Uksjärven koekalastus kesällä 2009
|
|
- Siiri Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uksjärven koekalastus kesällä 29 Tommi Välikangas Seppo Salonen RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/21
2 2
3 1 JOHDANTO Uksjärvi on Porin pohjoisosassa Ahlaisten ja Lampin kylien välillä lähellä Merikarvian rajaa sijaitseva tummavetinen järvi. Vesialueeltaan 11 ha kokoinen Uksjärvi on Porin kaupungin suurin järvi ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu 2 metriä. Valuma-alue on pääasiassa metsämaata. Järven vedenpintaa on laskettu 194 luvulla n. 6 cm. Järven pohjoispuolelle laskevat Haukijärvi ja Pirttijärvi, jotka ovat Uksjärveä selvästi pienempiä järviä. Uksjärvi laskee Uksjoen kautta Selkämereen Porin ja Merikarvian rajalla (Koivunen ym. 26). Uksjärven ongelmia ovat olleet happamuus, mataluus ja happikato. Uksjärven happamoitumista on aiemmin hoidettu kalkitsemalla. Vesikasvillisuuden niiton ja hoitokalastuksen sopivuutta järven hoitotoimenpiteiksi sekä ulkoisen kuormituksen määrän kartoittamista ja sopivia valuma-alueiden vesiensuojelutoimia on aiemmin pohdittu. Myös vedenpinnan nostomahdollisuutta 3 cm:llä sekä pohjapadon rakentamista järvestä laskevaan Myllyojaan kesäisten vedenpintojen palauttamiseksi on selvitetty (Koivunen ym. 26). Uksjärvellä on seurattu veden näkösyvyyttä vuonna 24 (heinäkuu lokakuu), jolloin järven keskinäkösyvyydeksi mitattiin 1,35 m, näkösyvyyden vaihdellessa 1 1,6 metrin välillä (Satavesi 24). Alueella seurattiin myös vedenpinnan korkeuden vaihteluita järven pohjoispäässä sijaitsevassa Pässinluodossa joulukuusta 24 maaliskuuhun 25. Vedenpinnan korkeuden vaihteluväliksi mitattiin tuolloin 3 cm. Uksjärven suurimpia ongelmia paikallisen järvenhoitoyhdistyksen mukaan ovat veden huono laatu, paha haju, mataloituminen sekä rehevöityminen (Leader ohjelman Karhuseutu Ry:n mediatiedote ). Pintavesien laatututkimuksessa vuosina 2 23 Uksjärven vedenlaatu todettiin tyydyttäväksi. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen suorittamassa leväkatsauksessa vuonna 22 Uksjärvellä ei havaittu merkittävästi levää 12 viikon seurantajakson aikana ( Järvellä on n. 6 vapaa-ajan asuntoa. Järvelle tehdyssä rantakaavassa vapaa-ajan tontteja on lisätty (Koivunen ym. 26). 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT Koekalastus suoritettiin käyttämällä seitsemää Nordic yleiskatsausverkkoa. Koekalastus suunniteltiin ja suoritettiin käyttämällä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen verkkokoekalastusohjeistusta (Kurkilahti & Rask 1999). Ohjeistuksen mukaisesti Uksjärvi jaettiin 15 m x 15 m ruutuihin, joista arvottiin ne ruudut, joihin verkot sijoitettiin. Myös verkkojen suunta rantaan nähden satunnaistettiin arpomalla neljän eri vaihtoehdon välillä. Järvi päädyttiin jakamaan kahteen syvyysvyöhykkeeseen koekalastustulosten luotettavuuden parantamiseksi. Yli 3 m syvyysvyöhykkeelle sijoitettiin pohjaverkkojen lisäksi välivesiverkot, joiden sijainti ja suunta myös satunnaistettiin. Koko järven pohjaverkot käsitettiin siis yhtenä vyöhykkeenä, jonka lisäksi syvälle alueelle (syvyys yli 3 m) tuli toiseksi vyöhykkeeksi n. 1 metrin syvyydessä olevat välivesiverkot. 3
4 Kuva 1. Koekalastussaaliin mittausta. Tarvittava verkkovuorokausimäärä on em. ohjeistuksen perusteella Uksjärven kokoiselle järvelle 15. Verkkojen jakautuminen välivesi- ja pohjavyöhykkeen välillä määritettiin näiden pinta-alojen suhteen mukaan. Syvän (syvyys yli 3 m) alueen pinta-alan suhde koko järven pinta-alasta oli n. 1 %, joten syvän vyöhykkeen välivesiverkkojen osuudeksi kaikista 15:sta verkosta määritettiin 2 verkkoa ja koko järven alalle jakautuvien pohjaverkkojen määräksi 13 kpl. Järven syvyystiedot saatiin aikaisemmin suoritettujen luotaustietojen ja karttojen perusteella. Yksikkösaaliit eri saalislajeille laskettiin käyttämällä painotettua keskiarvoa, joka otti huomioon eri syvyysvyöhykkeiden suhteellisen osuuden pyyntialueen pinta-alasta. Koekalastuksen yhteydessä järvestä otettiin vesinäytteet Limnos-noutimella veden laadullisia määrityksiä varten. Näytteet otettiin keskeltä järveä syvältä vyöhykkeeltä karttaruudusta E7 (Liite 1). Näytettä varten otettiin osanäytteet pohjalta, välivedestä sekä pinnalta. Osanäytteet sekoitettiin keskenään mahdollisimman kattavan otoksen saamiseksi. Kokonaisnäytteestä analysoitiin typpi- sekä fosforipitoisuus, ph-arvo, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaineet sekä biologinen hapenkulutus. Veden lämpötila ja näkösyvyys mitattiin keskiviikkona keskeltä järveä ruudusta E7 (Liite 1). Näkösyvyys oli 1,15 m. Veden lämpötila pohjalla (n. 4 m syvyydessä) oli 23 C ja pinnalla (n. 3 cm syvyydessä) 26 C. 4
5 Taulukko 1. Säätiedot ja veden lämpötila Uksjärvellä koekalastuksen aikana. Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Ilman lämpötila ( C) Pilvisyys (/8-8/8) /8 2/8 4/8 8/8 Tuulen suunta ja voimakkuus (heikko / kohtalainen Kohtalainen lounaistuultuuldetta Heikko Kohtalainen lounaistuuli, kohtalaista sa- lounais- / voimakas) Tyyntä Verkkojen pyyntiaika (h) 13,5 h 16 h 17 h 3 TULOKSET 3.1 Koekalastussaalis Uksjärven koekalastuksessa saatiin saaliiksi kuutta eri kalalajia: ahventa (Perca fluviatilis), haukea (Esox lucius), kiiskeä (Gymnocephalus cernuus), lahnaa (Abramis brama), sorvaa (Scardinius erythrophthalmus) sekä särkeä (Rutilus rutilus). Saalis koostui pääasiassa ahvenesta, särjestä, lahnasta sekä kiiskestä (kuva 3, kuva 4). Saaliin yhteispaino oli grammaa ja kappalemäärä yksilöä. Koekalastuksen yksikkösaalis eri syvyysvyöhykkeiden painotukset huomioiden oli 143 kpl/verkkovuorokausi sekä 2594 grammaa/verkkovuorokausi. Välivesiverkkojen saaliit koostuivat yksinomaan ahvenista ja särjistä. Välivesiverkoilla saadun saaliin osuus oli 9 % koko yksilömäärästä ja 7 % painosta. Kuva 2. Koekalastussaalista. 5
6 Taulukko 2. Uksjärven koekalastuksen saalistietoja kesältä 29. N = kappalemäärä, N % = lajin yksilömäärän osuus koko kalasaaliin yksilömäärästä, g % = lajin paino-osuus koko kalasaaliin painosta. Laji N (kpl) Paino (g) Osuus saaliista (N %) Osuus saaliista (g %) Ahven ,2 % 3,9 % Hauki 1 62, % 1,6 % Kiiski ,6 % 1,3 % Lahna ,4 % 13,1 % Sorva ,7 % 3,3 % Särki ,7 % 49,8 % Taulukko 3. Uksjärven koekalastuksen saalistietoja kesältä 29. Tunnuslukuja lajeittain. Ahven Hauki Kiiski Lahna Sorva Särki Pituuden keskiarvo (cm) 9,96 47, 7,14 2,99 14,37 11,49 Pituuden keskihajonta (s) 2,9,89 3,29 1,97 2,75 Pituuden keskiarvon keskivirhe (SE),1,8,46,32,8 Pituuden minimi (cm) 5,4 3,7 9,4 9,9 4,5 Pituuden maksimi (cm) 27,4 1,5 26,4 19,5 28,5 Painon keskiarvo (g) 14,3 62 4,16 98,43 33,68 17,69 Painon keskihajonta (s) 24,3 1,47 36,2 11,92 16,55 Painon keskivirhe (SE),84,13 5,4 1,96,5 Painon minimi (g) 1,5 <1 21, 9, 2, Painon maksimi (g) 239, 11, 179, 69, 254, Taulukko 4. Uksjärven koekalastuksen ahvenien ja särkien saalistiedot syvyysvyöhykkeittäin. N = on kappalemäärä, N % = lajin kappalemäärän osuus koko kalasaaliin kappalemäärästä, g % = lajin biomassan osuus koko kalasaaliin biomassasta. Pohjaverkot Välivesiverkot Ahven Särki Ahven Särki N (kpl) Paino (g) N % 36,23 % 51,64 % 68,6 % 31,94 % g % 27,95 % 5,16 % 7,43 % 29,57 % Pituuden keskiarvo (cm) 9,83 11,58 1,64 1,67 Pituuden keskihajonta (s) 3,9 2,74 1,3 2,58 Pituuden keskiarvon keskivirhe (SE),12,9 1,14,33 Pituus minimi (cm) 5,4 4,5 7,25 7,9 Pituus maksimi (cm) 27,4 28,5 15,6 19,7 Painon keskiarvo (g) 14,27 17,97 14,49 12,97 Painon keskihajonta (s) 25,87 4, 9,39 3,14 Painon keskivirhe (SE),98,13,82,41 Paino minimi (g) 1,5 5, 3, 8, Paino maksimi (g) 239, 43, 17, 24, Särki oli sekä kappalemäärältään, että biomassaltaan runsain laji (taulukko 4, kuva 3, kuva 4). Myös yksikkösaaliiltaan särki oli runsain (taulukko 5, kuva 5, kuva 6). Ainoastaan välivesiverkoissa särki ei ollut yleisin saalislaji (taulukko 4, taulukko 5). 6
7 Taulukko 5. Uksjärven verkkokoekalastuksen yksikkösaaliit eri saalislajeilla. Yksikkösaaliit ilmoitettu koko järven osalta sekä syvyysvyöhykkeittäin. Ahven Kiiski Lahna Sorva Särki Yksikkösaalis kpl/verkkovrk Yksikkösaalis g/verkkovrk Pohjaverkot Yksikkösaalis kpl/verkkovrk Yksikkösaalis g/verkkovrk Välivesiverkot Yksikkösaalis kpl/verkkovrk Yksikkösaalis g/verkkovrk Toiseksi runsain saalislaji oli ahven (taulukko 4, kuva 3, kuva 4). Myös yksikkösaaliltaan ahven oli toiseksi yleisin saalislaji poikkeuksena välivesiverkot, joissa ahven oli yleisin (taulukko 5, kuva 5, kuva 6). Kolmanneksi yleisin saalislaji lukumääräisesti oli kiiski, mutta ei biomassaltaan (taulukko 4, taulukko 5, kuvat 3-6). llisesti lahnaa saatiin vähemmän kuin kiiskeä, mutta kokonaisbiomassaltaan lahnasaalis oli suurempi (taulukko 4, taulukko 5, kuvat 3-6). Saaliiksi saatiin lisäksi pienet määrät sorvaa sekä yksi hauki (taulukko 4, taulukko 5, kuvat 3-6). Lahna 2 % Sorva 2 % Ahven 39 % Särki 51 % Kiiski 6 % Hauki % Kuva 3. Eri kalalajien yksilömäärien suhteelliset osuudet kokonaisyksilömäärästä. 7
8 Lahna 13 % Sorva 3 % Ahven 31 % Särki 5 % Hauki 2 % Kiiski 1 % Kuva 4. Eri kalalajien biomassojen suhteelliset osuudet kokonaisbiomassasta Kpl / verkkovrk Ahven Kiiski Lahna Sorva Särki Kuva 5. Verkkokoekalastuksen keskimääräiset yksilösaaliit ( kp /verkkovrk). 8
9 g / verkkovrk Ahven Kiiski Lahna Sorva Särki 86 Kuva 6. Verkkokoekalastuksen keskimääräiset yksikkösaaliit (g/verkkovrk). 3.2 Uksjärven yleisempien saalislajien pituusjakaumat Verkkokoekalastuksissa saatujen särkien keskipituus oli 11,49 cm ja keskipaino 17,69. Särkien pituus vaihteli välillä 4,5 28,5 cm ja paino välillä g (taulukko 3). Suurin osa saaliiksi saaduista särjistä sijoittui pituusluokkaan 8-8,9 cm (kuva 7). 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 1-1,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 7. Saaliiksi saatujen särkien lukumäärät pituusluokittain. 9
10 Pohjaverkoilla saatujen särkien keskipituus oli 11,58 cm ja keskipaino 17,97 g. Särkien pituus vaihteli välillä 4,5 28,5 cm ja paino välillä 5 43 g (taulukko 4). Suurin osa pohjaverkoilla saaliiksi saaduista särjistä sijoittui pituusluokkaan 8-8,9 cm (kuva 8) ,9 Pituusluokat (cm) Kuva 8. Saaliiksi saatujen särkien lukumäärät pituusluokittain pohjaverkoilla ,9 Pituusluokat (cm) ,9 2-2,9 Kuva 9. Saaliiksi saatujen särkien lukumäärät pituusluokittain välivesiverkoilla. Välivesiverkoilla saatujen särkien keskipituus oli 1,67 cm ja keskipaino 12,97 g. Särkien pituus vaihteli välillä 7,9 19,7 cm ja paino välillä 8 24 g (taulukko 4). Suurin osa välivesiverkoilla saaliiksi saaduista särjistä sijoittui pituusluokkaan 8-8,9 cm (kuva 9). 1
11 ,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 1. Saaliiksi saatujen ahventen lukumäärät pituusluokittain. Verkkosaaliin ahventen keskipituus oli 9,96 cm ja keskipaino 14,3 g. Ahventen pituus vaihteli välillä 5,4 27,4 cm ja paino välillä 1,5 239 g (taulukko 3). Suurin osa saaliiksi saaduista ahvenista sijoittui kokoluokkaan cm (kuva 1) ,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 11. Saaliiksi saatujen ahventen lukumäärät pituusluokittain pohjaverkoilla. Pohjaverkoilla saatujen ahventen keskipituus oli 9,83 cm ja keskipaino 14,27 g. Ahventen pituus vaihteli välillä 5,4 27,4 cm ja paino välillä 1,5 239 g (taulukko 4). Suurin osa pohjaverkoilla saaliiksi saaduista ahvenista sijoittui pituusluokkaan 9-9,9 cm (kuva 11). 11
12 ,9 2-2,9 Pituusluoka (cm) Kuva 12. Saaliiksi saatujen ahventen lukumäärät pituusluokittain välivesiverkoilla. Välivesiverkoilla saatujen ahventen keskipituus oli 1,64 cm ja keskipaino 14,49 g. Ahventen pituus vaihteli välillä 7,25 15,6 cm ja paino välillä 3 17 g (taulukko 4). Suurin osa pohjaverkoilla saaliiksi saaduista ahvenista sijoittui pituusluokkaan 1-1,9 cm (kuva 12) ,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 13. Saaliiksi saatujen kiiskien lukumäärät pituusluokittain. Verkkosaaliin kiiskien keskipituus oli 7,14 cm ja keskipaino 4,16 g (taulukko 3). Kiiskien pituus vaihteli välillä 3,7 1,5 cm ja paino välillä <1 11 g (taulukko 4). Suurin osa saaliiksi saaduista kiiskistä sijoittui kokoluokkaan cm (kuva 13). 12
13 ,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 14. Saaliiksi saatujen lahnojen lukumäärät pituusluokittain. Verkkosaaliin lahnojen keskipituus oli 2,99 cm ja keskipaino 98,43 g (taulukko 3). Lahnojen pituus vaihteli välillä 9,4 26,4 cm ja paino välillä g (taulukko 4). Suurin osa saaliiksi saaduista lahnoista sijoittui kokoluokkaan cm (kuva 14) ,9 2-2,9 Pituusluokat (cm) Kuva 15. Saaliiksi saatujen sorvien lukumäärät pituusluokittain. Verkkosaaliin sorvien keskipituus oli 14,37 cm ja keskipaino 11,92 g (taulukko 3). Sorvien pituus vaihteli välillä 9,9 19,5 cm ja paino välillä 9 69 g (taulukko 4). Suurin osa saaliiksi saaduista sorvista sijoittui kokoluokkaan 14-14,9 cm (kuva 15). 13
14 3.3 Veden laatu Veden laadun mittaustulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Uksjärven veden laadun mittaustulokset otetusta näytteestä. analyysi tulos mittausepävarmuus BOD7 < 3 mg/l kokonaisfosfori 45 µg/l ± 5 kiintoaine < 2, mg/l ph 6,9 ±,3 sähkönjohtavuus 12 µs/cm ± 18 kokonaistyppi < 1, mg/l väriluku 8 Pt mg/l 4 TULOSTEN TARKASTELU Verkkokoekalastuksen kokonaissaalis oli keskimäärin 2,5 kg/koeverkko, mikä osoittaa Uksjärven olevan kalastonsa koon puolesta rehevöitynyt järvi. Myös kalakannan rakenne on koeverkkokalastuksen perusteella rehevälle järvelle tyypillinen, sillä särkikalojen massaosuus on 2/3 koko koekalastussaaliista. Lisäksi petokaloja (hauki ja suuret ahvenet) saaliissa esiintyy vain vähän, vaikka huomoitaisiin sekin seikka, että hauen osalta koekalastusmenetelmä on vähemmän luotettava kuin yksilömäärältään runsaampien lajien. Kalakanta on tiheä, mikä näkyy myös koekalastussaaliissa. Aiempien tutkimuksien perusteella järven koko kalakannan kooksi voitaisiin koekelastuksen perusteella arvioida 175 kg/ha. Vaikka varsinaisia ikämäärityksiä ei tehty, kertovat saaliin eri lajien pituusjakaumat omaa kieltään. Pituusjakaumien huiput kertovat karkeasti eri ikäluokkien keskimääräisistä pituuksista kesällä 29. Pienin varauksin voidaan arvella että särjen ensimmäisten ikävuosien kasvuvauhti on Uksjärvessä keskimääräistä heikompaa verrattuna muihin vastaaviin järviin. Vastaava ahvenen kasvu vaikuttaisi keskimääräiseltä, samoin lahnan ja sorvan kasvu (Koli 1994, 22). Varsinaisten ikämäärityksien puuttuessa edellä esitettyyn pohdintaan on kuitenkin syytä suhtautua varovaisesti. On kuitenkin selvää, että verkkokalastussaaliissa esiintyneet yleisimmät lajit eivät ole Uksjärvessä erityisen nopeakasvuisia. Veden laatumittaus viittaa samaan suuntaan kuin koekalastustuloskin. Fosforin määrä vastaa tasoa, joka lähentelee jo erittäin reheväksi luokiteltua. Typen määrässä näkyy, että peltomaan osuus on valuma-alueella vähäinen, joskin typen määrä vedessä on luontaisesti pienimmillään loppukesällä. Biologinen hapenkulutuksen (BOD7) taso on suhteellisen vähäinen, minkä perusteella happikatoa ei ole odotettavissa ainakaan normaaleina talvina. Väriluku kertoo järven veden humusleimasta. Järven ph on normaali, eikä veden happamuustaso rajoita minkään eliöryhmän menestystä. Toisaalta nyt ei analysoitu veden puskurikykyä, joten ei voida sanoa tarkemmin, kuinka hyvin järven vesi kestää esim. mahdollisia happaman veden pulsseja. Yhteenvetona voidaan todeta, että Uksjärvi on melko tyypillinen satakuntalainen rehevä ruskeavetinen järvi, jonka kalakanta on runsas, joskin särkikalavaltainen. Kalakannan määrän ja rakenteen perusteella ainakaan viime vuosina ei ole ollut ongelmia happamuuden ja hapen osalta. Vaikka tumma vesi osaltaaan rajoittaa levätuotantoa, saattaa sinileväesiintymiä näkyä joinakin vuosina veden korkean ravinnetason vuoksi. Sinileväongelmat jäänevät kuitenkin edellä mainitusta syystä silloinkin suhteellisen pieniksi ja lyhytkestoisiksi. 14
15 5 JATKOTOIMIEN POHDINTAA Yhden koekalastuksen ja suppean vesinäytteen oton perusteella ei tietenkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voida järven tilasta tehdä. Uksjärven tilaa voidaan kuitenkin luonnehtia tyydyttäväksi. Olemassa olevia ongelmia on kuitenkin helpoin hoitaa ja uusien syntymistä helpompi estää, kun järven tilaan pyritään vaikuttamaan jo silloin, kun tilanne ei ole vielä kovin paha. Järven hoitotoimiksi on aiemmin esitetty (Koivunen ym. 26) vesikasvillisuuden niittoa, hoitokalastusta, ulkoisen kuormituksen määrän kartoittamista, valuma-alueen vesiensuojelutoimia ja vedenpinnan nostoa. Nämä kaikki ovat oikean suuntaisia toimia, joskin niiden tehokkudessa on eroja. Vesikasveja niittämällä järvestä poistuu ravinteita, mikäli kasvimassa viedään pois. Suurin merkitys niitolla lienee kuitenkin virkistyskäytön helpottumisessa. Rehevien järvien kalakannan rakenteeseen ja määrään sekä parhaassa tapauksessa myös veden laatuun voidaan vaikuttaa särkikalojen poistopyyntikalastuksen avulla. Käytännössä sen toteuttaminen esim. nuottaamalla riittävällä voimakkuudella Uksjärvellä ei ole ensisijainen toimi, koska se on melko kallista (vuositasolla puhuttaisiin kymmenistä tuhansista euroista), eivätkä tulokset ole vuorenvarmoja. Kalaston poisto ei sinällään myöskään poista veden laadun ongelmien perussyytä eli veden ravinteisuutta. Uksjärven tapauksessa varmempaa olisi kiinnittää huomiota valuma-alueelta tulevaan ravinnekuormitukseen ja pohtia voidaanko kuormitusta vähentää tehostamalla metsä- ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Ainakin niiden järven virkistyskäyttäjien, joilla on metsä- ja maataloustoimintaa omistamillaan kiinteistöillä, tulisi käydä tämä pohdinta läpi. Tätä helpottaisi ulkoisen kuormituksen määrän nykytilanteen kartoittaminen, mikä voitaisiin tehdä järveen laskevien suurimpien ojien veden laatua ja virtauksen määrää analysoimalla. Rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmät on saatettava jätevesiasetuksen mukaiselle tasolle vuoden 213 loppuun mennessä, joten tähän asiakokonaisuuteen liittyvät mahdolliset epäkohdat poistuvat lainsäädännön kautta. Veden pinnan nosto lisäisi järven vesitilavuutta, mikä esim. ankarina talvina helpottaisi järven happitilannetta. 6 LÄHTEET Karhuseutu Ry: Leader ohjelman mediatiedote Koivunen, S., Nukki, H. & Salokangas, S. 26: Satakunnan vesistöt. Käyttö ja kunnostustarpeet. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 12. ISBN Koli, L. 1994: Retkeilijän kalaopas. Iänmääritys ja kasvu, s Keuruu, 167 s. Koli, L. 22: Suomen kalat. Porvoo, 357 s. Kurkilahti, M. & Rask, M Verkkokoekalastukset. Teoksessa Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.), Kalataloustarkkailu, periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, riistan- ja kalantutkimus: ISBN Satavesi 24: Oman vesistön seuranta Satakunnassa. Raportti, Lounais-Suomen ympäristökeskus, 19 s. 15
16 Liite 1. Uksjärven verkkokoekalastusruudukko. 16
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKeikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI
Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotMERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotHankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus
Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotKOEKALASTUSRAPORTTI. Iso-Valkeinen (länsi) Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi)
KOEKALASTUSRAPORTTI Iso-Valkeinen (länsi) 2015 Koekalastusraportti Iso-Valkeinen (länsi) 2015 1 Sisällys 1 Iso-Valkeisen länsipuoli... 3 2 Tulokset... 5 3 Johtopäätökset... 9 4 Lähteet... 11 Kuopion kaupungin
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN KALASTONSEURANTA VUOSINA
Opinnäytetyö AMK Kala- ja ympäristötalous Nkalas12 2016 Heikki-Pekka Harju LITTOISTENJÄRVEN KALASTONSEURANTA VUOSINA 1995 2015 OPINNÄYTETYÖ (AMK ) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
Lisätiedot