Päätös. Hallavaaran jätekeskus, Hallavaarantie 323, Köyliö Kiinteistö: Hallavaara RN:o 1:353 Liike- ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 31/2013/1 Dnro ESAVI/153/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Satakierto Oy:n hakemus, joka koskee Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Hallavaaran jätekeskuksen toimintaan myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen numero 19 muuttamista, Köyliö HAKIJA Satakierto Oy Rantatie Säkylä LAITOS JA SEN SIJAINTI Hallavaaran jätekeskus, Hallavaarantie 323, Köyliö Kiinteistö: Hallavaara RN:o 1:353 Liike- ja yhteisötunnus: HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d ) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 31 ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Satakierto Oy:llä on Hallavaaran jätekeskuksen toimintaa koskeva Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa LOS-2004-Y ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Ympäristöministeriön vahvistamassa ja lainvoiman saaneessa (KHO ) Satakunnan 5. seutukaavassa Hallavaaran jätekeskus on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ET-121 (Kepola). Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia. Erityistoimintojen alueella (ET) tulee kyseeseen vain asianomaista toimintaa palveleva rakentaminen. Jätehuoltoalueiden osoittamisella seutukaavassa on pyritty jätehuollon yhteistoiminnan edistämiseen. Yhteistoiminta mahdollistaa jätehuollon tason kohottamisen taloudellisemmin kuin kuntakohtaisissa ratkaisuissa. 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Satakierto Oy on neljän kunnan ja neljäntoista yrityksen omistama jätehuoltopalveluja tarjoava yritys. Yhtiön toiminta keskittyy Hallavaaran jätekeskukseen Köyliössä. Hallavaaran jätekeskus on toiminut vuodesta 1992 ja toimintoina on jätteiden loppusijoitus, lietteiden ja erilliskerätyn biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa ja hyöty- sekä vaarallisten jätteiden vastaanotto- ja varastointijärjestelyt. Kesällä 2011 on valmistunut myös tuhkakenttä, mikä mahdollistaa tuhkan loppusijoituksen. Jätteenkäsittelylaitos toimii jätehuoltoyhtiön omistamalla tontilla, jonka pinta-ala on 35 ha. Kaikkiaan jätteenkäsittelytoimintaa on 17,4 ha alueella. Toiminnot jakautuvat seuraavasti: tuhkakenttä (1,5 ha) läjitysalue (5 ha) vanha kompostointialue (2 ha) hyötyjätteen varastointialue (1 ha) liike-, vastaanotto- ja pysäköintialue suotovesien keräämiseen tarkoitettu alue biokaasulaitostoiminnot Lupamääräyksen muutos Muutosta haetaan kaatopaikan pintarakenteita koskevaan, voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykseen numero 19, joka kuuluu seuraavasti: "Kaatopaikan pintarakenteissa tiivistyskerroksen alapuolella kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset ja tiiviin kerroksen yläpuolisissa rakenteissa käytettävien jätemateriaalien tulee täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden K-arvo tulee olla 1 x 10-9 m/s ja sen paksuus tulee olla 0,5 metriä. Pintarakenteen tiivistyskerrokseen saa käyttää pilaantuneita

3 massoja stabiloituna siten, että stabiloitu massa täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerrokseen stabiloitavaksi vastaanotettavat maa-ainekset eivät saa olla ongelmajätteitä eivätkä ne saa sisältää elohopeaa tai orgaanisia haitta-aineita ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 "Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa" määritellyn alemman ns. SAMASE-raja-arvon (ohjearvo) ylittäviä pitoisuuksia. Jäteasemalle saa ottaa vastaan pilaantuneita maa-aineksia yhteensä tonnia stabiloitavaksi suljettavana olevan läjitysalueen pintarakenteiden tiivistyskerrokseen. Haitta-aineita sisältävien maiden hyödyntäminen pintakerroksissa on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne missään käsittelyn vaiheessa pölyä eikä niistä pääse sadevesien mukana huuhtoutumaan haittaaineita ympäristöön." Satakierto Oy on toimittanut muutoshakemuksen, jossa esitetään lupamääräystä numero 19 muutettavaksi siten, että rakennevaihtoehdoksi lisätään tavanomaisen jätteen kaatopaikalle annetut pintarakennevaatimukset täyttävä bentoniittimatto. Hakemuksen mukaan bentoniittimatto vastaisi 0,5 metrin tiivistyskerrosta, jonka vedenjohtavuuden k-arvo on 1 x 10-9 m/s. Tiivistyskerros on suunniteltu rakennettavaksi neulasidotusta bentoniittimatosta, joka asennetaan tasatun täyttöalueen päälle. Jauheen minimimäärä matossa on keskimäärin vähintään 4000 g/m 2 eikä siinä käytetä paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita. Mattojen limityksenä käytetään hakemuksen täydennykseksi toimitetun selvityksen mukaan 0,5 m leveyttä, jolloin se sallii epätasaisen muodonmuutoksen. Pitkittäissaumat ovat itsestään saumautuvia ja bentoniittijauheen määrä niissä on vakio. Luiskiin ei sijoiteta jatkoksia tai välttämättömät jatkoskohdat ankkuroidaan luiskiin. Bentoniittimatto asennetaan sen toimittajan antamien työohjeiden mukaisesti ja työohjeet hyväksytetään rakennuttajalla ennen työvaiheen aloitusta. Saumoihin lisätään tarvittaessa bentoniittijauhetta. Bentoniittimatto peitetään välittömästi levittämisen jälkeen eikä sen päällä liikuta työkoneilla. Erityistä huomiota kiinnitetään työsaumojen rakentamiseen, lävistysten tekoon sekä toimintaan vesisateen aikana. Toiminnanharjoittaja on esittänyt käytettävälle bentoniittimatolle asetetut laatuvaatimukset seuraavasti: bentoniitin alkuperä luonnon natriumbentoniitti bentoniitin määrä min g/m 2 (0 %:n kosteus) montmorilloniittipitoisuus metyleenisiniadsorptio 300 mg/g paisumisindeksi 24 ml/2g lujuus (Peel-koe) 60 N/10 cm murtovenymä 10 % vetolujuus 10 kn/m k-arvo 1x10-10 m/s yläkangas 200 g/m 2 nonwoven alakangas 110 g/m 2 woven 3

4 Bentoniittimaton toimittaja esittää laskelmat maton soveltuvuudesta rakenteeseen. Bentoniittimatolla toteutetun tiivistyskerroksen vastaavuus mineraaliseen tiivistyskerrokseen pintarakenteessa, sekä bentoniittimaton vaadittu vedenläpäisevyys on hakemuksessa esitetty seuraavasti: Kaatopaikan pintarakenne: Vedenläpäisevyys k = m/s h = 0,5 m (todellisuudessa pintarakenteessa ei ole pysyvää hydraulista gradienttia) Veden painekorkeus tiivistysrakenteen päällä: 0,5 m Hydraulinen korkeus: h = 0,5 m + 0,5 m = 1,0 m Hydraulinen gradientti: i = 1,0 m/0,5 m = 2,0 Tarkastellaan 1 m 2 pinta-alaa. Virtaama mineraalisen tiivistyskerroksen läpi Q = k i A = m/s 2 1 m 2 = m 3 /s Bentoniittimaton vaadittu vedenläpäisevyys, jotta rakenne vastaa mineraalista tiivistyskerrosta: Q=2, m 3 /s Bentoniittimaton paksuus h = 0,06 m (6 mm, tavanomainen paksuus bentoniittimatolle) Veden painekorkeus tiivistysrakenteen päällä: 0,5 m Hydraulinen korkeus: h = 0,5 m + 0,006 m = 0,506 m Hydraulinen gradientti: i = 0,506 m/0,006 m = 84,3 Tarkastellaan 1 m 2 pinta-alaa. Vaadittu maksimivedenläpäisevyys 6 mm paksulle bentoniittimatolle kaatopaikan kuormitusolosuhteissa: k = m 3 /s / (84,3 1 m 2 ) = 2, m/s Bentoniittimattoa käyttämällä saavutetaan vedenläpäisevyyden ja laskennallisten virtaamien perusteella tarkasteltuna sama suojavaikutus, kuin mineraalisella tiivistyskerroksella. Bentoniittimaton vedenläpäisevyysvaatimusta tarkasteltaessa on huomioitava, että maton päällä oleva kuormitus vaikuttaa vedenläpäisevyyteen olennaisesti, jolloin vaadittua vedenläpäisevyyttä tulee verrata maton vedenläpäisevyyteen mitoitustilannetta vastaavalla kuormituksella, ei maton vedenläpäisevyyteen kuormittamattomana. Tarkasteltu esimerkki on laskettu 6 mm paksulle bentoniittimatolle. Mikäli käytetään ohuempaa tai paksumpaa bentoniittimattoa, tulee vedenläpäisevyysvaatimusta muuttaa vastaavasti. Perusteluina lupamääräyksen muuttamiseksi hakija esittää, että bentoniittimatto on yleisesti hyväksytty käytettäväksi korvaamaan pintarakenteessa vaadittavan mineraalisen tiivistyskerroksen, koska sen katsotaan varmistavan vähintään saman suojaustason kuin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukainen tiivistyskerros. 4

5 5 Muutoksen ympäristövaikutukset ja riskinarviointi Hakemuksen mukaan esitetyllä tavalla rakennettu bentoniittimatto vastaa ympäristöluvassa määrätyn mineraalisen tiivistysrakenteen suojaustasoa eikä muutos lisää kaatopaikan ympäristövaikutuksia. Vanhan kaatopaikan päällystämättömän alueen pinta-ala on m 2. Esitetyn riskinarvioinnin mukaan suljetulta kaatopaikalta voi aiheutua ympäristökuormitusta pohjarakenteen kautta maaperään, pintavesien kautta, suotovesien päästessä ympäristöön sekä ilmaan purkautuvina kaasuina. Kaatopaikan suotovedet kerätään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Käytettäessä tavanomaista bentoniittimattoa, jonka paksuus on 6 mm, saavutetaan vedenläpäisevyyden ja laskennallisten virtaamien perusteella tarkasteltuna sama suojavaikutus, kuin mineraalisella tiivistyskerroksella. Bentoniittimatto kestää hyvin alustan epätasaisia muodonmuutoksia, jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia rasituksia sekä kuivumista luonnon maaaineksia paremmin. Sen tasalaatuisuus on helpompi varmistaa kuin luonnonaineksien ollessa kyseessä. Pintasuojarakenteen rikkoontuessa ja pintavesien päästessä huuhtelemaan jätetäyttöä suotovesien määrä voi lisääntyä. Suotovesien määrää seurattaessa voidaan rakenteen toimivuus todeta kaatopaikan jälkihoitovaiheen aikana, ja vesimäärän lisääntyessä lähteä selvittämään pintarakenteeseen mahdollisesti tulleita vaurioita. Tämäntyyppistä vauriota pidetään riskinarvioinnissa kuitenkin epätodennäköisenä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Merkintä Satakierto Oy on aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan , sekä rakenteen vastaavuutta koskevalla selvityksellä ja riskinarvioinnilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Köyliön kunnan ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Alasatakunta-lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on tiedotettu ja pyydetty lausunnot samanaikaisesti Satakierto Oy:n hakemuksen ESAVI/144/04.08/2011 kanssa. Hakija on kuitenkin viimeksi mainitulta osin peruuttanut hakemuksen ja aluehallintovirasto on tehnyt kyseisestä asiasta erillisen päätöksen nro 110/2012/1.

6 6 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Köyliön kunnanhallitukselta, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan , että sillä ei ole huomauttamista bentoniittimaton lisäämisestä pintarakenteiden rakennevaihtoehdoksi. Köyliön kunnanhallitus ilmoittaa yhtyvänsä Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausuntoon ja esittää sen aluehallintovirastolle Köyliön kunnan lausuntona. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tuo lausunnossan esiin seuraavaa: Satakierto Oy:n Hallavaaran jätekeskuksen käytöstä poistuneille jätetäyttöalueille on rakennettu pintakerroksia kahdessa vaiheessa vuodesta 2004 lähtien. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 22 YLO, pintarakenteen tiivistyskerros on hyväksytty rakennettavaksi bentoniittimatosta, jonka vedenläpäisevyys on k-arvona 1x10-8 m/s. Kaatopaikan pintarakenteen 1. vaiheen rakennustyöt valmistuivat Jätekeskuksen ympäristöluvassa 20 YLO, tiivistyskerroksen minimipaksuudeksi on määrätty 0,5 metriä. Hallavaaran jätekeskuksen 2. vaiheen sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 101 YLO Peittovaiheessa 2. edellä mainitulla päätöksellä tiivistyskerros on hyväksytty rakennettavaksi paksuudeltaan 0,5 metrin pilaantuneiden maa-ainesten ja alumiinihydroksidisakan seoksesta. Hakijan esityksestä Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 2. vaiheessa käytettäväksi vaihtoehtoista tiivistyskerrosrakennetta, joka koostui bentoniittimatosta ja 250 mm kerroksesta maabentoniittia. Alue on pääosin rakennettu valmiiksi, mutta lupapäätöksen 101 YLO mukaista loppuraporttia ei ole toistaiseksi toimitettu ELY-keskukselle. Bentoniittimatto soveltuu parhaiten käytettäväksi kohteissa, jossa jätetäyttö on homogeenista ja riittävästi painunut. Tietyt teollisuuden kaatopaikat ovat tällaisia. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoilla täyttötapa ja käytönaikainen tiivistyskalusto vaihtelevat ja mm. näistä syistä joillakin kaatopaikoilla epätasaiset painumat ovat mahdollisia. Hakemuksen mukaan bentoniittimaton toimittaja esittää laskelmat maton soveltuvuudesta rakenteeseen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kyseessä on vaihtoehtoinen kevennetty rakenne, jonka vaatimuksenmukaisuus tulisi esittää ympäristölupahakemuksessa tai valvontaviranomaiselle tarkastusta varten toimitetuissa rakentamissuunnitelmissa. ELY-keskus katsoo, että lausunnossa esiin tuotuja Ympäristöhallinnon julkaisussa (1/2008) Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, SYKE, Hel-

7 sinki 2008, tiivistysrakenteena käytettävälle bentoniittimatolle esitettyjä suosituksia voi käyttää bentoniittimaton kelpoisuutta arvioitaessa. Kaatopaikan pintarakenne eri rakennekerroksineen muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jolloin yksittäiseen rakennekerrokseen tehtävä muutos saattaa aiheuttaa muutoksia toiseen. Pintarakenne tulee aina käsitellä kokonaisuutena, eikä yksittäiseen rakennekerrokseen pitäisi erikseen ottaa kantaa. Bentoniittimatto vaatii tietyissä tilanteissa suojakerroksen, mm. mikäli kuivatuskerros rakennetaan rengasrouheesta. ELY-keskus suhtautuu tietyin varauksin bentoniittimaton käyttöön yhdyskuntajätteen kaatopaikan tiivistyskerroksena. Tasatun ja tiivistetyn sekä riittävästi painuneen jätetäytön päälle huolellisesti asennetun, pintakerrokseen soveltuvan bentoniittimaton voidaan arvioida täyttävän tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiivistyskerroksen vaatimukset. Hakija tulee aina kuitenkin velvoittaa osoittamaan bentoniittimaton kelpoisuus kyseisessä kohteessa sen sijaan, että esitetään muita referenssikohteita. Bentoniittimaton alapuolisen jätetäytön kantavuus on oleellisin selvitettävä asia. Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Toiminnanharjoittaja on kirjatuksi tulleessa vastineessaan esittänyt seuraavaa: Käytöstä poistetulle jätetäyttöalueelle on vuonna 2004 annettu päätös, jonka mukaan pintarakenteessa voi käyttää tiivistyskerroksena bentoniittimattoa. Näin on myös tehty tehty noin 2,5 ha alalla. Myös nyt peitteillä olevaan alueeseen olemme hakeneet vastaavaa rakennetta. ELY-keskus edellyttää lausunnossaan, että hakija on velvollinen osoittamaan bentoniittimaton kelvollisuuden kyseisessä kohteessa. Toimitamme tarkastusta varten valvovalle viranomaiselle rakentamissuunnitelman ennen peittotyön aloittamista. Suunnitelmassa on myös toimenpiteitä jätetäytön kantavuuden todentamiseksi." 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Satakierto Oy:n hakemuksen ja muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen LOS-2004-Y lupamääräystä nro 19 sekä lisää ympäristölupamääräystä 23 täydentävän määräyksen 23a.

8 Muutettu lupamääräys 19 sekä määräys 23a kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: "Kaatopaikan pintarakenteissa tiivistyskerroksen alapuolella kaatopaikkarakenteissa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset ja tiiviin kerroksen yläpuolisissa rakenteissa käytettävien jätemateriaalien tulee täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden k-arvo tulee olla 1 x 10-9 m/s ja sen paksuus tulee olla 0,5 metriä. Pintarakenteen tiivistyskerrokseen saa käyttää pilaantuneita massoja stabiloituna siten, että stabiloitu massa täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerrokseen stabiloitavaksi vastaanotettavat maa-ainekset eivät saa olla ongelmajätteitä eivätkä ne saa sisältää elohopeaa tai orgaanisia haitta-aineita ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 "Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa" määritellyn alemman ns. SAMASE-raja-arvon (ohjearvo) ylittäviä pitoisuuksia. Jäteasemalle saa ottaa vastaan pilaantuneita maa-aineksia yhteensä tonnia stabiloitavaksi suljettavana olevan läjitysalueen pintarakenteiden tiivistyskerrokseen. Vaihtoehtoisesti pintarakenteen tiivistyskerros voidaan rakentaa käyttämällä neulasidottua bentoniittimattoa, jonka tulee hakemuksessa esitettyjen ominaisuuksien lisäksi täyttää seuraavat vaatimukset: natriumbentoniitin minimimäärä matossa on g/m 2 (kosteus 0 %), kankaiden neliöpaino on vähintään 200 g/m 2, puhkaisulujuus vähintään 2,5 kn ja maton murtovenymä vähintään 25 %. Rakenteen yläpuolelle ei saa sijoittaa materiaaleja, joista voi liueta kalsiumia tai magnesiumia. Bentoniittimatto tulee asentaa tasaiselle alustalle, jonka rakeisuus on alle 32 mm ja joka ei sisällä maton läpi tunkeutuvia aineksia. Yläpuolisissa kerroksissa ei saa käyttää materiaaleja, jotka voivat rikkoa bentoniittimattoa. Haitta-aineita sisältävien maiden hyödyntäminen pintakerroksissa on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne missään käsittelyn vaiheessa pölyä eikä niistä pääse sadevesien mukana huuhtoutumaan haittaaineita ympäristöön." 23a. Kaatopaikanpitäjän tulee viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pintarakenteita, rakentamisen työtapaa sekä materiaalien ja rakentamisen laadunvarmistusta koskeva tarkempi suunnitelma piirustuksineen ja aikatauluineen. Suunnitelmassa on otettava huomioon kaatopaikan kantavuus ja painumariskit, joita koskeva arvio on liitettävä suunnitelmaan.

9 9 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Satakierto Oy:n Hallavaaran kaatopaikan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset ja jätelaki siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) sekä jätelain (646/2011) 148 ja 149 edellyttävät. Lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään pääosin lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Kaatopaikan tiivistyskerros on pintaeristysrakenteen toiminnan kannalta kriittinen kerros ja sen suunnitteluun ja rakentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan tiivistyskerroksen tulee valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaan olla mineraalieriste, jonka paksuus 0,5 metriä ja vedenläpäisevyyden k-arvo < 1 x 10-9 m/s. Lupaviranomainen voi kuitenkin lieventää kyseistä vaatimusta, mikäli kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2008 "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito" on todettu, että tiivistyskerroksen paksuutta koskevasta vaatimuksesta voidaan tietyin edellytyksin poiketa eikä paksuutta tule pitää ehdottomana vaatimuksena. Kerros on mahdollista korvata ohuemmalla, vastaavan suojaustehon antavalla kerroksella. Ohjeen mukaan bentoniittirakenteita voidaan tutkimusten mukaan pitää monissa suhteissa jopa luonnonmaatiivistettä luotettavampana pintarakennemateriaalina. Bentoniitti paisuu kyllästyessään vedellä ja vesipitoisuuden ollessa yli 70 % se on myös kaasutiivis. Kaatopaikkarakenteissa tulee kuitenkin käyttää natriumbentoniittia, joka ei ole aktivoitu. Hakemuksessa on esitetty natriumbentoniitin minimimääräksi keskimäärin g/m 2. Tätä on kuitenkin suojausominaisuuksien varmistamiseksi pidettävä ehdottomana miniminä, jolloin keskimääräiseksi pitoisuudeksi tulee käytännössä noin g/m 2. Kalsiumin ja magnesiumin kulkeutuminen rakenteeseen voi nopeasti hei-

10 kentää sen ominaisuuksia, minkä vuoksi rakenteen yläpuolisten kerrosten rakentamisessa ja materiaalien valinnassa on kiinnitettävä tähän huomiota. Bentoniittimaton lujuus varmistetaan neulasidonnalla, mikä on oleellisen tärkeää erityisesti luiskissa. (YSL 43, 45 ja 108, JL 6, VNp 861/1997) 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Hakemusta on täydennetty lausunnossa esitetyllä rakenteiden vastaavuusvertailulla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Muilta osin toiminnassa on noudatettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa LOS-2004-Y annettuja määräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 28, 36 38, 41 43, 53, 54, 58, 96, 97, 100, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, ja 30 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Jätelaki (1072/1993) 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 ja 9 Jätelaki (646/2011) 148 ja 149 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksullisista suoritteista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

11 Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaan. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikan perusmaksusta euroa. Koska taulukon mukainen maksu asian käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kuitenkin olisi kohtuuttoman korkea, asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/tunti. Asian käsittelyyn on kulunut 35 tuntia. 11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Satakierto Oy Rantatie Säkylä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Köyliön kunta Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätös kuulutetaan Köyliön kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Marja-Terttu Parsama Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Risto Lehtoranta ja ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama (esittelijä). MTP/mn

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.