Maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistetty Hallintojohtaja Matti Hilli, p Valmistelutyö jakaantuu neljään vaiheeseen:

Transkriptio

1 Hallitus TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Hallitus 91 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Jaana Heidenstrauch, p Maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistetty Hallintojohtaja Matti Hilli, p Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat anta neet ohjeet maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käyn nis tä misen valmistelusta. Valmistelutyössä ovat mukana maakuntien liitot, kunnat, sai raan hoi to pii rit, pelastuslaitokset, maakuntien kannalta keskeiset kun tayh ty mät sekä ELY-keskukset, TE-toimistot ja aluehallintovirastot. Valmistelutyö jakaantuu neljään vaiheeseen: (1) Esivalmistelu saakka. Esivalmistelu kestää valmisteilla olevien sote-järjestämislain ja maa kun talain voimaantuloon saakka. Esivalmistelun tarkoituksena on luoda edel ly tyk set tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä maa kun tien toiminnan käynnistämiselle. Lisäksi selvitetään tukipalveluiden siir tä mis tar peet kunnista ja kuntayhtymistä maakuntaan. (2) Väliaikainen valmistelutoimielin lukien. Sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolait on suunniteltu tu levak si voimaan , jolloin valmisteluvastuu siirtyy väliaikaiselle valmis te lu toi mi eli mel le. Toimielin vastaa ensimmäisten maakuntavaalien valmis te lus ta sekä maakunnan toiminnan ja hallinnon teknisestä valmistelusta sii hen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntahallitus ase tet tu. (3) Maakunnan toiminnan käynnistämisvaihe Maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi vuoden 2018 presidentinvaalien en sim mäi sen kierroksen yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa Valittu maakuntahallitus käynnistää vuoden 2019 talousarvion val mis te lun, maakuntastrategiatyön sekä maakuntajohtajan ja so te-jär jestä mis joh ta jan sekä muiden keskeisten viranhaltijoiden virkojen täyttämisen. (4) Maakuntien toiminta käynnistyy Hallituksen linjauksen mukaiset tehtävät siirtyvät maakuntahallinnolle lukien. Maakuntavaltuustot päättävät palvelutuotannon or ga nisoin nis ta. Uudenmaan maakuntaliitto on käynnistänyt esivalmistelun pi detyl lä kick-off-seminaarilla ja kutsunut kokoon esivalmistelun käyn nis tä mis-

2 ko kouk sen pidettäväksi elokuun 2016 lopulla. HSY ja HSL-kuntayhtymät ei vät ole mukana esivalmistelutyössä. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat lisäksi käynnistäneet PKS:n eril lis rat kaisun selvitystyön. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää mahdollisen eril lis rat kai sun vaatiman lainvalmistelun käynnistämisestä ennen Uu denmaan liiton esivalmistelun käynnistämiskokousta. Kuntayhtymät eivät ole mu ka na erillisratkaisun selvitystyössä. Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen p Pitkään jatkunut työmatkasukkuloinnin kasvu on pysähtynyt ja jopa kääntynyt las kuun. Pääkaupunkiseudulle muualta töihin sukkuloivien määrä oli 2013 noin työssäkäyvää. Erityisesti on vähentynyt sukkulointi Helsingin seu dun kehyskunnista. Kauempaa tulevan sukkuloinnin määrät puolestaan ovat vaihdelleet rajusti viime vuosina. Uusimmat tilastotiedot työ mat ka suk kuloin nis ta, sekä tietoja havainnollistavia karttoja ja graafeja on koottu lyhyeksi kat sauk sek si. Kuntia joiden työllisistä yli puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla ovat: Kirkko num mi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Myös Järvenpäässä, Vih dissä ja Siuntiossa yli 44 % työssäkäyvistä työskentelee PK-seudulla. Pääkaupunkiseudun sisällä työmatkasukkuloinnin suhteet ovat muuttuneet. Hel sin kiin töihin tulevien määrä on pudonnut, Espoossa lukumäärät ovat melko lailla samat kuin edellisenä vuonna, mutta Vantaalle töihin tulevien määrä on kasvanut, erityisesti Helsingistä ja Espoosta. Päivitetty karttasarja ja muut tiedot löytyvät myös HSY:n verkkosivuilta osoittees ta: Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Tietoyhteistyöyksikön päällikkö Sirpa Joukainen, p Erityisasiantuntija Heikki Levola, p HSY:n laatima Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 esittelee ase ma kaa va va ran toa ja muita maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauk sen painopiste on asumisen asemakaavavarannossa, jonka määrä ku va taan jaoteltuna kerrostalo- ja pientalovarantoon. Varannon sijaintitieto esi te tään kaupunginosittain yleistettynä sekä asumisen varannon että toimi ti la va ran non osalta. Tonttivarantokatsauksen lähtötietona on uusin Seutu RA MA VA-ai neis to, mikä kuvaa pääkaupunkiseudun tilannetta viime vuoden vaih tees sa. Katsauksessa on esitetty myös arvio asumisen ase ma kaava va ran non ajallisesta riittävyydestä, mikä suhteuttaa varannon määrän val tion ja kuntien sopimiin tavoitteisiin. Ajallinen riittävyys on nyt arvioitu ver taa mal la varannon määrää Maankäytön, asumisen ja liikenteen so pimuk ses sa (MAL) määriteltyihin kunnittaisiin asun to tuo tan to tavoit tei siin.

3 Pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2016 alussa noin 7,1 miljoonaa ker ros neliö met riä asumisen laskennallista asemakaavavarantoa, mistä ker ros ta lova ran non osuus oli noin 2,8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Asumisen varanto ko ko nai suu des saan on pysynyt käytännössä samana vuoden takaiseen tilan tee seen verrattuna. Kerrostalovaranto on hieman kasvanut ja pien ta lova ran to on lähes vastaavasti vähentynyt. Asuinkerrosalan kaavoitus on painot tu nut selvästi kerrostaloihin vuonna Tyhjillä ja melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli noin neljä mil joo naa kerrosneliömetriä, josta yli puolet on kerrostalovarantoa. Ker rosta lo va ran to keskittyy isoihin rakentamiskohteisiin, kuten Kalasatamaan, Jät kä saa reen ja Kivistöön, kun taas pientalovaranto jakautuu huo mat ta vasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Tyhjien ja melkein tyhjien tonttien asumisen varanto vastaa noin kolmen ja puolen vuoden asun to tuo tantoa pääkaupunkiseudulla. Huomioitavaa on, että varannon todelliset käyttöön ot to mah dol li suu det riippuvat monesta tekijästä, kuten maan omis tussuh teis ta ja maanomistajan halukkuudesta käynnistää rakentaminen. Pienta lo va ran non suurin yksittäinen omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja pe rikun nat, ja kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa. Toimitilavarantoja (pääkäyttötarkoitukset K, T ja Y) on pää kau pun ki seu dulla huomattavasti enemmän kuin asumisen varantoa. Liike- ja toi mis to ti la varan non (K) määrä oli noin 6,3 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta noin 4,8 mil joo naa sijaitsi tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla. Tyhjien ja melkein tyhjien toimitilatonttien varannon määrä on otettu mukaan katsaukseen uutena tun nus lu ku na. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. Ilmanlaatu vuonna 2015 ja katsaus kevään 2016 ilmanlaatuun Ilmansuojeluasiantuntija Päivi Aarnio p Projektitutkija Nelli Kaski p Vuonna 2015 ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kui ten kin ilmanlaatua heikensi erityisesti katupöly keväällä sekä pai kal lises ti ajoittain myös autojen pakokaasut, puunpolton savut ja laivojen pa kokaa sut. Ilmanlaadun kannalta ongelmallisimpia alueita olivat Helsingin keskus tan vilkasliikenteiset katukuilut ja pientaloalueet, joilla suositaan puunpolt toa. Kaukokulkeumatilanteet ja inversiot eivät aiheuttaneet merkittäviä il man laa tu epi so de ja ja ilmansaasteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat pää sään töi ses ti edellisvuotta matalampia. Pääkaupunkiseutu on il man laadul taan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Katupölykausi oli keväällä 2015 poikkeuksellisen vaikea. Pää kau pun ki seudul la oli katupölyn takia huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja selväs ti edellisvuotta enemmän. Leppävaarassa mitatut tuntipitoisuudet olivat maa lis kuun 17. ja 18. päivinä pahimmillaan yli 1000 µg/m3 ja vuo ro kau si pitoi suu det yli 250 µg/m3, jollaisia ei ole havaittu kymmeneen vuoteen. Typpidioksidipitoisuudet ylittivät edelleen vuosiraja-arvon Helsingin vil kas liiken tei sis sä katukuiluissa kuten Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. EU-komis sion myöntämä jatkoaika päättyi vuoden 2015 alussa, ja siten ra ja-ar-

4 voa ei saavutettu määräajassa. Raja-arvon ylitysalue on kuitenkin pie nenty nyt, esimerkiksi Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla typ pi diok si din vuosipitoisuus oli viidettä vuotta raja-arvon alapuolella. Typ pi diok si din pitoisuudet ylittivät vuorokausiohjearvon Töölöntullissa maa lis kuus sa sekä elo-joulukuussa. Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä oh je ar vo ylittyi maalis-, loka- ja marraskuussa sekä Mannerheimintiellä ja Lep pä vaa ras sa maaliskuussa. Pienhiukkasten keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi edellisvuotta mata lam pia ja selvästi alle vuosiraja-arvon. Myöskään WHO:n ter veys pe rustei nen vuosiohjearvo ei ylittynyt vuonna WHO:n vuorokausiohjearvon yli tys päi viä oli vähän, nollasta neljään mittausasemasta riippuen. Pien hiukkas ten kaukokulkeumat olivat lieviä ja ne heikensivät ilmanlaatua vain lyhyt ai kai ses ti, esim ja Hengitettävien hiukkasten vuosi- tai vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mit taus ase mal la. Kuitenkin hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylit tyi Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Tikkurilassa, Töölöntullissa sekä Hä meen lin nan väylän varrella. WHO:n vuosiohjearvo ylittyi vil kas lii ken teisis sä ympäristöissä eli Töölöntullin ja Mäkelänkadun katukuiluissa. Merkittäviä otsonin kaukokulkeumia ei esiintynyt. Sekä terveysperusteiset et tä kasvillisuusvaikutusten perusteella annetut pitkän ajan tavoitteet ovat ylit ty neet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana, mutta vuonna 2015 pitoisuudet jäivät niiden alapuolelle. Syöpävaarallisen bent so(a)pyree nin pitoisuuksia mi tat tiin pientaloalueilla Lintuvaarassa ja Vartiokylässä, kau pun ki taus ta-ase mal la Kalliossa sekä vilkasliikenteisessä katukuilussa Mä ke län ka dul la. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät tavoitearvon ala puo lel la, jos kin Lintuvaaran pientaloalueella mitattu vuosipitoisuudet oli lä hel lä sitä. Puun polt to aiheutti ajoittain korkeita pienhiukkaspitoisuuksia pien ta lo aluei den mittausasemilla. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja metallien pitoisuudet olivat ma ta lia eivätkä ylittäneet normeja. Metallipitoisuudet vuonna 2014 käyn nisty neen jätevoimalan vaikutusalueella olivat edelleen matalia ja muutenkin jätevoimalan vaikutus ilmanlaatuun oli hyvin vähäinen. Tiukennetut nor mit laivaliikenteen rikkidioksidipäästöille näkyivät Hernesaaressa mi ta tuis sa rikkidioksidin pitoisuuksissa: rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo las ki 2014 mitatusta 3 µg/m3:sta yhteen µg/m3:een vuonna Vuonna 2015 pääkaupunkiseudun eri päästölähteiden yhteenlasketut hiukkas pääs töt vähenivät vuoteen 2014 verrattuina noin 17 %, typenoksidien pääs töt noin 5 % ja rikkidioksidipäästöt noin 9 %. Pääkaupunkiseudun ener gian tuo tan to väheni kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keväällä 2016 mitatut katupölyn pitoisuudet olivat edellisvuotta ma ta lampia. Maaliskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateinen. Katujen pölyä mi nen alkoi 11.3., jonka jälkeen hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylit tyi monilla mittausasemilla useina päivinä, mutta pitoisuudet pysyivät suh teel li sen maltillisina. Huhtikuu oli sateinen ja pahin katupölykausi oli ohi huh ti kuun puoleenväliin mennessä. Toukokuun alkupuolella lämpötila nousi ke säi siin lukemiin ja päivät olivat kuivia ja aurinkoisia, ja yksittäisiä hiuk kasten raja-arvotason ylityksiä esiintyi vielä toukokuussakin.

5 Toukokuun loppuun mennessä hengitettävien hiukkasten raja-arvotason yli tys päi viä (vuorokausikeskiarvo on yli 50 µg/m3), oli ollut Man ner hei mintiel lä 5, Mäkelänkadulla 12, Leppävaarassa 13, Hämeenlinnanväylällä 15 ja Tik ku ri las sa 1. Raja-arvo ylittyy, jos ylityspäiviä on vuoden aikana yli 35. Helsingissä katupölyä pölyämistä torjuttiin kastelemalla katuja useaan kertaan kosteutta sitovalla kalsiumkloridiliuoksella. Myös Vantaan ja Espoon ka tu ja sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämiä pääväyliä kasteltiin kal sium klo ri di liuok sel la muutamia kertoja pahimpina pölypäivinä. Keväällä typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi usealla mit taus ase mal la. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo 70 µg/m3 ylittyi tammi kuus sa Helsingin keskustassa, Leppävaarassa, Hämeenlinnanväylällä ja Mä ke län ka dul la sekä toukokuussa Mäkelänkadulla. Hengitettävien hiukkas ten vuorokausiohjearvo 70 µg/m3 ylittyi maalis- ja huhtikuussa Lep pävaa ran ja Hämeenlinnanväylän mittausasemilla. Alkuvuonna ei ollut voimak kai ta pienhiukkasten tai otsonin kaukokulkeumia. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna raportti on HSY:n verk ko sivul la osoitteessa Kevään ilmanlaatukatsaus on luettavissa HSY:n verkkosivuilla osoitteessa: Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina Yksikönpäällikkö Tarja Koskentalo, p Ilmansuojeluasiantuntija Päivi Aarnio, p Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Helsingin seudun lii ken ne (silloinen YTV) sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kau pun git valmistelivat vuosina ilmansuojelun toi min ta oh jelmat vuosille Ohjelmien tavoitteena on, että epäpuhtauksien pi toi suu det alenevat pysyvästi raja-arvojen alapuolelle. Lisäksi tavoitteena on yleisesti ilmanlaadun parantaminen ja ilman epäpuhtauksien haitallisten vai ku tus ten vähentäminen. Toimintaohjelmien toteutumista on seurattu vuosittain ja tulokset on ra portoi tu ympäristöministeriölle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. HSY on laa tinut raportin HSY:n seutu- ja ympäristötiedon sekä jätehuollon il man suo jelun toimintaohjelman toteutumista vuonna Raportti on toimitettu sekä ym pä ris tö mi nis te ri öön että Uudenmaan ELY-keskukseen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä HSL raportoivat erikseen omien ohjelmiensa toteutumisesta. Ilmansuojelun toimintaohjelmien toimenpiteiden avulla ei ole onnistuttu laske maan typpidioksidipitoisuuksia raja-arvon alapuolelle. HSY on ollut muka na valmistelemassa Helsingin uutta ilmansuojelusuunnitelmaa, joka tulee voi maan vuoden 2017 alussa, jolloin vanha suunnitelma päättyy. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ilmansuojelun toi min ta-

6 oh jel man toteutuminenvuonna raportti on HSY:n verkkosivulla osoitteessa: ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2015.pdf Toimitusjohtajan päätökset täyttöluvista Hallintosihteeri Jaana Heidenstrauch, p Luettelo toimitusjohtajan päätöksistä on liitteenä. Ehdotus (RI): Päätös: Liite: Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Toimitusjohtajan päätökset täyttöluvista.