Päätös Nro 28/2011/1 Dnro ESAVI/35/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 28/2011/1 Dnro ESAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hakemus Porin Kaanaassa sijaitsevan titaanidioksidipigmenttitehtaan ympäristöluvassa annetun, ferrosulfaatin suljetun läjitysalueen pintarakenteita koskevan lupamääräyksen 27. muuttamiseksi, Pori HAKIJA Kemira Oyj PL Helsinki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) VOIMASSA OLEVA LUPA Muutettavaksi esitetty lupamääräys sisältyy Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehdasta koskevaan ympäristölupaan nro 50/2007/2, joka on annettu Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidituotanto on yritysjärjestelyssä vuonna 2008 siirtynyt Sachtleben Pigments Oy:lle. Yhtiön samalla tehdasalueella sijaitsevat, suljetut ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueet ovat samassa yhteydessä siirtyneet Kemira Oyj:n vastuulle ja niitä koskevat lupamääräykset Kemira Oyj:n noudatettavaksi. Luvassa annettua, ferrosulfaatin läjitysalueen pintarakenteita koskevaa lupamääräystä 27 on muutettu ympäristölupaviraston päätöksellä nro 64/2009/2. Voimassa olevan luvan ferrosulfaatin läjitysalueen pintarakenteita koskeva lupamääräys 27 sellaisena, kuin se on muutettuna Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 64/2009/2, kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Ferrosulfaatin läjitysalueen käytöstä poistetuille osille ja väkevöintisakan kaatopaikalle on läjityksen loputtua rakennettava päätöksen 50/2007/2 ja tämän päätöksen kertoelmaosien mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuus ja vedenläpäisevyys, niissä käytettävien materiaalien kaatopaikkakelpoisuus ja muut tekniset ominaisuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 m. Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,3 m ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös rengasrouhetta, jolloin kerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s, tai hakemuksen mukaista salaojamattoa, jonka kummallakin puolella on vähintään 200 g/m 2 :n painoinen suojageotekstiili. Kuivatuskerroksen ja tiivistyskerroksen väliin on asennettava keinotekoinen eriste, jonka paksuus on vähintään 2,0 mm ja joka peittää koko lakialueen ja ulottuu läjityksen juurelle saakka. Keinotekoinen eriste on suojattava geotekstiilillä, jonka nettopaino on vähintään g/m 2. Käytettäessä kuivatuskerroksena rengasrouhetta on keinotekoisen eristeen ja kuivatuskerroksen väliin rakennettava pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttävästä aineksesta suojakerros, jonka paksuus on vähintään 0,3 m. Käytettäessä kuivatuskerroksena molemmin puolin geotekstiilillä suojattua salaojamattoa, ei keinotekoisen eristeen ja salaojamaton väliin tarvitse asentaa erillistä suojageotekstiiliä. Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja kerroksen vedenläpäisevyysarvon on oltava k 10-8 m/s. Tiivistyskerroksena voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös bentoniittimattoa, joka on varustettu molemminpuolisella neulasidotulla kuitukankaalla ja jonka bentoniitin määrä on vähintään g/m 2. Pintakerroksen alaosassa, kasvukerroksen ja kuivatuskerroksen välisessä kerroksessa, saadaan puhtaiden maa-ainesten ohella käyttää maaaineksia, joiden pilaantuneisuusaste alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemman ohjearvon tai teollisuuden mineraalisia sivutuotteita, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut liukoisuusraja-arvot. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteessa voidaan sen lakialueella ja luiskilla käytettävän keinotekoisen eristeen alapuolisessa tiivistyskerroksessa hyödyntää tehtaan toiminnassa syntynyttä kipsisakkaa, neutraloitua ilmeniittijäännöstä ja ruskeaa kipsiä edellyttäen, että materiaali täyttää seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset: 2

3 3 Eristeluokka I k 10-9 m/s tai yhdistelmärakenne, jossa mineraalisen tiivistyskerroksen (k 10-8 m/s) päällä on muovikalvo Modifioitu diffuusiotesti Testimenetelmä Eristeluokka II 10-9 m/s k 10-8 m/s Kolonnitesti TS14405 tai sellitesti ENVIR007 (L/S 10) NVN7347 Aine mg/m 2 mg/m 2 Sb 12 0,18 As 140 1,5 Ba Cd 3,8 0,04 Cr 480 1,5 Co 95 - Cu Hg 1,4 0,01 Pb 400 1,5 Mo 62 1,5 Ni 170 1,2 Zn Se 4,8 0,3 Sn 95 - V F Cl Kiintoaine SO 4 2- Tiivistyskerroksen alapuolisessa esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää kipsisakkaa, prosessoitua ilmeniittijäännöstä tai ruskeaa kipsiä, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava vuoden 2008 loppuun mennessä ja niiden on oltava valmiina koko läjitysalueen osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Pintarakenne on rakennettava siten, että rautapitoisten vesien suotautuminen jätetäytön läpi saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vähenemään. Läjitysalueen pintarakenteiden valmistuttua, viimeistään vuotta 2015 koskevan vuosiraportin yhteydessä, on pintarakenteista esitettävä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti, josta ilmenee, minkälaisia rakenteita ja materiaaleja läjityksen eri osissa on käytetty HAKEMUS Hakija on esittänyt lupamääräystä 27. muutettavaksi siten, että esipeittokerroksessa voidaan aiemmin hyväksyttyjen materiaalien lisäksi käyttää tehdasalueella tuotettua neutraloitua väkevöintisakkaa sekä Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen Pyroflow-kattilan lentotuhkaa ja pohjatuhkaa.

4 4 Lisäksi ferrosulfaatin suljettavan läjitysalueen työmaateihin haetaan käytettäväksi Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen pohjatuhkaa sekä ulkopuolisia puhtaita purkujätemateriaaleja, kuten asfalttia, tiiltä ja betonia. Pintakerroksen yläosan kasvukerrokseen haetaan käytettäväksi Kemira Oyj:n Raakakomposti-P-nimistä tuotetta. Ferrosulfaatin läjitysalueen peittäminen on aloitettu alueen viimeksi aktiivikäytössä olleesta osasta siten, että vuoden 2010 loppuun mennessä koko 30,6 hehtaarin alueesta on peitetty 13,6 hehtaaria. Esipeittokerrokseen käytettävät materiaalit Ferrosulfaatin läjitysalueen esipeittokerrokseen on suunniteltu sijoitettavaksi materiaaleja noin m 3 ( t) vuonna 2011 ja noin m 3 /a ( t/a) vuosina Neutraloitu väkevöintisakka Väkevöintisakka on titaanidioksidipigmenttitehtaalla jäterikkihapon väkevöinnissä kiteytettyä sakkaa, jonka pääkomponentit ovat rikkihapon lisäksi rauta- ja titanyylisulfaatti. Sakka sisältää vähäisemmässä määrin myös muita metallisulfaatteja. Sakasta keväällä 2010 tehdyn perusmäärittelyn mukaan merkittävimmät epäpuhtaudet ovat kromi (900 mg/kg), vanadiini (1 700 mg/kg) ja sinkki (200 mg/kg). Liukoisuustesteissä neutraloidusta sakasta on todettu liukenevan jonkin verran sulfaattia ja molybdeenia. Liukenevat pitoisuudet alittavat kuitenkin tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle asetetut enimmäispitoisuusrajat. Tehtyjen hapon- ja emäksenneutralointikapasiteettimääritysten perusteella neutraloidun väkevöintisakan puskurikapasiteetti on luokiteltu kohtuulliseksi. Tämän perusteella kaatopaikkasijoituksen kriteerit täyttyvät. Väkevöintisakkaa syntyy vuodessa noin tonnia ja sen kokonaiskäyttömääräksi esipeittokerroksissa on esitetty tonnia. Pohjatuhka ja lentotuhka Pohjatuhkasta keväällä 2010 tehdyn perusmäärittelyn mukaan tuhka sisältää jonkin verran sinkkiä (500 mg/kg). Liukoisuustesteissä pohjatuhkasta todettiin liukenevan jonkin verran sulfaattia, mutta tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkasijoituksen kriteerit. Lentotuhkasta keväällä 2010 tehdyn perusmäärittelyn mukaan tuhkan merkittävimmät epäpuhtaudet ovat kupari (500 mg/kg) ja sinkki (800 mg/kg), kun pitoisuuskriteerinä käytetään maaperän haittaainepitoisuuksiin sovellettavia alempia ohjearvoja. Liukoisuustestien mukaan tuhkasta liukenee jonkin verran kromia, molybdeenia, kloridia, sulfaattia ja läpivirtaustestissä lisäksi bariumia. Tuhkasta vuonna 2006 tehdyissä liukoisuustesteissä tutkittujen aineiden pitoisuudet olivat pääosin vuoden 2010 pitoisuuksia alhaisempia. Lentotuhka täyttää liukoisuusomi-

5 naisuuksiltaan ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut kriteerit. Pohja- ja lentotuhkan puskurikapasiteetti on hyvä. Pohjatuhkaa syntyy hakemuksen mukaan vuodessa noin tonnia. Lentotuhkaa on ympäristöhallinnon keräämien vuosiraportointien mukaan syntynyt viime vuosina enimmillään noin tonnia vuodessa. Purkujätemateriaalien käyttö työmaateihin Ulkopuolisia, purkujätteinä syntyviä puhtaita asfaltteja, tiiltä ja betonia on tarkoitus käyttää läjitysalueen työmaateissä korvaamaan puhtaita murskeita. Työmaatiet jätetään läjitykseen ja peitetään. Jokainen purkujäte-erä raportoidaan kaatopaikan sulkemisen vuosiraportissa. Lisäksi työmaateihin suunnitellaan käytettäväksi Porin Prosessivoima Oy:n pohjatuhkaa. Raakakomposti-P-tuotteen käyttäminen kasvukerroksessa Raakakomposti-P-tuote on tuotteistettu, hygienisoimaton jätevesilietteen ja turpeen seos, jossa on turvetta 40 %. Se hygienisoituu ja kompostoituu käyttökohteessaan. Hakemuksen mukaan tuote soveltuu käytettäväksi vain suljetuilla kaatopakoilla tai vastaavilla alueilla ja sitä voidaan levittää pintakerroksen yläosaan kasvukerrokseksi tarvittava määrä, tyypillisesti cm. Tuotteen kuparipitoisuus on keskimäärin 200 mg/kg ja sinkkipitoisuus 300 mg/kg. Muut metallipitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiin annetut alemmat ohjearvot. Ympäristövaikutusten arviointi 5 Hakemukseen on liitetty selvitys kaatopaikkarakenteissa käytettävän lentotuhkan ympäristövaikutuksista. Selvitys perustuu eräiden Oulussa sijaitsevien kivihiiltä, turvetta ja puuperäistä polttoainetta polttavilla voimalaitoksilla syntyviin lentotuhkiin, joista liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet ovat Porin Prosessivoima Oy:n lentotuhkan vastaavia pitoisuuksia pienempiä. Selvityksen mukaan pintakerrosrakenteessa käytettävällä 800 mm:n paksuisella tuhkarakenteella ei ole vaikutusta lähialueen vesistöön. Tuhkien kautta suotautuvat kuivatusvedet ovat voimakkaasti emäksisiä ja neutraloivat ferrosulfaatin voimakkaasti hapanta suotovesikuormaa. Tämä edellyttää näiden kuivatus- ja suotovesien johtamista yhteen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

6 6 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että esitetty jätemateriaalien sijoittaminen 0,8-2 metrin paksuiseen esipeittokerrokseen vaikuttaa ylimitoitetulta. Tähän mennessä valmistuneen osan pintamuotoilu on tehty läjitysalueelle jo sijoitetulla jätteellä. Tätä voisi jatkossakin pitää mahdollisena ja kustannuksiltaan kilpailukykyisenä. Hakemuksesta ei kaikilta osin yksiselitteisesti selviä, mitä tuhkia läjitysalueella on suunniteltu käytettäväksi, koska siinä on esitetty myös muilta voimalaitoksilta peräisin olevien tuhkien ominaisuuksia ja niihin perustuvia arviointeja. Porin Prosessivoima Oy:n lentotuhka ei lainkaan sovellu sijoitettavaksi ferrosulfaatin läjitysalueelle, koska se täyttää vain ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut kriteerit. Neutraloitua väkevöintisakkaa ja pohjatuhkaa voidaan käyttää esipeittokerroksen muotoilussa, jos muotoilua ei voida tehdä jo läjitetyllä jätteellä ja materiaalin käyttäminen on siksi rakenteellisesti välttämätöntä. Jätemateriaalin sijoittaminen jo käytöstä poistetulle kaatopaikalle ei muutoin ole mahdollista. Kullakin kerralla käytettävän materiaalin tulee täyttää epäorgaanisen tavanomaisen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Purkumateriaalien käyttö työmaateihin korvaa luonnonmateriaaleja ja on siten perusteltua edellyttäen, että materiaalit eivät sisällä haitallisia aineita. Raakakompostituotetta voidaan käyttää kasvukerroksessa, kun huolehditaan siitä, että lähialueille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Kaatopaikan pintakerrokseen tiivistyskerroksen yläpuolelle ei pidä hyväksyä käytettäväksi materiaaleja, jotka eivät täytä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerejä. Porin kaupungin ympäristöjohtaja on antamassaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todennut, että on suositeltavaa korvata kaatopaikkarakentamisessa neitseellisiä materiaaleja teollisuuden jäte- ja sivutuotemateriaaleilla, jotka haitta-ainepitoisuuksiensa ja liukoisuusominaisuuksiensa puolesta siihen sopivat. Lähtökohtana materiaalien käytölle on niiden soveltuvuus sijoitettavaksi kyseiselle kaatopaikalle. Tähän perustuen hakemuksessa mainittujen materiaalien käytölle esipeittokerroksessa ei ole estettä lentotuhkaa lukuun ottamatta. Jätemateriaalien käytön tulee kuitenkin perustua läjitysalueen pintarakenteen vaatimuksiin. Esipeittokerrosta ei tule käyttää jätemateriaalien hävittämiseen. Työmaateiden rakentamiseen käytettävien purkumateriaalien tulee olla puhtaita ja murskattuna alle 150 mm palakokoon. Vastine annetuista lausunnoista Hakija on vastineessaan todennut, että läjitysalueen pintarakenteita on jo tehty aiemmin hyväksyttyjen teknisten kokonaissuunnitelmien mukaan, ja huomattava osa alueesta on valmiina. Peittorakenteet tulisi

7 saattaa loppuun kyseisten suunnitelmien mukaan. Muutokset aiheuttaisivat viivästystä ja lisäkustannuksia. Jätemateriaaleilla myös korvataan luonnon raaka-aineiden käyttöä ja vähennetään kuljetuksia. Peittorakenne edellyttää lisätäyttömateriaalien käyttöä esipeitossa, koska alueelle jo läjitetyt materiaalit eivät riitä tähän tarkoitukseen, ja kasan muotoilusta saatavat massat on jo valtaosin käytetty hyödyksi. Jätemateriaalien käyttöä täytössä/esipeitossa tulisikin tarkastella käytännönläheisesti arvioiden vaihtoehtoisia, lupaehdot täyttäviä materiaaleja. Täytön tarkoitus ei ole jätteiden hävittäminen, eikä Kemira Oyj saa täyttöön tarvittavista jätemateriaaleista välitöntä hyötyä. Vuonna 2010 valmistuneella alueella juuripengersalaoja nousi noin 3 metriä jätetäytön yläpuolelle, jolloin muotoilun esipeiton paksuus oli 2-4 metriä usealla hehtaarilla. Myös peittorakenteiden alle jäänyt ferrovesiallas vaati esipeittomateriaaleja. Esipeittoon käytettiin ympäristöluvassa hyväksyttyjä materiaaleja eli ruskeaa kipsiä ja neutraloitua ilmeniittijäännöstä yhteensä noin tonnia. Vuosina väkevöintisakan läjitysalueena toimineen osa-alueen täyttö on sulkemisen määräaikaan mennessä jäänyt huomattavasti vajaaksi. Jotta alueelle voidaan rakentaa pintaeristeet, on alue muotoiltava ympäröivien alueiden kaltevuuksia mukailevaksi ja juuripenkereen toiminnan varmistamiseksi. Tähän muotoiluun tarvitaan noin tonnia esipeittomateriaalia. Tarvittava määrä materiaalia on välivarastoituna alueella. Läjitysalueelle on välivarastoitu uudella menetelmällä käsiteltyä väkevöintisakkaa noin tonnia sekä ruskeata kipsiä tonnia, joilla ko. alue pystytään muotoilemaan noin 1:7 luiskaan. Suunnitelmien mukaan vuonna 2012 valmistuvan luiskan osuus on muotoiltavissa olemassa olevilla massoilla. Vuonna 2013 joudutaan esipeittoa tekemään 2-4 metrin paksuudelta noin yhden hehtaarin alueelle juuripenkereen korkeudesta johtuen. Esipeittoon tarvittava materiaalimäärä on noin tonnia. Vuonna 2014 luiskaan ei tarvittane esipeittoa. Sen sijaan kohdealueella on suurehko ferrovesioja sekä allas, joiden muotoilutäyttöön tarvitaan yhteensä noin tonnia täyttömateriaalia. Lisäksi kasan lakialue on noin 60 metriä leveä ja 700 metriä pitkä. Lakialueen kaltevuus tulee olemaan noin 1:20 ja nykyinen muoto on suora. Tarvittavan muotoilutäytön määrä on noin tonnia vuosina Työteknisesti on helpointa muotoilla täytettävät alueet viereisen titaanidioksiditehtaan sivutuotteilla, koska kasassa oleva vanha ferrosulfaatti on kiteytynyt erittäin kovaksi ja sen leikkaaminen on erittäin hankalaa ja huomattavasti kalliimpaa kuin sivutuotteiden käyttö. Myös leikkaamisesta aiheutuva pöly ja mahdolliset happohöyryt tekevät työstä hankalaa ja työsuojelun kannalta vaativaa. Ferrosulfaatin vesiliukoisuus tekee muotoillusta pinnasta myös epätasaisen ja sateella erittäin liukkaan. Kipsi, neutraloitu ilmeniittijäännös ja erityisesti neutraloitu väkevöintisakka ovat hyviä liukenemattomia rakennusaineita, joiden käsiteltävyys on helppoa. On perusteetonta leikata jo läjitettyä ferrosulfaattialuetta, mikäli se ei ole aivan välttämätöntä rakenneteknisesti. Kipsin ja neutraloidun ilmeniitti- 7

8 jäännöksen k-arvot ovat jo lähes ympäristöluvan määrittelemällä tasolla, joten käyttämällä niitä esipeitossa ja muotoilutäytössä pystytään vähentämään päästöjä ympäristöön tehokkaasti ennen varsinaisen tiiviskerroksen rakentamista. Hakija katsoo, että tarkoitukseen jo hyväksyttyjen ja hyvin soveltuvien jätemateriaalien käyttöä esipeitossa tulisi jatkaa hakemuksen mukaisesti. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy hakemuksen osittain ja muuttaa Länsi- Suomen ympäristölupaviraston Kemira Pigments Oy:lle myöntämässä ympäristöluvassa nro 50/2007/2 annettua ja päätöksellä nro 64/2009/2 muutettua lupamääräystä 27. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kun se koskee Porin Prosessivoima Oy:n lentotuhkan käyttöä ferrosulfaatin läjitysalueen rakenteissa. Muutettu lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Ferrosulfaatin läjitysalueen käytöstä poistetuille osille ja väkevöintisakan kaatopaikalle on läjityksen loputtua rakennettava päätösten 50/2007/2 ja 64/2009/2 sekä tämän päätöksen kertoelmaosien mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuus ja vedenläpäisevyys, niissä käytettävien materiaalien kaatopaikkakelpoisuus ja muut tekniset ominaisuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 m. Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,3 m ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös rengasrouhetta, jolloin kerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja vedenläpäisevyyden k 10-3 m/s, tai hakemuksen mukaista salaojamattoa, jonka kummallakin puolella on vähintään 200 g/m 2 :n painoinen suojageotekstiili. Kuivatuskerroksen ja tiivistyskerroksen väliin on asennettava keinotekoinen eriste, jonka paksuus on vähintään 2,0 mm ja joka peittää koko lakialueen ja ulottuu läjityksen juurelle saakka. Keinotekoinen eriste on suojattava geotekstiilillä, jonka nettopaino on vähintään g/m 2. Käytettäessä kuivatuskerroksena rengasrouhetta on keinotekoisen eristeen ja kuivatuskerroksen väliin rakennettava pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttävästä aineksesta suojakerros, jonka paksuus on vähintään 0,3 m. Käytettäessä kuivatuskerroksena molemmin puolin geotekstiilillä suojattua salaojamattoa, ei keinotekoi-

9 sen eristeen ja salaojamaton väliin tarvitse asentaa erillistä suojageotekstiiliä. Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja kerroksen vedenläpäisevyysarvon on oltava k 10-8 m/s. Tiivistyskerroksena voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös bentoniittimattoa, joka on varustettu molemminpuolisella neulasidotulla kuitukankaalla ja jonka bentoniitin määrä on vähintään g/m 2. Pintakerroksen alaosassa, kasvukerroksen ja kuivatuskerroksen välisessä kerroksessa, saadaan puhtaiden maa-ainesten ohella käyttää maaaineksia, joiden pilaantuneisuusaste alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemman ohjearvon tai teollisuuden mineraalisia sivutuotteita, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut liukoisuusraja-arvot. Kasvukerroksessa saadaan käyttää tuotteistettua raakakompostia, joka on käsitelty siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta tai toistuvaa hajuhaittaa läjitysalueen ympäristöön. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteessa voidaan sen lakialueella ja luiskilla käytettävän keinotekoisen eristeen alapuolisessa tiivistyskerroksessa hyödyntää tehtaan toiminnassa syntynyttä kipsisakkaa, neutraloitua ilmeniittijäännöstä ja ruskeaa kipsiä edellyttäen, että materiaali täyttää seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset: 9

10 Eristeluokka I k 10-9 m/s tai yhdistelmärakenne, jossa mineraalisen tiivistyskerroksen (k 10-8 m/s) päällä on muovikalvo Modifioitu diffuusiotesti Testimenetelmä Eristeluokka II 10-9 m/s k 10-8 m/s 10 Kolonnitesti TS14405 tai sellitesti ENVIR007 (L/S 10) NVN7347 Aine mg/m 2 mg/m 2 Sb 12 0,18 As 140 1,5 Ba Cd 3,8 0,04 Cr 480 1,5 Co 95 - Cu Hg 1,4 0,01 Pb 400 1,5 Mo 62 1,5 Ni 170 1,2 Zn Se 4,8 0,3 Sn 95 - V F Cl Kiintoaine SO 4 2- Tiivistyskerroksen alapuolisessa esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää kipsisakkaa, prosessoitua ilmeniittijäännöstä, ruskeaa kipsiä, neutraloitua väkevöintisakkaa ja Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen pohjatuhkaa, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee tarkentaa esipeittokerroksia koskevaa rakennesuunnitelmaa ja arviota läjitysalueen kullakin osa-alueella käytettävien eri jätejakeiden määristä ja toimittaa tältä osin tarkistettu määräyksen 30. mukainen suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava vuoden 2008 loppuun mennessä ja niiden on oltava valmiina koko läjitysalueen osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Pintarakenne on rakennettava siten, että rautapitoisten vesien suotautuminen jätetäytön läpi saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vähenemään. Läjitysalueen pintarakenteiden valmistuttua, viimeistään vuotta 2015 koskevan vuosiraportin yhteydessä, on pintarakenteista esitettävä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti, josta ilmenee, minkälaisia rakenteita ja materiaaleja läjityksen eri osissa on käytetty. Selvitys läjitysalueelle vuosittain sijoitettavien jätteiden ja muiden materiaalien laadusta

11 RATKAISUN PERUSTELUT ja määristä on toimitettava määräyksen 44. mukaisen raportoinnin yhteydessä. Läjitysalueen tiivistyskerroksen alle jäävissä työmaateissä saa käyttää Porin Prosessivoima Oy:n pohjatuhkaa sekä puhtaita asfaltteja, tiiltä ja betonia. Lisäksi läjitysalueen tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä niin, että läjitysalueelle sijoitettavaksi hyväksyttyjen materiaalien määrää ja laatua tarkkaillaan, ja niistä tehdään liukoisuustestit kaksi kertaa vuodessa tai muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla luotettavasti varmistetaan niiden soveltuvuus kaatopaikkasijoitukseen Yleiset perustelut Kaatopaikan sulkemisesta ei tässä päätöksessä hyväksytyllä tavalla muutettuna voida olettaa aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kaatopaikkarakenteissa käytettävät massamäärät ovat merkittäviä. Neitseellisten luonnonvarojen korvaaminen teollisuuden jätemateriaaleilla ja sivutuotteilla on jätelain mukaista. Samalla tehdasalueella syntyviä materiaaleja käytettäessä säästetään myös kuljetuskustannuksissa ja vähennetään kuljetuksista aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Jätemateriaalien ja sivutuotteiden käyttö edellyttää, että ne soveltuvat kaatopaikkasijoitukseen ja täyttävät kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut vaatimukset. Porin Prosessivoima Oy:n lentotuhka ei hakemuksessa esitetyn asiantuntijaselvityksen mukaan sovellu sijoitettavaksi ferrosulfaatin läjitysalueelle. Muut hakemuksessa esitetyt jätemateriaalit soveltuvat sijoitettavaksi läjitysalueelle, eikä niiden sijoittaminen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna lisää läjitysalueen päästöjä ympäristöön. Lupamääräyksen muutosten yksilöidyt perustelut Hakemuksen mukaisen neutraloidun väkevöintisakan ja voimalaitoksen pohjatuhkan käyttö esipeittokerroksissa aiemmissa lupapäätöksissä jo hyväksyttyjen jätemateriaalien ja sivutuotteiden lisäksi ei aiheuta muutoksia läjitysalueen suotovesien laatuun tai muuhun ympäristökuormitukseen. Ferrosulfaatin läjitysalueelta liukenee merkittäviä määriä rautaa, minkä vuoksi alueen sulkemistoimet on tarpeen toteuttaa niin nopeasti, kuin se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Alueen loppumuotoiluun käytettävien esipeittokerrosten määrän tulee vastata todellista tarvetta, koska läjitysalueen varsinainen käyttöaika on päättynyt. Valvontaviranomaiselle esitettävän yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman tarkistaminen käytettävien jätemateriaalien laadun ja määrän osalta on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että ne vastaavat todellista tarvet- 11

12 ta. Tässä hyväksytyt materiaalit eivät ole sisältyneet määräyksen 30. mukaiseen työ- ja laadunvalvontasuunnitelmaan, minkä vuoksi sitä on tarkennettava. Samalla on valvontaa varten ollut tarpeen tarkentaa raportointia koskevaa määräystä. Tiiviiden pintarakenteiden alle rakennettavissa työmaateissä käytettävät jätemateriaalit on hyväksytty hakemuksen mukaisina. Hakemuksessa esitetyn tuotteistetun raakakompostin käyttö saattaa joissakin tilanteissa aiheuttaa hajuhaittaa, minkä vuoksi sen esikäsittely saattaa olla tarpeen ennen sijoittamista. 12 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41, 42, 43, 46, 52, 58 ja 90 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon osan 2 "Ympäristölupavastuualueen suoritteet" mukaisesti. Lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa tunnilta. Asian käsittelyyn on aluehallintovirastossa käytetty 50 tuntia.

13 13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kemira Oyj PL Helsinki Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Sachtleben Pigments Oy Porin Prosessivoima Oy Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Seppo Aspelund Marja-Terttu Parsama Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Seppo Aspelund ja Marja- Terttu Parsama. Asian on esitellyt Marja-Terttu Parsama. MTP/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.