Päätös Nro 42/2011/1 Dnro ESAVI/44/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 42/2011/1 Dnro ESAVI/44/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Boliden Harjavalta Oy:n Lammaisten läjitysalueen IVa sulkemissuunnitelma ja siihen sisältyvien, voimassa olevasta ympäristöluvasta poikkeavien rakenneratkaisujen hyväksyminen, Harjavalta HAKIJA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 2 c) ja 13 d) VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2004/1 myöntänyt Harjavalta Copper Oy:n (nykyisin Boliden Harjavalta Oy) Harjavallan teollisuuslaitosten toimintaan ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään nro 05/0475/1 ( ) muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteita koskevaa lupamääräystä 42. Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään taltionumero 689 ( ) edellä mainitun lupamääräyksen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 29/2009/1 ( ) muuttanut muun muassa ympäristöluvan lupamääräyksiä Voimassa olevan luvan kaatopaikkojen pintarakenteita koskevat lupamääräykset 39 46, 49 ja 51 sekä kaatopaikkatoiminnan lopettamista koskeva lupamääräys 61, joista lupamääräys 42 sellaisena kuin se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden em. päätöksellä sekä lupamääräykset sellaisina, kuin ne ovat muutettuina Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 29/2009/1, kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 "Uusien kaatopaikkojen pohjarakenteita ja kaikkien kaatopaikkojen pintarakenteita koskevat määräykset Pintarakenteessa on oltava 0,5 metriä paksu mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm paksu HDPE-muovi tai muu ominaisuuksiltaan vastaava keinotekoinen eriste. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei tarvitse asentaa keinotekoista eristettä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiivistyskerroksessa 0,5 metriä paksun mineraalisen tiivistyskerroksen sijasta voidaan käyttää myös bentoniittimattoa, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-10 m/s. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa siten, että pintarakenteessa on mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-8 m/s ja paksuus 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm paksu HDPE-muovi tai muu ominaisuuksiltaan vastaava keinotekoinen eriste. 40. Pinnan tiivistysrakenteen päälle on asennettava vähintään 0,5 m paksu kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava 1,0 m paksu pintakerros. Kerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. Pintakerros on nurmetettava. Kuivatuskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa asentamalla pinnan tiivistysrakenteen päälle vähintään 0,5 m paksu kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1,0*10-4 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on tällöin asennettava 1,0 m paksu pintakerros, jonka vedenläpäisevyys on < 4,2*10-8 m/s. Kuivatuskerrosmateriaalina voidaan käyttää myös rakenteeseen soveltuvaa salaojamattoa tai rengasrouhetta (jätteen tunnusnumero ), joiden vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Pintakerroksen alaosassa (0 0,7 m) voidaan käyttää rakennemateriaaleina pysyvän jätteen luokituksen mukaisen kaatopaikkakelpoisuuden täyttäviä jätemateriaaleja ja lievästi pilaantuneita maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet alittavat asetuksen 217/2007 alemmat ohjearvot. Pintakerroksessa käytettävien jätemateriaalien tulee täyttää kaatopaikkarakenteeseen soveltuvat rakennustekniset ominaisuudet. 41. Lopulliseen tasoon täytetyn kaatopaikan yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Pinnan kaltevuuden on oltava luiskissa 1:2,5 tai loivempi. Jätealtaiden ulkoluiskien pengerrys tulee toteuttaa siten, että varmistetaan pengerryksen vakavuus ja mahdollisimman tehokkaasti estetään sadevesien imeytyminen penkereeseen ja jätetäyttöön. Penkereen pintarakenteen tulee olla osa jätealueen lopullista pintarakennetta.

3 Täyttöalueen yläosissa kaltevuuden on oltava vähintään 1:20. Täyttötoiminnan loppumisen jälkeen alueelle on tehtävä kolmen vuoden kuluessa määräyksen edellyttämät muotoilut ja pintarakenne. Lammaisten ja tehdasalueen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen muotoilut ja pintarakenne tulee kuitenkin tehdä viimeistään mennessä. 42. Pintarakenteissa voidaan tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa sekä muotoilutäytöissä käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset ja eivät aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää sellaisia jätemateriaaleja, jotka Euroopan unionin neuvoston päätöksen 2003/33/EY mukaan luokitellaan pysyväksi jätteeksi. 43. Määräysten ja kaatopaikkapäätöksen mukaiset kaatopaikkarakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksytettäväksi ympäristölupavirastoon viimeistään kuusi kuukautta ennen suojarakenteiden rakentamisen aloittamista. 44. Rakenteet on tehtävä ja jätealueet otettava käyttöön siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei vaarannu sen jäätymisen seurauksena. 45. Pintarakenteen painumien seuraamiseksi tulee lopulliseen tasoon täytetyille jätealueille asentaa ennen pintarakenteiden tekemistä yksi painumalevy jokaista m 2 :ä kohden. 46. Luvan saajan on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kaatopaikkojen tiivistysrakenteita koskevat laadunvalvontasuunnitelmat viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kyseisen rakennuskohteen tiivisrakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle voidaan aloittaa, kun Lounais- Suomen ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset Lammaisten laajennusaluetta IV koskevat erityiset määräykset Läjitysalueen pohjarakenne on toteutettava joko valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisena ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakenteena tai lupahakemuksen mukaisena (piirrokset 202/14327 ja 203/14327) muutettuna kuitenkin seuraavasti: - läjityslaueen niillä osilla, joissa savi-silttikerroksen paksuus on yli 2 metriä, pohjarakenteen keinotekoisen eristeen alapuolinen tiivistyskerros on oltava 0,1 metriä paksu ja sen vedenläpäisevyys saa olla enin- 3

4 tään 1x10-10 m/s. Tiivistyskerroksessa voidaan käyttää rikastushiekkaa yhdessä bentoniitin kanssa. - läjitysalueen niillä osilla, joissa savi-silttikerroksen paksuus on alle 2 metriä, pohjarakenteen keinotekoisen eristeen alapuolinen tiivistyskerroksen paksuus on oltava vähintään 1 metri ja vedenläpäisevyys korkeintaan 6x10-10 m/s. Tässä tiivistyskerroksessa ei saa käyttää rikastushiekkaa tai muita jätemateriaaleja. - tiivistyskerroksen alapuolelle ei saa sijoittaa esitettyä 0,4 metrin rikastushiekkakerrosta. - läjitysalueen suotovesien virtaus tiivistyskerroksen alapuolisessa hiekkakerroksessa suoraan pohjaveteen tulee estää rakentamalla savikerrokseen ulottuvia katkaisuseiniä jätetäytön alle sopiviin paikkoihin. Katkaisuseinien lukumäärä, paikat ja rakenteet tulee hyväksyttää Lounais- Suomen ympäristökeskuksella. Pohjarakenteen keinotekoisen eristeen päällinen kuivatuskerros voidaan rakentaa rakeistetusta nikkelikuonasta. 51. Läjitysalue tulee rakentaa siten, että suotovedet eivät pääse siitä valumaan Lammaisten vanhan osan kautta orsivesiin ja alapuoliseen maaperään. Lammaisten laajennusalueen ja vanhan läjitysalueen yhdistäminen tulee toteuttaa lupahakemuksen mukaisena (lupahakemuksen liite 5/14336) muutettuna siten, että pohjarakenteen keinotekoinen eriste tulee rakentaa koko liittymisalueen sille alalle, jolla ei ole vanhan alueen pintarakenteen keinotekoista eristettä. Liittymisalueen rakenteet voidaan toetuttaa asteittain läjityksen edetessä Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen Luvan saajan on viimeistään 6 kuukautta ennen yksittäisen kaatopaikan tai sen osan sulkemista toimitettava ympäristölupavirastoon kaatopaikan sulkemissuunnitelma, esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta ja valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 3 kohdan 2 tarkoittama perustilaselvitys. Kaatopaikan pitäjän on vastattava toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan HAKEMUS Hakemus sisältää voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 61 mukaisen, Lammaisten läjitysaluetta IVa koskevan sulkemissuunnitelman, johon sisältyy lupamääräyksen 43 mukainen esitys ympäristöluvassa määrätyn pintarakenteen korvaamisesta vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Lisäksi tarkoitus on rakentaa suljettavan alueen viereisiin nykyiseen täyttöalueeseen ja suunniteltuun tulevaan täyttöalueeseen liittyvät välipohjat. Suunnitelmaan sisältyy arvio terveys- ja ympäristövaikutuksista.

5 5 Suunnitelmaselostus ja kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi Yleistä Boliden Harjavalta Oy toteuttaa Lammaisten vuonna 2007 suljetun hienokuonan läjitysalueen sulkemisen rakennustekniset työt vuodesta 2011 lähtien. Lammaisten alueen sulkeminen koskee myös vanhan täyttöalueen ja nykyisen täyttöalueen välisen luiskan eristysrakenteen, noin 2,1 ha, ja tulevaa laajennusaluetta vasten tulevan eristysrakenteen, n. 2,6 ha, toteuttamista. Läjitysalueen lakiosalle ja lounaispuoleiseen luiskaan rakennetaan lopulliset pintarakenteet noin 9,2 ha:n alueelle. Suunnitelman liitteeksi on tehty työkohtainen työselostus, jossa on rakennekohtaiset rakennusohjeet ja laaduntarkkailu. Urakoitsija laatii lisäksi työmaan laadunvalvontasuunnitelman ja työturvallisuussuunnitelman ennen rakennustöihin ryhtymistä. Lammaisten alueelle on toteutettu noin 1,5 ha:n kokoinen koerakenne, jossa pintarakenteen kuivatuskerroksessa on käytetty raekuonan ja teräskuonan yhdistelmärakennetta. Rakenne ei ole kuitenkaan tällä hetkellä taloudellisesti toteutuskelpoinen, ja koerakenteen mukaisen rakenteen laajemmasta toteutuksesta on luovuttu. Suunnitelma sisältää lisäksi kaatopaikan vaihtoehtoisten pintarakenteiden terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin, jossa esitettyä rakennetta on verrattu kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 891/97 mukaiseen ja annetussa ympäristöluvassa Nro 49/2004/1 edellytettyyn perusrakenteeseen. Suunnitelman mukaiset rakenteet Alueen muotoilu Läjitysalueen päältä poistetaan hienokuonan siirtoon käytetyt rakenteet (sillat, putkistot ja pumppaamo) siltä osin kuin ne ovat sulkemisrakentamisen tiellä. Hyödyntämiskelpoiset maamassat siirretään rakennusalueelta pois muotoilun ajaksi. Läjitysalueen luiskat on muotoiltu täytön aikana kaltevuudeltaan 1:1,5 1:4 luiskina siten, että luiskissa on välitasanteita. Luiskat oikaistaan ja tiivistetään siten, että maksimiluiskakaltevuus tulee olemaan välipohja-alueilla 1:2,5 ja pintarakenteilla toteutettavalla luiskalla 1:3. Läjitysalueen lakiosa muotoillaan hienokuonalla ja tarvittaessa raekuonalla minimikaltevuuteen 1:20. Ohjeellinen pinnan tasaus ja osa-alueiden jako on esitetty suunnitelmapiirustuksessa 10037B-22. Täyttöalueen lakialueen tasattu jätetäytön pinta saa olla enintään tasolla +49 N60. Välipohjien pohjarakenne Nykyisen täyttöalueen pohjarakenne on toteutettu alhaalta päin lukien seuraavalla rakenteella:

6 6 100 mm:n trisoplast-polymeeribentoniitti, tiivistyskerros 2 mm:n HDPE-kalvo, keinotekoinen eriste 100 mm hienokuonaa, suojakerros 500 mm raekuonaa, kuivatuskerros Pohjarakenteen kuivatuskerros on toteutettu ainoastaan pohjan osalle, ja luiskan alareunaan on tehty suotovesien keräämiseksi lisäksi salaoja. Tiivistyskerros ja keinotekoinen eriste on nostettu reunapenkereellä vanhan täyttöalueen luiskaa vasten. Uuden alueen pohjarakennetta jatketaan ylöspäin välipohjarakenteella (välipohja 1), jonka rakenne on tasatusta ja tiivistetystä jätetäytöstä päin lukien seuraava: Bentoniittimatto, tiivistyskerros 2 mm:n HDPE-kalvo, keinotekoinen eriste 300 mm hienokuonaa, suojakerros Pohjarakenteen yläreuna avataan ja jätetäyttö muotoillaan siten, että rakennetta voidaan jatkaa ylöspäin uudella rakenteella. Vanhaa kalvoa käännetään noin 500 mm trisoplast-rakenteen päältä pois ja bentoniittimatto asennetaan vanhan kalvon alle. Vanha kalvo käännetään takaisin paikalleen ja liitetään uuteen kalvoon hitsaamalla. Kalvo suojataan asentamisen jälkeen hienokuonalla. Uusi täyttö tulee hienokuonakerroksen päälle sen jälkeen, kun täyttö etenee nykyisellä täyttöalueella. Nykyisen täyttöalueen täyttyessä läjitysaluetta laajennetaan suljettavan alueen pohjoispuolelle. Uuden alueen valmistelevat työt on aloitettu alueen kuivatuksella. Uuden alueen 1. laajennusvaiheen rakentamisen on arvioitu alkavan vuoden 2015 jälkeen. Vanhan täyttöalueen tulevaa aluetta vasten tehtävä luiska suljetaan välipohjarakenteella (välipohja 2), jossa on tasatusta ja tiivistetystä jätetäytöstä päin lukien seuraavat rakenteet: Bentoniittimatto, tiivistyskerros 2 mm:n HDPE-kalvo, keinotekoinen eriste Salaojamatto, kuivatuskerros 300 mm:n pintakerros Välipohjarakenteeseen 2 tehdään kuivatuskerros sen vuoksi, että luiska tulee olemaan useita vuosia avoinna, ennen kun uuden alueen täyttö tulee vanhaa täyttöä vastaan. Kuivatus- ja pintakerroksella voidaan luiskaalueen sade- ja sulamisvedet johtaa alueen ulkopuolelle puhtaina vesinä niin kauan kunnes laajennusalue otetaan käyttöön. Pintarakenne Suljettavan alueen pintarakenne toteutetaan ongelmajätteen kaatopaikan pintarakenteena. Rakenne on tasatusta ja tiivistetystä jätetäytöstä lukien seuraava: Bentoniittimatto, tiivistyskerros 1,5 mm:n HDPE-kalvo, keinotekoinen eriste

7 7 Salaojamatto, kuivatuskerros mm:n pintakerros Vesien johtaminen Läjitysalueen suotovedet johdetaan luiskan alareunaan rakennettuja suotovesijärjestelmiä pitkin tehtaan vesilaitokselle käsiteltäväksi. Rakenteiden toteutuksen jälkeen täyttöön ei pääse sade- tai sulamisvesiä, eikä suotovesien keräysjärjestelmää tarvitse täydentää. Suljettavan alueen pintavedet kerätään salaojilla ja pintavesiojilla yhteen ja johdetaan läjitysalueen ulkopuolella oleviin pintavesiojiin. Rakenteet toteutetaan siten, että täytön lakialueen vedet eivät pääse kulkeutumaan välipohjarakenteen päälle ja sitä kautta käytössä oleville läjitysalueille. Vesien johtaminen on esitetty piirustuksissa 10037B_2 ja 10037B_3. Rakennemateriaalit ja niiden tekninen vertailu perusrakenteeseen Tiivistyskerros: bentoniittimatto Bentoniittimatto sisältää kahden kuitukankaan väliin ommellun bentoniittikerroksen. Maton vedenläpäisevyys on erittäin pieni. Esimerkkilaskennassa, mm. Ratalan läjitysalueen tiivistyskerroksessa käytetyn maton (Viabent 4000) vedenjohtavuus on k = 5 x m/s. Bentoniittimaton läpäisevän veden määrää välipohjarakenteessa ja pintarakenteessa voidaan laskennallisesti verrata ympäristöluvan mukaisen mineraalisen tiivistyskerroksen (1 000 mm, k = 1 x 10-9 m/s pohja / 500 mm, k = 1 x 10-9 m/s pinta) läpi menevään vesimäärään. Lammaisten IVa -alueen suunnitelman vertailulaskelman tulosten perusteella bentoniittimaton läpi täyttöön kulkeutuvan veden määrä 1:20 kaltevuisessa luiskassa on laskennallisesti noin 50 % kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiseen tiivistyskerrokseen verrattuna. Laskelmassa ei ole otettu huomioon vettä läpäisemättömän kalvon asentamista tiivistyskerroksen päälle. Kuivatuskerros: salaojamatto Alueelle valitaan salaojamatto, joka kyseisessä kohteessa vastaa pitkän ajan tarkastelun perusteella ympäristöluvan mukaisen kuivatuskerroksen (500 mm, k = 1 x 10-3 m/s) vedenjohtavuutta. Suunnitelman mukaan kohteeseen valittavan salaojamaton toimittaja toimittaa maton, kalvon ja salaojamaton tekniset toimivuus- ja vertailutarkastelut ja pitkäaikaiskestävyyslaskelmat toiminnanharjoittajalle ennen materiaalien hankkimista. Materiaalien tulee täyttää ympäristöluvan mukainen vaatimustaso vedenläpäisevyyden ja pitkäaikaiskestävyyden sekä stabiliteetin osalta. Laskelmat toimitetaan valvontaviranomaiselle sen jälkeen, kun materiaalit on valittu.

8 8 Keinotekoisen eristeen paksuus Lammaisten välipohjarakenteissa on esitetty käytettäväksi keinotekoisena eristeenä 2,0 mm paksua HDPE-kalvoa, joka toteutetaan luiskan jyrkkyyden vuoksi kitkakalvolla. Välipohjassa 2 mm kalvon käyttäminen on perusteltua, koska rakenteeseen kohdistuu kuormitusta tulevasta täytöstä. Toisaalta 2 mm:n paksuinen kalvo on yleisesti hyväksytty materiaali pohjarakenteissa. Suljettavan alueen pintarakenteeseen keinotekoinen eriste esitetään toteutettavaksi 1,5 mm:n paksuisella HDPE- tai LLDPE-kalvolla. Kalvon ohentaminen on kustannuskysymys, mutta ohuemman kalvon käyttö pintarakenteessa on perusteltua myös kalvon ominaisuuksien riittävyyden vuoksi. Ohuempi, 1,5 mm:n paksuinen kalvo on helpompi käsitellä työmaalla, ja sen hitsattavuus on vastaava kun 2,0 mm:n kalvollakin. Kalvon ohentaminen 2,0 mm:n paksuisesta 1,5 mm:n paksuiseksi vaikuttaa jonkin verran kalvon lujuusominaisuuksiin. Kaatopaikan pintarakenteessa teoreettinen tekniseen kestävyyteen vaikuttava seikka on täytön merkittävä epätasainen painuminen ja sen kautta mahdollisesti tulevat kalvon venymään liittyvät rajoitukset ja rikkoutumismahdollisuus. Lammaisten täyttöalue on kokonaisuudessaan samaa jätemateriaalia, pienirakeista hienokuonaa, ja täyttö on painunut ja tiivistynyt lähelle lopullista tilannetta. Alueella ei ole odotettavissa epätasaista tai leikkaavaa painumista, joka voisi rikkoa välipohja- tai pintarakenteet. Täyttöalueen pienet painumat eivät aiheuta pintarakenteen tiivistyskalvoon oleellista jännitystä. Suunnitelman mukaiset rakenteet (bentoniittimatto, kalvo ja salaojamatto) on suunniteltu toimimaan yhdessä kokonaisuutena, jolloin rakennemateriaalien geotekniset ja hydrologiset ominaisuudet täydentävät toisiaan. Kalvon ohentamisella 2,0 mm:n paksuisesta 1,5 mm:n paksuiseksi ei ole merkitystä kaatopaikan pintarakenteessa. Pintarakenteen kalvon paksuudesta on hankittu asiantuntijalausunto Tampereen teknilliseltä yliopistolta, joka on tällä hetkellä kaatopaikkarakenteiden mitoituksen ja suunnitteluohjeiden laatimisen johtava asiantuntijalaitos. Lausunnon mukaan Lammaisten pintarakenteen keinotekoisena eristeenä voidaan käyttää 1,5 mm paksua kalvoa. Ympäristökuormitus ja vaikutusten arviointi Suljetulta kaatopaikalta voi aiheutua ympäristökuormitusta kolmella tavalla: 1) päästöt pohjarakenteen kautta suotovesinä ympäristöön, 2) päästöt pintavesiin tai 3) kaasupäästöt ilmaan. Mikäli koko tiivistysrakenne rikkoontuisi esim. teoreettisen rakenteen leikkaavan painumisen vuoksi, sadevesi voisi päästä pintarakennekerroksen läpi jätetäyttöön. Alueelle tehty ja mahdollisesti tarvittava muotoilutäyttö toteutetaan tunnetuilla materiaaleilla, jolloin täyttö voidaan tiivistää kerroksittain siten, että epätasaisia painumia ei muodostu. Täyttöalueelle tulee yhdistelmärakenne, jossa on mineraalinen tiivistyskerros ja eristyskalvo, jotka

9 yhdessä ovat täysin vettä läpäisemättömiä. Suotoveden muodostuminen tulee loppumaan täyttöalueen sulkemisen jälkeen. Pintarakenteen teoreettisessa rikkoontumistilanteessa paksun täytön läpi pääsevä suotovesi ei pääse purkautumaan alueen ulkopuolelle eikä aiheuttamaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista, koska alueen ympärille on rakennettu suotovesien keräyssalaojat, ja suotovesien johtaminen puhdistamolle jatkuu myös tulevaisuudessa. Pintasuojarakenteen bentoniittimatto tai kuivatuskerros ei voi aiheuttaa kuormitusta pintavesiin, koska materiaalit eivät sisällä haitallisia aineita. Kaatopaikalla ei myöskään muodostu vesipainetta pintarakenteen tiivistystai kuivatuskerrosta kohden, joten tiivistyskerroksen alapuolisista rakenteista ei voi aiheutua likaisten vesien purkautumista pintarakenteen kautta pintavesiin. Lammaisten täyttöalueelle on läjitetty epäorgaanista jätettä, joka ei muodosta kaasua. Siten päästöjä ilmaan ei tapahdu. Yhteenveto Boliden Harjavalta Oy:n Lammaisten läjitysalueen pintasuojarakenteen ja välipohjarakenteen toteuttaminen rakenteella, jossa mineraalinen tiivistyskerros toteutetaan bentoniittimatolla ja kuivatuskerros salaojamatolla, ei aiheuta kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle taikka maaperän pilaantumista. Pintarakenteen keinotekoisen eristeen toteuttaminen nykyistä vaatimusta ohuemmalla kalvolla ei myöskään heikennä rakenteen toimivuutta. Rakenteisiin esitettävät teolliset materiaalit on kehitetty tämän tyyppisiin rakenteisiin ja edustavat siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Näillä materiaaleilla voidaan korvata huomattava määrä neitseellisiä maaaineksia. Niiden käyttö on myös taloudellisesti edullisempaa kuin rakenteiden toteuttaminen luonnonmateriaaleista. Teknisesti rakennusosat voidaan hyvin ja turvallisesti yhdistää toisiinsa. 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Laitoskäynti Läjitysalueelle tehdyn käynnin yhteydessä on todettu, että käytöstä poistetun alueen (Lammainen IVa) sulkeminen toteutetaan vuoteen 2016 mennessä. Nykyisin käytössä olevan alueen (Lammainen IVb) arvioidaan täyttyvän vuoteen 2017 mennessä. Muistio laitoskäynnistä on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt asiasta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

10 10 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että hakemuksessa eristettäväksi esitetty jätealue luokitellaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristöluvassa nro 49/2004/1 ongelmajätteen kaatopaikaksi. Lammaisten jätealueiden sulkemisesta ja pohjarakenteista on määräyksiä em. ympäristölupapäätöksen lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksissä 29/2009/1 sekä 33/2006/1. Alueen muotoilu ja vesien johtaminen Alueen muotoilu voidaan tehdä sekä pinta- ja suotovedet johtaa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmia on tarkennettava välipohjarakenteen 2 kuivatuskerroksesta purkautuvien puhtaiden vesien johtamisen osalta sekä salaojituksen osalta välipohjarakenteen 1 länsireunassa. Tiivistyskerros Ympäristölupapäätöksessä nro 49/2004/1 suljettava jätetäyttöalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Päätöksessä nro 29/2009/1 on tiivistyskerroksen paksuudeksi määrätty 0,5 m. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa neliöpainoltaan vähintään 4 kg/m 2 bentoniittimattoa voidaan käyttää pintarakenteen tiivistyskerroksena tässä kohteessa. Bentoniittimaton asianmukaiseen asentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keinotekoinen eriste Ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa paksuudeltaan 1,5 mm hitsattavaa HDPE- tai LLDPE-kalvoa voidaan käyttää keinotekoisena eristeenä pintarakenteessa. Kuivatuskerros Päätöksessä 29/2009/1 on edellytetty tiivistysrakenteen päälle asennettavaksi 0,5 m:n kuivatuskerros, salaojamatto tai rengasrouhe. Hakija esittää kuivatuskerrokseen salaojamattoa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa salaojamattoa, joka valmiissa rakenteessa täyttää vedenläpäisevyysvaatimuksen k 1 x 10-3 m/s voidaan käyttää kuivatuskerroksena tässä kohteessa. Maton yläpinnassa on oltava kuitukangas joka estää pintakerrosmateriaalin sekoittumisen kuivatuskerrokseen. Pintakerros Päätöksessä 29/2009/1 on edellytetty kuivatuskerroksen päälle rakennettavaksi paksuudeltaan 1,0 m:n pintakerros. Pintakerros edellytetään nur-

11 metettavaksi. Pintakerroksen alaosassa 0 0,7 m voidaan päätöksen mukaan käyttää kaatopaikkarakenteeseen soveltuvat rakennustekniset ominaisuudet täyttäviä maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mainitut alemmat ohjearvot sekä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusluokituksen mukaisia jätemateriaaleja. Hakija esittää pintakerroksen rakentamista 1,0 metrin paksuisena kerroksena maaaineksista, kompostista tai muusta soveltuvasta kivennäisaineksesta. Pintakerros nurmetetaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pintakerros voidaan rakentaa suunnitelmien mukaisesti huomioiden lupamääräyksen maa-ainesten rakennusteknisiä ja haitta-ainepitoisuuksia koskevat määräykset. Välipohjarakenne 1 Hakija esittää suljettavan jätetäyttöalueen kaakkois- ja eteläreunaan, käytössä olevan Lammaisten laajennusalueen IV jatkoksi ns. välipohjarakennetta, jolla ko. alueen täyttötilavuutta voitaisiin kasvattaa. Lammaisten laajennusalue IV luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi, ja esitettyyn välipohjarakenteeseen tulee soveltaa lähtökohtaisesti ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakenteita koskevia määräyksiä. Lammaisten alueen IV pohjarakenteesta on erityisiä määräyksiä ympäristölupapäätöksessä nro 49/2004/1. Lammaisten laajennusalueen IV pohjarakenteet ovat valmistuneet vuonna 2007 ja alue on läjityskäytössä. Pohjan tiivistysrakenteena on 100 mm:n paksuinen tiivistetty polymeeribentoniittikerros ja 2,0 mm:n HDPE-kalvo, jonka päällä on 100 mm:n suojakerros. Pohjarakenteen kuivatuskerroksena on 500 mm raekuonaa. Esitettyä rakennetta voidaan tässä tapauksessa verrata myös em. hyväksytysti rakennettuun pohjarakenteeseen. Tiivistyskerros Ympäristölupapäätöksessä nro 49/2004/1 tiivistyskerros on määrätty rakennettavaksi kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tai kevennettynä riippuen alapuolisen maaperän tiiveysominaisuuksista. Hakija esittää välipohjan tiivistyskerrokseksi bentoniittimattoa. Bentoniittimattoa on käytetty yleisesti 0,5 m mineraalisen eristyskerroksen sijaan kaatopaikkojen pintarakenteissa. Pohjarakenteissa käyttö on ollut harvinaisempaa. Hakija on esittänyt selvityksen ja laskelmat bentoniittimaton vedenläpäisevyydestä verrattuna lupapäätöksen 29/2009/1 mukaiseen, tavanomaiseen (vedenläpäisevyys k-arvona 1 x 10-9 m/s) 1,0 m:n mineraalisesta materiaalista rakennettavaan tiivistyskerrokseen. Laskelman mukaan bentoniittimaton läpi suotautuvan veden määrä on 50 % mineraaliseen paksuudeltaan 1,0 m ja vedenläpäisevyydeltään k-arvona 1 x 10-9 m/s kerrokseen verrattuna. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pohjarakenteeseen soveltuvaa, vaaditun tiiveyden täyttävää bentoniittimattoa 11

12 voidaan käyttää tiivistyskerroksena välipohjarakenteessa, mikäli hakija esittää selvityksen käytettävän bentoniittimaton kemiallisesta kestävyydestä ja soveltuvuudesta kaatopaikan pohjarakenteeseen. Keinotekoinen eriste Hakija esittää keinotekoiseksi eristeeksi 2,0 mm paksua HDPE-kalvoa. Kaatopaikkojen pohjarakenteen keinotekoisena eristeenä käytetään yleisesti paksuudeltaan 2,0 mm HDPE-kalvoa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pohjarakenteeseen soveltuvaa paksuudeltaan 2,0 mm hitsattavaa HDPE- kalvoa voidaan käyttää keinotekoisena eristeenä välipohjarakenteessa. Kuivatuskerros Hakija esittää, että kuivatuskerrosta ei rakennettaisi, koska välipohjarakenne liittyy vuonna 2007 rakennettuun pohjarakenteeseen, jossa ei luiskan osalla ole kuivatuskerrosta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kuivatuskerros on tarpeen rakentaa välipohjarakenteen alueelle ja ulottaa kuivatuskerros jo rakennetulle luiskan osalle luiskan alareunaan rakennettuun salaojaan saakka. Kuivatuskerros vähentää oleellisesti tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta. Välipohjan alueelle ja vuonna 2007 rakennetun alueen luiskaan on suunniteltu läjitettäväksi 5 20 m jätettä. Kuivatuskerroksen rakentamisella varmistetaan, että välialueen täyttö käyttäytyy läjityksen edetessä mm. painumien osalta samalla tavalla kuin vuonna 2007 rakennetulle alueelle tuleva täyttö, eikä jätetäyttöön muodostu vesitaseeltaan erilaisia alueita. Kuivatuskerros voidaan rakentaa välipohjarakenteen alueelle esim. salaojamatosta, joka täyttää vedenläpäisevyysvaatimuksen k-arvon 1 x 10-3 ja säilyttää toimivuutensa jätetäytön alla. Välipohjarakenne 2 Hakija esittää suljettavan jätetäyttöalueen luoteisreunaan suljettavaan jätetäyttöalueeseen nojaavaa, tulevien laajennusalueiden pohjarakenteena toimivaa välipohjarakennetta. Koska suljettavan jätetäyttöalueen luoteispuolelle suunnitelluille laajennusalueille ei ole toistaiseksi olemassa ympäristölupaa, tähän välipohjarakenteeseen tulee tässä vaiheessa soveltaa ongelmajätteen kaatopaikan pintarakenteisiin liittyviä määräyksiä. ELY-keskus katsoo, että hakijan esittämä bentoniittimatolla ja HDPEkalvolla toteutettava tiivistysrakenne soveltuu lausunnon pintasulkurakennetta käsittelevässä kappaleessa mainituin edellytyksin Lammaisten alueen IV pintarakenteeksi. 12

13 Hakijan esittämä, salaojamatolla toteutettava kuivatuskerros soveltuu lausunnossa aiemmin mainituin edellytyksin käytettäväksi Lammaisten alueen IV pintarakenteessa. Hakija esittää välipohjarakenteen pintakerrokseksi 300 mm kerrosta. Pintarakenteen paksuuden tulee olla 1,0 m. Koska on todennäköistä, että läjitysalueet laajenevat suljettavan alueen luoteispuolelle, voidaan pintakerros toteuttaa väliaikaisesti 300 mm kerroksena. Pintakerros tulisi kasvattaa vaadittuun 1,0 m:n paksuuteen esim. vuoden 2020 loppuun mennessä, mikäli läjitysalueiden jatkorakentamista ko. alueelle koskevaa ympäristölupahakemusta ei ole jätetty. ELY-keskus ei ota kantaa, soveltuuko hakijan esittämä välipohjarakenne 2. osaksi tulevan laajennusalueen pohjarakennetta. Koerakenne osana pintarakennetta Hakija on rakentanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman, koetoimintailmoitusta koskevan päätöksen Nro 33/2006/1 mukaisesti pintaalaltaan noin 1,5 ha:n koerakenteen suljettavan Lammaisten alueen IV koillisluiskaan. Koerakenteen tarkoituksena oli selvittää jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia pintarakenteessa. Hakija esittämissä suunnitelmissa ei ole esitetty toimenpiteitä koerakenteen alueelle. Vedet johdetaan koerakenteen alaluiskassa olevaan salaojaan ja edelleen mittaus- ja näytteenottokaivon kautta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Hakija on toimittanut ympäristölupaviraston lupapäätöksen Nro 33/2006/1 määräyksen 7. mukaisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oy:n laatiman, päivätyn Lammaisten läjitysalueen pintarakenteiden koealojen toimivuustarkastelun loppuraportin. Loppuraportin liitteenä olevassa kirjeessä Boliden Harjavalta Oy esittää koerakenteen jättämistä pysyviksi peittorakenteiksi. ELY-keskus katsoo, että koeala liittyy olennaisena osana Lammaisten alueen IV sulkemiseen ja esittää, että aluehallintovirasto ratkaisisi koerakenteen jättämisen pysyväksi pintarakenteeksi pintarakennesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä tai erikseen. ELY-keskus antaa koerakenteita koskevasta loppuraportista seuraavan lausunnon: Sovellettavat määräykset Koerakenteeseen tulee soveltaa ongelmajätteen kaatopaikan pintarakenteista annettavia määräyksiä. 13

14 14 Alueen muotoilu ja vesien johtaminen Koerakenne on rakennettu jätetäyttöalueen luiskaan. Rakenteen kaltevuus on raportin mukaan keskimäärin 1:4. Kaatopaikan luiskan maksimikaltevuutena pidetään yleensä kaltevuutta 1:3, joten koerakenne täyttää tämän vaatimuksen. Pintarakenne on toteutettava lähtökohtaisesti siten, että rakenteen kuivatuskerroksista purkautuvat vedet ovat puhtaita ja voidaan johtaa hallitusti käsittelemättöminä maastoon. Koerakenteen kuivatuskerroksessa on käytetty jätemateriaaleja joista liukenee kuivatusvesiin ympäristölle haitallisia aineita. Tästä syystä koerakenteen kuivatuskerroksen vedet on edelleen johdettava laitoksen puhdistamolle käsiteltäväksi. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksena on käytetty bentoniittimattoa. Matto vastaa ominaisuuksiltaan hakijan suunnitelmassa muille pintaeristettäville alueille esittämää bentoniittimattoa. Raportin perusteella on epäselvää onko tasatun jätetäytön päällä muovikalvo vai bentoniittimatto. Lausunnossa on oletettu, että alimpana kerroksena on tiivistyskerros. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakennettu tiivistyskerros on asianmukainen ja riittävä koerakenteen alueella. Keinotekoinen eriste Bentoniittimaton päällä on raportin mukaan 2,0 mm:n HDPE-kalvo. ELYkeskus katsoo, että rakennettu HDPE-kalvo soveltuu keinotekoiseksi eristeeksi koerakenteen kohdalla. Kuivatuskerros Kuivatuskerros on raportin mukaan rakennettu raekuonasta ja teräskuonasta. Kuivatuskerroksen paksuutta ei ole raportissa selvästi esitetty. Raportissa on kuitenkin esitetty laskelmat ja tulokset valmiista rakenteesta otettujen näytteiden vedenläpäisevyydestä. Vedenläpäisevyys raekuonalla toteutetun koerakenteen kuivatuskerroksen osalta olivat k-arvona 1,36 x 10-3 m/s ja raekuonan ja teräskuonan seoksella toteutetun koerakenteen kuivatuskerroksen osalta 9,74 x 10-4 m/s. Raekuonasta rakennetulla alueella vedenläpäisevyys voidaan katsoa suositusten mukaiseksi. Raekuonan ja teräskuonan seoksen vedenläpäisevyys ei täytä yleisesti vaadittua k-arvoa 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerroksesta liukenee kuivatuskerroksen vesiin edelleen metalleja, mm. kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja molybdeeniä. Erityisesti nikkelin pitoisuudessa ei ole olemassa selkeää laskevaa trendiä. Tämä johtopäätös voidaan tehdä analyysipiste A:sta otettujen vesinäytteiden analyysituloksista joissa nikkelipitoisuus näyttää asettuneen noin 20 mg/l tasolle. Pitoisuus on 1000-kertainen verrattuna talousveden laatunormeihin. Koetoiminta-

15 aikaa ei voida pitää riittävänä arvioimaan kuivatuskerrosmateriaalin sisältämien haitta-aineiden käyttäytymistä pitkän ajan kuluessa. Hakija tulisi velvoittaa jatkamaan kuivatuskerroksesta purkautuvien vesien tarkkailua ja laatimaan uusi tarkkailuohjelma. Tulosten arviointia varten tarkkailuraportteihin tulisi velvoittaa liittämään kopiot näytteet analysoineen laboratorion analyysitositteista sekä käytetystä analyysimenetelmästä menetelmän virhearvioineen. Kuivatuskerroksen vedet tulisi edellyttää johdettavaksi jatkossakin laitoksen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pintakerros Raportin mukaan pintakerros on rakennettu hiekasta. Raportista ei käy selvästi ilmi, onko pintakerros paksuudeltaan 0,8 m vai 1,0 m. ELY-keskus katsoo, että 0,8 m hiekasta tai muusta puhtaasta maamateriaalista rakennettu pintakerroksen alaosa on asianmukainen ja riittävä koerakenteen alueella. Pintakerroksen kokonaispaksuuden on oltava 1,0 m. Mikäli pintakerros on joiltakin osin paksuudeltaan alle vaaditun, tulee se rakentaa koko alueelle vaaditun paksuiseksi. Pintakerroksen yläosa noin 0,2 0,3 m on rakennettava materiaalista, joka mahdollistaa pinnan nurmetuksen. 15 Valvonta Valvontaviranomaiselle tulisi toimittaa yksi kuukausi ennen rakentamisen aloittamista yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista sekä laadunvalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin rakenteen osalta tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet, mitattavat parametrit, mittausmenetelmät, mittaustiheydet, laatuvaatimukset, toleranssit ja reagointi poikkeamatapauksiin. Hakijan tulisi nimetä pintarakenteiden rakentamistyölle riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että rakennustyö suoritetaan ympäristöluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot tulisi toimittaa valvontaviranomaiselle ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Hakijan tulisi laatia kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua laadunvarmistuksen loppuraportti, jossa on kuvattu tehdyt rakennustyöt ja johon on koottu kaikki laadunvalvontaraportit ja -dokumentit. Loppuraportti tulisi toimittaa valvontaviranomaiselle heti sen valmistuttua. Loppuraportissa tulisi olla liitteenä riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Aikaisintaan neljä viikkoa loppuraportin toimittamisen jälkeen pidettäisiin hakijan koolle kutsumana loppukatselmus. Harjavallan kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut lausuntonaan hakemuksesta seuraavaa: 1. Ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa, neliöpainoltaan vähintään 4 kg/m 2 bentoniittimattoa voidaan käyttää pintaraken-

16 teen tiivistyskerroksena. Bentoniittimattoa on käytetty yleisesti 0,5 m:n mineraalisen eristyskerroksen sijaan. 2. Ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa paksuudeltaan 1,5 mm:n hitsattavaa HDPE-tai LLDPE-kalvoa voidaan käyttää keinotekoisena eristeenä pintarakenteessa. Perusteena on arvio jätetäytön vähäisistä painumista homogeenisen täyttömassan vuoksi, jolloin leikkautumista ei tapahdu. 3. Ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaa salaojamattoa, joka valmiissa rakenteessa täyttää vedenläpäisevyysvaatimuksen k l x 10-3 m/s, voidaan käyttää kuivatuskerroksena. Maton yläpinnassa on oltava kuitukangas, joka estää pintakerrosmateriaalin sekoittumisen kuivatuskerrokseen. 4. Suljettavan alueen pintakerros voidaan rakentaa suunnitelmien mukaisesti 5. Välipohjarakenteeseen l on tarpeen rakentaa kuivatuskerros ja ulottaa kuivatuskerros jo rakennetulle luiskan osalle luiskan alareunaan rakennettuun salaojaan saakka 6. Välipohjarakenteeseen 2 voidaan pintakerros toteuttaa väliaikaisesti 300 mm:n kerroksena 7. Koerakenteessa tiivistyskerroksen yläpuolella olevista materiaaleista liukenee kuivatuskerroksen vesiin metalleja, mm. kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja molybdeeniä, joten vesien tarkkailua on jatkettava ja vedet johdettava edelleen Bolidenin jätevesilaitokselle 8. Toiminnassa noudatetaan muutoin suunnitelmaa sekä työselostusta. Vastine annetuista lausunnoista Hakija on katsonut, että lausunnoissa esitetty vastaa pitkälti hakemuksessa esitettyjä suunnitelmia ja rakentamistapaa. Pyydetyt lisäselvitykset toimitetaan valvontaviranomaiselle urakoitsijan laadunvalvontasuunnitelman yhteydessä. Välipohjarakennetta voidaan täydentää lausunnoissa edellytetyllä kuivatuskerroksella tarvittaessa. Kerros esitetään rakennettavaksi raekuonasta, jonka vedenläpäisevyyden k-arvo on tutkimusten mukaan 1,36 x 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen paksuus olisi vähintään 500 mm. Raekuonaa on käytetty käytössä olevan IV-alueen pohjarakenteen kuivatuskerroksessa, ja materiaalin vedenjohtavuus on riittävä toimimaan kaatopaikkamääräysten mukaisesti rakenteessa. Raekuona on rakeisuudeltaan kalvon päälle soveltuvaa ja kaatopaikkakelpoisuudeltaan tavanomaista jätettä, joten se soveltuu kuivatuskerroksen materiaaliksi ongelmajätteen kaatopaikalle. 16

17 Rakentamisen valvonnan osalta on kaikki lausunnossa esitetyt näkökohdat otettu huomioon tai otetaan huomioon hanketta koskevassa työselostuksessa ja laatusuunnitelmassa. Läjitysalueella olevan koerakenteen rakennekerrokset ovat alhaalta päin lueteltuina seuraavat: muotoiltu jätetäyttö, bentoniittimatto, HDPE-kalvo 2 mm, kuivatuskerros 500 mm ja pintakerros 800 mm hiekka + komposti/turve 200 mm. Rakenne täyttää ongelmajätteen kaatopaikan ja voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset. Koerakenteen kuivatuskerroksesta purkautuvassa, jätevedenpuhdistamolle johdettavassa vedessä on seurannan mukaan todettu yhä olevan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Koerakenteen toimivuuden tarkkailua esitetään jatkettavaksi Lammaisten alueen IVa pintarakenteen valmistumiseen saakka, minkä jälkeen rakenteen toimivuudesta ja haitta-aineiden pitoisuuksien muutoksista todennäköisesti saadaan riittävät tiedot. Koerakenteen toimivuutta tarkkaillaan kuivatuskerroksen analyysipisteistä 2 ja 3 (mittapadot A ja B) sekä koerakenteen A analyysipisteestä 1 analysoidaan As, Ba, Ca, Cd, Cr, Fe, Mg, Mn, Mo, Ni, Pb, Se, V ja Zn sekä kloridi-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuudet, ph ja sähkönjohtokyky kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Seurannalla selvitetään kuivatuskerrosten neutralointikapasiteettia ja liukoisuuksien muuttumista pidemmällä aikavälillä. Virtaamia mitataan pistemittauksina kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kuivatuskerroksesta johdettavat vedet kerätään olemassa olevaan järjestelmään ja johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevesilaitokselle Lammainen läjitysalueen IVa pintarakenteiden valmistumiseen saakka, jolloin koerakenteen toimivuus voidaan luotettavasti arvioida. 17 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöluvan (nro 49/2004/1, ) lupamääräyksen 61 mukaisen, Lammaisten läjitysalueen IVa sulkemista koskevan suunnitelman ja siihen sisältyvän, lupamääräyksen 43 mukaisen poikkeamisen lupamääräysten mukaisista pintaja pohjarakenteiden rakenneratkaisuista. Läjitysalue on suljettava esitetyn suunnitelman ja siihen liitetyn työselostuksen mukaisesti noudattaen seuraavia määräyksiä. Välipohjarakenteet 1. Välipohjarakenteiden tiivistyskerros saadaan rakentaa ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvasta bentoniittimatosta, joka asennetaan esipeittokerroksen päälle. Bentoniittimaton tulee olla neulasidottua ja jauheen minimimäärän matossa on oltava vähintään g/m 2 (kosteus 0 %). Matossa ei saa käyttää paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita.

18 Välipohjarakenteeseen 1 on rakennettava kuivatuskerros, jonka tulee ulotttua jo rakennetulle luiskan osalle luiskan alareunaan rakennettuun salaojaan saakka. Kerros saadaan rakentaa raekuonasta, jonka vedenläpäisevyys on k > 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 500 mm. Raekuonan tulee olla rakeisuudeltaan kalvon päälle soveltuvaa, ja sen on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Kuivatuskerroksena voidaan käyttää myös muuta materiaalia, joka ominaisuuksiltaan vastaa edellä esitettyä vaatimusta. Välipohjarakenteessa 2 pintavedet saadaan johtaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kuivatuskerroksena voidaan käyttää salaojamattoa, ja pintakerros saadaan toteuttaa väliaikaisesti 300 mm:n kerroksena. Pintakerros on rakennettava 1,0 m:n paksuiseksi viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, mikäli läjitysalueiden jatkorakentamista ko. alueelle koskevaa ympäristölupahakemusta ei siihen mennessä ole jätetty. Hakijan on viimeistään jäljempänä lupamääräyksessä 4. tarkoitetun laadunvalvontasuunnitelman yhteydessä tarkennettava suunnitelmaa välipohjarakenteen 2 kuivatuskerroksesta purkautuvien puhtaiden vesien johtamisesta ja välipohjarakenteen 1. länsireunan salaojituksesta sekä esitettävä selvitys käytettävän bentoniittimaton kemiallisesta kestävyydestä. Pintarakenne 2. Pintarakenteen 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on k < 1 x 10-9 m/s ja jonka päällä on 2 mm:n paksuinen keinotekoinen eriste, saadaan korvata rakenteella, jossa on seuraavat kerrokset: - Tiivistyskerros rakennetaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvasta bentoniittimatosta, joka asennetaan esipeittokerroksen päälle. Bentoniittimaton tulee olla neulasidottua ja jauheen minimimäärän matossa on oltava vähintään g/m 2 (kosteus 0 %). Matossa ei saa käyttää paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita. - Bentoniittimaton päälle asennetaan ominaisuuksiltaan kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuva, 1,5 mm:n paksuinen hitsattava HDPE-tai LLDPEkalvo. Pintarakenteen kuivatuskerros toteutetaan salaojamatolla. Matto saadaan asentaa luiskaan, jonka kaltevuus on 40 metrin matkalla 1:20. Maton vedenläpäisevyyden on vastattava pitkäaikaisesti kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaista perusrakennetta, jossa kerrospaksuus on 500 mm ja vedenläpäisevyys on k > 1 x 10-3 m/s. Maton tulee olla vähintään kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton yläpuolella on oltava kiinteästi asennettuna PP- (polypropeeni-) tai vastaava suodatinkangas, jonka tilavuuspaino on vähintään 100 g/m 2 (ISO 9864). Koerakenne 18

19 19 3. Läjitysalueen pohjoisreunassa olevan 1,5 ha:n laajuisen koerakenteen lopullisesta rakenteesta päätetään myöhemmin erikseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma koerakennealueen lopulliseksi pintarakenteeksi. Koerakenteen toimivuutta on tarkkailtava kuivatuskerroksen näytteenottopaikoista 2 ja 3 (mittapadot A ja B). Virtaamia on mitattava kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Koerakenteen A näytteenottopaikasta 1 on analysoitava As, Ba, Ca, Cd, Cr, Fe, Mg, Mn, Mo, Ni, Pb, Se, V ja Zn sekä kloridi-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuudet, ph ja sähkönjohtokyky kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tulosten arviointia varten on tarkkailuraportteihin liitettävä kopiot näytteet analysoineen laboratorion analyysitositteista sekä käytetyistä analyysimenetelmistä virhearvioineen. Kuivatuskerroksesta johdettavat vedet on kerättävä olemassa olevaan järjestelmään ja johdettava Boliden Harjavalta Oy:n jätevesilaitokselle. Valvonta ja raportointi 4. Hakijan on viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle urakoitsijan laatima laadunvalvontasuunnitelma, jossa on esitetty yksityiskohtaisesti kunkin rakenteen osalta tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet, mitattavat parametrit, mittausmenetelmät, mittaustiheydet, laatuvaatimukset, toleranssit ja reagointi poikkeamatapauksiin. 5. Pintarakenteiden rakentamistyölle on nimettävä riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että rakennustyö suoritetaan ympäristöluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. 6. Pintarakenteiden valmistuttua on hankkeesta laadittava loppuraportti, jossa on kuvattu tehdyt rakennustyöt ja johon on koottu kaikki laadunvalvontaraportit ja -dokumentit. Loppuraportti on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viipymättä sen valmistuttua. Loppuraporttiin on liitettävä riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Hakijan on kutsuttava koolle ja järjestettävä hankkeen loppukatselmus, joka pidetään aikaisintaan neljä viikkoa loppuraportin toimittamisen jälkeen. Tarkkailu 7. Läjitysalueen pinta-, orsi-, ja pohjavesien tarkkailua on jatkettava nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti vähintään 30 vuoden ajan. Tarkkailuun on sisällytettävä läjitysalueen pintavesien laadun tarkkailu purkukohdissa ennen vesien sekoittumista muihin vesiin sekä Lammaisten alueen IVa jäte-

20 täytön sisäisen vedenpinnan tarkkailu vähintään kolmesta havaintopaikasta kerran vuodessa. Muilta osin on läjitysalueen sulkemisessa noudatettava ympäristölupapäätöstä nro 49/2004/1 ( ) sellaisena kuin se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 05/0475/1 ( ) ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 29/2009/1 ( ). 20 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kaatopaikan sulkemisesta ei esitetyn suunnitelman mukaisesti toteutettuna, ottaen huomioon tämän päätöksen määräykset, voida olettaa aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suunnitelman mukaiset rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Ne vastaavat suojaustasoltaan kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) ja laitoksen ympäristöluvassa (nro 49/2004/1) määrättyjen rakenteiden suojaustasoa ja ehkäisevät esitetyn ympäristö- ja terveysvaikutusten arvioinnin perusteella tehokkaasti haitta-aineiden pääsyä läjityksestä tehdasalueen maaperään, orsi- ja pohjaveteen niin, ettei kaatopaikasta voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräysten perustelut Jätetäyttö koostuu varsin tasalaatuisista epäorgaanisista materiaaleista, joista ei voida olettaa aiheutuvan rakenteiden merkittävää painumista. Bentoniittimatto ja sen päälle asennettava keinotekoinen eriste estävät sade- ja sulamisvesien suotautumista jätetäyttöön vähintään yhtä tehokkaasti kuin valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöluvan mukainen tiivistysrakenne. Bentoniittimattoa on yleisesti käytetty erilaisten kaatopaikkojen ja läjitysalueiden rakenteissa. Sen kemiallinen soveltuvuus käytettäväksi Lammaisten ongelmajätteen läjitysalueella IV on kuitenkin tarpeen varmistaa. Keinotekoisen eristeen paksuudeksi on siitä esitetyn asiantuntijalausunnon perusteella hyväksytty 1,5 mm, joka on arvioitu tässä tapauksessa riittäväksi. Lammaisten nykyinen, käytössä oleva läjitysalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi, ja sen pohjarakenne täyttää ongelmajätteen kaatopaikkaa koskevat rakennemääräykset. Välipohjat ovat käytännössä tämän pohjarakenteen jatkeita, ja myös niiden tulee täyttää läjitysalueen pohjarakennetta koskevat määräykset. (Määräykset 1 ja 2) Salaojamatto on yleisesti käytetty materiaali kuivatuskerroksessa. Salaojamaton vedenjohtavuudesta ja toimivuudesta rakenteissa on esitetty riittävät selvitykset. (Määräykset 1 ja 2)

21 Välipohjien vesien johtamisesta ja bentoniittimaton kemiallisesta kestävyydestä esitetyt suunnitelmat ovat määräyksessä mainituilta osin puutteellisia, minkä vuoksi niitä tulee rakentamisen yhteydessä tarkentaa. (Määräys 1) Koerakenteen kuivatuskerroksesta liukenee edelleen metalleja, eikä sitä sen vuoksi ainakaan toistaiseksi voida sellaisenaan hyväksyä läjitysalueen lopulliseksi pintarakenteeksi. Koska vedet johdetaan käsiteltäväksi yhtiön jätevedenpuhdistamolle eikä vesistä siten aiheudu haittaa ympäristölle, kokeilua voidaan kuitenkin määräaikaisesti jatkaa haitallisten aineiden liukenemisen seuraamiseksi. (Määräys 3) Käytettäviä materiaaleja koskevien tietojen ja laadunvalvontasuunnitelman esittämisellä valvontaviranomaiselle sekä riippumattoman laadunvalvojan nimeämisellä ja hankkeesta laadittavalla loppuraportilla varmistetaan, että läjitysalueen sulkeminen tapahtuu tämän päätöksen määräysten mukaisesti. (Määräykset 4 6) Läjitysalueen pinta-, orsi-, ja pohjavesien tarkkailu sisältyy tehdasalueen vesien kokonaistarkkailuun. Pintarakenteeseen käytettävät materiaalit eivät lisää kaatopaikan ympäristövaikutuksia, eivätkä aiheuta tarvetta laajentaa kaatopaikkavesien tarkkailua. Lopetetulla läjitysalueen osalla syntyvien pintavesien laadun tarkkailu on tarpeen niiden puhtauden varmistamiseksi. Läjitysalueelta on olemassa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 3 mukaisen perustilaselvityksen edellyttämät tiedot. Käytöstä poistettavan läjitysalueen sisäinen vedenpinnan taso alkaa kuitenkin läjityksen päättyessä muuttua. Läjitysalueen sisäisen vedenpinnan tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan varmistua orsivesien hallinnan toimivuudesta ja pintakerrosten tiiviydestä. (Määräys 7) 21 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41, 42, 43, 46, 52, 58 ja 90 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.