Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Transkriptio

1 Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

2 Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä, happamoitumista, alailmakehän otsonin muodostumista ja energiankulutusta. Tilastokeskus, Tieto & trendit lehti 2/2008, kirjoittaja Juha-Matti Katajajuuri/MTT

3 Ympäristövaikutus Päästöt maahan Veteen Ilmaan

4 Suomalaisten kuluttaman ruuan ilmastopäästöt 60 % alkutuotanto maatilalla 30 % jalostus, pakkaus, säilytys 5 % kaupan aiheuttamat päästöt 5 % kuljetukset Lähde: MTT 2012 sisältää sekä tuotannon että tuonnin

5 Ruokapalveluiden ympäristövaikutukset kasvihuonekaasut vesistökuormitus monimuotoisuus kemikalisoituminen KESTÄVÄT RUOKATOTTUMUKSET RUOAN RAAKA-AINETUOTANTO Jalostus Varastointi Kuljetukset HANKINNAT energia Jakelu Valmistus Tarjoilu Astianpesu KEITTIÖPROSESSIT Kylmäsäilytys Jätehuolto Puhtaanapito päästöt jätteet jätevesi Lähde: ympäristöpassi

6 Aina tarvitaan energiaa. Ruuan- tuotanto on energiaa kuluttavaa; koneet, kuljetukset, kylmäsäilytys, lannoitteet

7 Jätemäärät suuria elinkaaren aikana Viljely Valmistus Kuluttaja

8 Vesien rehevöityminen Suomen vesistöjen rehevöitymisestä puolet syntyy oman maatalouden lannoitevalumista.

9 Ruuan tuotanto kuluttaa valtavasti vettä. Maailman vedenkulutuksesta % kuluu maataloudessa. Virtuaalivesi sekä vesijalanjälkikäsitteiden kehittäjä, professori John Anthony Allan

10 Tutkijat varoittavat: 40 vuotta ja kaikki ovat kasvisyöjiä Johtavat vesitutkijat varoittavat, että maailman väestön on melkeinpä pakko siirtyä lähes kokonaan kasvisyöjiksi seuraavan 40 vuoden kuluessa. Muutoin vedenpuute johtaa vakavaan ruuanpuutteeseen. Uuden tutkimuksen mukaan vettä ei riitä nykyisellä viljelypinta-alalla kasvaneen väestön ruokkimiseen enää 2050, jos ihmiset jatkavat nykytapaan lihansyöntiä. Jos eläinproteiinin määrää vähennetään viiteen prosenttiin ja globaalia kauppaa kehitetään samalla, vesi saattaa juuri ja juuri riittää väestön ruokkimiseen, Tukholman Siwi-laitoksen (International Water Institute) tekemässä tutkimuksessa arvioidaan. Taloussanomat

11 Ruuantuotannon mutkat Eläinten kasvattaminen ruuaksi kuluttaa huomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin kasvisravinnon tuotanto. Lehmille ja lampaille syötetään myös ravintoa, joka suoraan sopisi ihmisillekin. Nämä myös tuottavat merkittäviä määriä metaania, joka lisää kasvihuoneilmiön etenemistä. Kiloon naudanlihaa lehmä syö 11 kg viljaa Kiloon kasvatettua kirjolohta tarvitaan noin 3 kg kalaa

12 12 Vastuulliset tuotteet

13 Luomutilastoja vuodelta Lähde: Evira (ennakkotiedot 2012) Suomen luomuviljelty peltoala vuonna 2012 oli yhteensä hehtaaria (siirtymävaiheen ala mukaan lukien). Luomuviljelty peltoala oli 9 % kaikesta Suomen peltoalasta. Luomupeltoala lisääntyi 11 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten luomupeltoja on Pohjois-Pohjanmaalla ( ha). Suhteellisesti eniten luomupeltoalaa on Ahvenanmaalla (26,6 %), Kainuussa (23,2 %) ja P-Karjalassa (19,4 %). Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä luomutilaa( m.l. siirtymävaiheen tilat). Luomutiloja oli 7 % Suomen maatiloista. Luomutilojen määrä lisääntyi 7 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten luomutiloja oli Pirkanmaalla (437 kpl). Suhteellisesti eniten niitä oli Ahvenanmaalla (26,7 %), Pohjois-Karjalassa (12,8 %) ja Kainuussa (12,7 %).

14

15 UUSINTA UUTTA: Ulkokanat eli free range -tuotanto. Suomi on ollut viimeinen EU-maa, jossa tällaista tuotantoa ei ole ollut. 15

16

17 Mahtuuko ympäristöystävällinen ja terveellinen ruoka samalle lautaselle? VASTAUS: KYLLÄ!

18 Vesijalanjälki & piilovesi Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistukseen.

19 Eri tuotteiden piilovesimääriä globaali keskiarvo Kupillinen kahvia (1,25 dl) 240 l Kupillinen teetä (2,5 dl) 35 l Kengät, naudannahkaa l T-paita, puuvillaa l Omena (1 kg) 700 l Appelsiini (1 kg) 500 l Naudanliha (1 kg) l Sianliha (1 kg) l Siipikarjanliha (1 kg) l Soijapapu (1 kg) l 1 kg riisiä 3400 l 1 kg vehnää 1300 l lähde: Chapagain & Hoekstra 1 kg juustoa 5000 l 2004 Siivu leipää 40 l 1 litra maitoa 1000 l Lasi olutta 75 l

20 Parempia vaihtoehtoja Kasvatettua lihaa, broileria ja kalaa vähemmän. Erityisesti vähemmän nautaa Vähemmän pakkausmateriaalia Vähemmän lisäaineita Vähemmän hävikkiä Enemmän kasviksia, vihanneksia, marjoja sieniä Luonnonkalat ja riista Mieluummin tuoretta kuin pakastettua Mieluummin ulkona kasvatettu kuin kasvihuoneessa Sesonginmukaista Paikallista, suomalaista Ympäristömerkittyjä

21 Ravintolaruoasta suuri osa roskiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ravintolat ja suurkeittiöt heittävät vuosittain tonnia ruokaa roskiin siitäkin huolimatta, että ruokahävikin ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti yhä enemmän töitä. Ruokahävikin määrä vastaa 18 kg vuodessa/as. 20 % Pohjoismaiden ministerineuvosto on laatinut oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa toimialaa vähentämään hävikkiä.

22 Wildfood from Finland Sami Tallberg VILLIRUOKALÄHETTILÄS Sami Tallberg on keittiömestari ja forager, joka on Lontoon villien vuosien jälkeen kotiutunut juurilleen Helsinkiin. Sami järjestää villiyrttikoulutusta ja kokkikouluja sekä toimii ELO-säätiön virallisena villiruokalähettiläänä. Villiyrtti keittokirja ilmestyi vuonna 2010 ja Koivumahlaa & kaviaaria kirja vuonna Janne Tarmion ja Sami Tallbergin Mäti-keittokirja tuli kauppoihin joulukuun alussa 2012

23 Muutama hyvä nettiosoite: Ilmastomyönteinen ruoka:

24 Muutama hyvä kirja Aitoa ruokaa; Mats-Eric Nilsson, 2011 Oikeaa Ruokaa; Nina Colliander-Nyman, Maria Riska, 2010 Syö terveellisesti, ajattele ekologisesti; Kenneth Oker-Blom, 2010 Syötäväksi kasvatetut; Elina Lappalainen

25 Kestävästi eteenpäin! Se on niin raskasta kun on pakko ja niin helppoa kun haluaa! &v=49dlpw7_tve#t=0s