Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus rkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikertomus Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma se Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot seen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastajan merkintä 99

3 Tilinpäätös 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä neljä toimintavuotta. Palvelutoimintaa ja palvelujen kehittämistä on toteutettu jäsenkuntien vuonna 2010 hyväksymässä strategiassa asetettujen suuntaviivojen mukaan. Vuonna 2013 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa jäsenkuntien asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Lakisääteiset palvelut on kyetty toteuttamaan alueen väestön tarpeiden ja laatusuositusten mukaisesti. Hyvinvointikuntayhtymän taloudellinen kehitys vastaa jäsenkuntien sille asettamia tavoitteita. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on vuosina ollut yhteensä 7,55 % eli 2,52 % vuodessa. Jäsenkuntien laskutus oli euroa alle hyväksytyn talousarvion. Vuonna toimintakulut kasvoivat 2,57 % ja kuntien maksuosuudet 1,86 % edellisestä vuodesta. Väestö on saadun palautteen perusteella kohtalaisen tyytyväinen hyvinvointikuntayhtymän palveluihin. Vuoden aikana saatiin päätökseen laaja tuotekehittäjäkoulutus, jonka yhteydessä keskeisiä palveluprosesseja on uudistettu lähtökohtana asiakkaiden todelliset tarpeet ja niihin vastaaminen. Sähköisiä palveluja on kehitetty ja otettu käyttöön NettiRassi omahoitoalustan avulla. Vuoden lopussa sähköiseen palveluun oli kirjautunut yhteensä eri henkilöä ja suosituimpia palveluja ovat sähköinen reseptin uusiminen sekä laboratorion ajanvaraus ja vastauspalvelu. Hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet sisältyivät ensimäistä kertaa talousarvioon ja niiden toteutumista koskeva arviointi on nyt osa tätä tilinpäätöstä. Lasten ja perheiden palveluja on uudistettu hyödyntämällä laajasti Lapset puheeksi toimintakäytäntöä. Kehittämistyön tulokset näkyvät jo siten, että kodit, varhaiskasvatus ja koulut saavat joustavammin niiden tarvitseman tuen sosiaali- ja terveyspalveluista. Se puolestaan vähentää painetta mm. lastensuojeluun ja muihin korjaaviin palveluihin. Vuodesta 2012 alkaen lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt 25 %, lastensuojelutarpeen selvitykset 52 % ja aloitetut asiakkuudet lastensuojelussa 58 %. Myös lastenpsykiatrian lähetteet ovat vähentyneet 34 %. Vaikka kyseessä on vielä suhteellisen lyhyen ajan kehitys, kertoo se jo osaltaan siitä, että Lapset puheeksi toimintamalli vaikuttaa koko palvelujärjestelmään ja siirtää painopistettä varhaiseen vaikuttamiseen lasten arkisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta raskaiden lastensuojelutarpeiden aiheuttamat kustannukset ovat edelleen kasvaneet. Sairaanhoidon palveluissa on paneuduttu paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tilanteeseen ja lisäksi parannettu vastaanotolle pääsyä ja yhteydensaantia sekä työnjaon että teknisten ratkaisujen avulla. Jonot vastaanotolle ovat lyhentyneet ja pysyneet koko vuoden hoitotakuun edellyttämissä rajoissa. Päivystystoiminnan jatkuvuus perusterveydenhuollossa on turvattu ainakin vuoteen 2017 saakka sosiaali- ja terveysministeriön erillisluvan turvin. Erikoissairaanhoidon oma tuotanto on jatkunut entisessä laajuudessa ja kirurgisten palvelujen myynti oman alueen ulkopuolelle on kasvanut edellisestä vuodesta 9 %. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeilua on jatkettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja valmisteltu mallia, jolla alueella olevat voimavarat ja osaaminen saadaan nykyistä paremmin palvelemaan työttömän ihmisen paluuta työmarkkinoille. Tätä tukee myös uudistunut lainsäädäntö monialaisista yhteispalvelupisteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen tähtäävä rakennelakiehdotus valmistui vuoden lopulla. Jokilaaksojen alueella käynnistettiin oma selvitys tuotantorakenteen ja tuotantoalueiden muodostamisesta osana Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tuotantoalueratkaisuja. Muutoksia on tulossa, mutta missä aikataulussa ja miten laajoina, selkiintynee vuoden 2015 aikana. Organisaation tiivistäminen vuoden alussa kolmeen toiminnalliseen tulosalueeseen on parantanut kokonaisjohtamista ja tehostanut toimintaa. 1

4 Tilinpäätös Henkilöstön työhyvinvointi on suoritetun mittauksen perusteella edelleen hieman parantunut edellisestä vuodesta. Sairauspäivien määrä sen sijaan on edelleen lisääntynyt. Sairauspäivien osalta on tehty yhdessä työterveyshuollon ja eläkelaitoksen asiantuntijoiden kanssa analyysia ja sovittu kohdennetuista toimenpiteistä, joilla sairauspäivien määrä saadaan vähennettyä. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 53,19 milj. ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen 2,27 prosenttia. Henkilöstöresurssia on lisätty perhetyöhön sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Myös projektitoiminnan kasvu lisäsi hieman henkilöstökustannuksia. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on tehnyt sitoutuneesti ja määrätietoisesti työtä alueen väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi. lousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Kiitokset koko henkilöstölle hyvästä ja tuloksellisesta toiminnasta! Luottamushenkilöt yhteistyössä viranhaltijajohdon kanssa niin kuntayhtymässä kuin jäsenkunnissa ovat päätöksenteollaan ja johdonmukaisella toiminnalla varmistaneet hyvät toimintaedellytykset onnistuneelle toiminnalle. Lämmin kiitos teille kaikille! Raahen seutu on elinvoimainen alue, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja kasvattaa uutta sukupolvea. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Tilinpäätös Kuntayhtymän hallinto Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Toimipisteet v. Raahe: - sairaala ja terveyskeskus -neuvola - mielenterveyskeskus - psykiatrinen yksikkö Kotirappu - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola -A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus -perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Pattijoki: -hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki -hammashoitola Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pyhäjoki: -terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki, Siikajoen kylä: -terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - kotihoitotalo Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta : Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 73, ,22 Siikajoki 17, ,76 Yhteensä 100, ,82 3

6 Tilinpäätös Organisaatio ja hallinto v. Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot, ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjausryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Yhtymähallitus teki päätöksen organisaation tiivistämisestä ja tulosalueiden vähentämisestä vuoden alusta alla olevan kuvion mukaiseksi: Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja lous- ja henkilöstöpalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDENJA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö 4

7 Tilinpäätös Yhtymähallituksen kokoonpano Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Viinikangas Katja Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v., Yhtymäkokous ei kokoontunut yhtään kertaa v.. Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 10 kertaa, rkastuslautakunta Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo rja Korpela Olavi Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Hallintojohtaja lous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksikön johtaja Perhe- ja psykososiaalisten palv. tulosalueen johtaja Palvelujohtaja Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Terveyden ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Suunnittelija Hoitotyön johtaja Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hannu Heikkinen, saakka Mikko Weissenfelt Antti Tornberg Irma Heikkinen saakka Mervi Koski Matti Mäntymaa Karita Pesonen, sihteeri Minna Alatalo 5

8 Tilinpäätös Tulosalueiden johtajat Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Antti Tornberg, sijainen Irma Heikkinen saakka Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni Väestörekisterikeskuksen kuntien asukaslukutilaston mukaan vuoden aikana 247 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki - 65, Raahe 119 ja Siikajoki 63. Työllisyystilanne heikkeni hieman vuonna seutukunnassa. Työttömyysaste nousi vuoden aikana Raahessa ja Siikajoella, mutta laski Pyhäjoella. Seutukunnassa työttömyysaste nousi yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2013 lopusta. Vuoden lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 14,0 %, Raahessa 14,4 %, Siikajoella 13,4 % ja Pyhäjoella 11,7 %. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 20,25, Raahe 21 ja Siikajoki 22. Vuoden 2013 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 3.083, Raahessa ja Siikajoella Jäsenkunnissa on kertynyt yli-/alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 Tilinpäätös Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintatuotot olivat ( v. 2013) ja toimintakulut (v ). Vuosikate oli ( v. 2013) ja tilikauden tulos oli ylijäämäinen (ylijäämä v. 2013). Toimintatulos muodostui edellisvuoden tapaan ylijäämäiseksi johtuen oman erikoissairaanhoidon tuloksesta. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat Kasvua maksuosuuksissa oli 1,9 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. 7

10 Tilinpäätös Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina 2011 keskimäärin 2,5 % seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. Asukasluku KAIKKI KUNNAT Keskim. Muutos-% Muutos-% Muutos-% Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp tp tp tp tp 2012 tp 2013 tp Muutos- % /vuosi tp tp Aikuissosiaalityö ,1 % -0,3 % 1,4 % -1,3 % Aikuisten psykosos. palvelut ,8 % -0,4 % 2,2 % 0,3 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,8 % -0,1 % -9,8 % -4,1 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,4 % 9,2 % 5,9 % 7,3 % Hoito- ja hoivapalvelut ,3 % -3,8 % 3,0 % 2,4 % Kuntoutuspalvelut ,2 % -6,8 % 2,4 % -0,8 % Perhepalvelut ,7 % 7,6 % 9,2 % 11,2 % Suun terveydenhuolto ,1 % 1,7 % -3,8 % 0,3 % Vammaispalvelut ,2 % -1,0 % 4,5 % 1,2 % Vastaanottopalvelut ,5 % -3,6 % -0,7 % 0,7 % Projektit ,4 % 78,5 % 5,0 % 17,1 % Yhteensä ,3 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle, mutta toisaalta palvelutoiminnan kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet palvelurakenteen suuntaamiseksi kotona pärjäämistä tukevaksi luovat edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Jäsenkuntien hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan kuntien maksuosuuksien keskimääräinen kasvu ei saa ylittää kolmea prosenttia vuodessa ja seutukunnan kuntien sijaluku paranee Pohjois-Suomen kuntien välisessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vertailussa. Vuosien 2013 ja kustannuskehityksen valossa tavoite on realistinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen rakenneuudistus siirtynee vuosikymmenen lopulle ja sen lopullista muotoa on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Alueellista yhteistyötä on joka tapauksessa tarpeen tiivistää ja huolehtia oman organisaation toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehdä kustannuskehityksen hillitsemiseksi välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisällöllistä kehittämistyötä. Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna mukana seuraavissa hankkeissa: Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasva- 8

11 Tilinpäätös tuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja toteutuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien uudistaminen on käynnissä ja palveluohjaajat ovat aloittaneet työnsä. Toimintamallin kouluttajiksi on koulutettu 25 henkilöä. He ovat kouluttaneet henkilöstöä seuraavasti: Siikajoella varhaiskasvatuksen henkilöstö kokonaan ja kouluilla oppilashuolto, Pyhäjoella varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla ei lainkaan, Raahessa varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla noin 75 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluissa toimintamalli on käytössä laajasti. Aikuisten palveluissa prosessi on vielä kesken. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa kehitetään kuntien perhekeskustoimintaa, oppilashuoltoa ja lastensuojelua, muutetaan palvelurakennetta raskaimmista palveluista kevyempiin palveluihin sekä kehitetään yhteistyökäytäntöjä. Hanke osaltaan tukee Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallin juurruttamista toimintakäytäntöihin. Hankerahoitusta on myönnetty ajalle Vuonna hankkeen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on suuntautunut tukemaan TLP-mallin juurtumista lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhekeskusosiossa on keskitytty kehittämään avoimen ja matalan kynnyksen palveluita. Seurakunnan, järjestöjen, Raahen kaupungin, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kuntayhtymän yhteistyönä on aloitettu Ollinsaaren alueella perhekahvila-/vertaisryhmätoiminta. Toimintaa laajennetaan kolmelle muullekin alueelle. Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämisryhmissä suunnittelemassa tarvitsemiaan palveluita. Hanke on ollut mukana perhetyön ja neuvolan yhteisen toimintamallin kehittelyssä ja vuoden 2015 alusta alkaen Raahen neuvolassa työskentelee perhetyöntekijä puoli päivää viikossa. Oppilashuollon osalta hanke on ollut tiiviisti mukana Raahen oppilashuollon ohjausryhmän toiminnassa, joka on keskittynyt uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain jalkauttamiseen alueelle. Lastensuojeluosiossa on keskitytty lastensuojelun, perheneuvolan ja perhetyön prosessien avaamiseen ja järjestetty kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Asiantuntijatapaamiset ja koulutukset muiden kuntayhtymien henkilöstön kanssa ovat tuoneet uusia näkökulmia toimintojen kehittämiseen. Virta II -hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat aikuissosiaalityön asiakkaat. voitteena on nuorten arjessa selviytymisen ja toimintakyvyn paraneminen sekä se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua koulutukseen sekä työelämään paranevat ja nuorten osallisuuden eri muodot kehittyvät. Hankerahoitusta on haettu ajalle Vuoden aikana Toimiva lapsi ja perhe -toimintamallia on saatu muokattua nuorille aikuisille sopivaksi työkaluksi. Niin ikään on tehty suunnitelmaa sijaishuollosta vuoden 2015 aikana jälkihuoltoon siirtyvien nuorten itsenäiseen elämään siirtymisen nivelvaiheen helpottamiseksi. Vuonna on myös aloitettu sosiaalisen kuntoutuksen tilanteen selvitystyötä Raahen osalta. Yksilökohtaisessa työskentelyssä on tavoitettu 14 asiakasta. Ryhmämuotoista Kuivuri-toimintaa on kehitetty kurssilla, johon osallistui 13 henkilöä. Asiakkaiden sitoutuminen yhteistyöhön on ollut vaihtelevaa. Kuntayhtymä hallinnoi Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilua, joka toteutetaan ajalla Hankkeen toimijoina ovat Raahen aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, Sero, Raahen yrityspalvelukeskus, Raahen kaupunki, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseksi ja valmentamiseksi on hankkeessa panostettu vuonna henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja erilaisiin korttikoulutuksiin. Henkilökohtaisen lisäohjauksen avulla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai koulutuksessa olevien asiakkaiden työelämävalmiudet ja muut elämänhallintaan liittyvät asiat ovat kohentuneet. Hankkeen henkilöstöresursseja lisätty bonusrahan turvin yhdellä projektityöntekijällä, ja asiakkaiden henkilökohtaista työhön valmennusta on pystytty lisäämään. Yhteistyö koulutus- ja ohjauspalveluja tuottavien Raahen Aikun ja Raahen koulutuskuntayhtymän kanssa on tuottanut asiakaslähtöisiä räätälöityjä toimintamalleja, joiden avulla asiakkaat ovat saaneet näyttötutkintoja suoritettua ja asiakkaiden koulutuspolkuja on pystytty nopeuttamaan. Yhteistyö aikuissosiaalityön, yrityspalveluiden, työvoimahallinnon sekä kolmannen sektorin kanssa on avannut uusia näkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Asiakasmäärätavoite 300 henkilöä on täyttynyt vuoden lopussa. Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutki ja kehitti ikääntyvän väestön (+55v.) hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. voitteena oli kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistaisivat ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Hankkeessa toteutettiin kahden kehitteillä olevan teknisen 9

12 Tilinpäätös apuvälineen pilotointi, johon osallistuu 20 kohderyhmään kuuluvaa yli 55-vuotiasta henkilöä. Hankkeen tuloksena organisaation tietämys ikääntyvän väestön valmiuksista hyödyntää teknisiä apuvälineitä nyt ja tulevaisuuden lisääntyi. Samalla lisääntyi myös tietämys tulevaisuuden palvelutarpeista. Hankkeen tuloksena voidaan pitää ymmärryksen lisääntymistä henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeista teknisten apuvälineiden käyttämisessä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke päättyi Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan palveluita tarjoava, apteekkien yhteydessä toimiva Terveyspiste, joka tekee läheistä yhteistyötä paikkakunnan julkisen terveydenhuollon kanssa. Hanketta koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistui kolme pilottipaikkakuntaa. Hyvinvointikuntayhtymän kanssa kehitystyötä teki Raahen Härkätorin apteekki. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Terveyspiste-hankkeessa kehitetty toiminta ja yhteistyö jatkuvat hankkeen jälkeen. NettiRassi on kuntalaisille suunnattu hyvinvointikuntayhtymän sähköinen palvelukanava kiireettömään asiointiin. Sen kautta kuntalaisen on mahdollista keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai lähettää erilaisia hakemuksia kuten toimeentulohakemus tai sähköisen lääkemääräyksen uudistamispyyntö. Lisäksi sivustoilla on paljon ajantasaista hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Palveluun on integroitu myös terveyskirjasto.fi hakukone. Palvelu on kuntayhtymän strategisten linjausten mukainen. Sen tavoitteena on lisätä asiakasprosessien sujuvuutta, tukea kuntalaisten omahoitoa ja elämänhallintaa sekä vahvistaa kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvoinnin edistäjänä. NettiRassi rakennettiin vaiheittain vuoden aikana. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuivat kuuden eripalvelualueen sivustot: terveysasemien vastaanotot, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto, hammashuolto, mielenterveys-, ikääntyvän väestön- ja sosiaalipalvelut. Lisäksi rajatuille asiakasryhmille on erityisryhmäpalveluja kuten esimerkiksi reuma- ja keuhkohoitajan palvelut. Syyskuussa valmistui laboratoriotulosten katselu. Se mahdollistaa kaikkien Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän laboratoriossa tehtyjen laboratoriotutkimusten tulosten katselun. Marraskuussa valmistui kansalaisen ajanvaraus. Sen kautta on mahdollista tarkistaa kaikki hyvinvointikuntayhtymässä voimassa olevat ajanvaraukset ja varata vastaanottoaikoja laboratorioon, tiettyihin neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon ja sairaanhoitajien vastaanotolle. Kuntayhtymässä toteutettiin vuosina oppisopimuskoulutuksena tuotekehittäjäkoulutus, jonka tavoitteena oli hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeisiä asiakasprosesseja. Mukaan valittiin 16 tuotekehityshanketta, joista osa liittyi välittömiin asiakaspalveluihin ja osa sisäisen toiminnan kehittämiseen. Välittömiin asiakaspalveluihin liittyvät kehittämishankkeet koskivat sähköisiä palveluita (NettiRassi), vastaanottopalveluita, työllistämisyksikköä (Ratkaisukeskus), ikääntyvän väestön palveluohjausta ja neuvontaa (NeuvoNurkka), ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, asiakaspalautejärjestelmää, saattohoitoa, kuntouttavaa päivätoimintaa, kotona pärjäämisen tukemista ja ohjausta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjessa pärjäämisen tukea (Kotirappu) sekä kotihoitotaloa (Feenix). Sisäiset kehittämishankkeet käsittelivät työhyvinvoinnin johtamista, talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantaraportointia, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa, tietohallinnon hankkeiden hallinnointia ja siivouspalveluiden laadunseurantaa. Koulutuksen myötä siihen osallistuneet suorittivat tuotekehittäjän erityisammattitutkinnon. Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle -hankkeen tavoitteena on selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan sote-rakennelain edellytykset ja jotka parhaiten vastaavat alueen väestön tarpeita. Valmistelutyö sisältää tuotantorakenteen nykytila-analyysin, alueen palvelutarveanalyysin sekä perustellut esitykset tuotantorakenteen kehittämiseksi ja vaihtoehdot tuottajarakenteeksi. Valmistelun tulokset antavat kunnille pohjan tehdä päätöksiä sote-tuottajarakenteesta. Selvityshankkeelle on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kehittämisrahaa. 10

13 Tilinpäätös Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Valtuustokaudeksi on laadittu seutukunnan hyvinvointikertomus, jossa hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on sovittu lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Hyvinvointikertomuksen pohjalta määriteltiin vuodelle hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu luvussa 2. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kesäkuuhun saakka ylilääkäri Virpi Honkala ja heinäkuusta alkaen hoitotyön johtaja Minna Alatalo. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen noudatti seutukunnan hyvinvointikertomuksessa sovittuja painopistealueita. Vuonna keskeisiä tavoitteita kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olivat edellä kuvatut sähköisen palvelualustan NettiRassin ja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto. Lisäksi tavoitteina olivat savuttomuuden edistäminen, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, ravitsemussuositusten vieminen käytäntöön, terveysliikunnan lisääminen sekä suun terveyden edistäminen. Savuton kuntayhtymä ohjelma päivitettiin ja vietiin käytäntöön. Vuosittain tehtävässä ENSH Savuton sairaala auditoinnissa saatiin pistemäärä 151, joka oli edellisvuosia parempi ja oikeutti kultatasolle. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. Vuonna kuntayhtymässä järjestettiin neljä painonhallintaryhmää omana työnä. Lisäksi järjestettiin Pyhäjoella ja Vihannissa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa videovälitteiset painonhallintaryhmät. Painonhallintaryhmien vaikuttavuudesta on alettu vuoden aikana kerätä tietoa yhteistyössä PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. voitteena on kerätä maakunnan tasolla tietoa painonhallintaryhmien toteutumisesta ja niiden vaikuttavuudesta. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. Korkea sairastumisriski oli 12 %:lla riskitestilomakkeen täyttäneistä. Riskitestilomake oli myös mukana aikuisneuvolan seulassa. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi diabeteksen ehkäisyryhmää ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. Hammashuollossa toteutettiin odottavien perheiden sekä neuvola- ja kouluikäisten osalta suun terveyden edistämiseksi tehtyjä suunnitelmia. Lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestettiin tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Eri-ikäisten suun terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seurattiin indeksien avulla. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 60 % vuonna. voite ylitettiin selvästi, ehjähampaisia oli 96,7 %, joskin vain 41 % ikäkuokasta tarkastettiin. voitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n. Käytännössä luku tarkoittaa, että 15-vuotiaalla on keskimäärin yhteensä kolme paikattua, poistettua tai paikattavaa hammasta suussa. Tilanne huononi edellisestä vuodesta hieman. DMF-indeksi oli 3,5 (vuonna 2013 se oli 3,3). Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden aikana 75 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Hymysuu - toimintaa, jossa on tavoitteena vaikuttaa kehitysvammaisten hyvään suun hoitoon ja terveelliseen ravintoon, jatkettiin omien voimavarojen mukaisesti. 11

14 Tilinpäätös Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset vuoden alussa. Suosituksista järjestettiin koulutuksia hoitohenkilökunnalle ja ruokahuollon henkilökunnalle sekä yleisötilaisuuksia kuntalaisille. Potilaiden ja asiakkaiden terveysliikunnan lisäämiseksi fysioterapian yksikkö myönsi vuonna yhteensä 170 liikuntakorttia erityisryhmille. Fysioterapeutit tekivät vuonna n. 200 hyvinvointia edistävää kotikäyntiä niiden 75-vuotiaiden luo, jotka eivät olleet kotipalvelujen piirissä. Vuonna naisten irtosoluseulontoihin osallistui 71,4 % kutsutuista, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna (75,7 %). Mammografiaseulontoihin osallistui 84,5 % kutsutuista (v osallistui 85,4 %) ja suolistosyöpäseulontoihin 66 % kutsutuista (v osallistui 65 %). Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Tehtyjen kirjausten mukaan tupakointi näyttäisi edelleen hieman vähentyneen. Ylipainon määrä ei näytä lisääntyneen alueella edellisvuodesta. Vuonna kuntayhtymässä osallistuttiin seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Potilasturvallisuuden teemaviikko, Vanhusten viikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Maailman diabetespäivä ja Mielenterveysviikko. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan aktiivisesti. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitetty yhteistyötä mm. nimeämällä kuntayhtymään järjestövastuuhenkilöt ja järjestämällä kaksi yhteistyötilaisuutta vuoden aikana. Kuntayhtymän asiantuntijat ovat osallistuneet järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma tukee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella potilasturvallisuutta edistävän lainsäädännön ja kansallisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Vuonna laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmasta laadittiin tiivistelmä, joka on luettavissa intranetistä. Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo. Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta ja sen kehittäminen oli laatupäällikön tuotekehittäjätutkinnon aihe. Vuoden 2013 lopussa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia tarkasteltiin vuoden aikana ja toimintaa kehitettiin saatujen vastausten perusteella. Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 518 kpl ja muistutuksia 39 kpl. Asiakasraadin yhtenä muotona järjestettiin iäkkäästä äidistään huolehtiville tyttärille tarkoitettu ryhmä. Ryhmä kokoontui Raahessa keväällä sisältäen viisi kokoontumista toukokesäkuulla. Ryhmä oli tarkoitettu sekä omaishoitajille että niille, jotka olivat muuten aktiivisesti mukana äitinsä huolenpidossa palvelutalossa tai sairaalan osastolla. Ryhmässä jaettiin iloja ja suruja ja haettiin voimia jaksamiseen. Lopuksi ryhmäläiset kokosivat yhteisen palautteen ja julkilausuman kokemuksestaan ryhmästä sekä ajatuksistaan kuntayhtymän toimintaan ja palveluihin liittyen. Ryhmän vetäjinä toimivat potilas- ja sosiaaliasiamies Anneli Pehkonen ja laatupäällikkö Minna Alatalo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä. Leikkausosastolla otettiin käyttöön tapahtumapalautekysely ja se pilotoitiin viikolla 14. Viikon aikana leikkauksessa kävi 76 asiakasta, joille kaikille lähetettiin palautekysely kesäkuun alussa. 12

15 Tilinpäätös ITE -laadunhallintamenetelmään liittyvä itsearviointi tehtiin kevään aikana. Syksyyn mennessä kaikki toimintayksiköt olivat valinneet omat kehittämiskohteensa ja niiden perusteella koko kuntayhtymän yhteisiksi kehittämiskohteiksi sovittiin Prosessit: asiakasprosessien ja NettiRassi-palveluihin liittyvien prosessien kehittäminen Vertailut muihin: vertailutiedon hyödyntäminen ja vieminen käytäntöön Seuraava itsearviointi tehdään vuonna 2016 ja siihen mennessä yksiköiden kehittämiskohteet ovat valmistuneet. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen on suorittanut kuntayhtymässämme 659 työntekijää vajaan kahden vuoden aikana. Verkkokoulutus tarjoaa jokaiselle perustiedot ja käytännön toimintatapoja potilasturvallisuuden edistämiseen omalla työpaikallaan. Koulutus oli tarkoitettu ensisijaisesti välittömässä potilastyössä toimiville sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille. Työntekijät saivat käyttää neljä tuntia työaikaa verkkokoulutuksen suorittamiseen. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen käyttöoikeus jatkuu meillä edelleen. Potilasturvaportissa on mahdollista tehdä myös turvallisuusaloitteita, tiedottaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja tehdä riskianalyysejä. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia kirjattiin HaiPro raportointijärjestelmään kaikkiaan ilmoitusta. Ilmoitusten määrä on edelleen kasvussa (1.613 kpl v ja kpl v. 2012). Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyen (678), toisena olivat potilaille tapahtuneet tapaturmat ja onnettomuudet (603) sekä kolmantena tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset (181). Ilmoitusten jakaantuminen tapahtumatyypin mukaan oli valtakunnallista tasoa. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja käsittelijöiden verkostotapaamisia pidettiin seitsemän kertaa vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin neljäs potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui 65 työntekijää eri tulosalueilta. Koulutusiltapäivän aiheena oli Tiedonkulku ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen sote organisaatiossa. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon vuosittain. Vuonna palkinnon myöntämiskriteeri oli paras kehittämistoimenpide, joka on kirjattu HaiProraportointiin. Kaikkiaan vuoden aikana HaiPro-järjestelmään tehdyistä ilmoituksista 48 oli suunniteltu kehittämistoimenpide. Palkinto myönnettiin Kaarnakodille. Kehittämistoimenpide liittyi poikkeaavan tai harvoin annettavan lääkkeen antamiseen. Kaarnakodilla laitetaan muistutus kännykkään ko. asiasta ja näin ollen kyseinen lääkkeenjakoon liittyvä ongelma on poistunut. Kehittämistoimenpide koskee kaikkia, on erittäin konkreettinen, halpa, kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Kuntayhtymässä vietettiin ensimmäistä kertaa potilasturvallisuusteemaviikkoa viikolla 13. Viikon teemana oli Potilaan osallistaminen omaan hoitoonsa. Viikkoa varten laadittiin THL:n materiaaliin pohjautuen potilaille huoneentaulut. Raahen seutu julkaisi lehtikirjoituksen potilasturvallisuudesta ja potilaiden sekä heidän omaistensa mahdollisuudesta tehdä HaiPro-ilmoitus ( palautetta/potilaan haitta- ja vaaratapahtumailmoitus), jos potilas on kokenut potilasturvallisuutta vaarantavan tapahtuman hoidossaan. Potilaiden tekemiä HaiPro-ilmoituksia on tullut yksi viime vuoden aikana. Ilmoitus on käsitelty ja ilmoituksen tekijään on oltu yhteydessä. Osastolla 5 toteutettiin osastonhoitajan ja farmaseutin toimesta lääkeprevalenssipäivä, jossa he seurasivat aamuvuoron ajan osaston lääkehoidon toteutusta. Raportti prevalenssipäivästä sekä yhteenveto aseptiikkaan ja lääkehoitoon liittyvistä HaiPro-ilmoituksista julkaistaan kevään aikana esimiesfoorumissa. Vakavien haittatapahtumien käsittelyä varten ei ole vielä perustettu tälle vuodelle suunniteltua työryhmää eikä koulutusta järjestetty. Muutamia yksittäisiä vakavia haittatapahtumia on käsitelty valtakunnallisen ohjeen mukaisesti (Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen). Tutkintaprosessista on tehty kuntayhtymään prosessikuvaus ja siitä on pidetty koulutustilaisuudet esimiesfoorumissa ja lääkärimeetingissä. Hygieniatyöryhmä kokoontui 8 kertaa ja hygieniayhdyshenkilöt kaksi kertaa. Hygieniatyöryhmä päivitti infektioiden torjuntaohjeita, jotka löytyvät intranetistä. Kansainvälistä käsihygieniapäivää vietettiin 5.5., jolloin henkilökunnalla oli mahdollisuus testata käsihuuhteen leviämistä testilaatikon avulla. Tutustuttiin pintapuhtauden mittausvaihtoehtoihin ja siivouspalvelut hankki- 13

16 Tilinpäätös vat luminometrin pintapuhtauden mittaamiseksi. Päivitettiin tuberkuloosin kontaktiselvityksen tekemisen osaamista. Kampanjoitiin henkilökunnan influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi ja rokotuskattavuudeksi saatiin 29 % (nousua 17 %). Hygieniatyöryhmä järjesti lokakuussa koko henkilöstölle suunnattuja infektioiden torjuntakoulutustilaisuuksia, joissa aiheina oli influenssaja pneumokokkirokotukset, eristyskäytännöt, eristyshuoneiden järkevä käyttö, vuodehuolto sekä pisto- ja viiltovahinkojen ennaltaehkäisy. Koulutuksiin osallistui 146 henkilöä. Lääketyöryhmä kokoontui 3 kertaa vuoden aikana. Organisaation yhteisen lääkehoitoohjeistuksen (Turvallinen lääkehoito Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja sivistystoimessa) päivittämistä jatkettiin, aikataulullisista haasteista johtuen päivitystä ei ehditty saada valmiiksi. Otettiin kantaa työyksiköissä heränneisiin kysymyksiin lääkehoidon käytännöistä, oikeuksista ja vastuista. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on toiminut Anneli Pehkonen. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin lukuun ottamatta vuosilomien aikaa. Työhuone on Raahen sairaalassa. rvittaessa asiakkaita on tavattu Siikajoenkylällä, Ruukissa ja Vihannissa. Vuonna potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä yhteensä 225 henkilöä. Määrä on vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten työllisti terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalue (n. 63 %). Suurin osa yhteydenotoista koski palvelun tai hoidon toteuttamista tai potilasvahinkoasiaa. Lastensuojelun asiakkaat ottivat sosiaaliasiamieheen yhteyttä vähän useammin kuin aikaisemmin. Tätä voi pitää hyvänä kehityksenä, jos se merkitsee ristiriitaisten tilanteiden käsittelyä paikallisesti kanteluiden tekemisen sijasta. Yhteydenotot vähenivät päivystyksestä sekä hoidon ja hoivan palveluista. Päivystyksessä on tehty kehitystyötä ja ongelmallisia tilanteita on ehkä hoidettu enemmän paikan päällä. Hoidon ja hoivan palveluista tulleet yhteydenotot vähenivät lähes puolella. Hoidon ja hoivan palvelujen esimiehet selittivät tämän johtuvan neuvontapalvelujen lisääntymisellä sekä kulttuurin muutoksella keskustelevammaksi. Terveydenhuollossa odotusajat ovat vaihdelleet terveysasemittain, pisimmät odotusajat ovat olleet Raahen terveyskeskuksessa. Hoitotakuun mukaisissa rajoissa on suurin piirtein pysytty. Kiireettömässä hoidossa odotusajat ovat vaihdelleet viidestä viikosta kuuteen kuukauteen. Hoidon ja hoivan palveluissa selvitykset on pystytty aloittamaan 1 7 vuorokauden kuluessa, omaishoidon tuen päätös tehty keskimäärin kolmen viikon kuluessa ja palveluasumispaikkaa on odotettu noin kuukauden ajan. Toimeentulotukipäätöksistä keväällä kaikkia ei ole pystytty käsittelemään seitsemän päivän kuluessa, mutta syksyllä tilanne on ollut parempi. Lastensuojelussa on pystytty noudattamaan määräaikoja syksystä lähtien. Vammaispalveluissa on pysytty pääsääntöisesti määräajoissa. Muistutuksia tehtiin 39, mikä on lisäystä edelliseen vuoteen. Sosiaalipalveluja koskevat muistutukset ovat hieman lisääntyneet, mutta eniten muistutuksia tehdään terveyden ja sairaanhoidon palveluista. Vajaa kolmannes muistutuksista käsiteltiin asiakkaan kanssa sovitusti yhteisellä neuvottelulla. Vaikuttaa siltä, että muistutusten asiakaslähtöinen käsittely on vähentänyt kanteluita. Potilasvakuutuksen ratkaisuja tuli yhteensä 50, joista 23 myönteistä ja 27 kielteistä. Vahinkotapahtumat olivat sattuneet vuosina 2006, suurin osa vuonna Vahinkotapahtumista suurin osa kohdistuu leikkausvahinkoihin tai hoidon viivästymisiin. Leikkausvahinkojen laatu vastaa suurin piirtein valtakunnallista tilastoa. Potilas- ja sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä tulisi tiivistää voimaan tulleen päivystysasetuksen mukaisesti. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää kuntoutuksen moniammatillisuuteen ja verkostotyöhön, kun kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä lopettaa toimintansa kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutoksen myötä. 14

17 Tilinpäätös Henkilöstö Vuonna kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan ( v. 2013) ja henkilöstösivukuluja ( v. 2013) ja henkilöstökuluja yhteensä ( v. 2013). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset ( v. 2013). Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää (1.304 vuonna 2013), joista naisia oli (1.219 vuonna 2013) ja miehiä 104 (85 vuonna 2013). Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle jäi 29 henkilöä (19 v. 2013) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (6 v. 2013) henkilöä vuoden aikana. Henkilöstö ammattiluokittain ulukko 1. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Varastohenkilöstö Yhteensä

18 Tilinpäätös Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 ulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain vakituinen määräaikainetuineaikainetuineaikainen vaki- määrä- vaki- määrä- vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä

19 Tilinpäätös Henkilöstön ikärakenne Kuvio 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne Henkilöstön määrä ja ikärakenne Vuonna yli 45-vuotiaita oli 728 (714 v. 2013) henkilöä eli 53 % (54 % 2013) koko henkilöstöstä (1.363). Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 44,7 vuotta. Keski-ikä on laskenut hieman edellisvuodesta (2013: 45,3 vuotta). Kuvio 7 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain

20 Tilinpäätös Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina 2011, 2012, 2013 ja 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntatalouden yleinen tilanne ja jäsenkuntien taloudessa tapahtuvat heikentymiset heijastuvat välittömästi hyvinvointikuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja sen hyvä tuntemus, kotiin annettavien palveluiden lisääminen, laitosvaltaisuuden vähentäminen, väestön omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen, palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sisältää riskin sellaisen rakenteen muodostumisesta, jossa kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ja niiden kustannuksiin heikkenevät olennaisesti. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta varautuminen laajamittaisiin toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista muutoin kuin turvautumalla palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa henkilöstölle ja palvelutoiminnalle sekä lisäävät sitä kautta kustannuksia. Sen vuoksi toimitilat vaativat suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kuntalain 13 :n mukaisesti. Yhtymähallitus vastaa si- 18

21 Tilinpäätös säisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä raportoi siitä. Kuntayhtymän johtajalla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu. Tulosaluejohtajat vastaavat tulosalueiden sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ja raportoivat siitä yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän hallintosäännössä on määritelty johtamisjärjestelmä ja sen mukaiset vastuut. Yhtymähallitus on hyväksynyt kuntayhtymän päivitetyn sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen Ohje sisältää riskikartoituslomakkeen, sisäisen valvonnan suunnitelmalomakkeen sekä sisäisen valvonnan seurantaraporttilomakkeen. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen lisäksi käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Vuodelle 2015 yhdistettiin talousarvion käyttösuunnitelmaan toimintaohje. Viranhaltijapäätökset tehdään kaikilla tasoilla Dynasty ohjelmalla, jolla hoidetaan myös sopimushallinta. voitteet määritellään koko kuntayhtymälle talousarviossa ja tulosalueille sekä tulosyksiköille talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa. Lisäksi talousarvion käyttösuunnitelma ja toimintaohjeessa tulosyksiköille ja tulosalueille laaditaan sisäisen valvonnan suunnitelma. voitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Osavuosikatsaukset on laadittu neljännesvuosittain ja ne viedään jäsenkuntien valtuustoihin tiedoksi. louden ja toiminnan sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhtymähallituksen kokouksissa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kuntayhtymän nettisivuilla. Lisäksi ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Kuntayhtymässä on talouden seurannassa kaikilla esimiehillä käytössä web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Henkilöstöä koskevat raportit laaditaan kuukausittain. Johdon katselmukset on pidetty tulosyksiköittäin ja niissä on keskitytty arviointiin ja kehittämiseen talous-, toiminta- ja henkilöstötietojen pohjalta. Esimiestyön vuosikello sisältää työvälineet esimiehille alaisten tavoitteiden asettamiselle, henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnille, osaamiskartoituksen tekemiseen, ura ja seuraajasuunnitteluun, tehtävän kuvausten ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn ja kehityskeskusteluun. Tietosuojan valvontaan liittyen on laadittu Käyttölokien seuranta- ja valvontasuunnitelma. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma sisältää keskeiset toimintaympäristön, toiminnan, toimitilojen ja henkilöstön turvallisuusriskit ja niihin varautumisen, turvallisuusjärjestelmät ja toimintasuunnitelman häiriötilanteissa. Edellä muissa kehittämishankkeissa on selvitetty ja laadunhallintaa, potilasturvallisuustyötä sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimintaa. Vakuutusten tarkistus ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain. Uusia pitkäaikaisia lainoja kuntayhtymään ei ole otettu vuoden 2009 jälkeen. Lyhytaikaiset lainat olivat vuoden vaihteessa Lyhytaikainen rahoitus on hoidettu kuntatodistuksin, mistä aiheutuva rahoitusriski ei ole kuitenkaan merkittävä. 19

22 Tilinpäätös Yhteenveto suoritetusta sisäisestä valvonnasta vuonna lous louden toteutumaa on seurattu vuoden aikana kaikilla organisaatiotasoilla kuukausittain ja toimintaa on tarvittaessa tarkistettu/muutettu talousarvion ylitysten välttämiseksi. Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosalueella toiminnan tarkistuksia ja sopeuttamista on toteutettu kesäkuusta lähtien. lous- ja henkilöstöpalveluiden tulosyksikkö on suorittanut ostolaskujen ym. kirjausten tarkistamista koko kuntayhtymän tasolla erityisesti tilien ja ALV-kirjausten osalta. Virheitä on löytynyt ja toimenpiteinä virheet on korjattu muistiotositteilla ja tiliöijiä on ohjeistettu. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu ja esimiehillä on ollut esimiehen vuosikellon mukaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Hoidon ja hoivan tulosalueella henkilöstön työkykyä on seurattu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Huomioina suoritetuista valvontatoimenpiteistä todetaan, että varhaisen välittämisen -mallia tulee tehostaa, yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on lisättävä ja esimiehen vuosikellon käyttöä on tehostettava. Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella on huomioitu esimiehen vuosikellon mukaisen toiminnan tehostaminen ja varhainen välittäminen. Laatu ja turvallisuus Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella on suoritettu laadun ja potilasvahinkojen seurantaa ja huomiota on kiinnitetty HaiPro-ilmoituksiin, laiteturvallisuuteen sekä potilasvakuutuskeskuksen päätöksiin. Tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyen on Terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella toimenpiteenä tarkistettu lokitietoja ja vaadittu työntekijöiltä tietoturvakoulutuksen suorittamista vuosittain. Navisecin-tietoturvakoulutus tulee jokaisen kuntayhtymän työntekijän suorittaa kerran vuodessa. Huoltopalveluiden tulosyksikössä valvontakohteena vuoden aikana on ollut muun muassa paloturvallisuus ja siitä on todettu, että pelastuskartat eivät ole ajan tasalla. Toimenpiteinä kiinteistöjen ja yksiköiden pelastuskartat on päivitetty. Turvallisuusjärjestelmien valvontaan liittyen on kiinnitetty huomiota laitteiden ja tarvikkeiden säilytykseen sekä tilojen lukitsemisen tarkastamiseen. Toimenpiteinä on ohjeistettu henkilöstöä. Palvelutarpeen arviointi ja määräajat Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueella on valvottu palvelutarpeen arviointiin kuluvaa aikaa eri palveluissa. Huomioina on todettu, että riittävän aikaisessa vaiheessa saatu tieto palveluista siirtää raskaiden palveluiden tarvetta. Toimenpiteinä varmistetaan, että käytössä ovat yhteiset palvelujen saannin kriteerit ja kaikilla on sama tieto palveluprosessista. Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosalueella on valvottu toimeentulotuen käsittelyn ja lastensuojelun määräaikoja THL:n sähköisellä seurannalla sekä omalla seurannalla. Toimenpiteinä toimeentulotuen käsittelyyn liittyen on tarkennettu käsittelyprosessin ohjeistusta ja lastensuojelun määräaikoihin liittyen laadittu tarkennettu ohjeistus, joka on käyty läpi työntekijöiden kanssa sekä yhtenäistetty kirjauskäytännöt. Toimitilat sekä koneet ja laitteet Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden tulosalueella on suoritettu sisäilmaseurantaa Rautatalon tilojen osalta sekä sisäilman vaikutusta sairauslomiin. Toimenpiteenä Rautatalon tiloista on luovuttu ja toiminnat on siirretty Raahepoliksen tiloihin joulukuussa. Huoltopalveluiden tulosyksikkö on koneiden ja laitteiden toimintavarmuuteen liittyen inventoinut laitteet ja tehnyt niille kuntotarkastuksen. Huomioina tarkastuksesta on todettu, että kalusto on vanhentunutta eikä varalaitteita ole, mistä aiheutuu palvelun viivästymistä ja keskeytystä. Toimenpiteenä kalustoa on uusittu, hankittu varalaitteita sekä laadittu laitteille huoltoohjelma. 20

23 Tilinpäätös 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 2 1 Muut rahoitustuotot 23 9 Korkokulut Muut rahoituskulut 2 7 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,9 % 102,7 % Vuosikate/Poistot, % 140,2 % 147,1 % Vuosikate, euroa/asiakas Asukasmäärä

24 Tilinpäätös Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 27 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 83-9 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 172,80 % 290,20 % Lainanhoitokate 2,8 3,7 Kassan riittävyys, pv 10 5 Asukasmäärä

25 Tilinpäätös Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta - välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamnosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttisouuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvysttä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella 23

26 Tilinpäätös se ja sen tunnusluvut T A S E V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset 3. Valmiit tuotteet/varat Muu vaihto-omaisuus 6 6 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 Tilinpäätös VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijääm VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 22,9 % 19,8 % = 100 * (Oma pääoma + Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % 19,7 % 21,9 % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kokonaistuotot Lainat, /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset , Asukasmäärä

28 Tilinpäätös Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 2 Korkokulut 40 Muut rahoitustuotot 23 Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -7 hyödykkeiden luovutustappiot -3 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investointimenot Pysyvien vastaav. hyödyk. luovutust. 9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 815 Lyhyaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokokaistulot - Kokonaismenot= = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = (2 937) - (1 604) = (1 333) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen varauksia, rahastosiirtoja ja poistoeron käsittelyä on ,85 euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,72 euroa - tilikauden ylijäämä ,57 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 26

29 Tilinpäätös 2. Hyvinvointikertomus Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Se valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän kokouksessa päätettiin laatia seutukuntaan yksi yhteinen hyvinvointikertomus, jossa on kuntakohtaiset osiot. Seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Kunnat vastaavat omalta osaltaan kuntakohtaisen tiedon tuottamisesta ja toimenpiteistä, joihin hyvinvointikertomuksen hyväksymisen myötä päätetään ryhtyä. Valtuustokauden laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin yhtymähallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa hyvinvointikuntayhtymän vuoden talousarvion yhteydessä. Sen pohjalta laaditaan vuosittain tarkennetut tavoitteet. Alla olevassa taulukossa on esitetty arviointi vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 1) Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Käyttöönotto on edennyt suunnitellusti ja toteutuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien uudistaminen on käynnissä ja palveluohjaajat ovat aloittaneet työnsä. Toimiva lapsi ja perhe (TLP) yhteiseksi toimintamalliksi lasten ja perheiden parissa työskenteleville TLP -toimintamallin käyttöönottoa jatketaan niin että vuoden loppuun mennessä noin puolet ja vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja hyvinvointikuntayhtymän palveluista käyttävät sitä osana jokapäiväistä työtä Toimintamallin kouluttajiksi on koulutettu 25 henkilöä. He ovat kouluttaneet henkilöstöä seuraavasti: Siikajoella varhaiskasvatuksen henkilöstö kokonaan ja kouluilla oppilashuolto, Pyhäjoella varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla ei lainkaan, Raahessa varhaiskasvatushenkilöstö kokonaan, kouluilla noin 75 % henkilöstöstä. Kuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluissa toimintamalli on käytössä laajasti. Aikuisten palveluissa prosessi on vielä kesken. 27

30 Tilinpäätös 2) Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden kehittäminen Käynnistetään nuorten palveluohjaus ja matalan kynnyksen toiminta, vastuutahona aikuissosiaalityön palvelut Jatketaan työpajatoimintaa, vakiinnutetaan etsivä nuorisotyö pysyväksi toimintamalliksi, lisätään oppisopimuskoulutusta kunnissa, vastuutahoina nuorisotoimi, sosiaalipalvelut ja muut kuntien hallinnonalat Virta II -hankkeessa on muokattu Toimiva lapsi ja perhe - toimintamallia nuorille aikuisille sopivaksi työkaluksi. On tehty suunnitelmaa sijaishuollosta vuoden 2015 aikana jälkihuoltoon siirtyvien nuorten itsenäiseen elämään siirtymisen nivelvaiheen helpottamiseksi. On myös aloitettu sosiaalisen kuntoutuksen tilanteen selvitystyötä Raahen osalta. Yksilökohtainen työskentely: 14 asiakasta saatu tavoitettua, asiakkaiden sitoutuminen yhteistyöhön on ollut vaihtelevaa. Ryhmämuotoinen toiminta: Kuivuri-toiminnan kehittäminen, kurssilla oli 13 henkilöä, joista 11 sitoutui toimintaan. Pyhäjoella, Raahessa ja Siikajoella etsivä nuorisotyötoiminta oli toiminnassa vuonna. Oppisopimuskoulutuksen lisäämisessä on kehitettävää ja siihen tarvitaan myös yrityksiä mukaan tarjoamaan oppisopimuspaikkoja. Pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien parantuminen Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille on käytössä yhtenäinen toimintamalli ja asiakkaat saavat tarvitsemiaan koulutus- ja ohjauspalveluita, vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat, työvoimahallinto, Yrityspalvelut, AIKU, koulutuskuntayhtymä ja kolmas sektori Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ohjaamiseksi ja valmentamiseksi on Työllisyyden kuntakokeilu hankkeessa panostettu henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja erilaisiin korttikoulutuksiin. Henkilökohtaisen lisäohjauksen avulla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai koulutuksessa olevien asiakkaiden työelämävalmiudet ja muut elämänhallintaan liittyvät asiat ovat kohentuneet. Kuntakokeilu hankkeen henkilöstöresursseja on lisätty bonusrahan turvin yhdellä projektityöntekijällä, ja asiakkaiden henkilökohtaista työhön valmennusta on pystytty lisäämään. Yhteistyö koulutus- ja ohjauspalveluja tuottavien Raahen Aikun ja Raahen koulutuskuntayhtymän kanssa on tuottanut asiakaslähtöisiä räätälöityjä toimintamalleja, joiden avulla asiakkaat ovat saaneet näyttötutkintoja suoritettua ja asiakkaiden koulutuspolkuja on pystytty nopeuttamaan. Yhteistyö aikuissosiaalityön, yrityspalveluiden, työvoimahallinnon sekä kolmannen sektorin kanssa on avannut uusia näkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Asiakasmäärätavoite 300 henkilöä on täyttynyt vuoden lopussa. 28

31 Tilinpäätös voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Pyhäjoen kunta on avannut oman työpajan Pyhäjoelle vuonna Jatketaan kuntien työ/toimintapajojen toimintaa Raahessa toimii useita työpajoja, joita ollaan keskittämässä Kampusalueelle synergiaetujen saamiseksi. Elämänkoulutoimintamalli on otettu käyttöön. Raahen hanketoiminnan piirissä on useita työkokeiluja käynnissä, joilla tavoitellaan pysyviä työpaikkoja. Tehostetaan ja kehitetään uusia toimintamuotoja Siikajoen kunta on avannut toisen työpajan Siikajoelle kesäkuussa. aktivointisuunnitelmien tekemisen tehostaminen kuntouttavan työtoiminnan lisääminen kuntalisän maksaminen palkkatuen käyttö matalan kynnyksen toiminnat Raahessa aktivointisuunnitelmien laatimista on tehostettu yhdessä TE-keskuksen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan väliinputoajaryhmien työ- ja päivätoiminnan kehittäminen paikkoja koordinoi oma henkilö, lisätty resurssi. Uudet matalan kynnyksen toimintamallit hahmottuvat tarpeiden mu- työttömien terveystarkastukset ja uusi malli työ- ja toimintakyvyn arviointiin vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, järjestöt, seurakunta Työttömien terveystarkastuspalveluiden käyntejä oli 97 vuonna. Kuntayhtymässä oli kuntouttavassa työtoiminnassa kuukausittain henkilöä. Pyhäjoella oli kuntouttavassa työtoiminnassa noin 15 henkilöä keskimäärin (10-25) vuonna heillä oli 1 työohjaaja. Palkkatuki on käytössä. Pyhäjoen kunnalla oli vuodelle varattuna kuntalisälle määräraha, mutta sitä ei käytetty. kaan. Vihannissa on aloittanut uusi päivätoiminnan ohjaaja, joka kehittää päivätoimintaa aktivoivampaan suuntaan. Siikajoen kunnassa on käytössä kuntalisä, jota maksettiin viime vuonna 12 henkilön työllistämiseen. Palkkatuki on käytössä. Siikajoella oli kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna kuukausittain henkilöä (keskimäärin 38 henkilöä/kk). 29

32 Tilinpäätös 3) Ikääntyvän väestön määrän voimakkaan kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Ikäsuunnitelman laatiminen Laaditaan eri toimijoiden yhteistyönä suunnitelma siitä, miten seutukunnan alueella varaudutaan väestön ikääntymiseen, vastuutahoina kaikki hallintokunnat, järjestöt ja yritykset Suunnitelman päivittämistyö on aloitettu. Eri hallinnonalojen rooli ja yhteistyö on tärkeää. Pyhäjoella kunta on selvittänyt palveluasumisen tarvetta erillisellä hankkeella. 4) Kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Luoda mahdollisuuksia ja kanavia kuntalaisten oman vastuunoton ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi Kehitetään yhteistyötä kuntien, kuntayhtymän, järjestöjen ja seurakuntien välillä kansalaisten osallisuuden parantamiseksi vastuutahoina kuntien johtoryhmät, seurakuntien johto, järjestöt, kuntayhtymän johtoryhmä ja järjestövastuuhenkilöt Kuntayhtymässä otetaan käyttöön sähköinen palvelukanava NettiRassi vahvistamaan kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistäjänä Järjestöjen ja yhdistysten edustajille on järjestetty vuoden aikana kaksi yhteistyötapaamista, joissa on tutustuttu Oulun kumppanuuskeskuksen ja vapaaehtoisverkoston toimintaan sekä selvitetty järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä yhteistyön kehittämisestä Raahen seudulla. Yhteistyötapaamisissa tulleiden ideoiden pohjalta on käynnissä hankevalmistelu. NettiRassin käyttöönottoprojekti vietiin suunnitellusti läpi vuoden aikana. Käytössä olevat palvelut ovat suojatut viestit sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, reseptien uudistamispyyntö, laboratoriotulosten katselu, ajanvaraus, hakemusten ja lomakkeiden täyttö, kotimittausten ja terveystietojen kirjaamismahdollisuus sekä ajantasainen tieto hyvinvoinnista ja terveydestä. Vuoden lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli 4060, ammattikäyttäjiä 100 sekä lähetettyjä ja vastattuja viestejä Eniten käytetty palvelu oli sähköisen reseptin uudistamispyyntö. 30

33 Tilinpäätös voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Ikämessut järjestettiin vanhustenviikolla toisen kerran. Käynnistettiin järjestö- ja harrastemessujen suunnittelutyö. Messut pidetään keväällä Kuntayhtymän henkilökunta on pitänyt asiantuntijaluentoja ja kertonut palveluista yhdistysten tilaisuuksissa. Järjestetään Ikämessut ja muita hyvinvoinnin edistämistä tukevia tapahtumia kuntien, kuntayhtymän, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä Pyhäjoen kunta on tehnyt yhteistyötä Pyhäjoen eläkeliiton kanssa turvallisen ja viisaan liikkumisen edistämiseksi ikääntyville. Pyhäjoen eläkeliittolaiset olivat mukana Raahessa pidetyssä ikäihmisten liikenneturvallisuusseminaarissa vuonna. Raahen kaupungin eri alueilla on järjestetty hiihto-, luistelu-, patikointi- yms. retkiä ja tapahtumia, laadittu eri järjestöjen ja kuntalaisten yhteistyössä kinttupolkuhanke. Raaheopiston puitteissa on toteutettu erilaisia harrastuspiirejä ja hyvinvointiluentoja. Raahen kaupungin henkilöstölle on lisätty liikuntaryhmiä. 5) Terveellisten elintapojen edistäminen voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Osallistutaan AVI:n järjestämään PAKKA- (paikallinen alkoholipolitiikka) Pakka -tietoutta on saatu levitettyä laajasti AVI:n tuella eri Alkoholin, tupakan ja rahapelien ikärajojen noudattamisen edistäminen, valvonnan tehostaminen ja haittojen ehkäisy -toimintamallin koulutuk- seen ja suunnitellaan toimintamallin käyttöönotto seutukunnassa, vastuutahoina kuntien sivistyspalvelut, alueen oppilaitokset, hyvinvointikuntayhtymä toimijoiden keskuuteen ja ehkäisevän päihdetyön ryhmä Verkko on pystynyt ottamaan kysyntäryhmän roolin luontevasti koko seutukunnan alueella. rjontaryhmää on myös aktivoitu koko vuoden ajan. Terveysliikunnan lisääminen Laaditaan seutukuntaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukainen terveysliikuntasuunnitelma, vastuutahona kuntien liikuntatoimet Terveysliikuntastrategia on valmisteilla. 31

34 Tilinpäätös voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Pyhäjoen kunta on selvittänyt kansalaisten esteetöntä liikkumista ja arkiliikunnan mahdollistamista liikenneturvallisuushankkeiden yhteydessä. Kunnassa on luotu lisää toimintaedellytyksiä arkiliikunnan lisäämiselle rakentamalla ja ylläpitämällä virkistysliikuntaa varten Saaren penkka-tie, hiihtolatuja, avantouintia, kesällä pyöräilyreittejä jne. Otetaan käyttöön ja kehitetään toimintamalleja kuntalaisten aktivoimiseksi liikkumaan: vapaaehtoisia koulutetaan liikuttamaan ikäihmisiä, vastuutahona Raahe-opisto kyläliikuttajatoimintaa jatketaan, vastuutahona kuntien liikuntatoimet ja kyläyhdistykset yhteistyössä PoPLin kanssa Pyhäjoen kunnan maankäytössä ja kaavoituksessa on otettu käyttöön viisaan liikkumisen arkiliikunnan lisäämisen malli, liikenneverkkosuunnittelija on mukana kaavoitushankkeissa ja pyritään rakentamaan mahdollisimman houkutteleva ympäristö, kävelyn ja pyöräilyn ja vapaa-ajan liikkumisen edistämiseksi. Kaavojen toteutumisvaiheessa infran rakentamisen yhteydessä pyritään rakentamaan ensin kevyen liikenteen väylät. Vuonna käynnistettiin suunnitteluhanke Leiki ja liiku -teemapuisto kohderyhmänä lapset, nuoret ja seniorit. Saaren koulun liikenneturvallisuusjärjestelyt koulun etupihan alueella siirrettiin kauemmas rakennusten välittömästä läheisyydestä erilliselle paikoitusalueelle. Raahessa liikuntapaikkoja on kunnostettu ja lisätty, kaikenikäisten liikuntapuisto -hanke Vihantiin on valmisteilla. Kyläliikuttajatoimintaan kohdistetaan resurssia Ikääntyville ja mielenterveyskuntoutujille on tarjottu kuntosalitoimintaa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ikäihmisten liikuttamiseen kaipaa vielä kehittämistä. eutunut osittain. Siikajoki tukee arkiliikuntaa ja massaliikuntaa ylläpitämällä kunnossa kesällä kuntoratoja ja talvella hiihtolatuja sekä Ruukissa, Revonlahden koululla, Siikajoen kylällä ja Paavolassa kuntosaleja. Lisäksi Hietamaalla ja urheilumaalla on frisbeegolfradat. Kunnassa on useita uimapaikkoja (Hietamaa, uvo ja Varessäikkä). Käytössä on ns. hyvinvointiraha ( /vuosi), jota ohjataan pääasiassa liikuntapaikkojen kohentamiseen. 32

35 Tilinpäätös voitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Ravitsemussuosituksista järjestettiin samansisältöisiä koulutuksia sekä hoitohenkilökunnalle että ruokahuollon henkilökunnalle. Koulutukset toteutettiin ravitsemussuunnittelijan ja ruokahuollon yhteistyönä. Ravitsemussuositusten vieminen käytäntöön Järjestetään koulutusta vuonna julkaistavista suomalaisista ravitsemussuosituksista terveydenhuollon ja ruokapalveluiden henkilökunnalle, vastuutahoina ravitsemussuunnittelija ja ruokahuollosta vastaavat Lisäksi ravitsemussuunnittelija järjesti kuntalaisille suunnattuja tapahtumia, jotka olivat joko avoimia yleisötilaisuuksia tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettyjä. eutuneita koulutuksia tai erilaisia tapahtumia oli yhteensä 12 ja niiden osallistujamäärät vaihtelivat henkilön välillä. Toiminta jatkuu. Pyhäjoella, Raahessa ja Siikajoella ruokapalvelun valmistamassa koulu- ja vanhusten ruokailussa toteutetaan kouluruokailun ja ikääntyvien ravitsemussuosituksia. 33

36 Tilinpäätös 3. Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 3.1 Strategia ja tavoitteet Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana on aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus rjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. 34

37 Tilinpäätös Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttaminen (koti ja perhe, päivähoito, koulu) yksilöllisten koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen löytäminen nuorille varhainen tukeminen, ongelmiin puuttuminen ja hoito Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työote terveyden edistämisen kriteerien mukaisesti kuntalaisten omavastuisuuden ja omahoidon tukeminen toimiva hoidon- ja palvelutarpeen arviointi kaikilla tasoilla tehokas ja oikea-aikainen akuuttihoito potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen, seuranta ja arviointi tavoitteena, että kaikkien asuminen tapahtuu kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa, jolloin pitkäaikaista laitosasumista ei tarvita painopisteinä kotihoito, kotiin kuntoutus ja asumisen ohjaus asiakaslähtöisesti monitoimijaisuus palvelujen tuottamisessa Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä omassa toiminnassa palveluprosessien päällekkäisyyksien ja aukkojen poistaminen sekä koko osaamiskapasiteetin käyttäminen hyödyksi erikoissairaanhoidon laajemman ja vaikuttavamman alueellisen yhteistyön kehittäminen alueen koko sairaalakapasiteettia tehokkaasti hyödyntäen Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö ammattitaitoisen henkilöstön saaminen myös jatkossa, halutun työnantajan maine henkilöstön osaamisen kehittäminen strategian onnistumista tukemaan työhyvinvoinnista huolehtiminen vastuunkantajina sekä työnantaja että jokainen työntekijä johtamisen kehittäminen loudellisesti kestävä toiminta kuntien maksukykyyn perustuvat palvelut taloudellisuuden ja tuottavuuden paraneminen teknologian saaminen tehokäyttöön ja asiakkaiden omahoitoa tukemaan tukipalvelujen tehokas hoitaminen alueellisena ja laajempanakin ratkaisuna Vuoden talousarviossa sovitut, talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämiskohteet ja miten niiden eteenpäin viemisessä on onnistuttu 1. Perheiden varhainen tukeminen: Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli, kotipalvelu ja perhetyö, perhekeskus-toimintamalli 35

38 Tilinpäätös - Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli on laajasti käytössä, kotipalvelun ja perhetyön osalta pystytään vastaamaa uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti palveluntarpeeseen, perhekeskustoimintamallin kehittämistä jatketaan 2. Kotona pärjäämisen tukeminen: yhteinen kotiin annettavien palveluiden yksikkö, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, päivä- ja työtoiminta, yhteisöasuminen - keskitetty kotiin annettavien palveluiden yksikkö ei toteutunut. Kehitystyötä jatketaan tulosaluekohtaisesti. Hoito- ja hoivapalveluissa keskitetty toimintayksikkö on aloittanut toiminnan. 3. Asiakkaan oman vastuun ja voimavarojen huomioiminen: asiakkaan ja lähiverkoston osallisuus, sähköiset palvelut, terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy - asiakkaan ja lähiverkoston osallisuus on Toimiva lapsi ja perhe-toimintamallissa keskeinen, sähköinen palvelualusta NettiRassi otettu käyttöön onnistuneesti, yhteistyötä järjestöjen kanssa on kehitetty, Savuton kuntayhtymä-toimintamalli on uudistettu 4. Yhteistyön ja yhteisten asiakasprosessien kehittäminen: aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, terveyspalvelut, vanhuspalvelut - aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lastensuojelu ja perheneuvola ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin ja tämä vaikuttaa asiakasprosessien sujuvuuteen, mielenterveyspalveluiden ja lääkärinvastaanottotoiminnan yhteistyötä on kehitetty 5. Palvelupisteverkko: palvelutuotantoyksiköiden koon kasvattaminen, palveluiden kokoaminen saman katon alle, palveluita väestön palvelutarvetta vastaavasti - aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lastensuojelu ja perheneuvola ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin Softpolikseen, asumisen tuen toimintaa kehitettiin aloittamalla palveluasumisyksikkö Kotirappu, johon siirrettiin mm. pienkoti Koivulan toiminta Pyhäjoelta, tehtiin suun terveydenhuollon tilatarveselvitys Raahen ja Pattijoen hammashoitoloiden osalta ja toimenpiteet suunnitellaan käynnistettäväksi vuonna Organisaatiorakenteen tiivistäminen - kuntayhtymän toiminnot organisoitiin kolmeen tulosalueeseen aikaisemman viiden sijasta, ja tulosyksikkörakennetta tiivistettiin samalla 7. Tukipalveluiden järjestäminen taloudellisesti: yhteistyö ja keskittäminen - kuljetuspalvelut keskitettiin kuntayhtymän sisällä Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - asiakas ja vaikuttavuus liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - prosessit ja talous tarkastelee sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - henkilöstönäkökulma tarkastelee henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä. Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 36

39 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tavoitteet vuodelle ja niiden toteutuminen Toiminta-ajatus Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä kohtuullinen arjessa pärjääminen. Kuntayhtymän strategiset päämäärät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne 3. Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit 4. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 5. loudellisesti kestävä toiminta Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Kotona pärjäämisen tukeminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen 2. Asiakasprosessien kehittäminen tukemaan ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja terveydestään 3. Osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön varmistaminen 4. Palvelurakenteen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen väestön tarpeiden pohjalta kuntatalouden rajoissa voitteet talousarviovuodelle 1. Oikea-aikaiset, arjessa pärjäämistä tukevat palvelut Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös Hoitoon pääsyn ja palvelujen saatavuuden toteu-tuminen eutuu säädösten ja keskeisimpien laatusuositusten mukaan 100 %:sti. eutunut lukuun ottamatta opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksia 37

40 Tilinpäätös voitteet talousarviovuodelle 2. Omaa vastuuta ja omahoitoa tukevat asiakasprosessit Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös Keskeisten asiakasprosessien uudistaminen yhteistyössä yli yksikköja ammattikuntarajojen Kotona asumisen, vastaanottotoiminnan ja lasten palveluiden prosessien uudistamistyö saatetaan loppuun ja viedään käytäntöön. Prosessien uudistamistyö saatettu loppuun ja käytäntöön viemistä jatketaan edelleen Otetaan käyttöön sähköinen palvelukanava eutunut, NettiRassi otettu käyttöön, kirjautuneita käyttäjiä Omahoidon toteumista arvioidaan asiakaspalautteen ja -kyselyn perusteella eutunut asiakaspalautteen osalta, kyselyä ei tehty vuonna ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän mukaisella itsearvioinnilla tuetaan asiakasprosessien kehittämistä Uusi itsearviointi tehdään ja kehittämistoimet määritellään eutunut Asiakaspalautekanavien käytön aktivointi Asiakaspalautteen määrä kasvaa eutunut 3. Kotona asumisen tukeminen niin, että laitoshoidon tarve vähenee Laitoshoidon peittävyys Laitoshoidon peittävyys yli 75-v. osalta muuttuu 4,7 %:sta 2,4 %:iin eutunut, peittävyys 2,2 % Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä 92 % Pyhäjoki 91,1 % Raahe 90,2 % Siikajoki 87,7 % 4. Työhyvinvoinnin parantaminen Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee Ei toteutunut Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikyselyn tulokset paranevat eutunut Esimiehen vuosikello Esimiehen ja työntekijän vuorovaikutusta tukevat työmenetelmät ovat käytössä eutunut prosessina, sähköiset työvälineet saatu käyttöön 5. Tuottavuus ja vaikuttavuus Yksikköhinnat ja peittävyydet Yksikköhinnat ja peittävyydet Maisema-vertailussa keskitasoa Arvioinnissa käytetään vuoden 2013 tietoja: eutunut Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisilla kustannuksilla mitaten tilanteemme Pohjois- Suomessa paranee. Sijaluku Pohjois-Suomen kuntien sote-netto-kustannusten 2013 vertailussa (suluissa 2012 tilanne): Pyhäjoki 5. (10.) Raahe 13. (13.) Siikajoki 19. (26.) koko seutukunta yht. 12. (12.) 38

41 Tilinpäätös 3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkuperäinenlousarvio- lousarvio eutuma Poikkeama Ulkoiset menot ja tulot talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

42 Tilinpäätös Tuloslaskelma Tilinpäätös Tilinpäätös % / Toimintatuotot , ,42 1,81 Myyntituotot , ,75 1,40 Maksutuotot , ,92-2,21 Vuokratuotot , ,14 1,49 Tuet ja avustukset , ,50 52,88 Muut toimintatuotot , ,11-1,79 Toimintakulut , ,72 2,57 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,79 2,33 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,47 2,61 Muut henkilösivukulut , ,31 0,30 Palvelujen ostot , ,90 3,25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,10-1,82 Avustukset , ,10 2,80 Vuokrat , ,75 5,28 Muut toimintakulut , ,30-1,70 Toimintakate , ,70-26,85 Rahoitustuotot ja -kulut , ,15-66,32 Korkotuotot 2 211, ,60 84,96 Muut rahoitustuotot , ,01 150,83 Korkokulut , ,29-26,63 Muut rahoituskulut , ,47-73,45 Vuosikate , ,55-26,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,42-22,57 Tilikauden tulos , ,13-33,94 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) , ,72 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,85-33,38 40

43 Tilinpäätös Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuotot vuonna olivat yhteensä ( v. 2013). Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8 % ja talousarvio alittui Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat 1,9 % edellisestä vuodesta ja niiden osuus toimintatuotoista oli 85 %. Maksuosuuksien jakaantuminen jäsenkunnittain ja tuoteryhmittäin ilmenee jäljempänä olevista kaavioista ja yksityiskohtaisemmin palvelusopimusten toteutumisesta. Ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä saadut korvaukset olivat yhteensä , kasvua edellisestä vuodesta 5,5 %, johtuen erikoissairaanhoidon palvelujen myynnin 9,3 % kasvusta. Muut myyntituotot vähenivät edellisestä vuodesta 10,6 % Vähennys johtuu kirjauskäytännön muutoksesta, jossa valtion korvaukset projekteihin siirtyivät kirjattaviksi tuottolajiin tuet ja avustukset, mikä huomioituna muut myyt myyntituotot kasvoivat ja kasvu edellisestä vuodesta oli 5,1 %. Asiakasmaksutulot olivat edellistä vuotta pienemmät. Tukien ja avustusten kasvu johtuu em. kirjauskäytännön muutoksesta, ja projektien valtion korvaukset vähennettynä tuet ja avustukset olivat ja vähenivät edellisestä vuodesta 2,4 %. Vähennys johtui pääosin perustoimeentulotuen valtionosuuden vähennyksestä. Vuokratuottoja kertyi edellistä vuotta enemmän. Toimintakulut Kuntayhtymän vuoden toimintamenot olivat yhteensä ( v. 2013). Kasvua toimintamenoissa oli 2,6 % ja talousarvio alittui Henkilöstömenot olivat ja ne olivat (2,3 %) edellistä vuotta suuremmat. Palvelujen ostot yhteensä olivat , jossa kasvua eli 3,3 % edellisestä vuodesta. Merkittävin kasvu ,9 % oli sairaanhoitopiiriltä ostetuista asiakaspalveluissa, jotka yhteensä olivat Muissa asiakaspalvelujen ostoissa oli lisäystä eli 3,4 % edellisestä vuodesta. Muut palvelujen ostot vähenivät edellisestä vuodesta yhteensä 2,8 %. Lääkäripalvelujen ostoihin käytettiin (-18,7 %), henkilökunnan työterveydenhuollon ostoihin (-17,8 %) ja matkustus- ja kuljetuspalveluihin (-13,5 %) vähemmän kuin vuonna Atkpalvelujen ostot olivat , jossa kasvua eli 14,2 % edellisestä vuodesta. 41

44 Tilinpäätös Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin käytettiin euroa, eli 1,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avustukset olivat yhteensä euroa, eli 2,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustuksista toimeentulotukikulut olivat ja vähenivät edellisestä vuodesta 1,0 %, kasvu aiheutui pääosin vammaisille ja palveluseteleihin annetuista avustuksista. Vuokrakulut olivat , jossa kasvua eli 5,3 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut v. 5 % 4 % 2 % 43 % 46 % Henkilöstökulut Aineet, tarv. ja tavarat Vuokra- ja muut toimintamenot Palvelujen ostot Avustukset Jäsenkuntien kustannusosuudet v euroa/asukas (netto) Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä TP TP TP

45 Tilinpäätös Jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä v TP 2012 TP 2013 TP Aikuissosiaalityö Aikuisten psykosos. palvelut Oma esh Esh ostopalv. Perhepalv. Suun th Projektit TP TP TP Jäsenkuntien kustannusosuudet v. Projektit Vammaispalvelut Vastaanottopalv. (sis.lisäpoistot) Kuntoutuspalvelut Suun th Perhepalv. Hoidon ja hoivanpalvelut Siikajoki Raahe Pyhäjoki Esh ostopalv. Oma esh Aikuisten psykosos. palvelut Hoidon ja hoivanpalvelut Kuntoutuspalvelut Vammaispalvelut Vastaanottopalv. (sis.lisäpoistot) Aikuissosiaalityö

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2014 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta 17.03.2015 Omistajaohjausryhmä 25.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 rkastuslautakunta 27.04.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2015 Yhteistyötoimikunta 21.03.2016 Omistajaohjausryhmä 23.03.2016 Yhtymähallitus 23.03.2016 Tarkastuslautakunta 25.04.2016 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2013 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Omistajaohjausryhmä 19.3.2014 Yhtymähallitus 26.3.2014 rkastuslautakunta 14.5.2014 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2016

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2016 Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta 13.3.2017 Yhtymähallitus 22.3.2017 Omistajaohjausryhmä 29.3.2017 Tarkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 45 Asianro 3619/02.02/2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 tekniset talousarviomuutokset Perusturvan palvelualue Vanhus- ja vammaispalvelujen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA SISÄLLYS 1. Tilannekuva 2 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2 2.1. Pitkän aikavälin tavoitteet 2 2.2. Toiminnalliset tavoitteet 2 3. Palvelulupaukset 3 4. Yksikkökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta, Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset. Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Hallitus et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja -suunnitelma vuosille 2014-2016 724/02.02.00/2013 OmOhj 50 Valtionvarainministeriön

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä 19639 (06/10) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lasten ja perheiden palvelut KUNNAT Ympäristö-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntayhtymänjohtajan esitys:

Kuntayhtymänjohtajan esitys: Kunnanhallitus 389 08.12.2014 Valtuusto 93 17.12.2014 n talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 50/02.02.00/2014 OmOhj 23 Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu palvelurakenteen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2017 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta 19.3.2018 Omistajaohjausryhmä 19.3.2018 Yhtymähallitus 21.3.2018 Tarkastuslautakunta Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän johtaja Tilintarkastaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren Työterveys

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset. Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 / Sosiaali- ja terveyslautakunta klo

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 / Sosiaali- ja terveyslautakunta klo KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 / 2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 09.09.2010 klo 17.30 19.05 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Kohtala Paavo

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena 11.5.2017 Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa Kristiina Taskinen erikoissuunnittelija, FM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET

KAINUUN PERHEKESKUKSET KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Delegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat:

Delegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat: Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Sosiaali- ja terveysjohtajan päätös 11.6.2019 77 Voimassa 1.7.2019 alkaen 1 Delegointisäännön tausta ja tarkoitus 2 Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatio

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA 2014 Yhtymähallitus 25.3.2015 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 1 POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAAN OIKEUDET...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi

Lisätiedot

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Yhtymähallitus 5/2010 1(11) Kokousaika Tiistaina 25.5.2010 klo 16.00 17.45 Kokouspaikka Raahen sairaalan 5. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet: Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Kokouskutsu / Esityslista Nro 6/ (6) Sosiaalilautakunta. Julkinen. Tuusniemen kunta, kunnanhallituksen huone

Kokouskutsu / Esityslista Nro 6/ (6) Sosiaalilautakunta. Julkinen. Tuusniemen kunta, kunnanhallituksen huone Kokouskutsu / Esityslista Nro 6/2017 1 (6) KOKOUSAIKA 16.11.2017 Klo 17.00 KOKOUSPAIKKA KOKOUSAIKA Tuusniemen kunta, kunnanhallituksen huone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 1 Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 Mikä on hyvä tavoite? Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava, konkreettinen ja yksiselitteinen. Tavoite

Lisätiedot

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot