Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

Transkriptio

1 Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

2 Joutenveden Pyyveden Natura alue Pinta-ala: ha, josta vettä ha Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna, Varkaus Valtion luonnonsuojelualueita: n ha, josta vettä n. 60 ha Muita valtion alueita: n. 30 ha Yksityisiä luonnonsuojelualueita: n ha, josta vettä n. 180 ha Suunnittelualue on useista järvenselistä (Joutenvesi, Enonvesi, Pyyvesi), saarten sokkeloista ja voimakkaasti virtaavista salmista muodostuva kokonaisuus. Tärkein suojeluperuste on saimaannorppa, jonka kannasta jopa 10 % on arvioitu elävän alueella (20 30 yksilöä). Tiheässä ja sokkeloisessa saaristossa esiintyy myös monipuolista vesi-, ranta- ja metsälinnustoa. Maisemaa Enonvedeltä. Kuva: Metsähallitus / Jouni Koskela 2

3 Joutenveden Pyyveden Natura alue 3

4 Saimaannorppa Pusa hispida saimensis Äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji. Uhkia: pieni populaatiokoko ja sen pirstaleisuus, kalanpyydykset, ilmastonmuutos, sukusiitosheikkous sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä. Saimaalla arvioidaan olevan n. 87 synnytyskykyistä norppanaarasta. Vuoden 2014 laskennassa todetut ja arvioidut kuutit vesistöalueittain Kannan koko on n. 300 yksilöä. Suuri osa poikasista syntyy Metsähallituksen alueilla. Lisätietoa: 4

5 Saimaannorppa Joutenvedellä Saimaannorppa: Kannan alueellinen kehitys ja Sinisellä alueella kanta on keskimäärin kasvanut. Punaisella alentunut. Joutenvedellä on keskeinen merkitys norpan leviämisalustana Saimaan pohjoisiin osiin JOENSUU VARKAUS SAVONLINNA VARKAUS SAVONLINNA JOENSUU Norppa voi levitä Haukivedeltä kolmeen suuntaan, joista yksi on Joutenvesi. Sieltä se voi levitä takaisin Haukivedelle tai edelleen Kolovedelle tai Pohjois-Saimaalle. Kolovedeltä ja Pohjois-Saimaalta norppa voi levitä ainoastaan takaisin Joutenvedelle. LAPPEENRANTA Metsähallitus, Luontopalvelut : Sipilä, & Kokkonen & Koskela Saimaannorppasymposium 2012, Joensuu LAPPEENRANTA Mitä suurempi on Joutenveden talvikanta, sitä todennäköisemmin norppa leviää takaisin pohjoisille alueille, joilla kanta on keskimäärin alentunut vuoden 1990 jälkeen. 5

6 Saimaannorppa-LIFE Suurhanke saimaannorpan suojelemiseksi Joutenveden Pyyveden hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään osana EU- rahoitteista Saimaannorppa-LIFE hanketta. Hankkeessa: vahvistetaan keinoja lajin suojelemiseksi selvitetään pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista tarjotaan tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille lisätään norpparajoitusten noudattamisen valvontaa vesillä Lisää tietoa hankkeesta: 6

7 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? Kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen linjaus, jossa määritellään: keskeiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot niiden tilan säilyttämiseen ja parantamiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Hoito: Esim. maisemanhoito, luonnonhoito, ennallistaminen, lajistonhoito Käyttö: Esim. liikkuminen, marjastus, sienestys, luonto-opetus, retkeily, matkailu, harrasteet, kalastus, metsästys 7

8 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? HKS laaditaan aina: - Kansallispuistoille - Erämaa-alueille - Valtion suojelualueille - Natura 2000-alueille Tarvittaessa: - Luonnonpuistoille - Retkeilyalueille - Muille suojelualueille Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mailla. Se ei sido yksityisiä maanomistajia, vaan on heille suositusluontoinen.

9 Hoito- ja käyttösuunnitelmalla on useita eri tehtäviä: Alueen hoidon ja käytön ohje siitä vastaaville Alueen kehittämisen strategia Sovittaa yhteen aluetta koskevat erilaiset tavoitteet ja käyttötavat Alueen käyttäjien, naapurien ja muiden sidosryhmien mahdollisuus osallistua suunnitteluun Työväline Metsähallituksen resurssien käytön ja toiminnan suuntaamisessa Viestinnän väline

10 Lainsäädäntö asettaa reunaehdot suojelualueen kehittämiselle Luonnonsuojelualueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Siinä on määritelty alueilla kielletyt ja sallitut toimenpiteet. Lisäksi valtioneuvosto voi perustamisasetuksissa rajatussa määrin täsmentää näitä määräyksiä aluekohtaisesti. Joutenveden luonnonsuojelualue on perustettu valtioneuvoston asetuksella Saimaan luonnonsuojelualueista 441/2014 ( Suunnittelua ohjaa Metsähallituksen suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, joka on yleislinjaus suojelualueiden hoidosta ja käytöstä. Pääperiaatteena hoidossa on luonnonprosessien jatkuminen Käytön pääperiaatteena on luonnolle aiheutuvien haittavaikutusten välttäminen Julkaisut.metsa.fi > Sarja B 203

11 Suunnitelman sisältö Suunnittelu alkaa perustietojen keruulla (lajit, luontotyypit, kulttuuriperintö jne.) Varsinainen suunnittelutyö Nykytilan kuvaus ja alueen keskeisten arvojen (suojelu, käyttö ) määrittely Uhka-analyysi: Kohdistuuko keskeisiin arvoihin uhkia, joita on mahdollista torjua? Kehittämistavoitteet Kuva: Metsähallitus / Vesa Nikkanen Vyöhykejako: eri käyttötapojen ja toimintojen sijoittaminen alueelle Alueen suunnittelun liittyminen esim. kuntien virkistyskäytön suunnitteluun sekä ekologiset yhteydet muille suojelualueille Toimenpiteiden määrittely (jos tarvitaan tarkempaa suunnittelua, ennen toteutusta tehdään erillinen toimenpidesuunnitelma) Ympäristövaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan kuvaus

12 Miten hoidon ja käytön suunnittelu etenee? Suunnitelman laatii projektiryhmä: Meri-Hilkka Mäkelä, MH Arto Vilén, MH Tero Sipilä, MH Mervi Niiranen, MH Teppo Loikkanen, MH Anne Pyykönen, MH Markus Pekkinen, MH Arto Ustinov, Etelä-Savon ELY-keskus Suunnittelun kulku: Suunnittelun tueksi perustettu yhteistyöryhmä tuo suunnitteluun sidosryhmien näkemystä: Savonlinnan kaupunki Varkauden kaupunki Enonkosken kunta Heinäveden kunta Riistanhoitoyhdistykset (Enonkoski, Savonranta, Savonlinna, Kangaslampi, Heinävesi) Kalastusalueet (Kolovesi ja Vuokala) Paikalliset asukkaat / Oravi Suomen luonnonsuojeluliitto, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon piirit Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (Etelä- Savo ja Pohjois-Savo) Maakuntaliitot (Etelä-Savo ja Pohjois-Savo) Syksy 2014: Nykytilatiedon keruu, yhteistyöryhmän kokoaminen Kevät ja kesä 2015: Kahdenväliset neuvottelut sidosryhmien kanssa, yleisötilaisuus, tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely, vaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan suunnittelu. Syksy 2015: Luonnosversion julkaisu, lausuntokierros ja palautteenkeruu, suunnitelman viimeistely.

13 Näin voit vaikuttaa suunnitelmaan Suunnittelutyö vie noin vuoden. Nyt on hyvä aika vaikuttaa! Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla Yleisötilaisuus alkukesästä 2015 Tarkempi ajankohta ilmoitetaan verkkosivuilla Suora yhteydenotto koko suunnitteluprosessin ajan: Metsähallitus, Meri-Hilkka Mäkelä, PL 36, Jyväskylä meri-hilkka.makela (a) metsa.fi GSM Suunnitelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle syksyllä Nähtäväksi osoitteeseen: Lausuntopyyntö lähetetään sidosryhmille Muut voivat lähettää palautetta sähköpostitse tai kirjeitse.