Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikertomus Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto tulos- ja rahoituslaskelman tunnuslukujen toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen v Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista v ja tositenumerosarjat Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan merkintä 97

3 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun kuntien kaikista sosiaali- että terveyspalveluista vuodesta 2011 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella tavoiteltava integraatio on Raahen seudulla käytännössä jo pitkälle toteutettu ja integroinnin hyödyt näkyvät myönteisenä kehityksenä sekä palvelujen toimivuudessa että kustannuksissa. Hyvinvointikuntayhtymän strategia uudistettiin vuoden 2015 aikana. Palvelutoimintamme tähtää siihen, että väestö pysyy toimintakykyisenä kotona. Tähän pyrimme määrätietoisesti järjestämällä sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että ne yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnallinen ja taloudellinen kehitys vastaa hyvin jäsenkuntien sille asettamia tavoitteita. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on vuosina ollut keskimäärin 1,9 % vuodessa. Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2015 jäivät 3,4 miljoona euroa alle hyväksytyn talousarvion ja ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut kasvoivat 1,8 %. Erikoissairaanhoidon ostomenot sairaanhoitopiiristä alenivat edellisestä vuodesta. Väestön palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan lakien, hoitotakuun, laatusuositusten ja talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Saadun palautteen perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä hyvinvointikuntayhtymän palveluihin. Palvelutoimintaa on uudistettu tavoitteena vastata mahdollisimman joustavasti asiakkaiden tarpeisiin. Sähköisten palvelujen merkitys kasvaa koko ajan. Vuoden lopussa NettiRassin sähköiseen palveluun oli kirjautunut yhteensä eri henkilöä eli 31 % alueen aikuisväestöstä. NettiRassiin kirjauduttiin viime vuonna yhteensä kertaa. Suosituimpia palveluja ovat sähköinen reseptin uusiminen sekä laboratorion ajanvaraus ja vastauspalvelu. Lasten ja perheiden palvelujen uudistamista on jatkettu hyödyntämällä laajasti Lapset puheeksi toimintamallia. Kodit, päivähoito ja koulut saavat nyt joustavammin niiden tarvitseman tuen sosiaali- ja terveyspalveluista. Se puolestaan vähentää painetta mm. lastensuojeluun ja muihin korjaaviin palveluihin. Lastensuojelun uusien asiakkuuksien määrät ovat vähentyneet ja myös lastensuojelun kustannusten nousu on pysähtynyt kun tukea voidaan antaa varhaisemmassa vaiheessa. Sairaanhoidon palveluissa on paneuduttu paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tilanteeseen ja lisäksi parannettu vastaanotolle pääsyä ja yhteydensaantia sekä lisäresurssoinnin, työnjaon että teknisten ratkaisujen avulla. Vastaanotolle pääsy on parantunut ja se on toiminut koko vuoden hoitotakuun edellyttämällä tavalla. Erikoissairaanhoidon oma tuotanto on jatkunut entisessä laajuudessa ja kirurgisten palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on edelleen kasvanut. Hoidon ja hoivan palveluissa on jatkettu edelleen palvelurakenteen kehittämistä enemmän kotihoitolähtöiseksi. Kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä työpanosta on suunnattu enemmän välittömään asiakastyöhön. Vuoden aikana valmistui ikäsuunnitelma, jossa linjataan alueen ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laaja-alaista tukemista sekä siihen liittyviä palveluja. Henkilöstön työhyvinvointi on suoritetun mittauksen perusteella säilynyt hyvänä. Sairauspoissaolojen määrä vähentyi 6,7 %. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 54,3 milj. ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen 2,0 prosenttia. Henkilöstöresurssia on lisätty terveyden ja sairaanhoidon palveluissa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisvalmistelu jatkuu tavoitteena saada aikaan maakunnallisesti toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoden 2019 alusta. Jokilaaksojen alueella on tehty selvitys tuotantorakenteen ja tuotantoalueiden muodostamisesta osana Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tuotantoalueratkaisuja. Selvityksen pohjalta on 1

4 käynnistetty mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä hoidon ja hoivan palvelujen yksityiskohtaisen kehittämissuunnitelman laatiminen. Raahen seudulla on tehty juuri sitä työtä, mitä sote-uudistuksella valtakunnallisesti tavoitellaan. Palvelurakenteen uudistaminen ja kustannuskasvun hillintä on pitkäjänteistä työtä, jonka toteuttaminen edellyttää määrätietoista päätöksentekoa ja johtamista sekä koko henkilöstön aktiivista ja sitoutunutta toimintaa. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on tehnyt sitoutuneesti ja tavoitteellisesti työtä alueen väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Se näkyy toimivina palveluina ja hyvänä taloudellisena tuloksena. Kiitokset koko henkilöstölle hyvin tehdystä työstä! Päätöksentekijät niin kunnissa kuin kuntayhtymässäkin ovat päätöksenteollaan varmistaneet hyvät toimintaedellytykset onnistuneelle toiminnalle. Kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä! Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Kuntayhtymän hallinto Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimipisteet v Raahe: Pyhäjoki: - sairaala ja terveyskeskus - terveysasema - neuvola - palvelukeskus Jokik artano - mielenterveyskeskus - kehitysvammaisten asumisyksikkö - psykiatrinen yksikkö Niittykoti Kotirappu - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - kotihoitotalo Feeniks - palvelutalo Kr eivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkanka an palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Pattijoki: - hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahe Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Pyhäjoki Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki - hammashoitola Siikajoki, Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - kotihoitotalo Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Siikajoki Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2015: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 73, ,22 Siikajoki 17, ,76 Yhteensä 100, ,82 3

6 Organisaatio ja hallinto v Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä toimii omistajaohjausryhmä, johon kunnanjohtajat ja apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Organisaatio vuoden 2015 alusta alla olevan kuvion mukainen: Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Talous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDENJA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö 4

7 Yhtymähallituksen kokoonpano 2015 Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Viinikangas Katja saakka, Oikarinen Leila alkaen Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 8 kertaa vuonna 2015, Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto 2015 Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 8 kertaa, Tarkastuslautakunta 2015 Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo Tarja Korpela Olavi Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä 2015 Kuntayhtymän johtaja Talous- ja hallintopalvelujen tulosyksikön johtaja Perhe- ja psykososiaalisten palv. tulosalueen johtaja Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Terveyden ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Hoitotyön johtaja Suunnittelija Hannu Kallunki, puheenjohtaja Mikko Weissenfelt Antti Tornberg Mervi Koski Matti Mäntymaa Minna Alatalo Karita Pesonen, sihteeri 5

8 Tulosalueiden johtajat Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Antti Tornberg, sijainen Maija Laitila Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni Väestörekisterikeskuksen kuntien asukaslukutilaston mukaan vuoden 2015 aikana 352 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki - 79, Raahe 218 ja Siikajoki 55. Seutukunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa Työllisyystilanne heikkeni hieman vuonna 2015 seutukunnassa. Seutukunnassa työttömyysaste nousi yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2014 lopusta. Vuoden 2015 lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 14,5 %, Raahessa 14,8 %, Siikajoella 14,0 % ja Pyhäjoella 12,1 %. Jäsenkuntien veroprosentit olivat vuonna 2015 seuraavat: Pyhäjoki 20,25, Raahe 21 ja Siikajoki 22. Vuoden 2014 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 2.993, Raahessa ja Siikajoella Jäsenkunnissa on kertynyt yli-/alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 4000 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot , indeksi (koko maa=100) Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa Kuntayhtymän talouden kehitys Vuonna 2015 kuntayhtymän toimintatuotot olivat ( v. 2014) ja toimintakulut (v ). Vuosikate oli ( v. 2014) ja tilikausi oli edellisvuoden tapaan ylijäämäinen ( v.2014). 7

10 Jäsenkuntien maksuosuudet olivat Muutos maksuosuuksissa oli 0,0 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina keskimäärin 1,9 % vuodessa seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. Asukasluku KAIKKI KUNNAT Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Keskim. Muutos- Muutos-% Muutos-% Muutos-% Muutos-% % tp tp tp tp /vuosi tp 2012 tp 2013 tp 2014 tp 2015 tp tp 2015 Aikuissosiaalityö ,1 % -0,3 % 1,4 % -1,5 % -1,4 % Aikuisten psykosos. palvelut ,8 % -0,4 % 2,2 % -2,8 % -0,5 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,8 % -0,1 % -9,8 % -21,3 % -7,7 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,4 % 9,2 % 5,9 % -2,1 % 4,8 % Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % -3,8 % 3,0 % 11,0 % 4,8 % Kuntoutuspalvelut ,2 % -6,8 % 2,4 % 4,6 % 0,5 % Perhepalvelut ,7 % 7,6 % 9,2 % -3,7 % 7,2 % Suun terveydenhuolto ,1 % 1,7 % -3,8 % 8,0 % 2,2 % Vammaispalvelut ,2 % -1,0 % 4,5 % 2,3 % 1,5 % Vastaanottopalvelut ,5 % -3,6 % -0,7 % 3,2 % 1,3 % Projektit ,4 % 78,5 % 5,0 % 4,9 % 14,6 % Yhteensä ,3 % 1,3 % 1,9 % 0,0 % 1,9 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle. Koko palvelurakenteen kehittäminen edelleen omahoitoa ja kotona pärjäämistä tukevaksi luo edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alainen edistäminen kaikkien seudulla toimivien tahojen toimesta keventää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sähköisten palvelujen käytön laajentaminen on myös tärkeä keino parantaa palveluja ilman varsinaisia lisäresursseja. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on mahdollista pysyttää taloussuunnitelman mukaisissa rajoissa. Hyvinvointikuntayhtymällä ei ole merkittäviä investointisuunnitelmia, joiden vuoksi olisi tarvetta ottaa velkaa. Kertynyt ylijäämä vahvistaa maksuvalmiutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudelleen järjestely toteutunee vuosikymmenen lopulla, jolloin kuntien suora vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta loppuu. Hyvinvointikuntayhtymä osallistuu maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon valmisteluun ja samalla huolehtii oman organisaation toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisesta tekemällä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisällöllistä kehittämistyötä. 8

11 Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna 2015 mukana seuraavissa hankkeissa: Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Prosessien uudistaminen jatkuu. Toimintamallin kouluttajiksi nimetyt henkilöt ovat kouluttaneet henkilöstöä seuraavasti: Siikajoella varhaiskasvatuksen henkilöstö kokonaan ja kouluilla oppilashuolto, Pyhäjoella varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla ei lainkaan, Raahessa varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla noin 75 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän palveluissa toimintamalli on käytössä laajasti, keskustelujen vakiointi on menossa. Jatkossa toimintamalli on osa normaalia toimintaa. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa kehitetään kuntien perhekeskustoimintaa, oppilashuoltoa ja lastensuojelua. Hankerahoitusta on myönnetty ajalle Uusia toimintamalleja ja -tapoja on kehitetty asiakaspalautteen ja palveluissa huomattujen asiakastarpeiden mukaan. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä lapsiperhepalveluiden työntekijöiden, asiakkaiden, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Raahen seutukunnassa on aloitettu hankkeen aikana kaikissa seutukunnan kunnissa perhekahvilatoiminta, joka jatkuu myös hankkeen jälkeen eri toimijoiden yhteistyönä. Alueella on järjestetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kesäaikana toimintaa pienille koululaisille. Myös tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa. Vanhemmuutta on tuettu järjestämällä psykologi Keijo Tahkokallion yleisöluento Raahessa ja perhekoulu Pyhäjoella. Henkilökunnalle on pidetty 13 koulutustilaisuutta. Eri sektoreiden yhteistyön keskeisenä elementtinä on ollut Lapset puheeksi -toimintamalli, jonka jalkautumista hanke on tukenut koulutuksilla ja arjen yhteistyökuvioissa. Hankkeen aikana on tehty erilaisia ohjeistuksia ja tarkistuslistoja erityisesti lastensuojelun käyttöön. Varhaiskasvatuksen, koulun ja lastensuojelun yhteisen ohjeistuksen tekeminen aloitettiin keväällä 2015 ja sen on määrä valmistua keväällä Ohjeistus sovitetaan yhteen Lapset puheeksi -toimintamallin kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt, kehittynyt ja toimijat ovat löytäneet yhteisen kielen ja heillä on käytössään yhteinen toimintamalli. Palveluiden käyttäjät ovat olleet mukana kehittämistyössä joko suunnittelemassa niitä tai kokemusasiantuntijan roolissa. Virta II -hankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret aikuiset. Tavoitteena on lisätä aikuissosiaalityön vaikuttavuutta, luoda sosiaalisen kuntoutuksen malli ja kehittää matalan kynnyksen toimintoja. Keskiössä on nuorten aikuisten toimintakyvyn sekä arjessa selviytymisen tukeminen, ja sitä kautta nuorten osallisuuden sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien lisääminen. Hankkeen kesto Hankkeessa on sovellettu Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallia nuorten aikuisten kanssa tehtävää työhön. Vuoden 2015 aikana pilotointiin otettiin mukaan sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyviä nuoria. Heidän kohdallaan toimintamalli voitiin käyttöön ottaa varhain, jo ennen täysi-ikäisyyttä. Tämä on vaikuttanut asiakkaiden sitoutumiseen. Pilotointiin on ohjautunut edelleen asiakkaita myös yhteistyötahoilta. Vuoden 2015 loppuun mennessä yksilökohtaisessa työskentelyssä on ollut mukana 22 nuorta, joista yhdeksän on sitoutunut TLP-mallin mukaiseen toiminnalliseen verkostotyöhön. Hanke on ollut mukana kehittämässä seutukunnan muiden toimijoiden kanssa matalan kynnyksen ryhmätoimintoja kaksoisdiagnoosiasiakkaille. Vuosina seutukunnassa on järjestetty yhteensä neljä Kuivurikurssia, joille on osallistunut 6-11 asiakasta. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa neljä tuntia ja kurssit kestivät viikkoa. Vuoden 2015 aikana Kuivuri-kurssitoiminta siirtyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Raahen kaupungin yhteiseksi palveluksi, Woimalaksi. Vuoden 2015 aikana toteutettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö palvelumuotoilun keinoin. Selvitystyötä varten on pidetty kuudelle 6-8 hengen työntekijäryhmälle ideariihityyppinen työpaja sekä neljälle kehittäjäasiakkaalle kaksi yksilöhaastattelua ja yksi palveluiden kehittämisen ryhmätyöpaja. Raahen seudun työllisyyden kuntakokeiluhanke perustui kumppanuussopimukseen, joka solmivat Raahen aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, Sero, Raahen yrityspalvelukeskus, Raahen kaupunki, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä toimi hankkeessa hallinnoijana. Toimintamalli perustui asiakaslähtöiseen työskentelytapaan, 9

12 jossa asiakkaan vahvuudet ja voimavarat tunnistettiin heti. Hankkeessa olennaista olivat nopea ja innovatiivinen reagointi, tiedottaminen ja oikea-aikainen päätöksenteko. Toimintamallin tuloksena alueen asiantuntijaverkosto on laajentunut. Samalla se on kuitenkin tiivistynyt, kun keskeiset toimijat oppivat asiakkaiden voimavaroihin ja osallisuuteen perustuvan työskentelytavan. Hankkeessa jokaiselle toimijalle määriteltiin omat kehittämisteemat ja kehittämisessä verkoston merkitys korostui. Tavoitetilana oli pysyvien toimintatapojen muutos, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa. Hankkeen tuloksena alueelle jäi viranomaistyöhön useita työkaluja kuten kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät käytännöt, työ- ja toimintakykyarviot ja koulutus osaksi työllisyydenhoitoa. Myös asiakkaille suunnattuja palvelumuotoja jäi pysyviksi käytännöiksi kuten työhönvalmennus, erilaiset työpajamuodot, ryhmätoiminnot ja osaamis- ja ammattitaitokartoitukset. Hankkeeseen osallistui 409 eri asiakasta. Hanke päättyi NettiRassi on kuntalaisille suunnattu hyvinvointikuntayhtymän sähköinen palvelukanava kiireettömään asiointiin. Sen kautta kuntalaisen on mahdollista keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai lähettää erilaisia hakemuksia. Lisäksi sivustoilla on paljon ajantasaista hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Palveluun on integroitu myös terveyskirjasto.fi hakukone. Palvelun tavoitteena on lisätä asiakasprosessien sujuvuutta, tukea kuntalaisten omahoitoa ja elämänhallintaa sekä vahvistaa kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuonna 2015 NettiRassia kehitettiin mm. lisäämällä Kela- ja Kanta-linkit, ja kuntalaisen omaan käyttöön tarkoitettua omaseurantapalvelua uudistettiin. Tiedottamisessa ja ammattilaisten koulutuksessa pyrittiin vahvistamaan Omaseurantapalvelun hyödyntämistä sekä kuntalaisten terveystietojen merkintäalustana että kuntayhtymän ammattilaisten työvälineenä asiakkaan hoidon neuvonnassa ja ohjauksessa. Palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä oli vuoden 2015 lopussa 8070, mikä on n. 31 % alueen täysi-ikäisestä väestöstä. Kirjautuneissa on 100 % lisäys vuoteen 2014 verrattuna. Suurimmat käyttäjäryhmät ovat alle 40- vuotiaat (n=2717, 34 % ikäluokasta) ja vuotiaat (n=1890, 35 % ikäluokasta). Sähköisiä yhteydenottoja tuli yhteensä Käytetyimmät palvelut olivat laboratoriotulosten katselu, sähköisen reseptin uudistuspyyntö ja toimeentulotukihakemukset. Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena oli selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Selvityshankkeelle saatiin maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeen toteuttajina olivat Jokilaaksojen alueen sote-toimijat ja hallinnoijana toimii Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hanke toteutettiin ajalla Sen tuloksena valmistui raportti, joka sisältää Jokilaaksojen alueen kuntien sote-palveluiden tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Raporttia valmistellut työryhmä piti Jokilaaksojen aluetta riittävän vahvana ja tarkoituksenmukaisena alueena kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja yhtenä kokonaisuutena. Työryhmän mukaan keskeistä on palvelujen sisällöllinen kehittäminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Raportti käsiteltiin Jokilaaksojen alueen kunnissa kesän ja syksyn 2015 aikana Sisällöllistä kehittämistä jatketaan hoidon ja hoivan osalta sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen osalta. Hyvä Potku -hanke käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön hallinnoimana vuoden 2014 alkupuolella ja jatkui saakka. Yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamisessa toimi HUS. Hanke liittyi Kaste-osaohjelmiin IV ja VI ja on luonteeltaan käyttöönottohanke, jolla tavoiteltiin pysyvää muutosta mukaan tulevien yksiköiden toimintatavoissa. Hankkeen päätavoitteina oli ottaa käyttöön terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat ja levittää niitä sosiaali ja terveydenhuollon yksiköissä sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Tarkoituksena oli myös luoda perusterveydenhuollon yksiköihin nojautuva rakenne kehittämistyön kotipesäksi ja osaajaverkostojen ylläpitämiseksi. Terveyshyötymallin käyttöönoton avulla parannettiin pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Hankkeessa käytettiin ja muokattiin kansainväliseen näyttöön perustuvaa ja kansallisesti luotua terveyshyötymallia sekä aiempien Kaste-rahoitteisten hankkeiden (POTKU ja Hyvä Vastaanotto) kokemuksia ja niissä luotuja työtapoja ja työvälineitä. 10

13 Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana kolme kertaa. Valtuustokaudeksi on laadittu seutukunnan hyvinvointikertomus, jossa hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on sovittu lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta määriteltiin vuodelle 2015 hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu luvussa 2. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii hoitotyön johtaja Minna Alatalo. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen noudatti seutukunnan hyvinvointikertomuksessa sovittuja painopistealueita. Vuonna 2015 keskeisiä tavoitteita kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olivat edellä kuvatut sähköisen palvelualustan NettiRassin ja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönoton jatkaminen ja toiminnan kehittäminen edelleen. Lisäksi tavoitteina olivat työttömien ja ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen, savuttomuuden tukeminen, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, suun terveyden edistäminen sekä terveysliikunnan lisääminen. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille järjestettiin terveystarkastuksia, joiden tavoitteena oli terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen sekä ohjaaminen hoitoon että lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaalisen kuntoutukseen. Tarkastuksiin osallistui 251 henkilöä. Aikuissosiaalityössä ja Kuntakokeiluhankkeessa kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaa, jonka avulla pyritään vahvistamaan työttömän elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Vuoden 2015 aikana mm. laadittiin uudet arviointilomakkeet sekä opas asiakkaiden ja työtoimintapaikkojen käyttöön. Kuntayhtymän yksiköissä oli asiakkaita kuntouttavassa työtoiminnassa mm. osastoilla, palvelukeskuksissa, päivätoiminnassa, puhe- ja toimintaterapiassa, hallinnossa, keskusvarastolla ja siivouspalveluissa. Vuoden 2015 aikana laadittiin Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista mukainen suunnitelma Aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntynyt seutukunnan alueelle eri toimijoiden yhteistyönä. NeuvoNurkka-palvelu tarjosi tietoa, ohjausta ja neuvontaa ikääntyvälle väestölle. Aikuisneuvolassa järjestettiin laaja-alainen terveystarkastus 65 vuotta täyttäville. Tarkastukseen osallistui 84 % kutsutuista eli 435 henkilöä. Ikäneuvolatoiminta yli 65-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville otettiin käyttöön vuoden 2015 aikana ja ensimmäisenä kohderyhmänä olivat omaishoitajat. Fysioterapeutti teki Hyvinvointia edistävät kotikäynnit niiden 75-vuotiaiden luo, jotka eivät ole kotipalveluiden tai ikääntyneiden palveluiden piirissä. Savuton kuntayhtymä ohjelman käytäntöön viemistä jatkettiin. Henkilökunnalle järjestettiin Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisen tukena koulutuksia yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Koulutus oli mahdollista suorittaa joko verkkokurssina tai lähiopetuksena. Vuoden 2015 aikana verkkokurssin suoritti 325 henkilöä ja lähiopetuksiin osallistui 71 henkilöä. Kuntayhtymän toimipisteissä käytössä olevat tupakointipaikat kartoitettiin. Vuosittain tehtävässä ENSH Savuton sairaala auditoinnissa saatiin pistemäärä 155, joka oli edellisvuosia parempi ja oikeutti kultatasolle. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. 11

14 Vuonna 2015 kuntayhtymässä järjestettiin kolme painonhallintaryhmää omana työnä. Vuonna 2014 aloitettua tiedon keräämistä painonhallintaryhmien vaikuttavuudesta jatkettiin yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille ja aikuisneuvolatarkastuksiin osallistuneille. Korkea sairastumisriski (15 pistettä tai enemmän) oli 14 %:lla irtosolutarkastuksiin osallistuneista ja 55 %:lla aikuisneuvolatarkastukseen osallistuneista riskitestilomakkeen täyttäneistä. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin yksi diabeteksen ehkäisyryhmä ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. Suun terveydenhuollossa toteutettiin Valtioneuvoston antaman asetuksen pohjalta odottavien perheiden, neuvolaikäisten ja koululaisten terveysneuvontatilaisuuksia, määräaikaistarkastuksia ja yksilökohtaisia terveysneuvontakäyntejä. 1-, 3-, 5- ja 8-luokkalaiset tarkastettiin ja heille annettiin tarkastuksen yhteydessä yksilökohtainen terveysneuvonta. Yksilöllisen tarpeen mukaan määriteltiin jokaiselle ennaltaehkäisevän hoidon tarve. Suuhygienistit ja hammashoitajat tekivät resurssien mukaan välivuositarkastuksia, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja terveyskasvatustilaisuuksia erilaisille ryhmille. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisille pidettiin erityisesti tupakointiin ja nuuskan käyttöön painottuvia tilaisuuksia. Terveysneuvontatilaisuuksia pidettiin yhteensä 156 ja niissä oli 2807 osallistujaa. Syksyllä 2015 aloittaneen ennaltaehkäisevään työhön valitun suuhygienistin työpanos on suunnattu lasten, nuorten ja vanhusten suun terveyden edistämiseen. Vanhustenhoitolaitoksissa, palvelukodeissa ja erilaisissa ikäihmisten yhteisöissä järjestettiin suun terveyteen liittyviä tilaisuuksia. Laitoksissa ja palvelukodeissa käytiin tarkastamassa vanhusten suita, annettiin kotihoito-ohjeita ja ohjattiin tarvittaessa asiakkaita hammashoitolaan. Suuhygienisti teki yhdessä kotipalvelutiimien kanssa käyntejä kotona asuvien vanhusten luona. Seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma valmistui hyvinvointikuntayhtymän ja kuntien yhteistyönä. Potilaiden ja asiakkaiden terveysliikunnan lisäämiseksi fysioterapian yksikkö myönsi vuonna 2015 yhteensä 170 liikuntakorttia erityisryhmille. Eri työntekijäryhmien pitämillä vastaanotoilla otettiin puheeksi liikunnan hyödyt ja liikuntaan kannustamisessa hyödynnettiin kaupungin liikuntatoimen, seurojen ja eri järjestöjen järjestämiä liikuntamahdollisuuksia tai laadittiin potilaille omia liikuntaohjelmia. Vuonna 2015 naisten irtosoluseulontoihin osallistui 71,7 % kutsutuista (v osallistui 71,4 %). Mammografiaseulontoihin osallistui 86,3 % kutsutuista (v osallistui 84,5 %) ja suolistosyöpäseulontoihin 66,6 % kutsutuista (v osallistui 66 %). Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Tehtyjen kirjausten mukaan ylipainoisten osuus näyttäisi hieman vähentyneen ja tupakointi lisääntyneen. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan. Kuntayhtymään nimetyt järjestövastuuhenkilöt kehittivät yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kuntayhtymän asiantuntijat osallistuvat järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo. Laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmän alatyöryhminä toimivat laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. 12

15 Vuoden 2015 lopussa tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan asiakkaat kokivat kuntayhtymän tarjoamat palvelut hyvinä. Kyselyn tulokset on esitetty alla olevassa kuviossa. 6,00 Asiakastyytyväisyyskysely 2015 (1971 vastausta) 5,00 4,90 4,92 4,78 4,79 4,77 4,87 4,77 4,80 4,83 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Sain hyvää palvelua Kohtelu oli hyvää Pääsin tutkimukseen / hoitoon / palvelun piiriin, kun sitä tarvitsin Sain tietoa tutkimuksesta / hoidosta /palvelusta ymmärrettävästi Hoitoa / palvelua koskevat päätökset tehtiin yhdessä Koin oloni turvalliseksi tutkimuksen / hoidon /palvelun aikana Hoidosta / palvelusta oli minulle selkeästi apua Ohjeet jatkon suhteen olivat selkeät Yhteensä Vuoden 2015 asiakastyytyväisyyskyselyssä annettujen vastausten (1971 kpl) keskiarvo asteikolla 1 (olen täysin eri mieltä) 5 (olen täysin samaa mieltä) Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden 2015 aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 386 kpl ja muistutuksia 39 kpl. Asiakasraadin yhtenä muotona järjestettiin ryhmä omaishoitajille. Ryhmä kokoontui Raahessa keväällä 2015 sisältäen viisi kokoontumista. Ryhmän vetäjinä toimivat potilas- ja sosiaaliasiamies Anneli Pehkonen ja vt. osastonhoitaja Päivi Pulkkinen. Vuonna 2015 valmistauduttiin ITE -laadunhallintamenetelmään liittyvään itsearviointiin, joka tehdään keväällä Syksyn aikana käytiin läpi edellisen ITE-arvioinnin kehittämiskohteet ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet. Esimiehille tiedotettiin seuraavan ITE-arvioinnin aikataulusta. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia kirjattiin HaiPro raportointijärjestelmään kaikkiaan n ilmoitusta. Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen sekä kaatumisiin liittyen, ja kolmantena olivat tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset. Ilmoitusten jakaantuminen tapahtumatyypin mukaan oli valtakunnallista tasoa. Potilasturvallisuuden teemaviikkoa vietettiin keväällä 2015 teemana potilassiirrot. Vakavien haittatapahtumien käsittelyä varten suunniteltiin koulutusta ja käsittelijätyöryhmän perustamista keväälle Hygieniatyöryhmä kokoontui 5 kertaa. Hygieniatyöryhmä päivitti infektioiden torjuntaohjeita, esimerkiksi ohjeet tavanomaisista ja suojavarotoimista. Kansainvälistä käsihygieniapäivää vietettiin puhdistus- ja desinfektioainekoulutuksen merkeissä. Kampanjoitiin henkilökun- 13

16 nan influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi ja rokotuskattavuudeksi saatiin 36 % (nousua 7 % verrattuna edelliseen vuoteen). Hygieniatyöryhmä järjesti lokakuussa koko henkilöstölle suunnattuja infektioiden torjuntakoulutustilaisuuksia, joissa aiheina olivat influenssarokotukset, Saiohjelman käyttöönotosta ja infektioiden torjunnasta HaiPro -ilmoitusten valossa. Koulutuksiin osallistui 131 henkilöä. Leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys oli 1,40 % (edellisenä vuonna 1,65 %). Sai -ohjelman ja MMKR -rekisterin käyttöönottoa varten nimettiin projektiryhmä. Projektiryhmä kokoontui kolme kertaa ja lisäksi muutama puhelinpalaveri. Projektiryhmä sai ohjelmien käytöstä koulutuksen. Käyttöönotto on vuonna Lääketyöryhmä kokoontui 4 kertaa vuoden 2015 aikana. Organisaation yhteisen lääkehoitoohjeistuksen (Turvallinen lääkehoito Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja sivistystoimessa) päivittäminen saatettiin loppuun, uusi ohjeistus julkaistiin Lääketyöryhmä otti kantaa kysymyksiin lääkehoidon käytännöistä, oikeuksista ja vastuista. Marraskuussa 2015 järjestettiin Navisec Flex -käyttökoulutusta esimiehille. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta 2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on vuoden 2015 toiminut Anneli Pehkonen. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin lukuun ottamatta vuosilomien aikaa. Vuonna 2015 potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä yhteensä 224 henkilöä. Määrä on suunnilleen sama kuin edellisinä vuosina. Eniten asiakkaita oli terveyden ja sairaanhoidon tulosalueelta. Yleisin yhteydenoton syy oli tyytymättömyys saatuun palveluun tai potilasvahinkoon liittyvä asia, molempia oli yhtä paljon. Potilasvahinkoasiat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, erityisesti lääkärin vastaanottopalveluja ja leikkausosastoa koskevat. Kanta-palvelun tulo on aktivoinut potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita pyytämään omia asiakirjojaan nähtäväkseen ja tekemään korjausvaatimuksia niihin. Useille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille on laissa säädetty aika, jonka kuluessa palveluun on päästävä. Pääsääntöisesti palvelut on tuotettu määräajassa. Terveydenhuollossa ikäihmisten poliklinikalla on ollut ruuhkautumista. Muistutuksia tehtiin 39, saman verran kuin edellisenä vuonna. Aiemmasta poiketen, hoidon ja hoivan palveluista ja konservatiivisesta yksiköstä ei tullut yhtään muistutusta. Muistutuksiin vastattiin keskimäärin 18 päivässä. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja oli 21, joista myönteisiä 8 ja kielteisiä 13. Oikaisuvaatimuksia sosiaalijaostolle tehtiin 48, joista eniten oli vammaispalveluista ja toimeentulotuesta. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen näkökulmasta vuonna 2015 useissa yksiköissä asiakaslähtöisyys vaikuttaa parantuneen. Yksiköiden vastuuhenkilöt näkevät tämän johtuneen paremmista resursseista, palvelun kohdentumisesta oikeisiin asioihin, potilaiden informoinnista, henkilöstön yhteistyöstä ja yhteistyöstä omaisten kanssa. 14

17 Henkilöstö Vuonna 2015 kuntayhtymä maksoi palkkoja ( v. 2014) ja henkilöstösivukuluja ( v. 2014) ja henkilöstökuluja yhteensä ( v. 2014). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset ( v. 2014). Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää (1.363 v. 2014), joista naisia oli (1.259 v. 2014) ja miehiä 107 (104 v. 2014) Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle jäi 20 henkilöä (24 v. 2014) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä (4 v. 2014) vuoden 2015 aikana. Henkilöstö ammattiluokittain Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Yhteensä

18 Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Henkilöstö tulosalueittain vakituinen määräaikainetuineaikainetuineaikainen vaki- määrä- vaki- määrä- vakituinen määräaikainen Talous- ja hallintopalvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

19 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna 2015 yli 45-vuotiaita oli 714 henkilöä eli 53,6 % koko henkilöstöstä (1.332). Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 45 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuodesta (2014: 44,7 vuotta). 17

20 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntatalouden yleinen tilanne ja jäsenkuntien taloudessa tapahtuvat heikentymiset heijastuvat välittömästi hyvinvointikuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja sen hyvä tuntemus, kotiin annettavien palveluiden lisääminen, laitosvaltaisuuden vähentäminen, väestön omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen, palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta laajamittaiset toiminnan keskeytykset edellyttäisivät palvelujen hankintaa ulkopuolelta. Valtaosa toimitiloista vaatii suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntalain 13 :n mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä 18

21 raportoi siitä. Kuntayhtymän johtajalla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu. Tulosaluejohtajat vastaavat tulosalueiden sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ja raportoivat siitä yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän hallintosäännössä on määritelty johtamisjärjestelmä ja sen mukaiset vastuut. Yhtymähallitus on hyväksynyt kuntayhtymän päivitetyn sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen Ohje sisältää riskikartoituslomakkeen, sisäisen valvonnan suunnitelmalomakkeen sekä sisäisen valvonnan seurantaraporttilomakkeen. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen lisäksi käyttösuunnitelma ja toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Se sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Viranhaltijapäätökset tehdään kaikilla tasoilla Dynasty ohjelmalla, jolla hoidetaan myös sopimushallinta. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle talousarviossa ja tulosalueille sekä tulosyksiköille talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa. Lisäksi talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa tulosyksiköille ja tulosalueille laaditaan sisäisen valvonnan suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Osavuosikatsaukset on laadittu kolmannesvuosittain ja ne viedään jäsenkuntien valtuustoihin tiedoksi. Talouden ja toiminnan sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhtymähallituksen kokouksissa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kuntayhtymän nettisivuilla. Lisäksi ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Kuntayhtymässä on talouden seurannassa kaikilla esimiehillä käytössä web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Henkilöstöä koskevat raportit laaditaan kuukausittain. Johdon katselmukset on pidetty tulosyksiköittäin ja niissä on keskitytty arviointiin ja kehittämiseen talous-, toiminta- ja henkilöstötietojen pohjalta. Esimiestyön vuosikello sisältää työvälineet esimiehille alaisten tavoitteiden asettamiselle, henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnille, osaamiskartoituksen tekemiseen, ura ja seuraajasuunnitteluun, tehtävän kuvausten ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn ja kehityskeskusteluun. Tietosuojan valvontaan liittyen on laadittu Käyttölokien seuranta- ja valvontasuunnitelma. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma sisältää keskeiset toimintaympäristön, toiminnan, toimitilojen ja henkilöstön turvallisuusriskit ja niihin varautumisen, turvallisuusjärjestelmät ja toimintasuunnitelman häiriötilanteissa. Edellä muissa kehittämishankkeissa on selvitetty ja laadunhallintaa, potilasturvallisuustyötä sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimintaa. Vakuutusten tarkistus ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain. Uusia pitkäaikaisia lainoja kuntayhtymään ei ole otettu vuoden 2009 jälkeen. Lyhytaikaiset lainat olivat vuoden vaihteessa Lyhytaikainen rahoitus on hoidettu kuntatodistuksin, mistä aiheutuva rahoitusriski ei ole kuitenkaan merkittävä. 19

22 Yhteenveto suoritetusta sisäisestä valvonnasta vuonna 2015 Talous ja toiminta Talouden toteutumaa seurattiin vuoden aikana web-raportoinnista kaikilla organisaatiotasoilla kuukausittain. Taloutta ja toiminnan lukuja analysoitiin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstö Henkilöstön osalta kiinnitettiin huomiota sijaisuusjärjestelmiin pitämällä tehtävänkuvaukset ajan tasalla, tehtäväjärjestelyillä sekä laatimalla sijaistamissuunnitelmat ja ohjeet. Sijaiset.fijärjestelmän käyttöä lisättiin sijaisten hankinnassa. Hoidon ja hoivan tulosalueella henkilöstön mitoitusta seurattiin suunnitellusti. Tietojärjestelmät Tietojärjestelmähäiriöihin huoltopalveluissa varauduttiin varastokirjanpitojärjestelmän osalta paperisella dokumentoinnilla ja rakennusautomaatiojärjestelmän osalta laadittiin varajärjestelmä ja tehtiin ohjeistus. Hoidon ja hoivan tulosalueella tietojärjestelmähäiriöihin varauduttiin siten, että perustiedot ovat myös paperisena, esim. asiakkaan lääkitys. Toimenpiteinä olivat huomioiminen ja varautuminen ohjelmien päivityksiin. Toimitilat ja laitteet Tulipalojen estämiseksi suoritetaan säännölliset tarkastukset ja testataan järjestelmät sekä laaditaan pelastussuunnitelman yksiköittäin. Valvonnan toimenpiteinä sähköisten pelastussuunnitelmien hankintaneuvottelut käynnistettiin. Hoidon ja hoivan tulosalueella valvontakohteena oli palvelukeskusten kunto. Valvontaa suoritettiin tekemällä kiinteistökartoitus ja työsuojelun toimintasuunnitelma. Kartoitus on vielä kesken, mutta turvallisuusriskejä jo havaittiin ja korjattiin. Samoin hoidon ja hoivan tulosalueella valvontakohteena oli kotihoidon tiimitoimistojen, sosiaalitilojen ja toimistotilojen asianmukaisuus. Toimenpiteinä tehtiin mm. riskien ja vaarojen arviointi. Huoltopalveluissa varauduttiin laiterikkoihin varalaitejärjestelmällä. Tulosyksikön toimintayksiköillä on varalaiteet, ohjeet ja sopimukset laiterikkojen varalle. Palvelujen saatavuus ja hoitotakuu Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden ja terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueilla valvottiin palveluiden saatavuuden ja hoitotakuun toteutumista. Valvontatoimenpiteenä varauduttiin järjestämään riittävästi resursseja rekrytoimalla ja resursseja uudelleen kohdentamalla. Jonotusaikoja seurataan jatkuvasti. Palvelutarve Palvelutarvetta seurattiin perhe- ja psykososiaalisten palveluiden ja hoidon ja hoivan palveluiden tulosalueilla seuraamalla asiakasmääriä ja tekemällä asiakasanalyysit. Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosalueella yllättäviin palvelutarpeisiin vastattiin osin ostopalveluilla. Hoidon ja hoivan tulosalueella otettiin käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. 20

23 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös 2015 Tilinpäätös 2014 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 0 2 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,9 % 101,9 % Vuosikate/Poistot, % 99,6 % 140,2 % Asukasmäärä