikuisten psykosos. palvelut ,4 % ,1 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,3 % ,1 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,8 % ,4 % Hoito- ja hoivapalvelut ,0 % ,2 % Kuntoutuspalvelut ,8 % ,9 % Perhepalvelut ,7 % ,5 % Suun terveydenhuolto ,7 % ,2 % Vammaispalvelut ,8 % ,7 % Vastaanottopalvelut ,9 % ,3 % Projektit ,5 % ,8 % Yhteensä ,3 % ,9 % Asukasluku RAAHE Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta Tp Poikkeama alitus) (ylitys/- Muutos- % tp 2015/ (ylitys/- Muutos- % tp 2015/ Aikuissosiaalityö ,5 % ,2 % Aikuisten psykosos. palvelut ,5 % ,1 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,4 % ,8 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,1 % ,8 % Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % ,5 % Kuntoutuspalvelut ,4 % ,4 % Perhepalvelut ,3 % ,0 % Suun terveydenhuolto ,5 % ,3 % Vammaispalvelut ,8 % ,5 % Vastaanottopalvelut ,8 % ,9 % Projektit ,8 % ,8 % Yhteensä ,6 % ,5 % 53

56 Tilinpäätös Asukasluku SIIKAJOKI 5364 Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta Tp Poikkeama alitus) (ylitys/- Muutos- % tp 2015/ Aikuissosiaalityö ,3 % ,0 % Aikuisten psykosos. palvelut ,7 % ,4 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,4 % ,6 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,8 % ,1 % Hoito- ja hoivapalvelut ,5 % ,5 % Kuntoutuspalvelut ,7 % ,4 % Perhepalvelut ,9 % ,0 % Suun terveydenhuolto ,9 % ,9 % Vammaispalvelut ,2 % ,4 % Vastaanottopalvelut ,8 % ,5 % Projektit ,7 % ,2 % Yhteensä ,1 % ,1 % 54

57 Tilinpäätös Asukasluku PYHÄJOKI 3187 Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta Tp Poikkeama alitus) (ylitys/- Muutos- % tp 2015/ Aikuissosiaalityö ,1 % ,9 % Aikuisten psykosos. palvelut ,1 % ,1 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,9 % ,5 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,1 % ,0 % Hoito- ja hoivapalvelut ,0 % ,4 % Kuntoutuspalvelut ,8 % ,3 % Perhepalvelut ,0 % ,0 % Suun terveydenhuolto ,0 % ,5 % Vammaispalvelut ,3 % ,8 % Vastaanottopalvelut ,9 % ,0 % Projektit ,4 % ,8 % Yhteensä ,3 % ,8 % 55

58 Raahen seutu Tilinpäätös KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Asukasluvut Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp ( /as) Tp 2015 Ta Tp ( /as) Tp 2015 Ta Tp ( /as) Tp 2015 Ta Tp ( /as) Aikuissosiaalityö ,9 % ,5 % ,3 % ,1 % Muutos tp ,7 % 81 8,2 % 33 96,0 % 36 1,9 % Aikuisten psykososiaaliset palvelut ,4 % ,5 % ,7 % ,1 % Muutos tp ,1 % 190 2,1 % 84 8,4 % ,1 % Erikoissairaanhoito oma ,3 % ,4 % ,4 % ,9 % Muutos tp ,1 % 288-9,8 % ,6 % ,5 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,8 % ,1 % ,8 % ,1 % Muutos tp ,4 % 916 5,8 % 907 0,1 % ,0 % Hoito- ja hoivapalvelut ,0 % ,3 % ,5 % ,0 % Muutos tp ,2 % 826-1,5 % 986-7,5 % ,4 % Kuntoutuspalvelut ,8 % ,4 % ,7 % ,8 % Muutos tp ,9 % 51 8,4 % 37-6,4 % 47-5,3 % Perhepalvelut ,7 % ,3 % ,9 % ,0 % Muutos tp ,5 % ,0 % ,0 % 84-7,0 % Suun terveydenhuolto ,7 % ,5 % ,9 % ,0 % Muutos tp ,2 % 99-3,3 % 83-8,9 % 88-14,5 % Vammaispalvelut ,8 % ,8 % ,2 % ,3 % Muutos tp ,7 % 243 2,5 % 405 9,4 % ,8 % Vastaanottopalvelut ,9 % ,8 % ,8 % ,9 % Muutos tp ,3 % 290 1,9 % 299 3,5 % 301-6,0 % Projektit ,5 % ,8 % ,7 % ,4 % Muutos tp ,8 % 1-66,8 % 1-67,2 % 1-66,8 % Yhteensä ,3 % ,6 % ,1 % ,3 % Muutos tp ,9 % ,5 % ,1 % ,8 % Poikkeama ta Ylitys-/alitus Oma toiminta ,9 % ,8 % ,4 % ,0 % Muutos tp ,5 % -0,1 % -3,0 % 0,2 % 56

59 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön kokonaisuus kasvoi edellisvuodesta n. 12 %, johtuen kahden projektin päättymisestä ja toimintojen siirtymisestä aikuissosiaalityöhön, mutta alittavat kuitenkin talousarvion. Toimeentulotukikustannukset alittivat talousarvion 9 %, saajien lukumäärän pysyessä ennallaan. Pakolaisten osalta kulut olivat edellisvuotta pienemmät, saadut korvaukset olivat hieman arvioitua suuremmat. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Hyvän lääkäritilanteen johdosta mielenterveyspalveluja pystyttiin tehostamaan sekä avo- että laitoshoidossa kustannustehokkaasti. Palveluasumisen osalta asiakasmäärä väheni lukuun ottamatta Pyhäjokea, jonka kustannukset nousivat ennakoimattoman palvelutarpeen johdosta. Päivätoiminnan ja kotikuntoutuksen hoitopäivät lisääntyivät merkittävästi. Visalan sairaalan toiminnan loppuminen ei vaikuttanut merkittävästi mielenterveyspalveluihin. Päihdepalveluissa kuntoutusmäärärahojen ylitys johtui ennakoitua useamman päihdeperheen kuntoutustarpeesta. Erikoissairaanhoito Oman erikoissairaanhoidon osalta jäsenkuntien avohoitokäynnit (-4,5 %) ja hoitopäivät (-20 %) ovat laskeneet edellisestä vuodesta, mutta ulkokuntalaisten osuus on lisääntynyt (avohoitokäynnit ja hoitopäivät + 30 %) etenkin Oys: n kanssa toteutuneen yhteistyön myötä. Erikoissairaanhoidon ostopalvelut ovat kasvaneet 4,4 % edellisestä vuodesta, mutta alittavat kuitenkin talousarvion. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöön liittyy vuosittaisia ja kunnittaisia eroja palvelutarpeesta ja erityisen kalliiden hoitojen määrästä johtuen. Hoito ja hoiva Hoito ja hoiva tuote pysyi talousarviossa kaikkien jäsenkuntien osalta. Palvelukysyntään on pystytty vastaamaan kaikissa tuotteissa määräajassa. Omaishoidossa suosituksen mukainen peittävyys on 6-7 %, Omaishoito on kohdennettu paljon apua tarvitseville ja asiakasmäärä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Siikajoella on korkeassa palkkioluokassa olevia asiakkaita eniten. Kotihoidossa suosituksen mukainen peittävyys on %. Palvelutarpeenarviointi pystytään tekemään lain antamissa rajoissa ja kiireellinen apu järjestämään välittömästi. Kotihoitotuote sisältää tukipalvelut, kotihoidon, vaativan kotisairaanhoidon ja ikäihmisten poliklinikkatoiminnan. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönoton myötä saatavan tiedon käytäntöön vieminen vielä kesken vaikka käyntihintaa onkin saatu jo laskettua ja käyntimäärää lisättyä vuoteen 2015 verrattuna. Siikajoella paljon säännöllisen kotihoidon avun asiakkaita mikä näkyy kustannuksissa. Tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaishoitoa kannattaa seurata kokonaisuutena. Yhteenlaskettu peittävyyssuositus on 8-10 %. Yhteenlasketut peittävyydet ovat Raahe 9,3 %, Siikajoki 10,6 % ja Pyhäjoki 8,1 %. Pyhäjoella toteutui edellisvuoteen verrattuna 1054 hoitopäivää enemmän, koska tilojen peruskorjaukset valmistuivat ja kaikki asukaspaikat saatiin käyttöön. Akuuttihoito sisältää myös päivystys- ja tarkkailuosaston sekä lyhytaikaishoidon palvelukeskuksissa. Hoitopäivämäärä jäi alle talousarvion mutta on vuoden 2015 tasolla. Osastojen potilasvaihto on vilkastunut. Pyhäjoen hoitopäivät ylittyivät arvioidusta, mutta jäivät alle 2015 vuoden. Hoidettavana on ollut mm. m murtumia, aivoverenvuotoja sekä syöpäpotilaita. Kuntoutus Fysioterapian osalta toiminta ja talous olivat kokonaisuutena suunnitellun mukaista. Raahessa palvelutarve hieman nousi ja Siikajoella laski. Puhe- ja toimintaterapiapalvelut osalta hoitotakuu ei täysin toteutunut. Toimintaterapian saatavuus on parantunut. 57

60 Perhepalvelut Perhepalvelujen osalta palveluiden tarve oli arvioitua suurempaa. Ehkäisevän lastensuojelun tuotteeseen sisältyvät lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö (Tirlittan). Avohuollon tuote sisältää lastensuojelun perhetyön sekä muut lastensuojelun tukipalvelut. Varsinainen lastensuojelun sosiaalityö sekä sosiaalipäivystys sisältyvät sosiaalityön tuotteeseen. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen tuotteeseen sisältyvät lastensuojelun perhe- ja laitoshoito. Päihdeperheiden palvelutarpeen kasvuna lisääntyivät erityisesti ensikoti- ja perhekuntoutusjaksot. Kustannukset olivat edellisvuoden tasoa. Kuntalaskutuksen kasvu kohdistui pääosaltaan Raahelle, johon vaikutti vuoden 2015 poikkeava tuloerä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa kustannukset ylittyivät Raahen osalta tilakustannusten takia. Tuottojen merkittävä lisäys johtuu vuoden asiakasmaksujen korotuksesta, minkä johdosta nettokulut alittuivat kokonaisuutena -5 %. Alitus oli suurin Siikajoen kunnassa. Kuntien käyntikohtaisissa kustannuksissa ei ole eroja. Palveluun pääsyaika on lyhentynyt verrattuna edelliseen vuoteen. Vammaispalvelut Sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakaskontakteja oli ennakoitua enemmän, koska vammaispalveluissa toteutetun projektin aikana suoritettiin kaikkien henkilökohtaisen avun asiakkaiden palvelutarvearviointi ja palvelu- ja tukisuunnitelman tarkistaminen. Henkilökohtaisen avun osalta Siikajoella kustannukset olivat ennakoitua suuremmat. Kehitysvammapalveluissa erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvoi yli arvioidun ja tilapäishoidon käyttö lisääntyi erityisesti Pyhäjoella. Tahkokankaalta ostettavien palvelujen osalta Raahen kustannukset ylittyivät sekä avohuollon että laitoshoidon palveluissa. Vastaanottopalvelut Avohoidon osalta asiakkaiden ja käyntien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Tuotot lisääntyivät asiakasmaksujen korotuksen johdosta ja nettokustannukset alittivat kokonaisuudessaan talousarvion 4 %. Asukaskohtaisissa kustannuksissa ei ole merkittäviä eroja. Kuntakohtaiset kustannuserot johtuvat henkilöstöresurssin vaihtelusta. 58

61 Tilaus: Kuntavertailu Aikuissosiaalityö KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Sosiaalityö, asiakasperheet % % % / asiakasperhe % % % Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % josta Sosiaalityö Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % josta Pakolaistyö Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % Toimeentulotuki, asiakasperheet % % % / toimeentulotukiasiakasperhe % % % toimeentulotukea saaneita /1000 asukasta kohden % % % Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % Välitystiliasiakkaat % % % Työllistämistoiminnan piirissä olevat % % % / työllistämistoiminnan piirissä oleva % % % Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % Aikuissosiaalityö yhteensä % % % Kulut % % % Tuotot % % % Netto % % % Muiden ulkokuntien osuus % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % %

62 Tilaus: Kuntavertailu Aikuisten psykososiaaliset palvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Palveluasumisen asiakkaat % % % % Palveluasumisen hoitopäivät % % % % / asiakas % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Päivätoiminnan asiakkaat % % % % Päivätoiminnan hoitopäivät % % % % / asiakas % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Oma erikoissairaanhoito Hoitopäivät % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Hoitopäivät / 1000 asukasta % % % % MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ % % % % TUOTOT YHTEENSÄ % % % % NETTO

63 Tilaus: Kuntavertailu Aikuisten psykososiaaliset palvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat % % % % Päihdehuollon asumispalvelun hoitopäivät % % % % / asiakas % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Päihdepalvelut yhteensä / % % % % asiakas Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto) % % % % KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** % % % % TUOTOT YHTEENSÄ % % % % NETTO % Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut % % % % /asukas % % % % Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot % % % % Netto % % % % Muiden ulkokuntien osuus % % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % % % 61

64 Tilaus: Kuntavertailu Erikoissairaanhoito (tuotehinnoittelun mukainen kuntalaskutus) KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Avohoidon yksikkö % % Sisätautien pkl % % % % Lastentauti en pkl % % % % Diabetes pkl % % % % Dialyysihoito % % % % Operatiivinen yksikkö % Korva-,nenä-kurkkut. Pkl % % % % Kirurgian pkl % % % % Päiväkirurgia % % % % Kipupoli pkl % % % % Preanestesiapkl % % % % Äitiys- ja naistent. pkl % % % % Operatiivinen osasto % % % % OMA TOIMINTA % % % OSTOPALVELUT % % % % YHTEENSÄ % % % % 62

65 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Avohoitokäynnit muutos- % tp muutos- % tp Sisätautien poliklinikka ,1 % ,8 % ,3 % Dialyysiyksikkö ,4 % ,1 % ,2 % Hengityshalvauspotilaat 212 Kirurgian poliklinikka ,4 % ,2 % ,5 % Lastentautien poliklinikka ,0 % ,3 % ,1 % Korva- nenä- ja kurkkutautien pkl ,5 % ,5 % ,4 % Diabetes poliklinikka ,5 % ,9 % ,7 % Äitiys- ja naistentautien poliklinikk ,7 % ,6 % ,7 % Preanestesiapoliklinikka ,4 % ,0 % ,0 % Kipupoliklinikka ,6 % ,9 % ,7 % Päiväkirurgia ,6 % ,6 % ,9 % Yhteensä ,5 % ,8 % ,0 % Muut Yhteensä Jäsenkunnat Avohoitokäynnit muutos- % tp muutos- % tp Sisätautien poliklinikka ,3 % ,3 % ,1 % Dialyysiyksikkö ,2 % ,5 % ,6 % Hengityshalvauspotilaat Kirurgian poliklinikka ,6 % ,2 % ,3 % Lastentautien poliklinikka ,5 % ,6 % ,3 % Korva- nenä- ja kurkkutautien pkl ,3 % ,5 % ,2 % Diabetes poliklinikka ,0 % ,0 % ,7 % Äitiys- ja naistentautien poliklinikk ,0 % ,2 % ,8 % Preanestesiapoliklinikka ,0 % ,4 % ,0 % Kipupoliklinikka ,1 % ,6 % ,7 % Päiväkirurgia ,4 % ,1 % ,9 % Yhteensä ,4 % ,3 % ,5 % Osastohoito/hoitopäivät Raahe Siikajoki Pyhäjoki muutos- % tp muutos- % tp Sisätautiosasto Operatiivinen osasto ,8 % ,5 % ,4 % Yhteensä ,8 % ,5 % ,4 % Osastohoito/hoitopäivät Muut Yhteensä Jäsenkunnat muutos- % tp muutos- % tp Sisätautiosasto Operatiivinen osasto ,4 % ,6 % ,2 % Yhteensä ,4 % ,6 % ,2 % muutos- % tp 2015 muutos- % tp 2015 muutos- % tp 2015 muutos- % tp

66 Tilaus: Kuntavertailu Projektit KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Kuntakokeilu ,56 52,9 % ,06 53,1 % ,61 52,4 % ,89 52,2 % Lily Virta II ,45 165,8 % ,56 166,4 % ,71 164,2 % ,18 163,6 % Lasten kaste ,76 18,9 % ,81 19,0 % ,28 18,7 % ,67 18,7 % JokiSote

67 Tilaus: Kuntavertailu Hoidon ja hoivan palvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Omaishoidon tuen asiakkaiden % % % % määrä RAVA keskiarvo 3,04 0,00 2,76 0 % 3,04 0,00 2,76 0 % 3,04 0,00 2,76 0 % 3,04 0,00 2,76 0 % / RAVA-piste % % % % Peittävyys yli 75 -vuotiaat 4,2% 4,6% 4,4% 94 % 4,2% 4,6% 4,3% 94 % 5,0% 5,6% 5,0% 88 % 3,2% 3,8% 4,0% 107 % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kotihoidon asiakkaiden määrä (kotihoito, ikäihmisten pkl, vaativa ksh) % % % % joista hoito- ja % % % % palvelusuunnitelman piirissä RAVA olevatkeskiarvo hoitosuunnitelman piirissä 2,31 0,00 2,31 0 % 2,47 0,00 2,33 0 % 2,41 0,00 2,49 0 % 2,17 0,00 2,18 0 % / RAVA-piste % % % % Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 13,4% 15,6% 14,5% 93 % 13,1% 14,5% 13,5% 93 % 15,8% 18,7% 21,2% 113 % 11,6% 17,5% 12,4% 71 % hoitosuunnitelman piirissä olevat / asiakas % % % % Kulut oma toiminta (kotihoito) % % % Käynnit oma toiminta (kotihoito) / käynti Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Päiväkeskushoitopäivät % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % 65

68 Tilaus: Kuntavertailu Hoidon ja hoivan palvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tehostettu palveluasuminen % % % % hoitopäivät RAVA keskiarvo 3,46 0,00 3,29 0 % 3,46 0,00 3,29 0 % 3,46 0,00 3,29 0 % 3,46 0,00 3,29 0 % / RAVA-piste % % % Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7,7% 7,8% 7,7% 99 % 7,8% 8,1% 7,8% 96 % 9,5% 8,7% 9,2% 106 % 4,8% 4,8% 5,2% 109 % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Pitkäaikaislaitoshoitopäivät % % % % RAVA keskiarvo 3,77 0,00 3,72 0 % 3,77 0,00 3,72 0 % 3,77 0,00 3,72 0 % 3,77 0,00 3,72 0 % RAVA-pisteen hinta % % % % Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,7% 1,7% 1,7% 101 % 1,6% 1,5% 1,5% 98 % 1,3%,9% 1,4% 160 % 2,8% 3,2% 2,9% 90 % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät % % % % / hoitopäivä % % % % Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,3% 2,4% 2,2% 92 % 2,2% 2,3% 2,1% 89 % 2,4% 2,5% 2,0% 80 % 2,8% 2,7% 2,6% 95 % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kulut yhteensä % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Muiden ulkokuntien osuus % % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % % % Yli 75-vuotiaita ( ) Bruttokulut / yli 75-vuotias % % % % Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 98 % 98 % 98 % 100 % 98 % 98 % 98 % 100 % 99 % 99 % 99 % 99 % 97 % 97 % 97 % 100 % 66

69 Tilaus: Kuntavertailu Hoidon ja hoivan palvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Palveluasuminen, pitkäaikaislaitos- ja akuuttihoito yhteensä Hoitopäivät ,8 % ,8 % ,3 % ,7 % - vanhuspalvelun yksiköt ,4 % ,2 % ,8 % - osasto ,6 % ,3 % ,9 % ,2 % - osasto ,9 % ,7 % ,5 % ,6 % - osasto ,3 % ,3 % ,8 % ,6 % - ostopalvelut ,5 % ,7 % ,1 % ,0 % Kulut ,8 % ,5 % ,4 % ,6 % - vanhuspalvelun yksiköt ,0 % ,2 % ,9 % ,1 % - osasto ,9 % ,2 % ,9 % ,2 % - osasto ,0 % ,0 % ,7 % ,3 % - osasto ,1 % ,6 % ,2 % ,9 % - ostopalvelut ,4 % ,0 % ,0 % ,8 % /hoitopäivä ,0 % ,7 % ,9 % ,2 % - vanhuspalvelun yksiköt ,7 % ,3 % ,9 % ,7 % - osasto ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % - osasto ,3 % ,3 % ,3 % ,3 % - osasto ,9 % ,9 % ,9 % ,9 % - ostopalvelut ,7 % ,3 % ,7 % ,0 % Hoidetut asiakkaat - osasto ,8 % osasto ,2 % osasto ,1 % Keskim. Hoitoaika (hpv) - osasto ,1 % osasto ,2 % osasto ,2 % Tuotot ,3 % ,4 % ,4 % ,7 % - vanhuspalvelun yksiköt ,3 % ,4 % ,8 % ,1 % - osasto ,1 % ,2 % ,3 % ,5 % - osasto ,8 % ,7 % ,1 % ,9 % - osasto ,5 % ,5 % ,7 % ,4 % - ostopalvelut ,1 % ,7 % ,1 % Netto ,2 % ,2 % ,0 % ,7 % - vanhuspalvelun yksiköt ,5 % ,2 % ,5 % ,1 % - osasto ,8 % ,1 % ,7 % ,5 % - osasto ,9 % ,5 % ,5 % ,2 % - osasto ,2 % ,1 % ,1 % ,2 % - ostopalvelut ,2 % ,1 % ,2 % ,8 % 67

70 Tilaus: Kuntavertailu Kuntoutus KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Terapia-asiakkaat % % % % / terapia-asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Fysioterapia % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Rintamaveteraani asiakkaat (kaupunki) % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kustannukset yhteensä % % % % Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa % % % % Tuotot ilman valtion määrärahaa % % % % Netto ilman valtion määrärahaa % % % % Ulkokuntien osuus % % % Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen % % % Fysioterapia/asiakkaat (oma toiminta) Fysioterapia/käynnit (oma toiminta) Puheterapia/asiakkaat Puheterapia/käynnit tp 2015 ta tp tp 2015 ta tp tp 2015 ta tp tp 2015 ta tp Raahe Raahe Raahe Raahe Siikajoki Siikajoki Siikajoki Siikajoki Pyhäjoki Pyhäjoki Pyhäjoki Pyhäjoki Muut Muut Muut 2 3 Muut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Toimintaterapia/asiakkaat Toimintaterapia/käynnit tp 2015 ta tp tp 2015 ta tp Raahe Raahe Siikajoki Siikajoki Pyhäjoki Pyhäjoki Muut 1 3 Muut Yhteensä Yhteensä

71 Tilaus: Kuntavertailu Perhepalvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Sosiaalityö, asiakas % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Avohuolto, asiakas % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat % % % % Hoitopäiviä % % % % / hoitopäivä % % % % % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 2 % 140 % 2 % 1 % 2 % 145 % 1 % 1 % 1 % 100 % 0 % 0 % 1 % 250 % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Jälkihuolto, asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % 69

72 Tilaus: Kuntavertailu Perhepalvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Perheneuvola, asiakkaat % % % % Peittävyys alle 18 -vuotiaat 5 % 5 % 7 % 137 % 5 % 5 % 7 % 133 % 5 % 5 % 7 % 159 % 4 % 4 % 6 % 143 % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Lastenvalvoja, asiakas % % % % Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset % % % % / sopimus % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kulut yhteensä % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Muiden ulkokuntien osuus % % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % % % 70

73 Tilaus: Kuntavertailu Suun terveydenhuolto KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Hammashuollon asiakkaat % % % % Hammashuollon käynnit % % % % Peittävyys yli 18 -vuotiaat 31 % 34 % 31 % 92 % 32 % 30 % 32 % 105 % 29 % 31 % 30 % 96 % 30 % 69 % 30 % 44 % Peittävyys alle 18 -vuotiaat 70 % 73 % 65 % 90 % 72 % 73 % 65 % 88 % 67 % 70 % 66 % 94 % 70 % 76 % 71 % 94 % Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 59 % 60 % 61 % 101 % 60 % 58 % 62 % 107 % 60 % 58 % 62 % 107 % 60 % 58 % 62 % 107 % Odotusaika kiireettömään hoitoon (keskiarvo) 93,33 0,00 75,00 0 % 93,33 0,00 75,00 0 % 93,33 0,00 75,00 0 % 93,33 0,00 75,00 0 % Kulut yhteensä % % % % Tuotot % % % % Netto / asiakas % % % % Netto / asukas % % % % Netto / käynti % % % % Brutto / käynti % % % % Netto % % % % Muiden ulkokuntien osuus % % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % % % 71

74 Tilaus: Kuntavertailu Vammaispalvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Vammaispalvelu asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät % % % % /hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Vammaisten työtoiminta, asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ % % % % Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ % % % % Vammaispalvelun NETTO % % % 72

75 Tilaus: Kuntavertailu Vammaispalvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat % % % % / asiakas % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät % % % % / hoitopäivä % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kehitysvammahuollon kulut YHTEENSÄ % % % % Kehitysvammahuollon kulut/asiakas % % % % Kehitysvammahuollon tuotot YHTEENSÄ % % % % Kehitysvammahuollon NETTO Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ % % % % Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ % % % % Kaikkien vammaispalveluiden NETTO % % % % Ulkokuntien osuus % % % NETTO ulkokuntien jälkeen % % % 73

76 Tilaus: Kuntavertailu Vastaanottopalvelut KAIKKI KUNNAT RAAHE SIIKAJOKI PYHÄJOKI Vertailutaso Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Tp 2015 Ta Tp Avohoito- / vastaanottoasiakkaat % % % % Avohoito- / vastaanottokäynnit % % % % / yhteistoiminta-alueen asukas % % % % / asiakas % % % % /käynti % % % % Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys 64 % 64 % 64 % 100 % 64 % 64 % 64 % 99 % 63 % 61 % 62 % 102 % 71 % 68 % 73 % 107 % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Terveysneuvonta-asiakkaat % % % % Terveysneuvontakäynnit % % % % / yhteistoiminta-alueen asukas % % % % / asiakas % % % % / käynti % % % % Kulut % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Kulut yhteensä % % % % Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas % % % % Tuotot % % % % Netto % % % % Muiden ulkokuntien osuus % % % Netto ulkokuntien osuuden jälkeen % % % 74

77 75 Tilinpäätös

78 76 Tilinpäätös

79 77 Tilinpäätös

80 78 Tilinpäätös

81 79 Tilinpäätös

82 80 Tilinpäätös

83 Tilinpäätös Kuntien osuudet nettokustannuksista tp 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Aikuissosiaalityö 87,3 % 7,7 % 5,0 % Aikuisten psykos. palvelut 84,7 % 8,0 % 7,3 % Esh oma toiminta 78,9 % 11,9 % 9,3 % Esh ostopalvelut 73,8 % 15,7 % 10,5 % Hoito- ja hoivapalvelut 70,7 % 18,1 % 11,3 % Kuntoutuspalvelut 78,5 % 12,2 % 9,2 % Perhepalvelut 82,8 % 13,0 % 4,2 % Suun terveydenhuolto 77,4 % 13,8 % 8,8 % Vammaispalvelut 68,8 % 24,6 % 6,7 % Vastaanottopalvelut 73,9 % 16,4 % 9,8 % Projektit 74,5 % 16,0 % 9,5 % Osuus väesöstä 74,5 % 16,0 % 9,5 % Raahe Siikajoki Pyhäjoki 81

84 82 Tilinpäätös

85 83 Tilinpäätös

86 84 Tilinpäätös

87 85 Tilinpäätös

88 86 Tilinpäätös

89 87 Tilinpäätös

90 88 Tilinpäätös