Kirjoitimme vuonna 1994 tähän lehteen aivosähkötoiminnan,
|
|
- Asta Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anestesian syvyys ja EEG Ville Jäntti, Gerhard Baer, Michael Rorarius ja Seppo Alahuhta If, instead of one anesthetic action, there is a spectrum of separate pharmacological actions selected to achieve variable goals of anesthesia and provided by a combination of different agents, the very meaning of the depth of anesthesia disappears. Kissin 1993 Kirjoitimme vuonna 1994 tähän lehteen aivosähkötoiminnan, EEG:n, muutoksista syvenevässä yleisanestesiassa 1. Useat anestesiologit olivat silloin sitä mieltä, että EEG:llä ei ollut käyttöä kliinisessä työssä anestesian arvioinnissa ja että erityisesti purske-vaimentuma EEG on kliinisessä työssä aivan liian syvän anestesian merkki. Pian sen jälkeen kuitenkin tuli markkinoille BIS monitori ja useat tutkijat osoittivat MAC-arvojen kuvastavan ennen kaikkea selkäytimen, ei aivojen toimintaa. Ennustuksemme siitä, että nimenomaan purskevaimentuma ja EEG:n korkeataajuiset osat ovat tärkeitä anesteettien vaikutuksen arvioinnissa osuivat oikeaan, sillä ne todella ovat kulmakiviä anestesian syvyyden tai hypnoosin syvyyden indekseissä. Vaikka, kuten jokainen neurofysiologi tietää, EEG:n ja tajunnan asteen välinen suhde on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, esimerkkinä vaikkapa fysiologinen uni tai enkefaliittipotilaan EEG, on EEG osoittautunut viimeisten kymmenen vuoden aikana parhaaksi anestesian syvyyden indikaattoriksi. Näin varsinkin silloin, kun tällä kliinisesti käyttökelpoisella, mutta tieteellisessä mielessä hyvin ongelmallisella anestesian syvyys käsitteellä tarkoitetaan isoihin aivoihin ja aivorunkoon paikantuvia toimintoja eikä selkäydinrefleksejä. Tajuttomuus voi perustua useisiin eri aivomekanismeihin ja kaikki mittarit, myös EEG, voivat kuvata vain osaa näistä tapahtumista. Nukutettaessakin annoksen noustessa esiintyy samanaikaisesti tai toisiaan seuraten useita eri aivotoimintojen muutoksia, jotka yhdessä aikaansaavat yleisanestesialla tavoiteltavia ominaisuuksia: tajuttomuus, kivuttomuus ja lihasten rentoutuminen. Anestesian syvyys, hypnoosin syvyys ja sedaation syvyys Nomina si nescis, perit et cognitio rerum. Käytännön kliinisessä työssä kommunikoitaessa on hyvä puhua anestesian syvyydestä esimerkiksi toteamalla, että se on liian keveä tai liian syvä. Jonkinlaisen kvantitatiivisen arvion saamiseksi on osoittautunut hyödylliseksi jakaa anestesian syvyys hypnoosiin, analgesiaan ja relaksaatioon. Jäljelle jää kuitenkin se ongelma, että mikään näistä osistakaan ei ole yksiselitteinen, aina samalla mekanismilla tapahtuva. Näin on varsinkin «hypnoosin» laita, koska se voidaan tuottaa hyvin erilaisilla farmakologisesti aiheutetuilla aivotoiminnan häiriöillä ja tämä erilaisuus näkyy myös aivojen sähköisessä toiminnassa, kuten päänahalta rekisteröidyssä EEG:ssä ja herätepotentiaaleissa. Sedaation syvyyden käsitteellä on samat ongelmat kuin anestesian syvyydelläkin. Myös se voidaan aikaansaada hyvin eri tavoin vaikuttavilla lääkkeillä. Osalla niistä saadaan suuremmilla annoksilla myös kirurginen anestesia. Niinpä «syvästä sedaatiosta» puhuttaessa onkin usein kyse kirurgisesta anestesiasta. Teho-osastojen potilailla on lisäksi varsin usein rakenteellisia aivovaurioita, metabolisia häiriöitä ja epileptisiä häiriöitä, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon. FINNANEST 2004, 37 (3) 249
2 Jos aivorunkoon pienelle alueelle ruiskutetaan mikroinjektiolla barbituraattia, saadaan aikaan yleisanestesia ja siihen korreloivaa EEG:n deltatoimintaa, mutta ei purske-vaimentumaa. Jos injektio annetaan muutaman millimetrin päähän tästä alueesta, saadaan aikaan sedaatio, mutta ei yleisanestesiaa 2. Osa lääkkeistä aiheuttaa vain sedaation, mutta ei yleisanestesiaa, ja eri anestesia-aineet taas vaikuttavat hyvin eri tavoin eri rakenteisiin ja toimintoihin. Sedaatio ja yleisanestesia syntyvät siis osin eri anatomisista ja toiminnallisista rakenteista. Myös reseptoreja geneettisesti muuttamalla voidaan vaikuttaa rotan herkkyyteen eräille sedatiivisille anestesiaaineille. Kokonaisuudessaan yleisanestesia syntyy useilta eri alueilta ja niiden toiminnan samanaikaisesta muutoksesta. Eri aineet vaikuttavat eri funktioihin eri tavoin. Isofluraanin aiheuttamaa anestesiaa, relaksaatiota tai analgesiaa ei voi farmakologisesti vasta-aineilla kumota. Kliinisesti samanlaisen bensodiatsepiinin, nondepolarisoivan relaksantin ja opiaatin aiheuttaman yleisanestesian voi sen sijaan spesifeillä antagonisteilla kumota. Paitsi kliinisesti samanlaista anestesiaa, ne aiheuttavat myös samanlaiset EEG muutokset aivan kuten monet intoksikaatiotkin tai jopa iskeeminen aivovaurio. Ketamiinin ja ilokaasun vaikutukset ovat myös hyvin erityyppiset ja silti niidenkin vaikutuksen arvioon voidaan käyttää samoja mittareita esim. spektraalista entropiaa (jota ei saa sekoittaa termodynamiikan maailmankaikkeuden entropiaan tai aivotoiminnan entropiaan, joista jälkimmäistä kukaan ei edes pysty järkevästi määrittelemään), mutta eri taajuuskaistalla. EEG ja muut neurofysiologiset menetelmät kuvastavat näiden aineiden erilaisia vaikutuksia esimerkiksi aistien antaman informaation käsittelyyn ja näiden perustutkimusta pitäisi tehdä enemmän. Jos taas EEG:n purske-vaimentuma tasolla isofluraanianestesiaan lisätään ilokaasu, kuten Timo Porkkala teki väitöskirjatyössään 3, muuttuu EEG jatkuvaksi, mutta somatosensoriset herätepotentiaalit heikkenevät tai katoavat: edellinen voidaan tulkita kevenevän anestesian merkiksi, jälkimmäinen syvenevän. Molemmat tulkinnat ovat väärät: aivojen toiminnallinen tila muuttui laadullisesti erilaiseksi: sininen ei muuttunut tummemmaksi tai vaaleammaksi vaan vihreäksi, kun siihen lisättiin keltaista. Anestesiologisessa kirjallisuudessa onkin toinen toistaan ihmeellisempiä kuvauksia siitä, miten jollain aineella tai aineyhdistelmällä BIS tms. indeksi ei johdonmukaisesti pienenekään. Kun indeksi kasvaa, puhutaan usein paradoksaalisesta hypnoosin kevenemisestä, kun ainoa paradoksi on siinä, että kirjoittaja tai puhuja ei ymmärrä, mitä mittaa ja miten mittari toimii. Pahimmillaan laskukaavan epälineaarisuudet aiheuttavat indeksien oskillaatioita jotka eivät mitenkään liity aivojen toimintaan ja poikkeavan EEG:n kohdalla tulos voi olla varsin sattumanvarainen ja merkillinen. Jos mikä tahansa muu mittalaite käyttäytyisi tällä tavoin, ei kukaan täysjärkinen käyttäisi sitä tutkimustyössä. Anestesian syvyys ja aineiden ekvivalenssi The best model of a cat is a cat preferebly the same cat. Nobert Wiener EEG:n muutokset anesteettipitoisuuden noustessa tunnettiin jo 1950-luvulla, samoin eri piirteet aivojen eri alueilla eli topografia. Derbyshire, joka ensimmäisenä kuvasi burst-suppression kuvan EEG:ssä, totesi myös ilmiön reaktiivisuuden. Tehoosastoilla EEG:n reaktiivisuuden tutkiminen on ollut tärkeää, koska se on tärkeä ennusteellinen merkki. Useimmat pitivät aaltomuotojen tunnistamista hankalana, mutta muutamat anestesiologit kyllä käyttivät varhaisia laitteita sekä anesteetin vaikutuksen että reaktiivisuuden arviointiin. Varsinkin tutkimuksessa vanhoilla mittareilla oli arvoa, sillä ne osoittavat ekvivalenttia vaikutusta aivoihin, päinvastoin kuin MAC ja selkäytimen ED50 itse asiassa tämän päivän indeksit eivät tieteellisessä mielessä pysty sen parempaan. On mielenkiintoista, että vasta kun EEG:stä pystyttiin laskemaan yksiselitteinen luku, joka muuttui monotonisesti ja parhaillaan varsin lineaarisestikin anesteettikonsentraation noustessa, tuli anestesian syvyyden arviointi EEG:llä laajaan käyttöön. Mitään uutta tietoa näistä EEG-muutoksista ei tähän liittynyt eivätkä indeksitkään tähän päivään mennessä ole tätä tietoa lisänneet vilkkaasta julkaisutoiminnasta huolimatta. EEG:n reaktiivisuuden tarkempi mittaus tekee vasta tuloaan näihin monitoreihin. Anesteettien aiheuttamien EEG muutosten fysiologia tunnetaan huonosti. Ne ovat monella aineella yllättävänkin samanlaiset ja samoin monessa metabolisessa häiriössä, intoksikaatiossa ja jopa iskeemisessä aivovauriossa. Eräillä aaltomuodoilla, kuten deltatoiminnalla ja beettasukkuloilla, spindeleillä, on ilmeisiä vastaavuuksia uni-ilmiöiden kanssa ja näiden fysiologiasta on paljon perustutkimustietoa. Monet anesteetit ovat epileptogeenisiä ja epileptologisesta perustutkimuksesta on saatu paljon arvokasta tietoa, joka hyödyttää myös anesteettien vaikutuksen ymmärtämisessä. 250 FINNANEST 2004, 37 (3)
3 Purske-vaimentuma taas on ilmiö, joka yllämainittujen tilojen lisäksi nähdään myös hypotermiassa ja eri syyt ovat additiivisia, vahvistavat toisiaan ilmiön synnyssä. Kaikki anestesian EEG-vaikutukset voivat esiintyä myös paikallisina tai vaikkapa vain toisessa hemisfäärissä kuten esimerkiksi Wada kokeessa, jossa toinen aivopuolisko nukutetaan toisen ollessa hereillä. Jopa purske-vaimentuma on varma tajuttomuuden merkki vain silloin kun se esiintyy kauttaaltaan molemmissa hemisfääreissä. Silloin sen aikana ei ole raportoitu valveillaoloa, mikä onkin johdonmukaista, sillä solutason fysiologiasta tiedetään pyramidisolujen toiminnan hiljenevän vaimentuman aikana. Kahden eri aineen aiheuttama anestesia ei koskaan voi olla yhtä syvä: ne ovat laadullisesti erilaisia. Joskus tutkimuksessa tarvitaan arvio ekvivalenssista: silloin on valittava jokin looginen mittari. Esimerkkinä kehnosti valitusta mittarista on tutkimus, jossa isotooppimenetelmällä tutkittiin sevofluraanin ja propofolin vaikutusta aivokuoreen ja kriteeriksi otettiin MAC ja ED50 kivulle. Näin päädyttiin vertaamaan aivokuorta, joka propofolilla oli vaimentunut, sevofluraanilla jatkuvaa korkea-amplitudista toimintaa. Propofolhan on tunnetusti selkäydintoimintaa stimuloiva aine annoksilla, joissa aivot jo nukkuvat: tetraplegiapotilaan raajat liikkuvat vilkkaasti ja EEG purske-vaimentuma tasollakin potilas liikkuu, tekee väistöliikkeitä ja liikuttaa raajojaan spontaanistikin. Sevofluraanin vaikutus on päinvastainen. Joten aivojen kannalta melkoisen paljon täytyy propofolia antaa ennen kuin liikevasteet katoavat. Oma ongelmansa on ilmiö, jota voidaan kuvata vaikka sanalla hysteresis: anestesian nosto ja keveneminen ovat aina fysiologisesti erilaisia: ylös ei koskaan mennä samaa polkua kuin tullaan alas. Samoin ajatus aivojen tilan pysymisestä samana, kun anesteettikonsentraatio pidetään vakiona, ei pidä paikkaansa. EEG on hyvä tällaisten erojen tunnistamisessa. Haittavaikutuksista puhuttaessa esimerkiksi nopean sevofluraanikonsentraation annosten aiheuttama epileptogeneesi ja pitkän korkean konsentraation epileptogeneesi ovat osin eri ilmiöitä. Samoin krapulavaiheen epileptogeneesi, joka ei liity suoraan aineen konsentraatioon. Pätevälle EEG tutkijoille tämä on ilmeistä: ne biologiset kellot, jotka ohjaavat mm. uni-valverytmiä, ja niiden aika-integraattorit toimivat osin ja muuttuneina myös syvässä anestesiassa. Erityisesti unijärjestelmien häiriöt voivat heijastua aivokuorella toiminnan muuttumisena epileptiseksi joko paikallisena tai yleistyneenä. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää se, minkä Kissin totesi jo 1993: kahdella eri anestesia-aineella, esimerkiksi propofolilla ja sevofluraanilla, ei voi nukuttaa potilasta yhtä syvään anestesiaan koska ne ovat fysiologisesti erilaisia tiloja. Korkeintaan voidaan jokin tietty toiminta valita ekvivalenssin perusteeksi. Selkäydinrefleksit ovat kehnoja ekvivalenssin kriteereitä, jos aivokuoren toimintaa tutkitaan. Indeksit Useilla anestesia-aineilla EEG muuttuu samaan tapaan annosta nostettaessa. Ensin lisääntyy nopea toiminta, sitten hidas toiminta kunnes tulee toistuvia vaimentumia ja näiden pidetessä purske-vaimentumassa lopulta jatkuva vaimentuma. Anestesia-aineilla jatkuva vaimentumakin on täysin vaaraton ja reversiibeli. Hidas toiminta muistuttaa osin hidasta unitoimintaa, purske-vaimentuma taas epileptistä toimintaa. Useissa metabolisissa häiriöissä potilaan tajunnan laskiessa nähdään sama kehitys. Jopa iskeemisessä aivovauriossa nähdään sama EEG-muutosten sarja toipumisvaiheessa, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Silloin ilmiö perustuu aivojen sisäisiin tapahtumiin, jotka aikaansaavat anestesiamallin mukaiset EEG muutokset ja tajuttomuuden. Jos aivotoiminta normalisoituu muutaman tunnin sisällä, voi potilas toipua neurologisesti täydellisesti. Jos taas toipuminen vie pitkään, yli vuorokauden, tulee mukaan pysyvää vauriota, joka heijastuu myös EEG:hen. Nopeaa toipumista voidaan jopa tulkita anestesia-eeg:n tapaan, hitaassa toipumisessa mukaan tuleva aivovaurio muuntaa EEG:tä niin, ettei se yksityiskohdissaan muistuta enää anesteeteillä saatavia jotka nekin eri aineilla ovat lopulta hyvin erilaisia varsinkin purske-vaimentumatasolla. Edellä mainituista mm. anestesia-aineille tyypillisistä piirteistä on kokemusperäisesti opittu laskemaan indeksejä, jotka täyttävät toiveen yksinkertaisesta, ts. univariaatista, indeksistä, joka korreloi lääkevaikutukseen. Niissä lasketaan tyypillisesti tehospektri nopealla Fourier muunnoksella, FFT:llä, ja siitä arvioidaan eri taajuisten sinimuotoisten aaltojen osuutta EEG:ssä. Tällöin jätetään vaiheinformaatio huomiotta ja samoin EEG:n aaltomuodot, jotka yleensä sisältävät paljon arvokasta tietoa. Eräissä laitteissa lasketaan spektriestimaatti myös autoregressiivisellä mallilla, joka mahdollistaa nopeamman arvioinnin. BIS-indeksissä lasketaan fourier-spektrin lisäksi bispektri. Kummankin laskennassa edellytyksenä kuitenkin on EEG:n stationaarisuus, tilastollisten ominaisuuksien vakioisuus laskentaan käytetyn FINNANEST 2004, 37 (3) 251
4 EEG-segmentin aikana. Bispektrin osalla tästä vaatimuksesta ollaan niin kaukana, että itse bispektrin laskenta on turhaa ja yhtä hyvään tulokseen päästään tavallisesta spektristä lasketuilla suhdeluvuilla 4. Parissa laitteessa lasketaan tehospektristä ns. spektraalinen entropia 5. Siinä Shannonin funktiolla mitataan, miten paljon EEG:n aaltomuoto poikkeaa puhtaasta sinimuodosta. Se ei siis mittaa EEG:n ennustettavuutta yleensä: esimerkkinä hyvin säännöllisen ja ennustettavan sakara-aaltosignaalin spektraalinen entropia on kaukana yhtä säännöllisen ja ennustettavan siniaallon entropiasta. Samaa Shannonin funktiota on sovellettu myös EEG:n amplitudijakautuman kuvaamiseen ja siitä käytetään myös entropia nimitystä. Jotta asia olisi oikein sotkuinen, voidaan EEG:stä laskea vielä mm. ns approximate entropia. On huomattava, että kaikki nämä mittaavat eri asioita, samasta entropia-nimestä huolimatta, eivätkä välttämättä korreloi lainkaan, ts. ne voivat muuttua aivan eri tavoin ja jopa eri suuntiin EEG:n muuttuessa. Syvenevässä anestesiassa ne tietyissä kaista- ja aaltomuotorajoissa korreloivat jonkin verran aineen konsentraatioon ja toisiinsa. Purske-vaimentumassa kaikilla laitteilla lasketaan ensisijaisesti vaimentumien pituutta ja osuutta koko ajasta. Spektrisuhteet muuttuvat ja spektraalinen entropia vastaavasti nousee silloin muuttuen keveämmän anestesian suuntaan. Mutta hereilläolosta purskevaimentuman alkuun spektraalisen entropian muutos on monotonista ja siksi siitä tehty indeksi käyttäytyy järkevämmin kuin esimerkiksi bispektri-indeksi. Jälkimmäisessä on epälineaarisuuksia, jotka aiheuttavat pahimmillaan muutoksia, joita ei pysty tulkitsemaan, koska valmistaja ei kerro laskenta-algoritmeja. Spektraalinen entropia on hyvä esimerkki EEGmitasta, jolla on korrelaatio tajuisuuteen vain syvenevässä anestesiassa. Se on kaupallisissa tavallisissa EEG-laitteissa eräs arvokas tekniikka myös sellaisten pitkäaikaisrekisteröintien analyysiin, joissa potilaalla ei ole sedaatiota tai anestesiaa. Sitä sovellettiin ensimmäisen kerran EEG:hen luultavasti 1991 mitattaessa valveilla alfarytmin säännöllisyyttä. Samaa alfarytmiä voidaan nähdä syvästi ja irreversiibelisti tajuttomalla potilaalla teho-osastolla, jolloin spektraalinen entropia on yhtä pieni. Sama koskee kaikkia kaupallisia indeksejä: ne eivät sisällä mitään yleistä tietoa ja viisautta tajunnan tasosta. Neurofysiologeille tämä on itsestäänselvyys: he näkevät päivittäin toinen toistaan hurjempia EEG-ilmiöitä kuten deltatoiminta enkefaliitin jälkeen, hyperventilaation deltatoiminta ja interiktaaliset purkaukset, joiden aikana indeksit voivat antaa mitä tahansa arvoja nollan ja sadan välillä ilman että potilaan aivotoiminnassa on havaittavissa mitään poikkeavaa. Niille, jotka ymmärtävät EEG:n fysiologian ja biofysiikan, ei tässä ole mitään merkillistä. Kuitenkin EEG ja nämä indeksit ovat vähiten huonoja anesteettien aivovaikutusten mittareita kliinisessä työssä sekä ekvivalenssin mittareita varsinkin samalla anestesiaaineella ja samalla henkilöllä tai kissalla. Tulevaisuus Jo nyt monet anestesian syvyyden mittarit ovat laskennallisesti varsin komplekseja ja erityisesti artefaktojen tunnistus on mutkikasta. Indekseillä on sinnikkäästi yritetty etsiä yhteisiä piirteitä mahdollisimman monille anesteeteille ja tämä heikentää suoritusta: parempiin, tarkemmin aineiden konsentraatioon korreloiviin mittareihin päästään spesifimmillä analyyseilla, joita varmaan tulee markkinoille piankin. Neurofysiologit ovat jo vuosikymmenet arvioineet tajuttomuuden astetta ja mekanismeja mm. herätepotentiaaleilla ja EEG:n reaktiivisuudella. Näiden implementointi anestesia- ja sedaatiomonitoreihin on lähitulevaisuudessa edessä, mutta silloinkin juuri eri aineiden erilaiset vaikutukset aivosähkötoiminnan eri komponentteihin on otettava huomioon. Erilaisten aivovaurioden, kuten iskeemisen vaurion, tunnistaminen ja erottaminen sedatiivisten aineiden vaikutuksesta on mahdollista ja tärkeää. Perustutkimuksessa on tärkeää eri aivotutkimusmenetelmien yhdistäminen ja sähkötoiminnan osalta myös aivojen sisäisten sähkökenttien tutkimus. Matemaattinen mallintaminen on tässä välttämätöntä, mutta vaatii varsin paljon monitieteellistä yhteistyötä ja ammattitaitoa: merkityksettömistä malleista innostuminen on luonnontieteissä helpompaa kuin mallien oikea ja kriittinen käyttö ajattelun tukena. Elektroniikan kehitys on ollut ratkaisevaa monitorointitekniikan kehittymiselle. Kun viisikymmentä vuotta sitten EEG-laite oli suuri putkivahvistimin konstruoitu ja varmasti lämmitti mukavasti vähän viileätäkin laboratoriota, voidaan jo muutaman vuoden kuluttua ehkä ostaa EEG teippi, joka vetäistään potilaan otsalle ja näyttää vihreätä sopivalla anestesiatasolla, punaista liian keveällä ja sinistä purskevaimentuman aikana. Samalla se langattomasti lähettää potilaan omalle valvontalaitteelle EEG-signaalin dokumentteja varten ja leikkauksen jälkeen heräämisvaiheessakin seuraa potilaan vointia arvioiden vaikkapa sydänleikkauspotilaalla mahdollisen iskeemisen häiriön merkkejä. 252 FINNANEST 2004, 37 (3)
5 Samalla on muistettava, että se tieto EEG-muutoksista anestesian aikana, johon tämän päivän monitorit perustuvat ja paljon enemmänkin tiedettiin jo 50 vuotta sitten. Tämän päivän perustutkimus luo pohjan tulevaisuuden valvontalaitteille. Erityisesti anesteettien vaikutusta kognitiivisiin prosesseihin ja siihen, mitä niistä on jäljellä ja miten ne ovat muuttuneet syvästikin tajuttomalla potilaalla, eli kognitiivista anestesiologiaa, on tutkittava. On siis helppo ennustaa, että 10 seuraavan vuoden kuluessa indeksit ja mittaustavat kehittyvät olennaisesti. Kaikissa anestesian syvyyden indekseissä on nyt niin paljon virheitä ja puutteita sekä matemaattisesti että fysiologisesti arvioiden, että tieteelliseen työhön niistä ei ole. Uusia ja parempia on varmasti tulossa. Niillä lukuisilla julkaisuilla, joilla on arvioitu tämän päivän indeksien toimintaa ja keksitty mitä merkillisempiä virheitä tai paradoksaalista käyttäytymistä, ei silloin ole sen suurempaa arvoa kuin tämänvuotisella Tekniikan Maailman autotestillä vuonna 2014 nostalgiaa herättävä auton ostossa siitä harvalla on iloa. Toki tänä vuonna ostettu hyvä auto hyvinkin voi olla liikenteessä vielä silloin ja nämä indeksimittarit käytössä vaikka parikymmentä vuotta, vaikka uusia parempia kaupasta saisikin. Tämän päivän indeksien suurin merkitys on siinä, että ne ovat siirtäneet anestesiologien huomion selkäydinreflekseistä aivokuoren toimintaan arvioitaessa anestesia-aineiden vaikutusta tajuisuuteen ainakin kysymyksenasettelu on nyt hieman lähempänä oikeaa. Anestesiologialle tämä on huomattava edistysaskel, suorastaan paradigman muutos. Ja kliinisessä työssä on niiden avulla varmaan jo yli 5 miljoonan monitoroidun anestesian aikana vältytty sekä liian vähäiseltä että tarpeettoman runsaalta anestesia-aineen annostelulta. r Viitteet 1. Jäntti V. Näkeekö EEG:stä anestesian syvyyden. FINNANEST 1994; 20: Devor M, Zalkind V. Reversible analgesia, atonia, and loss of consciousness on bilateral intracerebral microinjection of pentobarbital. Pain. 2001; 94: Porkkala T, Jäntti V, Kaukinen S, Häkkinen V. Nitrous oxide has different effects on the EEG and somatosensory evoked potentials during isoflurane anaesthesia in patients. Acta Anaesthesiol Scand. 1997; 41: Miller A, Sleigh JW, Barnard J, Steyn-Ross DA. Does bispectral analysis of the electroencephalogram add anything but complexity? Br J Anaesth Jan; 92 (1): Viertiö-Oja H, Maja V, Särkelä M, Talja P, Tenkanen N, Tolvanen- Laakso H, Paloheimo M, Vakkuri A, Yli-Hankala A, Meriläinen P. Description of the Entropy algorithm as applied in the Datex- Ohmeda S/5 Entropy Module. Acta Anaesthesiol Scand. 2004; 48: Kattavamman kirjallisuusluettelon lähetämme mielellään sähköpostiliitteinä, kun kirjoitat osoitteeseen ville.jantti@tut.fi Ville Jäntti dosentti Ragnar Granit Instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Gerhard Baer dosentti Anestesiaklinikka, TAYS Michael Rorarius oyl Anestesiaklinikka, TAYS Seppo Alahuhta professori Anestesiaklinikka, OYS FINNANEST 2004, 37 (3) 253
EEG anestesian aikana
EEG anestesian aikana Ville Jäntti oyl EPSHP Seinäjoki Neuromonitoring Research Group Neurofysiologian tekniikan dosentti, Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Tampereen teknillinen yliopisto 16.5.2013
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotAnestesiasyvyyden kliininen arviointi
Anestesiasyvyyden kliininen arviointi (19.2.2014) Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays arvi.yli-hankala@uta.fi Anestesian "syvyyden" arviointi on muuttunut ratkaisevasti viimeksi kuluneiden 25
LisätiedotAnestesiasyvyyden mittarit: miten tulkita niitä? Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays
Anestesiasyvyyden mittarit: miten tulkita niitä? Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays 16.3.2017 Sidonnaisuuteni: Anestesiologian professuuri Tampereen yliopistossa Satunnainen luennointini koulutustilaisuuksissa:
LisätiedotMAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY
MAC Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY MAC Tarvittiin työkalu, jonka avulla voidaan verrata eri inhalaatioanesteettien voimakkuutta ( potency ) Minimum Alveolar
LisätiedotAnalgesian mittaamisesta
Intressiristiriidat Analgesian mittaamisesta Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays Anstesiologia Tampere Toimin osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä, alkaen v. 1997, GE Healthcare Finland firmalle
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotVoiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä?
Arvi Yli-Hankala ja Harry Scheinin TEEMA: ANESTESIOLOGIA Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä? Vaikka anestesiologinen monitorointi on viime vuosina kehittynyt nopeasti, tahaton hereillä
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotHereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa. haastattelututkimus. Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi
Hereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa Tays:ssa vuosina 1990 2002 haastattelututkimus Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi Kysyimme kotiin lähetetyllä kirjallisella haastattelukaavakkeella Tays:ssa
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotPOTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula
POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen
LisätiedotUUDET I.V.-ANESTEETIT
UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotAnestesiahoitaja ja EEG-pohjainen unen syvyyden arviointi
Anestesiahoitaja ja EEG-pohjainen unen syvyyden arviointi Kirjallisuuskatsaus Pinja Pehkomaa Auli Vesanen Opinnäytetyö Maaliskuu 2018 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotPaavo Kyyrönen & Janne Raassina
Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.
LisätiedotVoiko anestesiologia auttaa ihmisen tietoisuuden neuraalisten mekanismien selvittämisessä?
Annalotta Scheinin LL, erikoistuva lääkäri Turun yliopisto ja Tyks, TOTEK Harry Scheinin Dosentti, erikoislääkäri Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Turun yliopisto
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotREITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO
REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO
LisätiedotVanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen
Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Farmakokinetiikka ikääntymiseen liittyen monien lääkeaineiden vaiheet (imeytyminen, jakautuminen, metabolia, eritys)
LisätiedotYleisanestesian aikainen hereillä olo pysyy. Tahaton hereillä olo
Arvi Yli-Hankala Professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Tays arvi.yli-hankala@uta.fi Tahaton hereillä olo Hereillä oloa yleisanestesiassa esiintyy edelleen. Syy on useimmiten laitteissa tai anestesian
LisätiedotMiten anestesia vaikuttaa aivoihin?
Katsaus Anu Maksimow, Satu Jääskeläinen ja Harry Scheinin Miten anestesia vaikuttaa aivoihin? Anestesia-aineet vaikuttavat yleensä joko tehostaen estävän GABA-välittäjäainejärjestelmän toimintaa tai lamaten
LisätiedotYhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt
Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.
LisätiedotT Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke , 12:15 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.
T-61.020 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke 18.4.2007, 12:1 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.0 1. Käytämme siis jälleen viterbi-algoritmia todennäköisimmän
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotKohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
LisätiedotInhalaatioanestesian ongelmatapauksia. Anne Vakkuri Peijas
Inhalaatioanestesian ongelmatapauksia Anne Vakkuri Peijas 1 Asiat PONV Bronkokonstriktio ja takykardia Aivot Ympäristö Maligni hypertermia PostOperative Cognitive Dysfunction (POCD) Korkean kuffipaineen
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotAnestesia. Anestesian komponentit 3.2.2016. Vastasyntyneiden anestesioista SULAT 29.1.2016. Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty
Vastasyntyneiden anestesioista Anestesian komponentit SULAT 29.1.2016 Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty riku.aantaa@tyks.fi Hypnoosi (tajuttomuus) hypnootti Analgesia (kivuttomuus) analgeetti Liikkumattomuus
LisätiedotLeikkauspotilaan esilämmitys
Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotRakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?
RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotAnestesian syvyyden mittaaminen. Inhalaatioanestesiakurssi Dosentti Anu Maksimow TOTEK, TYKS
Anestesian syvyyden mittaaminen Inhalaatioanestesiakurssi 7.11.2016 Dosentti Anu Maksimow TOTEK, TYKS Anestesia päivittäisessä käytössä Anestesian syvyyden mittaaminen Sisältö 1. Johdanto 1. Anestesian
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26
Lisätiedotalfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.
Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti
LisätiedotMS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi ARMA esimerkkejä
MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi ARMA esimerkkejä Tehtävä 4.1. Ncss-ohjelmiston avulla on generoitu AR(1)-, AR(2)-, MA(1)- ja MA(2)-malleja vastaavia aikasarjoja erilaisilla parametrien arvoilla.
LisätiedotTietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja
Tietorakenteet, laskuharjoitus, ratkaisuja. Seuraava kuvasarja näyttää B + -puun muutokset lisäysten jälkeen. Avaimet ja 5 mahtuvat lehtisolmuihin, joten niiden lisäys ei muuta puun rakennetta. Avain 9
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotNeuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun
Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotStrategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni
Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
Lisätiedot1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 31.1.-1.2.2018 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka tutkii onko kokonaisluku tasan jaollinen jollain toisella kokonaisluvulla siten, että ei käytetä lainkaan jakolaskuja Jaettava
LisätiedotTaustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä
Taustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä Juha Riikonen Spinverse Yleistä lisätietoa Yleistä lisätietoa
LisätiedotTAKAVARIKKO TULLISSA
TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 13 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 13 Ti 30.4.2019 Timo Männikkö Luento 13 Simuloitu jäähdytys Merkkijonon sovitus Horspoolin algoritmi Ositus ja rekursio Rekursion toteutus Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 13 Ti 30.4.2019
LisätiedotMATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017
MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017 SISÄLTÖ 1. Matemaattisten ongelmien ratkaisu laskukaavoilla 2. Tekijäyhtälöt 3. Laskukaavojen yhdistäminen 4. Yhtälöiden
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotLuku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
LisätiedotMiksi kasvu lakkaa? Tekes Miksi kasvu lakkaa? Veijo Komulainen
Miksi kasvu lakkaa? Tekes 28.10.2016 Miksi kasvu lakkaa? Veijo Komulainen Toiminnan monimutkaisuus / kyvykkyys Kasvukipujen ja lasikaton yksinkertainen selitys Organisaation kyvykkyys Kyvykkyysvaje Yrityksen
LisätiedotOHJEPANKKI JA YMMÄRRETTÄVÄT HOITOYHTEENVEDOT POTILAAN TUKENA
OHJEPANKKI JA YMMÄRRETTÄVÄT HOITOYHTEENVEDOT POTILAAN TUKENA Juho Heimonen 1,3,4, Kirsi Aantaa 2,4,5 1 Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos 2 Turun yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos
LisätiedotTehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1
Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotMatematiikan didaktiikka, osa II Algebra
Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Mitä on algebra? Algebra on aritmetiikan yleistys. Algebrassa siirrytään operoimaan lukujen sijaan niiden ominaisuuksilla.
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 11 Ti 24.4.2018 Timo Männikkö Luento 11 Rajoitehaku Kapsäkkiongelma Kauppamatkustajan ongelma Paikallinen etsintä Lyhin virittävä puu Vaihtoalgoritmit Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
LisätiedotLuku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä
Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotVersio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotYhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.
2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2
LisätiedotVerkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla
Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 4.2 Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain Koira ja kissa: Rauhoitus käsittelyn helpottamiseksi. Nukutuksen esilääkitys.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Sedastart vet 1 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Medetomidiinihydrokloridi
LisätiedotInhalaatioanesteetit obstetriikassa. Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Inhalaatioanesteetit obstetriikassa Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto seppo.alahuhta@oulu.fi Sisältö raskauden aiheuttamat fysiologiset ja anatomiset muutokset
LisätiedotEi välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:
Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 Sarjojen suppeneminen Kiinnostuksen kohteena on edelleen sarja a k = a + a 2 + a 3 + a 4 +... k= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan
LisätiedotJousen jousivoiman riippuvuus venymästä
1 Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä Mikko Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY3-Projektityö 12..2002 Arvosana: K+ (10) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tehdä oppikirjan tutkimustehtävä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
Lisätiedot