Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 2 c)

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2010/1 Dnro ESAVI/460/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hakemus Boliden Harjavalta Oy:n tehdasalueella sijaitsevien, käytöstä poistettujen kipsiferriarsenaattisakan läjitysaltaiden sulkemissuunnitelman ja siihen sisältyvän vaihtoehtoisen pintarakenteen hyväksymiseksi, Harjavalta HAKIJA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi laitosta koskevanympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 46. mukaisena suljetun kaatopaikan pintarakenteiden laadunvalvontasuunnitelmana Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että suunnitelma edellyttää ympäristölupapäätöksen lupamääräysten 43. ja 61. perusteella lupaviranomaisen hyväksymistä, ja siirtänyt asian päivätyllä kirjeellään Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 2 c) VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2004/1 myöntänyt Harjavalta Copper Oy:n (nykyisin Boliden Harjavalta Oy) Harjavallan teollisuuslaitosten toimintaa koskevan ympäristöluvan. Ympäristöluvasta valitettiin, ja Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään nro 05/0475/1 ( ) muun muassa päätöksen lupamääräyksiä 42. ja 62. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään nro 689 ( ) pysyttänyt edellä mainitut lupamääräykset. Länsi-Suomen ym- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 päristölupavirasto on päätöksellään nro 29/2009/1 ( ) muun muassa muuttanut ympäristöluvan lupamääräyksiä 39., 40. ja 41. Voimassa olevan luvan kaatopaikkojen pintarakenteita koskevat lupamääräykset ja kaatopaikkatoiminnan lopettamista koskeva lupamääräys 61., joista lupamääräys 42. sellaisena kuin se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden em. päätöksellä ja lupamääräykset sellaisina, kuin ne ovat muutettuina Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 29/2009/1, kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: "Uusien kaatopaikkojen pohjarakenteita ja kaikkien kaatopaikkojen pintarakenteita koskevat määräykset Pintarakenteessa on oltava 0,5 metriä paksu mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm paksu HDPE-muovi tai muu ominaisuuksiltaan vastaava keinotekoinen eriste. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei tarvitse asentaa keinotekoista eristettä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiivistyskerroksessa 0,5 metriä paksun mineraalisen tiivistyskerroksen sijasta voidaan käyttää myös bentoniittimattoa, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-10 m/s. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa siten, että pintarakenteessa on mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-8 m/s ja paksuus 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm paksu HDPE-muovi tai muu ominaisuuksiltaan vastaava keinotekoinen eriste. 40. Pinnan tiivistysrakenteen päälle on asennettava vähintään 0,5 m paksu kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava 1,0 m paksu pintakerros. Kerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. Pintakerros on nurmetettava. Kuivatuskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa asentamalla pinnan tiivistysrakenteen päälle vähintään 0,5 m paksu kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1,0*10-4 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on tällöin asennettava 1,0 m paksu pintakerros, jonka vedenläpäisevyys on < 4,2*10-8 m/s. Kuivatuskerrosmateriaalina voidaan käyttää myös rakenteeseen soveltuvaa salaojamattoa tai rengasrouhetta (jätteen tunnusnumero ), joiden vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Pintakerroksen alaosassa (0 0,7 m) voidaan käyttää rakennemateriaaleina pysyvän jätteen luokituksen mukaisen kaatopaikkakelpoisuuden täyttäviä jätemateriaaleja ja lievästi pilaantuneita maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet alittavat asetuksen 217/2007 alemmat ohjearvot. Pintaker- 2

3 roksessa käytettävien jätemateriaalien tulee täyttää kaatopaikkarakenteeseen soveltuvat rakennustekniset ominaisuudet. 41. Lopulliseen tasoon täytetyn kaatopaikan yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Pinnan kaltevuuden on oltava luiskissa 1:2,5 tai loivempi. Jätealtaiden ulkoluiskien pengerrys tulee toteuttaa siten, että varmistetaan pengerryksen vakavuus ja mahdollisimman tehokkaasti estetään sadevesien imeytyminen penkereeseen ja jätetäyttöön. Penkereen pintarakenteen tulee olla osa jätealueen lopullista pintarakennetta. Täyttöalueen yläosissa kaltevuuden on oltava vähintään 1:20. Täyttötoiminnan loppumisen jälkeen alueelle on tehtävä kolmen vuoden kuluessa määräyksen edellyttämät muotoilut ja pintarakenne. Lammaisten ja tehdasalueen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen muotoilut ja pintarakenne tulee kuitenkin tehdä viimeistään mennessä. 42. Pintarakenteissa voidaan tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa sekä muotoilutäytöissä käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset ja eivät aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää sellaisia jätemateriaaleja, jotka Euroopan unionin neuvoston päätöksen 2003/33/EY mukaan luokitellaan pysyväksi jätteeksi. 43. Määräysten ja kaatopaikkapäätöksen mukaiset kaatopaikkarakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksytettäväksi ympäristölupavirastoon viimeistään kuusi kuukautta ennen suojarakenteiden rakentamisen aloittamista. 44. Rakenteet on tehtävä ja jätealueet otettava käyttöön siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei vaarannu sen jäätymisen seurauksena. 45. Pintarakenteen painumien seuraamiseksi tulee lopulliseen tasoon täytetyille jätealueille asentaa ennen pintarakenteiden tekemistä yksi painumalevy jokaista m 2 :ä kohden. 46. Luvan saajan on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kaatopaikkojen tiivistysrakenteita koskevat laadunvalvontasuunnitelmat viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kyseisen rakennuskohteen tiivisrakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle voidaan aloittaa, kun Lounais- Suomen ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset

4 Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen Luvan saajan on viimeistään 6 kuukautta ennen yksittäisen kaatopaikan tai sen osan sulkemista toimitettava ympäristölupavirastoon kaatopaikan sulkemissuunnitelma, esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta ja valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 3 kohdan 2 tarkoittama perustilaselvitys. Kaatopaikan pitäjän on vastattava toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Vakuus 62. Harjavalta Copper Oy:n on asetettava käytössä olevien läjitysalueiden osalta :n vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi Läjitysalueen tai sen osan käytöstä poistaminen ympäristölupaviraston hyväksymän lupamääräyksen 61. mukaisen sulkemissuunnitelman mukaisesti vähentää tarvittavaa vakuuden määrää suljetun läjitysalueneliömäärän ja sitä vastaavan neliöhinnan tulon mukaisella summalla. Vakuudet on asetettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lounais-Suomen ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksi." HAKEMUS Hakemus sisältää lupamääräyksen 61. mukaisen kipsisakka-altaiden sulkemissuunnitelman, johon sisältyy lupamääräyksen 43. mukainen esitys lupamääräysten 39. ja 40. mukaisen pintarakenteen korvaamisesta vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Suunnitelmaan on liitetty läjitysaltaiden perustilaselvitys ja esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta. Perustilaselvitys Kipsisakka-altaiden sulkemiseen liittyvä kaatopaikan ja sen ympäristön perustilaselvitys sisältyy Boliden Harjavalta Oy:n vanhoja läjitysalueita koskevaan yhteiseen selvitykseen ("Boliden Harjavalta Oy, Tehdasalueen, Ratalan ja Lammaisten vanhat täyttöalueet, Perustilaselvitys", Groundia Oy ). Perustilaselvitykseen sisältyy vastaava selostus hienokuonan ja kipsisakan muodostumisesta, ominaisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta kuin mitä laitoksen ympäristöluvassa niistä on esitetty sekä tiedot alueen maaperä- ja pohjavesisuhteita sekä pohja- ja orsiveden laatua koskevista tutkimuksista ja niiden tuloksista.

5 Kipsisakka-altaat sijaitsevat tehdasalueen vanhalla rikastushiekan (hienokuonan) läjitysalueella. Alueelle on läjitetty noin 1 miljoona tonnia rikastushiekkaa. Rikastushiekkaläjityksen paksuus on noin 10 m ja alueen pintaala noin 12 ha. Kipsisakka-altaat on rakennettu rikastushiekkaläjityksen päälle. Altaiden pohja ja luiskat on tiivistetty HDPE-kalvolla. Altaisiin on pumpattu kipsisakkaa vesilietteenä, ja selkeytynyt vesi on pumpattu tehtaan vedenkäsittelyyn. Altaiden käyttö on lopetettu vuonna Altaisiin on sijoitettu myös OMG Harjavalta Nickel Oy:n rautasakkaa. Vanhasta hienokuonatäytöstä täyttöalueen sisäiseen veteen liukenee metalleja sekä sulfaattia ja vesi happamoituu. Sakka-altaiden sisäinen vesi on puolestaan emäksistä ja sisältää metalleja. Alueen maaperä- ja pohjavesisuhteet Tehdasalue sijaitsee Järilänvuoren I-luokan pohjavesialueella. Tehdasalueella esiintyy pohjaveden yläpuolella orsivettä. Pohja- ja orsiveden erottaa toisistaan huonosti vettä läpäisevä hienoaineskerros. Orsivedellä on arvioitu olevan paikoittain tihkuyhteys pohjaveteen. Korkean veden aikana orsivettä saattaa myös purkautua pohjaveteen tiiviin kerroksen reunan yli. Orsiveden pinnan taso alueella vaihtelee välillä mpy, ja vesipinta sijaitsee hiekkakerroksessa noin 0,5 2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Orsivettä esiintyy myös tehdasalueen ja Kokemäenjoen välisellä alueella. Luonnollisessa virtaustilanteessa tehdasalueen orsivesi virtaa maanpinnan korkeustason mukaisesti lähinnä lounaaseen ja paikoitellen etelään ja länteen. Vesi on purkautunut pelloille ja kosteikoille ja virrannut ojia myöten Kurkelanojaan ja edelleen Kokemäenjokeen. Nykyisin orsivettä pumpataan jatkuvasti neljästä pumppauskaivosta, joista kaksi sijaitsee tehdasalueella. Orsiveden suojapumppausten avulla pyritään estämään sen virtaus pintavesiin ja varsinaiseen pohjaveteen. Pumpattu orsivesi johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Orsiveden pinta on pumppauksen ansiosta laskenut 0,5 1 m. Orsi- ja pohjaveden laatu Alueelle on asennettu kymmeniä pohja- ja orsiveden havaintoputkia, joista pohjaveden laatua ja korkeutta tarkkaillaan jatkuvasti. Tehdasalueella on myös tehty lukuisia pohjavesi- ja maaperätutkimuksia, joiden tulosten perusteella alueen pohjavesiolosuhteet tunnetaan melko hyvin. Tutkimustulokset on koottu tutkimusselostukseen Outokumpu Harjavalta Metals Oy, Harjavallan tehdasalueen maaperä- ja pohjavesitietojen yhteenveto" (VTT yhdyskuntatekniikka 2000, tutkimusselostus nro YKI807/00). Tehdasalueen pohja- ja orsivesitarkkailun tulokset vuodelta 2001 on esitetty raportissa Ins. tsto Paavo Ristola, työ nro Vuosikymmeniä jatkunut laaja teollinen toiminta Harjavallassa on heikentänyt alueen orsi- ja pohjaveden laatua. Laadun muutokset ovat kuitenkin rajoittuneet melko pienelle alueelle teollisuusalueen ja Lammaistenlahden välille. Järilänvuoren pohjavesialueen kaikilla käytössä olevilla vedenotta- 5

6 moilla, mukaan lukien tehtaan vaikutusalueella sijaitseva Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamo, pohjaveden laatu on hyvä. Lammaisten suljettu vedenottamo sijaitsee Kokemäenjoen rannassa, pohjaveden virtaussuunnassa tehtaan alapuolella. Teollisuusalueen alapuolella esiintyvässä orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia ja nikkeliä, lyijyä sekä sulfaattia. Lammaisten suljetulla vedenottamolla on mitattu kadmiumpitoisuuksia vuodesta 1980 lähtien. Korkeimmillaan pitoisuus on ollut 24 µg/l, kun STM:n talousvedelle asettama raja-arvo on 5 µg/l. Kadmiumpitoisuus on 1990-luvulla vaihdellut välillä µg/l. Myös nikkelipitoisuus on kohonnut, ja se on ollut 1990-luvun alusta saakka noin 1 mg/l. Kohonneita kadmiumpitoisuuksia on havaittu myös teollisuusalueen ja Lammaisten vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamolla. Sulfaattipitoisuudet ovat olleet paikoin ja ajoittain hyvin korkeita. Tehdasalueen pohjavedessä on havaittu korkeiden metallipitoisuuksien lisäksi hyvin alhaisia ph-arvoja (< 2) pohjaveden alimmissa kerroksissa luvun lopulla ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Vuoden 2001 pohjavesitarkkailussa ei havaittu selviä merkkejä orsiveden purkautumisesta pohjaveteen. Paikoitellen tehdasalueella havaittiin pohjavedessä kohonneita metallipitoisuuksia. Kokemäenjokeen purkautuvan pohjaveden laadussa todettiin kohonneita nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksia, muuten veden laatu vuonna 2001 oli hyvä. Vuoden 2006 orsi- ja pohjavesitutkimukset Tehdasalueen täyttöalueen orsi- ja pohjaveden laatua seurattiin vuonna 2006 viidestä havaintoputkesta ja Kurkelanojaan purkautuvan veden laatua kahdesta pisteestä. Täyttöaluetta lähimmissä kahdessa orsiveden havaintoputkessa todettiin veden olevan lievästi emäksistä. Sulfaatin, arseenin ja antimonin pitoisuudet ylittivät em. pisteissä talousveden laatuvaatimusten mukaiset enimmäispitoisuudet. Myös molybdeenipitoisuus oli korkea. Kauempana orsiveden virtaussuunnassa sijaitsevassa putkessa todettiin alhaisempia arseenija sulfaattipitoisuuksia, mutta talousveden raja-arvot ylittyivät nikkelin, raudan, arseenin ja sulfaatin osalta. Tehdasalueen orsiveden lähimmissä kahdessa havaintopisteessä todetut sulfaattipitoisuudet ovat hitaasti kohonneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehdasalueen täyttöalueen orsiveden kahdessa pumppauspisteessä orsiveden laatu on ollut huonoa. Veden ph oli alhainen ja vedessä todettiin korkeita pitoisuuksia kuparia, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, kadmiumia, rautaa ja sulfaattia. Alueen suojapumppaamoista jätevedenpuhdistamolle johdettavan orsiveden laatu oli tutkimuksissa huomattavasti huonompaa kuin tehdasalueen muun orsiveden laatu. 6

7 Kurkelanojaan purkautuvien orsivesien laatu on pysynyt lähes vakiona. Vedessä on kohollaan olevia pitoisuuksia nikkeliä, rautaa ja sulfaattia. Tehdasalueen (täyttöalueen ja alueen muun toiminnan) vaikutus pohjaveteen todettiin yhdessä tutkimuspisteessä. Vedessä todettiin talousveden laatuvaatimukset ylittäviä nikkeli-, arseeni-, kadmium-, lyijy- ja rautapitoisuuksia sekä alhainen ph (4,8). Happaman veden ei kuitenkaan havaittu kulkeutuneen veden virtaussuunnassa kauemmaksi alueelta, ja tehdasalueen läpi Kokemäenjokeen pintavedeksi purkautuva pohjavesi todettiin vuoden 2006 tutkimuksissa kohtalaisen hyväksi. Pohjavedessä todettiin aikaisempien vuosien tapaan nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksia, jotka ylittävät talousveden raja-arvot. Kokemäenjokeen purkautuvan veden muut parametrit täyttivät laatuvaatimukset ja -suositukset hyvälle talousvedelle. Sulkemissuunnitelma Suunnitelman mukaan kipsisakka-altaat kuivataan pumppaamalla niissä oleva vesi tehtaiden jätevedenpuhdistamolle, minkä jälkeen altaat peitetään ja muotoillaan, ja niiden päälle rakennetaan kaatopaikkamääräysten mukaiset pintarakenteet. Altaiden suotovedet johdetaan jatkossakin vesienkäsittelyyn, ja alueella muodostuvat puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle pintavesiojituksin. Kaatopaikkavesien tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Altaiden kuivatus ja täyttäminen Altaiden sulkeminen aloitetaan pohjoispuoleisesta altaasta. Altaat kuivataan johtamalla vedet muotoilutäytön edetessä tarvittaessa suojapatorakentein ja pumppaamalla vedet altaiden itäreunaan ja johtamalla vedet rakennettua viemäriä pitkin tehtaan vesienkäsittelylaitokselle. Altaat täytetään järjestelmällisesti vaiheittain suunnitelmapiirustuksen Groundia Oy YMP_10037_100 mukaisesti. Altaiden täyttötaso on +43,40 ja täyttötilavuus (lietteen pintaan) vaiheista yhteensä m 3 ja vaiheista yhteensä m 3. Täyttöön käytetään raekuonaa, tehdasalueelle varastoitua tiili- ja betonijätettä sekä maa-aineksia. Peittämisen teknisen toteutuksen tueksi on tehty koerakentamista syksyllä 2009, ja sitä koskeva raportti sisältyy asiakirjoihin. Altaiden muotoilu ja rakenteiden korkeusasema Altaat on rakennettu ongelmajätteen kaatopaikan vaatimukset täyttäviksi. Niiden pohjassa ja reunaluiskissa on muovinen suojarakenne. Altaiden reunarakenne on toteutettu korkoon +43,5. Altaat on suunniteltu muotoiltaviksi toteuttamalla muotoilutäyttö kaatopaikkamääräysten mukaiseen minimikaltevuuteen 1:20. Altaiden korkeustaso on muotoilun jälkeen +45,0 +45,3. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muutetussa ympäristöluvan lupamääräyksessä 56. kaatopaikan enimmäistäyttökorkeudeksi on määrätty alueella voimassa olevan kaavan määräysten mukaisesti +50,0. Pintarakenteiden toteutuksen jälkeen altaiden lopullinen pinta jää tasolle ,3. 7

8 8 Pintarakenteet Altaiden pintarakenteet rakennetaan kaatopaikkamääräysten ja lupapäätöksen mukaisesti. Pintarakenne koostuu alhaalta päin lukien tasaustäytöstä (raekuona), mineraalisesta tiivistyskerroksesta (valimopöly tai bentoniittimatto), keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta (salaojamatto) ja pintakerroksesta. Muotoilutäyttö Pengermateriaali on purkubetonia ja tiiltä sekä raekuonaa. Täyttö tehdään kerrospengerryksenä ja tiivistetään vähintään 90 %:n tiivistysasteeseen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus valitaan tiivistyskaluston mukaan, mutta on enintään 0,7 m. Tiiviys todetaan tiiviystarkkailulla, jossa mittaustiheys on 1 tiiveysmittaus/1 000 m 2. Tiivistysrakenteet Rakennettaessa tiivistyskerros valimohiekasta, kerroksen paksuus tiivistettynä on vähintään 200 mm. Kerros rakennetaan tehdasalueella varastoituna olevasta valimohiekasta. Materiaalista on tehty vedenläpäisevyyskokeita, ja sen k-arvo on 2,24 3,6 x m/s. Materiaali siirretään kaatopaikan tasatun ja tiivistetyn pinnan päälle kasaan, josta se levitetään ja tiivistetään paikalleen. Tiivistyskerros tiivistetään ennakkokokeiden perusteella määritettyyn kuivatilavuuspainoon 11,40 kn/m 3, jolloin se täyttää vedenläpäisevyysvaatimuksen k < 4 x m/s, mikä vastaa kerrospaksuutta 500 mm kun materiaalin vedenläpäisevyys on k < 1 x 10-9 m/s. Mikäli em. materiaalia ei saada rakenteeseen riittävästi, rakenne toteutetaan bentoniittimatolla. Rakennettaessa tiivistyskerros bentoniittimatosta, matto asennetaan esipeittokerroksen päälle. Bentoniittimatto peitetään keinotekoisella eristeellä, salaojamatolla ja vähintään 300 mm:n paksuisella kerroksella pintakerrosmateriaalia. Bentoniittimatto on neulasidottua. Jauheen minimimäärä matossa on vähintään g/m 2 (kosteus 0 %), eikä siinä käytetä paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita. Keinotekoinen eriste Keinotekoinen eriste (geomembraani) ja mineraalinen tiivistyskerros asennetaan yhdistelmärakenteen toimivuuden vuoksi kiinni toisiinsa. Keinotekoinen eriste asennetaan limittämällä bentoniittimaton tai tiivistyskerroksen päälle. Limitykset varmistetaan bentoniittijauheella. Eristemuovit voidaan liittää toisiinsa myös hitsaamalla. Keinotekoisena eristeenä käytetään kaatopaikkarakenteisiin suunniteltua HDPE-kalvoa, jonka ominaisuudet ovat: - nimellispaksuus on 1,5 mm (poikkeama enintään 5 %) - UV-stabilointi (hiilimusta 1,5 2,5 paino-%)

9 9 - raaka-aine ei sisällä kierrätysmateriaalia. Bentoniittimaton, geomembraanin ja salaojamaton toimivuus yhdistelmärakenteena luiska-alueilla arvioidaan, ja tarvittaessa geomembraani rakennetaan luiskaan kitkakalvona. Kuivatuskerros Salaojamatto suunnitellaan kaatopaikan pintarakennetäyttöä varten. Matto asennetaan luiskaan, jonka kaltevuus on 40 metrin matkalla 1:20. Maton päälle tulee 1 m:n paksuinen pintasuojakerros maa-ainesta. Maton vedenjohtavuus vastaa pitkäaikaisesti kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaista perusrakennetta, kerrospaksuus 500 mm, k >1 x 10-3 m/s. Matto on vähintään kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton yläpuolelle asennetaan kiinteästi PP- (polypropeeni-) tai vastaava suodatinkangas, jonka tilavuuspaino on vähintään 100 g/m 2 (ISO 9864). Suodatinkangas joko kiinnitetään geoverkkoon termisesti tai ommellaan rullan pituussuuntaisesti. Pintakerros Pintakerros tehdään vähintään 1,0 metrin paksuisena kerroksena maaaineksista tai kompostista tai muusta soveltuvasta kivennäisaineksesta. Kerroksen alaosan (200 mm) materiaalista poistetaan yli 64 mm:n suuruiset kivet. Pintakerros muotoillaan ja tiivistetään siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita ja niin, että luiskakaltevuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: - jätetäytön luiskien maksimikaltevuus on 1:4 - pintakaltevuus on jätetäytön laella vähintään 1:20 Valmis pinta nurmetetaan kylvämällä tasaisesti. Kylvämisen jälkeen pinta tiivistetään koneella. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnitelmaan liitetyssä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnissa on verrattu vaihtoehtoisten materiaalien teknisiä ominaisuuksia perusrakenteeseen, esitetty tiedot tiivistyskerrosmateriaalien ympäristökelpoisuudesta ja arvioitu ympäristökuormituksen ja sen vaikutukset. Arvioinnin yhteenvedon mukaan rakenteissa käytettävät materiaalit on kehitetty tämän tyyppisiin rakenteisiin ja ne ovat siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Niillä voidaan korvata huomattava määrä maa-ainesta, ja niiden käyttö on myös taloudellisesti edullisempaa kuin luonnonmateriaalien käyttö. Rakennusosat voidaan yhdistää toisiinsa teknisesti hyvin ja turvallisesti. Tiivistyskerrokseen esitetty valimopöly on käytännössä kiviainesta, johon

10 on valimoprosessissa lisätty huomattava määrä bentoniittia. Materiaalin hyödyntäminen rakenteessa on järkevää, koska se vastaa ominaisuuksiltaan luonnon maa-ainesta ja sen ympäristökelpoisuus on hyväksyttävissä. Toteutettava mineraalinen tiivistyskerros ja kuivatuskerros ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin valtioneuvoston päätöksessä edellytetty minimirakenne ja materiaalien ympäristökelpoisuus täyttää ympäristölupapäätöksessä rakenteelle asetetut vaatimukset. Tarkkailu Suunnitelmassa todetaan, että tehdasalueen läjitysalueen pinta-, orsi-, ja pohjavedet ovat jo mukana tehdasalueen kokonaistarkkailussa, eikä altaiden sulkeminen edellytä tarkkailun muuttamista. Pintarakenteeseen käytettävät materiaalit eivät lisää kaatopaikan ympäristövaikutuksia, eivätkä aiheuta tarvetta laajentaa kaatopaikkavesien tarkkailua. Tarkkailua täydennetään toteutettavien rakenteiden tarkkailun osalta painumatarkkailulla asentamalla kolme painumamittaria siten, että kaksi mittaria asennetaan isomman itäpuolisen altaan alueelle ja yksi mittari länsipuolisen altaan alueelle. Paikat määritetään pintarakenteiden toteuttamisen yhteydessä ulkopuolisen laadunvalvojan kanssa ja dokumentoidaan loppuraportissa. Painumamittauksia tehdään kahden vuoden välein keväällä tehtävin mittauksin kolme kertaa, jonka jälkeen tarkkailun tarve arvioidaan uudestaan. Rakenteiden kunto tarkastetaan kahden vuoden välein painumamittausten yhteydessä tehtävällä silmämääräisellä maastotarkastuksella. Tarkastuksella todetaan pintarakenteen mahdolliset epätasaiset painumat, tarkastuskaivojen ja viemäreiden toimivuus, ojien kunto ja pintakerroksen kasvillisuuden muutokset. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja ja havaitut asiat dokumentoidaan valokuvin. Tarkastuksen perusteella tehdään tarvittaessa rakenteiden avaamiset ja korjaukset. Tarkastuspöytäkirja liitetään osaksi vuosiraporttia. 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Suunnitelman täydennykset Lausunnot Suunnitelmaa on aluehallintoviraston pyynnöstä täydennetty ja vastineessa Aluehallintovirasto on pyytänyt asiasta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että kipsisakka-altaissa oleva kipsiferriarsenaattisakka luo-

11 kitellaan ongelmajätteeksi, joten altaiden pintarakenteisiin tulisi lähtökohtaisesti soveltaa valtioneuvoston päätöksen 861/1997 mukaisia ongelmajätteiden kaatopaikan pintarakenteita koskevia määräyksiä. Kipsisakka-altaiden esipeittoon ja muotoiluun voidaan käyttää puhdasta betoni- ja tiilimursketta tai raekuonaa, mikäli ko. materiaalit ovat peräisin tehdasalueelta. Kipsisakka-altaiden kuivatus ja täyttö voidaan teknisesti suorittaa hakemussuunnitelman mukaisesti hyödyntäen koetoiminnassa saatuja kokemuksia. Ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista olisi esimerkiksi levykuormituskokein varmistettava, että täytetyn altaan pinta on kantavuudeltaan riittävä ja tasalaatuinen kantaakseen työkoneiden ja pintarakenteen aiheuttaman kuormituksen. Erityisesti olisi varmistettava, ettei epätasaisia painumia, jotka saattavat vaarantaa pintarakenteen pitkäaikaiskestävyyden pääse syntymään. Kaasunkeräyskerrosta ei tässä tapauksessa tarvita. Hakija on esittänyt keinotekoiseksi eristeeksi 1,5 mm:n HDPE-kalvoa. ELYkeskuksen arvion mukaan riittävän suojauksen antaa 2,0 mm:n paksuinen HDPE-kalvo. Tiivistyskerros voidaan rakentaa hakijan esittämästä 200 mm:n paksuisesta valimohiekkakerroksesta tai bentoniittimatosta. Suositeltavaa on käyttää bentoniittimattoa, jolloin rakenne kevenee ja samalla mahdollisten painumien riski pienenee. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaista, kaatopaikan pintakerroksiin soveltuvaa salaojamattoa, joka kestää yläpuolisen pintakerroksen aiheuttaman kuormituksen. Valvontaviranomaiselle tulisi toimittaa viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista tiedot käytettävistä materiaaleista sekä laadunvalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin rakenteen osalta tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet, mitattavat parametrit, mittausmenetelmät, mittaustiheydet, laatuvaatimukset, toleranssit ja reagointi poikkeamatapauksiin. Hakijan tulisi nimetä pintarakenteiden rakentamistyölle riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että rakennustyö suoritetaan ympäristöluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot tulisi toimittaa valvontaviranomaiselle ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Hakijan tulisi laatia kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua laadunvarmistuksen loppuraportti, jossa on kuvattu tehdyt rakennustyöt ja johon on koottu kaikki laadunvalvontaraportit ja -dokumentit. Loppuraportti tulisi toimittaa valvontaviranomaiselle heti sen valmistuttua. Loppuraportissa tulisi olla liitteenä riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Aikaisintaan neljä viikkoa loppuraportin toimittamisen jälkeen pidettäisiin hakijan koolle kutsumana loppukatselmus. 11

12 12 Harjavallan kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa suunnitelmasta. Vastine annetuista lausunnoista Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Harjavallan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta. Hakija on vastineessaan aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemusta suunnitelmalla kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta. Suunnitelma on selostettu edellä kertoelmaosassa, tarkkailua koskevassa kappaleessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöluvan (nro 49/2004/1, ) lupamääräyksen 61. mukaisen, tehdasalueen kipsiferriarsenaattisakan läjitysaltaiden sulkemista koskevan suunnitelman ja siihen sisältyvän, lupamääräyksen 43. mukaisen poikkeamisen lupamääräysten 39. ja 40. mukaisista pintarakenteiden rakenneratkaisuista. Läjitysaltaat on suljettava esitetyn suunnitelman mukaisesti noudattaen seuraavia määräyksiä. Lupamääräyksen 42. mukaiset pintarakenteessa käytettävät jätemateriaalit 1. Muotoilutäytön (esipeittokerroksen) materiaalina saadaan puhtaiden ja lievästi likaantuneiden maamassojen lisäksi tai niiden sijasta käyttää tehdasalueelta peräisin olevaa purkubetonia ja tiiltä sekä raekuonaa tai ympäristövaikutuksiltaan niitä vastaavia muita tehdasalueelta peräisin olevia materiaaleja, joiden vastaavuuden Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kunkin materiaalin osalta erikseen hyväksynyt. Lupamääräyksen 43. mukaisesti hyväksytyt vaihtoehtoiset pintarakenteet 2. Pintarakenteen 0,5 m paksu mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on k < 1 x 10-9 m/s, saadaan korvata seuraavilla vaihtoehtoisilla rakenteilla: a) Tiivistyskerros rakennetaan tehdasalueella varastoituna olevasta Componenta Pori Oy:n valimosta peräisin olevasta kaavauspölystä esipeittokerroksen päälle niin, että kerroksen paksuus tiivistettynä on vähintään 200 mm (k < 4 x m/s). b) Tiivistyskerros rakennetaan bentoniittimatosta, joka asennetaan esipeittokerroksen päälle. Bentoniittimatto on neulasidottua ja jauheen minimimäärä matossa on vähintään g/m 2 (kosteus 0 %). Matossa ei

13 käytetä paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita. Bentoniittimatto peitetään keinotekoisella eristeellä, salaojamatolla ja vähintään 300 mm:n paksuisella kerroksella pintakerrosmateriaalia. Kummassakin vaihtoehdossa tiivistyskerroksen päälle on asennettava keinotekoinen eriste (geomembraani) hitsaamalla tai limittämällä bentoniittimaton tai tiivistyskerroksen päälle. Limitykset on varmistettava bentoniittijauheella. Keinotekoisena eristeenä on käytettävä kaatopaikkarakenteisiin suunniteltua HDPE-kalvoa, jonka paksuus on 2,0 mm. Bentoniittimaton, geomembraanin ja salaojamaton toimivuus yhdistelmärakenteena luiskaalueilla on arvioitava, ja geomembraani on tarvittaessa rakennettava kitkakalvona. 3. Pintarakenteen kuivatuskerros saadaan toteuttaa salaojamatolla. Matto saadaan asentaa luiskaan, jonka kaltevuus on 40 metrin matkalla 1:20. Maton vedenjohtavuuden on vastattava pitkäaikaisesti kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaista perusrakennetta, jossa kerrospaksuus on 500 mm ja k > 1 x 10-3 m/s. Maton tulee olla vähintään kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton yläpuolella on oltava kiinteästi asennettuna PP- (polypropeeni-) tai vastaava suodatinkangas, jonka tilavuuspaino on vähintään 100 g/m 2 (ISO 9864). Läjitysalueen tarkkailua sekä pintarakenteiden rakentamisen valvontaa ja hankkeesta raportointia koskevat määräykset 4. Ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista on esimerkiksi levykuormituskokein varmistettava, että täytetyn altaan pinta on kantavuudeltaan riittävä ja tasalaatuinen kantamaan työkoneiden ja pintarakenteen aiheuttaman kuormituksen. Erityisesti on varmistettava, ettei epätasaisia painumia, jotka saattavat vaarantaa pintarakenteen kestävyyden pitkällä aikavälillä, pääse syntymään. 5. Toteutettavia rakenteita on tarkkailtava kolmella painumamittarilla siten, että kaksi mittaria asennetaan isomman itäpuolisen altaan alueelle ja yksi mittari länsipuolisen altaan alueelle. Mittauspaikat on määritettävä pintarakenteiden toteuttamisen yhteydessä ulkopuolisen laadunvalvojan kanssa ja dokumentoitava loppuraportissa. Painumamittauksia on tehtävä kahden vuoden välein keväällä tehtävin mittauksin kolme kertaa, jonka jälkeen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi tarkkailun tarpeen uudestaan. 6. Rakenteiden kunto on tarkastettava kahden vuoden välein painumamittausten yhteydessä tehtävällä silmämääräisellä maastotarkastuksella, jossa todetaan pintarakenteen mahdolliset epätasaiset painumat, tarkastuskaivojen ja viemäreiden toimivuus, ojien kunto ja pintakerroksen kasvillisuuden muutokset. Tarkastuksista on tehtävä pöytäkirja ja havaitut asiat dokumentoitava valokuvin. Tarkastusten perusteella on rakenteita tarvittaessa avat- 13

14 tava ja korjattava. Tarkastuspöytäkirjat ja mahdolliset korjaustoimenpiteet on esitettävä vuosiraportissa. 7. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee toimittaa viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista ympäristölupapäätöksen määräyksen 46. mukaisesti tiedot käytettävistä materiaaleista sekä laadunvalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin rakenteen osalta tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet, mitattavat parametrit, mittausmenetelmät, mittaustiheydet, laatuvaatimukset, toleranssit ja reagointi poikkeamatapauksiin. 8. Pintarakenteiden rakentamistyölle on nimettävä riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että rakennustyö suoritetaan ympäristöluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Riippumattoman laadunvalvojan yhteystiedot tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. 9. Pintarakenteiden valmistuttua on hankkeesta laadittava loppuraportti, jossa on kuvattu tehdyt rakennustyöt ja johon on koottu kaikki laadunvalvontaraportit ja -dokumentit. Loppuraportti on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viipymättä sen valmistuttua. Loppuraporttiin on liitettävä riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Hakijan on kutsuttava koolle ja järjestettävä hankkeen loppukatselmus, joka pidetään aikaisintaan neljä viikkoa loppuraportin toimittamisen jälkeen. 10. Kipsisakka-altaiden pintarakenteiden on oltava valmiina viimeistään Läjitysalueen pinta-, orsi-, ja pohjavesien tarkkailua on jatkettava nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti vähintään 30 vuoden ajan. Muilta osin on läjitysalueen sulkemisessa noudatettava ympäristölupapäätöstä nro 49/2004/1 ( ) sellaisena kuin se on muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 05/0475/1 ( ) ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 29/2009/1 ( ). Tämän päätöksen määräys 10. korvaa kuitenkin ympäristöluvan lupamääräyksen 41. viimeisen virkkeen siltä osin kuin se koskee tehdasalueen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen (kipsisakan läjitysaltaiden) pintarakenteiden rakentamiselle asetettua määräaikaa. 14 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kaatopaikan sulkemisesta ei esitetyn suunnitelman mukaisesti toteutettuna voida olettaa aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suunnitelman

15 mukaiset pintarakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Ne vastaavat suojaustasoltaan kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) ja laitoksen ympäristöluvassa (nro 49/2004/1) määrättyjen pintarakenteiden suojaustasoa ja ehkäisevät esitetyn ympäristö- ja terveysvaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella haitta-aineiden pääsyä läjityksestä tehdasalueen maaperään, orsi- ja pohjaveteen vähintään yhtä tehokkaasti kuin toteutettaessa pintarakenteet lupamääräysten 39. ja 40 mukaisesti niin, ettei kaatopaikasta voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon toteuttamisen varmistamiseksi asetetun vakuuden vapauttamisesta on määrätty ympäristöluvan nro 49/2004/1 määräyksessä 62. Toiminnanharjoittaja voi erikseen pyytää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta vakuuden vapauttamista kun kaatopaikkojen jälkihoito on saatettu hyväksyttävästi loppuun. Määräysten perustelut Pintarakenteen tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa sekä muotoilutäytöissä voidaan ympäristöluvan lupamääräyksen 42. mukaisesti käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset eivätkä aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määriä. Suunnitelmaan on liitetty selvitys tiivistyskerroksessa käytettävien valimopölyn ja hiekkojen kaatopaikkakelpoisuudesta. Ko. jätemateriaali on Componenta Pori Oy:n valimolta peräisin olevaa kaavauspölyä, joka on jäänyt käyttämättä Lammaisten läjitysalueella suoritetuissa nikkeliraekuonan käyttöä pintarakenteessa koskeneessa kokeilussa. Tulosten perusteella materiaalin liukoisuudet ovat alhaisia ja pölyt ovat luokiteltavissa tavanomaisiksi jätteiksi. Ottaen lisäksi huomioon materiaalin alhaisen vedenläpäisevyyden ja tiivistyskerrosta suojaavan keinotekoisen eristeen suojaavan vaikutuksen, materiaalista itsestään ei voida olettaa aiheutuvan lupamääräyksessä 42. tarkoitettua oleellista kuormitusta ympäristöön eikä sen myöskään voida olettaa lisäävän altaisiin läjitetyn materiaalin liukoisuutta. Myöskään muotoilutäytössä käytettäväksi hyväksytyistä jätemateriaaleista ei voida olettaa aiheutuvan lupamääräyksessä 42. tarkoitettuja haittoja. (YSL 43 ja 45 ) (Määräys 1.) Jätetäyttö koostuu varsin tasalaatuisista epäorgaanisista materiaaleista, joista ei voida olettaa aiheutuvan rakenteiden merkittävää painumista. Painumista myös tarkkaillaan. Paksuudeltaan ja ominaisuuksiltaan suunnitelman mukainen valimohiekasta tehty tiivistyskerros, jonka päällä on keinotekoinen eriste ja sen kanssa vaihtoehtoinen bentoniittimatto ja sen päälle asennettava keinotekoinen eriste estävät sade- ja sulamisvesien suotautumisen jätetäyttöön tehokkaammin kuin alkuperäinen, valtioneuvoston 15

16 päätöksen ja ympäristöluvan mukainen tiivistysrakenne. Keinotekoisen eristeen paksuudeksi on kuitenkin määrätty 2,0 mm, joka on yleisesti käytetty eristeen paksuus sellaisissa pintarakenteissa, joissa eristeen käyttöä on edellytetty. Suunnitelmassa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä tai perusteluja tätä ohuemman eristeen hyväksymiseksi. (YSL 43, 45 ja 58, VNp 861/1997 liite 1 kohta 5)) (Määräys 2.) Salaojamatto on yleisesti käytetty materiaali kuivatuskerroksessa. Salaojamaton vedenjohtavuudesta ja toimivuudesta rakenteessa on suunnitelmassa esitetty riittävät selvitykset. (YSL 43, 45 ja 58, VNp 861/1997 liite 1 kohta 5)) (Määräys 3.) Rakenteiden painumatarkkailulla ja maastotarkastuksilla varmistetaan, että pintarakenteessa ei pääse tapahtumaan sellaista painumista, joka voisi vahingoittaa rakenteita ja aiheuttaa haittaa ympäristölle. (YSL 43, 46 ja 90 ) (Määräykset 4. 6.) Käytettäviä materiaaleja koskevien tietojen ja laadunvalvontasuunnitelman esittämisellä valvontaviranomaiselle sekä riippumattoman laadunvalvojan nimeämisellä ja hankkeesta laadittavalla loppuraportilla varmistetaan, että läjitysaltaiden sulkeminen tapahtuu tämän päätöksen määräysten mukaisesti. (YSL 43, 46 ja 90 ) (Määräykset 7. 9.) Läjitysaltaiden pinnan muotoilu ja pintarakenteiden rakentaminen alkaa suunnitelman mukaan vuonna Käytöstä poistetut avoimet altaat on ympäristöhaittojen, mm. pölyämisen, ehkäisemiseksi peitettävä mahdollisimman pian. Asetettu määräaika on riittävä töiden loppuun saattamiseksi. (YSL 43 ja 58 ) (Määräys 10.) Läjitysalueen pinta-, orsi-, ja pohjavesien tarkkailu sisältyy tehdasalueen vesien kokonaistarkkailuun. Pintarakenteeseen käytettävät materiaalit eivät lisää kaatopaikan ympäristövaikutuksia, eivätkä aiheuta tarvetta laajentaa kaatopaikkavesien tarkkailua. Altaiden sulkeminen ei siten edellytä tarkkailun muuttamista. (YSL 46 ja 90 ) (Määräys 11.) 16 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41, 42, 43, 46, 52, 58 ja 90 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

17 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon osan 2 "Ympäristölupavastuualueen suoritteet" kohdan 2.1 "Päätökset, Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset ympäristöluvat" alakohdan 5 mukaisesti. Kyseessä on alakohdassa tarkoitettu "muu ympäristölupa-asia", jonka käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on aluehallintovirastossa käytetty 30 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Harjavallan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Seppo Aspelund Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Mika Seppälä ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt Seppo Aspelund. SA/sl

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.