10334/08 pm,team/pm/tia 1 DG C III

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2008 (09.06) (OR. en) 10334/08 Toimielinten välinen asia: 2007/0247 (COD) TELECOM 92 MI 199 COMPET 222 CONSOM 66 AUDIO 46 CODEC 723 SELVITYS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea Vastaanottaja: NEUVOSTO Kom:n ehd. nro: 15379/07 TELECOM 150 MI 297 COMPET 391 CONSOM 132 CODEC COR 1 Ed. asiak. nro: 9837/08 TELECOM 77 MI 159 COMPET 190 CONSOM 54 AUDIO 42 CODEC 645 Asia: Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta Tilannekatsaus 10334/08 pm,team/pm/tia 1

2 I Johdanto 1. Komissio antoi ehdotukset, joiden tarkoituksena on sähköistä viestintää koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu. Ne esitettiin neuvostolle, joka käsitteli niitä Sen jälkeen televiestinnän uudistuspakettia, joka käsittää kaksi ehdotusta direktiivien muuttamiseksi (ns. sääntelyn parantamista koskeva direktiivi, jolla muutetaan nykyisiä puite-, valtuutus- ja käyttöoikeusdirektiivejä, ja ns. kansalaisen oikeuksia koskeva direktiivi, jolla muutetaan yleispalveludirektiiviä ja tietosuojadirektiiviä) sekä ehdotuksen asetukseksi (Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta), on tarkasteltu yksityiskohtaisesti useissa televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmän kokouksissa. Työn tuloksena on laadittu kolme tilannekatsausta, yksi kutakin ehdotusta kohti: tässä katsauksessa käsitellään sääntelyn parantamista koskevaa direktiiviä, ja kahdessa muussa kansalaisen oikeuksia koskevaa direktiiviä (9838/08) ja markkinaviranomaista koskevaa direktiiviä (9095/08). 2. Koska molemmissa muutosehdotuksissa ehdotetussa sääntelyn parantamista koskevassa direktiivissä ja ehdotetussa kansalaisen oikeuksia koskevassa direktiivissä käsitellään laajaa valikoimaa merkittävästi erilaisia sääntelykysymyksiä ja koska tarkoituksena on pystyä keskustelemaan niistä tehokkaasti neuvoston työryhmässä, puheenjohtaja päätti tarkastella kyseisiä ehdotuksia ryhmittelemällä erilaiset sääntelykysymykset aihepiireittäin. 3. Niinpä sääntelyn parantamista koskevaa direktiiviä tarkasteltiin seuraavien aihepiirien pohjalta: radiotaajuudet, numerointi, 7 artikla -menettely ja korjaavat toimet sekä täytäntöönpanokysymykset. Ehdotusta kansalaisen oikeuksia koskevaksi direktiiviksi tarkasteltiin sellaisten aihepiirien pohjalta kuin kuluttajansuoja ja käyttäjien oikeudet sekä turvallisuus, yksityisyyden suoja ja tietosuoja. Näiden aihepiirien tarkasteluun tukeutuen työryhmä on alkanut muokata tekstejä puheenjohtajan välitysehdotusten pohjalta /08 pm,team/pm/tia 2

3 4. Aihepiireittäin toteutetun tarkastelun tuloksena puheenjohtaja laati kyseisten direktiivien vahvistetut tekstit: yhtäältä puitedirektiivin, valtuutusdirektiivin ja käyttöoikeusdirektiivin tekstit (sääntelyn parantamista koskeva ehdotus) ja toisaalta yleispalveludirektiivin ja tietosuojadirektiivin tekstit (kansalaisen oikeuksia koskeva ehdotus). Kyseisissä vahvistetuissa versioissa otetaan huomioon Slovenian puheenjohtajakaudella tehty työ, ja niihin on sisällytetty useita puheenjohtajan ehdottamia kompromisseja, joista on keskusteltu työryhmässä. Monien keskustelujen jälkeen, jotka käytiin puheenjohtajan laatimista vahvistetuista teksteistä, päästiin laajaan yhteisymmärrykseen siitä, että tekstejä on muokattu oikeaan suuntaan ja että ne muodostavat hyvän perustan myöhemmälle käsittelylle seuraavan puheenjohtajan kaudella. Kansalaisen oikeuksia koskevan ehdotuksen osalta päästiin jo niin laajaan yhteisymmärrykseen, että puheenjohtaja päätti liittää yleispalveludirektiiviä ja tietosuojadirektiiviä koskevat vahvistetut tekstit tilannekatsaukseensa kuvastamaan tapahtunutta edistymistä, mikä ei kuitenkaan rajoita jäsenvaltioiden lopullista kantaa näihin teksteihin. 5. Puheenjohtaja ehdottaa neuvostolle näkemystenvaihtoa koko paketista, jotta saataisiin selville komission ehdotusten käsittelyn tämänhetkinen tilanne ja jotta täsmennettäisiin kysymykset, joiden osalta ministerien poliittinen ohjaus voisi hyödyttää työryhmien tulevaa työtä Ranskan puheenjohtajakaudella, ja keskusteltaisiin niistä. Tällaisten keskustelujen ohjaamiseksi puheenjohtaja laati myös erillisen asiakirjan suuntaviivoista neuvostossa käytävää näkemystenvaihtoa varten (Guidelines for the exchange of views at the Council,9894/08). II Komission ehdotukset 1. Komissio pyrkii ehdottamassaan sääntelyn parantamista koskevassa direktiivissä parantamaan sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän tehokkuutta, pienentämään taloudellisen sääntelyn eli markkina-analyysien aiheuttamaa hallintotaakkaa sekä yksinkertaistamaan ja tehostamaan taajuuksien saantia /08 pm,team/pm/tia 3

4 2. Komission ehdotukset taajuushallinnon uudistamisesta perustuvat tekniikoiden kehittymiseen ja lähentymiseen, ja niissä korostetaan taajuuksien merkitystä niukkana resurssina. Komission ehdotusten mukaan taajuushallinto EU:ssa ei ole kuitenkaan pysynyt tämän kehityksen tahdissa. Niiden mukaan tarvitaan joustavampi lähestymistapa taloudellisen potentiaalin hyödyntämiseksi ja taajuuksien tehokkaamman käytön yhteiskunnallisten ja ympäristöhyötyjen toteuttamiseksi. Ehdotuksissa on myös säännöksiä sujuvasta siirtymisestä taajuuskauppaan. 3. Komission ehdotuksissa pyritään myös sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden sääntelyn johdonmukaisuuden parantamiseen. Komission mukaan tämä saavutetaan lujittamalla komission roolia kansallisten sääntelyviranomaisten asettamissa korjaavissa toimissa. Tähän yhdistetään ehdotetun uuden Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen tiivis osallistuminen 7 artikla -menettelyyn sen varmistamiseksi, että kansallisten sääntelyviranomaisten yhdistetty asiantuntemus voidaan hyödyntää tehokkaasti ja ottaa huomioon lopullisessa komission päätöksessä. 4. Turvallisuuden ja eheyden lujittaminen sähköisen viestinnän käyttäjien hyödyksi on toinen komission ehdotusten tärkeä tavoite, koska tämä on olennaista sähköistä viestintää käyttävien yritysten ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi. 5. Ehdotuksilla pyritään lisäksi luomaan tehokas menettely yrityksille, jotka tarvitsevat käyttöoikeuksia Euroopan laajuisten palvelujen tarjoamiseksi, ja säätämään toimintojen eriyttämisestä kansallisten sääntelyviranomaisten mahdollisesti määräämänä korjaavana toimena. Eriyttäminen edellyttää hyväksyntää komissiolta, jonka puolestaan on pyydettävä neuvoa ehdotetulta uudelta markkinaviranomaiselta /08 pm,team/pm/tia 4

5 III Valtuuskuntien tärkeimmät kommentit 1. Valtuuskunnat ilmaisivat kannatuksensa useille ehdotuksissa esitetyille tavoitteille, joiden mukaan on varmistettava, että jäsenvaltioissa noudatetaan yhdenmukaisesti sähköisen viestinnän alan sääntelyjärjestelmää ja että radiotaajuuksia käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Ratkaisematta on kuitenkin kysymyksiä, jotka koskevat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettujen toimien tarpeellisuutta, yhdenmukaistamisen saavuttamiseksi ehdotettuja menetelmiä ja sitä, miten yksityiskohtaiselle tasolle tällainen yhdenmukaistaminen olisi vietävä. Valtuuskuntia askarruttaa se, että ehdotukset saattaisivat haitata nykyistä tasapainoa toissijaisuuden ja suhteellisuuden osalta ja että jotkin ehdotukset lisäisivät huomattavasti hallinnollisia rasitteita. 2. Työryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta puheenjohtaja on laatinut useita kompromissitekstejä, joilla on jossain määrin muutettu alkuperäisiä ehdotuksia ilman, että komission ehdotuksissa esitetyt päätavoitteet olisivat kuitenkaan muuttuneet neuvottelujen tässä vaiheessa. Alkuperäisiin ehdotuksiin verrattuna puite- ja valtuutusdirektiivejä koskevissa puheenjohtajan kompromissiteksteissä tehtiin joitakin muutoksia ehdotettuihin radiotaajuuksia koskeviin säännöksiin, esimerkiksi ehdotetun yleisvaltuutusta koskevan toimintamallin osalta, teknologiariippumattomuuden ja palveluriippumattomuuden osalta ja näille periaatteille asetettujen mahdollisten rajoitusten (uudelleentarkastelun) osalta. Valtuuskunnat eivät yleisesti kannata ehdotuksia, joiden mukaan komissio voi hyväksyä radiotaajuuksia koskevia yhdenmukaistamistoimenpiteitä ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on yhteinen valintamenettely taajuuksien käyttöoikeuksien myöntämiseksi valituille yrityksille. Monet valtuuskunnat toivoivat myös, että kaikissa radiotaajuuksia koskevissa EU:n tason aloitteissa otettaisiin huomioon asiaan kuuluvat kansainväliset sopimukset ja kansalliset suunnitelmat, jotka koskevat radiotaajuuksien käyttöä. Puheenjohtaja on ehdottanut muutoksia teksteihin näiden näkemysten ja huolenaiheiden ottamiseksi huomioon /08 pm,team/pm/tia 5

6 3. Myös sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden vakiinnuttamista ja ilmoitusmenettelyä koskeviin puitedirektiivin säännöksiin on ehdotettu muutoksia. Valtuuskunnat kannattavat yleisesti tavoitetta, jonka mukaan sääntelyjärjestelmän soveltamista on yhdenmukaistettava, mutta ne näyttävät suosivan tässä toimintamallia, joka perustuu olemassa olevaan tai vahvistettuun yhteistyöhön kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission välillä eikä vastuun siirtämiseen EU:n tasolle. 4. Myös muista puite- ja valtuutusdirektiivejä koskeviin ehdotuksiin sisältyvistä säännöksistä keskusteltiin perusteellisesti käsitellen esimerkiksi turvallisuutta ja eheyttä, markkinoiden yksilöintiä ja määrittelyä, markkina-analyysia, asennusoikeuksia, lainvalvontaa ja seuraamuksia, muutoksenhakua ja riitoja sekä numerointikysymyksiä. Myös näiden kysymysten osalta alkuperäiseen ehdotukseen tehtiin muutoksia, joista keskusteltiin työryhmässä ja joiden osalta alettiin päästä yleiseen yhteisymmärrykseen. Kyseisiä kohtia on kuitenkin vielä käsiteltävä lisää. 5. Käyttöoikeusdirektiivissä esitetty ehdotus toimintojen eriyttämisestä sai aikaan jäsenvaltioiden valtuuskunnissa kannanottoja, jotka koskivat taustalla olevaa strategista aihetta eli seuraavan sukupolven verkkojen kehittämistä ja sen vaatimia investointeja; tätä asiaa pidetään erittäin merkittävänä poliittisena kysymyksenä ja niinpä sitä on tarkasteltava lisää /08 pm,team/pm/tia 6

7 6. Samoin kuin yleispalvelua ja tietosuojaa koskevassa tilannekatsauksessa (9838/08) huomautetaan, komiteamenettelyä koskevat kysymykset ja viittaukset markkinaviranomaiseen on vähennetty minimiin myös ehdotetussa sääntelyn parantamista koskevassa direktiivissä. Kun komissiolla on mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, nämä ehdotetaan tavallisesti toteutettavaksi mieluummin suositusten kuin päätösten muodossa. Puitedirektiivissä käsitellyn verkkojen ja palvelujen turvallisuuden ja eheyden osalta jäsenvaltiot pohtivat, olisiko rooli näissä asioissa annettava pikemminkin Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolle (ENISA) kuin markkinaviranomaiselle. 7. Vaikka useimmat valtuuskunnat pitävät puheenjohtajan kompromissiteksteissä tehtyjä muutoksia oikeansuuntaisina, ehdotuksia on vielä tarkasteltava seuraavan puheenjohtajan kaudella. Tärkeimpiä ratkaisematta olevia kysymyksiä käsitellään jäljempänä osassa IV. IV Tärkeimmät kysymykset, joita on vielä käsiteltävä i. Radiotaajuudet 1. Komission ehdotuksessa määritellään eräitä aloja, joilla muutoksia tarvitaan niukkojen radiotaajuusresurssien tehokkaampaa käyttöä varten. Komission mukaan radiotaajuuksien käyttöön olisi saatava lisää joustavuutta pitämällä teknologia- ja palveluriippumattomuutta taajuuksia koskevan päätöksenteon perustana. Tämän mukaan tietyillä eritellyillä taajuusalueilla ja tietyissä olosuhteissa voidaan tarjota kaikentyyppistä teknologiaa ja kaikentyyppisiä palveluita eräin perustelluin rajoituksin, joissa kiinnitetään huomiota haitallisten häiriöiden välttämisen tarpeeseen ja yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin. Tällaisia rajoituksia olisi tarkasteltava uudelleen säännöllisesti, jotta vanhoilla ja uusilla oikeudenhaltijoilla olisi tasapuoliset toimintaolosuhteet /08 pm,team/pm/tia 7

8 2. Vaikka valtuuskunnat eivät ole täysin vakuuttuneita ehdotetun lähestymistavan toteutettavuudesta ja välittömistä hyödyistä, ne eivät vastusta sitä periaatteessa. Niitä askarruttavat kuitenkin mahdolliset täytäntöönpanon tasolla ilmenevät seuraukset, minkä vuoksi ne toivovat suojajärjestelyjä, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa puuttua taajuushallintoon esimerkiksi varmistaakseen palvelun teknisen laadun, taatakseen taajuuksien tehokkaan käytön tai saavuttaakseen radio- ja televisiolähetystoiminnalla yleisen edun mukaisen tavoitteen. Valtuuskunnat suhtautuvat kriittisesti myös teknologia- ja palveluriippumattomuuden soveltamiseen olemassa oleviin taajuuksien käyttöoikeuksiin. Tämä vaatisi olemassa olevien käyttöoikeuksien rajoitusten uudelleen tarkastelua, jolla valtuuskuntien mielestä saattaisi olla merkittävät hallinnolliset seuraukset. Eräät valtuuskunnat toivovat sellaista uudelleentarkastelun menetelmää, joka olisi enemmän toissijaisuusperiaatteen mukainen. 3. Komission ehdotuksessa vahvistettaisiin yleisvaltuutusta koskeva toimintamalli oletusmenetelmäksi ja otettaisiin mukaan velvoite perustella sellaiset poikkeustapaukset, joissa yksittäiset käyttöoikeudet on myönnettävä esimerkiksi haitallisten häiriöiden ehkäisemiseksi tai yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa esitetään myös mekanismia, jonka mukaan komissio ja jäsenvaltiot päättävät, että tietyt taajuusalueet olisivat kaupattavissa. 4. Myös tämän ehdotuksen osalta valtuuskunnat saattoivat hyväksyä tavoitteen yleisvaltuutusten pitämisestä parhaana menetelmänä, mutta ne epäilivät täytäntöönpanon tasolla mahdollisesti ilmaantuvia ongelmia. Monet valtuuskunnat vastustavat ehdotuksen nykyistä muotoilua sen osalta, että radiotaajuuksien olemassa olevia käyttöoikeuksia tarkasteltaisiin uudelleen ja tällaiset yksittäiset oikeudet saatettaisiin tällöin muuttaa yleisvaltuutuksiksi. Jäsenvaltiot ovat valmiit tarkastelemaan taajuuskaupan mahdollisia hyötyjä siltä osin kuin tämä saattaisi johtaa dynaamisempiin taajuusmarkkinoihin, mutta ne katsovat pikemminkin, että tällainen kauppa olisi toteutettava kansallisten menettelyjen mukaisesti /08 pm,team/pm/tia 8

9 5. Komissio ehdottaa eräitä koordinointimekanismeja, jotka liittyvät esimerkiksi yleisvaltuutusten tai yksittäisten taajuusoikeuksien myöntämiseen, kaupattavien taajuusalueiden määrittämiseen ja teknologia- ja palveluriippumattomuuden periaatteita koskeviin rajoituksiin. Yleisesti ottaen komissio ehdottaa näiden ja muiden asioiden yhdenmukaistamista välillä hyvin yksityiskohtaisesti komiteamenettelyjä käyttämällä ja toisinaan turvautuen ehdotetun markkinaviranomaisen apuun. 6. On keskusteltu perusteellisesti siitä, mitkä asiat vaatisivat yhdenmukaistamista, jotta komission ehdotuksissa esitetyt pääperiaatteet teknologia- ja palveluriippumattomuus, yleisvaltuutukset mieluummin kuin yksittäiset käyttöoikeudet sekä taajuuskauppa toteutuisivat. Valtuuskunnat eivät yleisesti hyväksy sitä, miten yksityiskohtaisella tasolla yhdenmukaistaminen ehdotetaan toteutettavaksi, ja näkemykset eroavat sen suhteen, millaiset asiat vaativat yhdenmukaistamista ja mistä syystä. Eräät valtuuskunnat ovat yleisesti kriittisiä tällaista yhdenmukaista varten ehdotettujen mekanismien suhteen. Eräät valtuuskunnat katsovat, että komissio menee liian pitkälle aikomuksessaan toteuttaa yhdenmukaistaminen komiteamenettelyjä käyttämällä, ja ehdotus käyttää "kiireellistä" komiteamenettelyä torjuttiin yleisesti. Viittaukset markkinaviranomaiseen on jätetty toistaiseksi odottamaan /08 pm,team/pm/tia 9

10 ii. 7 artikla -menettely ja korjaavat toimet 1. Komissio ehdottaa 7 artikla -menettelyn yksinkertaistamista ja järkeistämistä sellaisin uusin osatekijöin kuin yhteisön kuulemista edeltävä kansallinen kuuleminen sekä veton esittämisen jälkeistä uudelleen ilmoittamista koskevat selvemmät vaatimukset ja markkinakatsausten toteuttamisen aikataulu. Ehdotus vahvistaisi komission roolia menettelyssä, esimerkiksi rajat ylittävien markkinoiden tapauksessa, jossa komissio (markkinaviranomaisen avustamana) nimeäisi yrityksen, jolla on huomattava markkinavoima, ja määräisi korjaavia toimia. Lisäksi komissio esittää, että sille annettaisiin valtuudet vastaavat kuin sillä on huomattavan markkinavoiman määrittämisessä ja markkinoiden määrittelyssä vaatia kansallisia valvontaviranomaisia perumaan ehdottamansa korjaavia toimia koskevat toimenpiteet (korjaavia toimia koskeva veto). Komissio saisi myös mahdollisuuden säätää toimeenpanoa koskevia säännöksiä eräiden 7 artikla -menettelyyn kuuluvien osatekijöiden määrittelemiseksi, tarkoituksena esimerkiksi mahdollistaa ilmoittamista koskevien vaatimusten keventäminen. 2. Valtuuskunnat keskustelivat 7 artikla -menettelyä koskevasta komission ehdotuksesta useaan otteeseen. Useat valtuuskunnat hyväksyvät sen, että kansallisten sääntelyviranomaisten käytäntöjä olisi edelleen yhdenmukaistettava, mutta harvat kannattivat komission roolin vahvistamista tämän toteuttamiseksi. Jotkin toiset valtuuskunnat katsovat, että ehdotuksilla heikennettäisiin kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuutta, ja ne vastustavat jyrkästi ehdotettua korjaavia toimia koskevaa komission veto-oikeutta. Ehdotettuja korjaavia toimia koskevan ilmoittamisen osalta useimmat valtuuskunnat suhtautuvat epäilevästi siihen, onko komission tarpeen antaa sitovia täytäntöönpanosäännöksiä ei-sitovien suositusten sijasta. Valtuuskunnat eivät kannattaneet ehdotusta, jonka mukaan komissio tekisi korjaavia toimia koskevia päätöksiä sellaisten yritysten suhteen, joilla on huomattava markkinavalta rajat ylittävillä markkinoilla /08 pm,team/pm/tia 10

11 3. Komission ehdotuksen mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten olisi pystyttävä määräämään toimintojen eriyttämisestä poikkeustapauksissa markkinoilla, jos on todettu vakavia ongelmia tai jos muut senhetkiset korjaavat toimet eivät riitä. Koska toimintojen eriyttämisen määrääminen saattaa vaikuttaa infrastruktuurien kilpailuun ja kuluttajien hyvinvointiin, komission suostumus olisi tarpeen. 4. Keskusteluissa monet valtuuskunnat totesivat toimintojen eriyttämisestä saattavan olla hyötyä ja hyväksyivät periaatteen, mutta eräät niistä huomauttivat myös suuresta todistustaakasta, joka liittyy toimintojen eriyttämisestä määräämiseen. Lisäksi eräät valtuuskunnat vastustavat sitä, että asia edellyttäisi komission hyväksyntää. Toisaalta eräiden valtuuskuntien mukaan jäsenvaltiot voivat joka tapauksessa määrätä itse toimintojen eriyttämisestä, kun taas eräät toiset ovat valmiit hyväksymään sen viimeisenä ratkaisukeinona. Jotkin valtuuskunnat katsovat puolestaan, että toimintojen eriyttämisen ei pitäisi sisältyä ehdotetun direktiivin säännöksiin. iii. Täytäntöönpanokysymykset 1. Komission ehdotuksilla pyritään myös sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanon tehostamiseen. Ne sisältävät tätä varten kansallisia sääntelyviranomaisia, lainvalvontaa ja sisämarkkinakysymyksiä koskevia säännöksiä. Kansallisten sääntelyviranomaisten osalta ehdotetaan sääntelyjärjestelmän soveltamisen tehostamiseksi, että kansallisen sääntelyviranomaisen on oltava suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, että sääntelyviranomaisen johtajan erottamiselle asetetaan vähimmäisehdot ja että sääntelyviranomaisella on oma riippumaton budjetti ja riittävät henkilöstöresurssit. Kansallisen sääntelyviranomaisen olisi myös pystyttävä saamaan kaikki tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat tiedot, muun muassa sellaisesta verkkojen kehittämisestä (esim. NGN-arkkitehtuuri), jolla voi olla vaikutuksia tukkutasolla kilpailijoille tarjottaviin palveluihin /08 pm,team/pm/tia 11

12 2. Ehdotuksissa tarkastellaan myös komission nykyisiä valtuuksia yhdenmukaistamisen tai koordinoinnin osalta yhteisön tasolla joillakin aloilla, jotta tämän ansiosta teknisluonteisiin sääntelykysymyksiin ja teknologian muuttumisen esille nostamiin kysymyksiin pystytäisiin reagoimaan ajoissa ja koordinoidusti. 3. Jäsenvaltiot eivät ole vielä päässeet sopimukseen siitä, millä tavoin kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus on syytä varmistaa, ja jäljellä on myös erimielisyyksiä siitä, miten sääntelyviranomaisen johtajan erottamisen tapauksessa on meneteltävä. Useat jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa näiden säännösten suhteesta kunkin kansalliseen lainsäädäntöön ja rakenteesta, johon niiden toimivaltaiset viranomaiset kuuluisivat. 4. Yhdenmukaistamismenettelyjen osalta useimmat valtuuskunnat saattoivat hyväksyä, että komissio päätösten tekemisen sijasta antaisi suosituksia tapauksissa, joissa kansalliset sääntelyviranomaiset eivät suorita johdonmukaisesti sääntelytehtäviään. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan hyväksy ehdotettua komiteamenettelyä, ja ne kannattavat myös, että yhdenmukaistetun tai koordinoidun lähestymistavan täsmentäminen ehdotetussa luettelossa eriteltyjen aiheiden käsittelyä varten poistetaan. 5. Ehdotetuissa muutoksenhakua koskevissa säännöksissä vahvistetaan vähimmäisperusteet (kiireellinen tarve estää vakava ja peruuttamaton haitta on osoitettava) kansallisen sääntelyviranomaisen säätämän toimenpiteen keskeyttämiselle, ja otetaan käyttöön muutoksenhakujen raportointiin tarkoitettu mekanismi, jonka avulla tilannetta EU:ssa voidaan seurata. 6. Muutoksenhaun osalta keskusteltiin erityisesti komission saataville asetettavien tietojen luonteesta ja laajuudesta. Eräät valtuuskunnat kannattivat puheenjohtajavaltion tekstiä, toiset taas komission ehdotusta. Tätä kysymystä, samoin kuin kaikkia muita edellä mainittuja, on tarkasteltava edelleen /08 pm,team/pm/tia 12