KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009

Transkriptio

1 Maankäyttö ja ympäristö Kuopio KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009 Äänekosken seutukunta

2 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSRYHMÄ TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tutkimusaineiston kasaaminen Maastokartoitus RAPORTIN SISÄLTÖ Hiekka- ja soramuodostumat Massalaskenta Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines Moreeni ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Kairaukset Maatutkaluotaukset Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Tankolampi Sirkkakangas Porraspohja YHTEENVETO 13 LIITTEET Liite 1. Tutkimusaluekartta vv Liite 2. Äänekosken seutukunta: Tutkimuskohteet Liite 3. Tutkimuskohteet kunnittain Liite 4. Kohteelliset kartat 1: : Liite 5. Kairausprofiilit Liite 6. Maatutkaprofiilit Liite 7. Kalliokiviaineskohteet: taulukot

3 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 3 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuopion yksikkö on Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valmistellut ja tehnyt maa- ja kalliokiviainesselvityksen (Dnro K345/42/2007). Selvitystyö oli aikataulultaan kaksivuotinen (vv ). Kaksivuotisen selvitystyön ensimmäinen vaihe kattoi Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alueet (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2007, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat). Toisessa vaiheessa (vuonna 2008) tutkimusalueina olivat Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukunnat (liite 1). Vuoden 2008 osalta raportointi on sovittu tehtäväksi seutukunnittain. Tämä työraportti kattaa Äänekosken seutukunnan alueen tutkimuksen kohteiksi valitut pohjavesialueet (= tutkimuskohteet), joita on 3 kpl (liite 2). 2. SELVITYSRYHMÄ Keski-Suomen POSKI projektille on asetettu selvitysryhmä. Ryhmä koostuu seuraavista henkilöistä (suluissa varajäsenet): Selvitysryhmä Martti Ahokas Hanna Kunttu Selvitysryhmän puheenjohtaja Selvitysryhmän sihteeri Ari Huhtala Infra ry/keski-suomen piiri Markku Karvonen Keski-Suomen tiepiiri Minna Koskinen (Pekka Pulkkinen) Keski-Suomen ympäristökeskus Hannu Liimatainen (Ari Rikama) Keski-Suomen kauppakamari Pirjo Luotola (Pauli Rintala) Metsänhoitoyhdistys Metso Maria Nikkarinen (Jari Hyvärinen) Geologian tutkimuskeskus Juhani Paavola SLL Keski-Suomen piiri Sirpa Pekkarinen (Pauli Partanen) Maakuntahallituksen edustaja Pertti Ruuska (Juha Lappalainen) MTK Keski-Suomi Seppo Suominen (Jorma Viitanen) Maakuntahallituksen edustaja Asiantuntijat Heikki Ala-Tauriala (Tapio Kainu) Laukaa Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kari Saari Muurame

4 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 4 3. TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Keski-Suomen maakunnan alueen tutkimuskohteet ovat pohjavesialueita, jotka on valittu erillisen työryhmän toimesta ennen varsinaisen projektin alkua. Ne on luokiteltu kolmeen luokkaan sen mukaan, mitä osa-aluetta tutkimuksissa on haluttu painottaa : a) vedenhankintapainotteinen tutkimus, b) kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimus ja c) maaainespainotteinen tutkimus. Vuonna 2007 GTK:n raportoimia maa-ainespainotteisesti tutkittuja pohjavesialueita ja tutkimuksen aikana mukaan otettuja lisätutkimusalueita oli yhteensä 23 kpl (Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alue). Vastaavasti vuonna 2008 GTK:n maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteena oli 26 pohjavesialuetta Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueilla (vrt. liite 1). Vuoden 2008 osalta jokaisen seutukunnan alueelta on valmistunut erillinen raportti. Seutukuntakohtaisiin raportteihin on liitetty tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden maa-ainestietojen lisäksi GTK:n Keski-Suomen alueen kalliokiviainestutkimusten tulokset. Moreenikiviaineksen osalta on laadittu yksi erillinen raportti, joka kattaa koko Keski-Suomen maakunnan alueen (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Kiviainesselvityksen (GTK) tulokset palvelevat Keski-Suomen maakunnan pohjavesiensuojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittamistyötä (POSKI). Työhön liittyy kiinteänä osana lisäksi muita taustatutkimuksia, kuten ympäristökeskuksen tekemät luonto- ja maisemaselvitykset. 3.1 Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tärkein tutkimuksessa käytetty pohja-aineisto on GTK:n numeerinen maa-ainesrekisteri, johon on talletettu 1970 luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Aikoinaan projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekka- ja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui 1970 luvulla karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä tiettömillä alueilla ilmakuvatukintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maa-ainesrekisteriä on päivitetty luvuilla mm. alueellisten POSKI -projektien yhteydessä.

5 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Tutkimusaineiston kasaaminen Keski-Suomen toisen vaiheen POSKI -projekti käynnistyi keväällä 2008, jolloin Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueen hiekka- ja soramuodostumarajaukset siirrettiin GTK:n numeerisesta maa-ainesrekisteristä ArcMap paikkatieto-ohjelmaan. Tätä GTK:n hiekka- ja soramuodostuma -aineistoa leikattiin seutukunnittain tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajauksilla (pohjavesialuerajat, Suomen ympäristökeskus). Tuloksena saatiin tutkimusaineisto, jossa on valittujen pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostuma-alueet seutukunnittain. On huomioitava, että Ympäristökeskuksen rajaama yksittäinen pohjavesialue voi pitää sisällään useita GTK:n maa-ainestietokannan muodostumia tai pohjavesialuerajauksella leikkautuneita muodostuman osia (tai molempia). Tämän vuoksi pohjavesialueiden hiekan ja soran massamäärien tarkastelussa ei useinkaan voitu suoraan käyttää GTK:n maaainestietietokannan muodostumakohtaisia massamäärä- tai pääainesluokkatietoja, vaan ne arvioitiin työn aikana uudelleen vastaamaan tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajausten mukaisia hiekka- ja sora-alueita Maastokartoitus Maastokartoitustyö painottui pääosin touko-kesä- ja elokuulle. Maastossa tarkistettiin pääkohdittain 1970 luvun kartoitusprojektissa tehdyt hiekka- ja soramuodostuman rajaukset sekä päivitettiin muodostumien ottoalueiden rajauksia. Hiekka- ja soramonttujen leikkauksista havainnoitiin aineksen laatua sekä hiekan, soran ja murskattavan aineksen suhteita. Maa-aineksen laatuarvioita voitiin tehdä ainoastaan ottoalueilla, missä oli tuoreita ja sortumattomia ottorintauksia. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräisiä ottotasoja ja oton laajuutta suhteessa ympäröiviin alueisiin. Lisäksi tehtiin havaintoja mahdollisista maa-ainesten ottoa haittaavista tai rajoittavia tekijöistä. Paikantamisessa käytettiin barometritoimista käsi-gps laitetta ja sisäisellä gps laitteella varustettua maastotietokonetta. 4. RAPORTIN SISÄLTÖ 4.1 Hiekka ja soramuodostumat Keski-Suomen POSKI projektissa GTK:n osuutena on toimittaa tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien rajaukset massamäärineen. Massamäärien osalta on lisäksi tehty arvio siitä, miten ne jakautuvat eri pääaines-

6 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 6 luokkiin. Maa-ainesrekisterissä (GTK) muodostumien sisältämä maa-aines on luokiteltu kolmeen pääainesluokkaan (A, B ja C) seuraavasti: A) Murskattava aines ( mm) B) Soravaltainen ( 2-60 mm) C) Hiekkavaltainen ( 0,2-2 mm) Edellä esitetyssä luokittelussa on huomioita, että esim. hiekkavaltainen tarkoittaa harjuainesta, jossa hiekan osuus on vallitseva, mutta se voi sisältää myös A ja B luokkia. Vastaavasti soravaltainen voi sisältää hiekkaa, mutta materiaali on pääosin lajitteeltaan geoluokituksen mukaista soraa. Hiekka- ja soramuodostumien rajaukset on esitetty 1: : mittakaavaisilla liitekartoilla (liite 4). Kartoilla esitetyt muodostumarajaukset on otettu suoraan GTK:n maa-ainesrekisteristä, mutta massalaskennassa on otettu huomioon maastokartoituksessa saatujen kartoitustietojen tulokset. 4.2 Massalaskenta Maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteina olleiden pohjavesialueiden hiekka- ja soramuodostumien massamäärät on arvioitu käyttäen 3D-WIN -ohjelmaa. Massalaskenta tehtiin pystysuorin leikkauksin hiekka- ja soramuodostumista laadittujen pinta ja pohjamallien välisenä tilavuutena. Saatu tulos on ilmoitettu kiintokuutiometreinä (kiinto-m 3 ). Hiekka- ja soramuodostumien massalaskennassa maanpinnan malli (pintamalli) tehtiin Maanmittauslaitoksen Karhu maastotietokannan korkeuskäyristä. Hiekka- ja soramuodostumalle määritetty pohjataso (pohjamalli) on puolestaan pinta, joka kohteesta riippuen voi olla joko pohjaveden-, moreenin- tai kallionpinta tai näiden kaikkien yhdistelmä. Pohjatason määrittämisessä käytettiin kairausten yhteydessä suojaputkesta mitattuja sekä Keski-Suomen ympäristökeskukselta saatuja pohjavesialueiden havaintoputkista mitattuja pohjavedenpinnan asematietoja, kairaustietoja (raskas ja kevyt kairaus), vasaraseismisiä tulkintatuloksia, maatutkaluotausten tulkintatuloksia, maastohavaintoja ja geologista karttatulkintaa (vesistöjen pinnat, suon pinnat ym.). Massalaskennassa pyrittiin lisäksi huomioimaan soranottoalueiden aiheuttamat vähennykset muodostumien maa-ainesmääriin.

7 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines GTK on tehnyt Keski-Suomen liiton toimeksiannosta kalliokiviainestutkimuksen Keski- Suomen maakunnan alueella vuosina Tutkimuksen kalliokohteiden sijaintitiedot on esitetty seutukunta- ja kuntakohtaisilla kartoilla (liitteet 2 3). Kuntakohtaisilla kartoilla (liite 3) kalliokohteet on järjestysnumeroitu sekä luokiteltu eri laatuluokkiin. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty taulukkoliitteenä (liite 7) Moreeni Moreeniaineksen osalta on tehty raportti ja se on toimitettu Keski-Suomen liittoon (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Raporttiin on koottu moreenikohteet ja niiden tiedot koko Keski-Suomen maakunnan alueelta. Tiedot on koottu eri aineistoista (Tieliikelaitoksen koekuoppatutkimukset, GTK:n maaperägeologiset aineistot, Mormi aineisto) sekä maastotutkimusten havainnoista. Mikäli murskauskelpoista moreenia on saatavilla, voidaan sitä käyttää alueilla, joilla hiekka- ja soraesiintymiä on niukasti ja/tai ne ovat loppuun hyödynnettyjä. Muutoin moreenia voidaan nykyisin käyttää paitsi täyttömateriaalina myös tiivistemateriaalina mm. kaatopaikkarakenteissa ja muissa eristyskerroksissa. Moreeni sisältää yleensä kaikkia lajitteita savesta lohkareisiin ja on siten jalostettavissa mekaanisesti tai kemiallisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin, mikäli hienoaineksen määrä tai kivisyys ovat tarkoitukseen nähden sopivalla tasolla. Mekaaninen jalostus tarkoittaa murskausta, erottelua ja sekoittamista. Kemiallisessa jalostuksessa moreeniin lisätään reagoivia yhdisteitä esim. stabiloinnin yhteydessä. Tielaitos ja GTK kehittivät 1980-luvun alussa moreenien murskauskelpoisuusluokituksen, jossa moreeniaines on jaettu murskattavuuden perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I Moreenin sisältämän hienoaineksen ( < 0,074 mm) pitoisuus on alle 13 % ja kivisyys ( mm) on vähintään 25 %. Luokka II Luokka III Moreenin sisältämän hienoaineksen pitoisuus on % ja kivisyys %. Moreenin hienoainespitoisuus on yli 20 % ja kivisyys on alle 15 %.

8 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 8 5. ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA 5.1. Kairaukset Raskasta kairausta (GM200) tehtiin Tankolammen pohjavesialueella Konnevedellä (liite 4.1). Kalustona käytettiin Destia Oy:n tela alustaista GM200 kairausyksikköä. Kairaustuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa tutkimuskohteiden sisältämiä maalajitteita (hiekka-sora) sekä massalaskennassa. Kairauspisteisiin ei asennettu havaintoputkea, vaan kairaukset tehtiin suojaputkellisena maakairauksena. Maalajit määritettiin aistinvaraisesti kairausten aikana. Suojaputkesta voitiin mitata pohjavedenpinta kairauksen jälkeen. GM200 kairauksen tulokset ovat liitteenä (liite 5). 5.2 Maatutkaluotaus Maatutkaluotauksia tehtiin Sirkkakankaan pohjavesialueella Äänekoskella (liite 6). Saatuja maatutkaluotausten tulkintatuloksia käytettiin hyväksi massalaskennassa, kun määritettiin muodostumien pohjan tasoja. Tutkaprofiileilta voitiin tehdä myös arvioita muodostumien päälajitesuhteista (hiekkavaltainen, soravaltainen). Lisäksi maatutkaluotaustuloksia hyödynnettiin, kun suunniteltiin raskaiden kairauspisteiden paikkoja muodostumille. Maatutkaluotaus on menetelmä, missä sähkömagneettista aaltoa (radioaalto) lähetetään maankamaraan antennin välityksellä. Osa aaltoenergiasta heijastuu takaisin maa- tai kallioperässä olevilta sähköisiltä rajapinnoilta ja ne rekisteröityvät maatutkayksikköön. Tulosten prosessointi ja tulkinta tehdään toimistolla tietokoneella. 5.3 Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pohjavesialueiden maa-ainesmuodostumien massamäärät on esitetty seuraavilla sivuilla taulukkoina, joissa on ilmoitettu pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien kokonaismassa-arviot pohjatason suhteen laskettuna (0 metriä). Lisäksi massamääräarvio on tehty eri suojakerrospaksuuksilla (2 ja 4 metriä) pohjatasoon nähden. Muodostumien kokonaismassa-arvio on käytännössä laskennallinen, koska hyvin harvoin hiekka- ja soramuodostuma-alue voidaan hyödyntää täysin. Tämän vuoksi jäljellä olevien ja mahdollisesti käyttöön saatavien hiekka- ja soramäärien arvioimiseksi on pohjavesialueiden muodostumille rajattu yksi tai useampi massalaskenta-alue ja vastaavasti laskettu massat niiden alueella käyttäen eri suojakerrospaksuuksia. Erillisiä massalaskenta-alueita rajattaessa on huomioitu päätiestö, asutus, vesistöt ja niiden suojaetäisyydet sekä muodostumien reuna-alueet, jotka hyvin usein jäävät varsinai-

9 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 9 sen maa-aineksen oton ulkopuolelle lajite- (esim. silttipitoinen) tai maisemasyistä. Lisäksi massalaskenta alueiden rajauksissa pyrittiin rajaamaan pois hiekka- ja soramuodostumien osa-alueet, joiden osalta kenttätutkimusten yhteydessä saatiin viitteitä piilokalliosta. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin painottaa, että myös massalaskenta-alueille lasketut massamäärät ovat suuntaa-antavia, koska tämän tutkimuksen peruslähtökohtana on alueellinen tutkimus (mittakaava: seutukunta-maakunta). Siksi esim. ennen varsinaisten maa-ainesten ottosuunnitelmien tekoa suositellaan kohteellisten tutkimusten tekemistä alueille tarkempien maa-ainesmäärien ja laadun selvittämiseksi Tankolampi Tankolampi on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Konnevedellä. Se sisältää samannimisen maa-ainesmuodostuman GTK:n tietokanassa. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitekartoilla (liitteet 1, 2 ja 4.1). Huomattava osa Tankolammen alueen hiekka- ja soramuodostumasta on jo hyödynnetty. Jäljellä olevasta muodostuma-alueesta suuri osa maastossa tehtyjen havaintojen perusteella on ohuen hiekka- ja sorakerroksen (sekä lohkareikon) peittämää kallioalueetta (piilokallio). Se on todennäköisesti 1970 luvulla esitettyä näkemystä laajempialainen ja kattaa suuren osan kartalle merkityn soravaltaisen aineksen (tumman vihreä) alueesta. Kuva 1. Tankolampi Raskasta kairausta tehtiin kahdessa pisteessä GM1 ja GM2 (kuva 1 ja liite 5). Pisteellä GM1 maakerroksen paksuus on 10 metriä, josta ensimmäiset 6 metriä on hiekkavaltaista

10 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 10 ainesta ja alla seuraa soravaltainen aines (kuivaa). Kairaus päättyi kallioon. Kairauspiste GM2 sijoittuu puolestaan vanhalle monttualueelle, jossa soravaltaista ainesta on pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella yhteensä n. 8 metriä. Alla tulee moreeni ja kallio. Suojaputkesta kairauksen jälkeen mitattu pohjavedenpinta oli 2.4 metrin syvyydellä montun pohjan tasosta. Taulukossa 1 on esitetty Tankolammen alueen massat. Suurimaassa osassa muodostumaa pohjantasona on käytännössä kallio, jota on nykyisin louhittu soramontun itälaidalla muodostuman keskipaikkeilla. Hyödynnettäviä maa-aineksia on pääasiassa kartalle rajatuilla erillisillä massalaskenta-alueilla yhteensä kiinto m 3, josta kairauspisteen GM1 ympärille rajattu alue on tämän tutkimuksen kairaustietojen pohjalta tarkasteltuna potentiaalisin. Muodostuman (98 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (9 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 1. Tankolammen alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 70% ja soravaltaisen (B) osuus 25% ja murskattavan (A) 5%. Kuvassa 1 ja karttaliitteessä 4.1 on esitetty pieni 1.5 ha:n kokoinen alue, jossa voisi olla mahdollisuuksia pohjavedenpinnan alaiseen maa-ainesten ottoon Tankolammen alueella. Laskettaessa 7 metrin keskimääräisellä ottosyvyydellä, josta 5 metriä olisi pohjaveden pinnan alapuolella, alueelta saataisiin n kiinto m 3 soravaltaista ainesta. Pohjavedenpinnan alaisen oton mahdollisuus tulee arvioida kuitenkin aina tapauskohtaisesti erikseen ja sen tulee perustua tarkempiin tutkimuksiin Sirkkakangas Sirkkakangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro: ), joka sijaitsee Äänekoskella. Se sisältää GTK:n maa-ainesrekisterin Sirkkangas ja Tunturikangas nimiset muodostumat. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.2). Luode-kaakkosuuntaisen harjun jakaa kahteen osaan luonnonsuojelualue. Suojelualueen (ja paikallistien) luoteispuolella harjuaines on selänteissä hiekkavaltaista ja välikerroksina on soraa. Vastaavanlainen materiaali jatkuu harjussa suojelualueen osalla ja jonkin matkaa sen itäpuolella. Muodostuman kaakkoispäässä on karkeampaa sora- ja murskauskelpoista ainesta, mutta siellä kerrospaksuudet ovat ohuet ja kalliopinta epätasainen, joten mahdollinen laajempialainen maa-ainesten ottotoiminta ei käytännössä olisi kannattavaa tällä alueella.

11 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 11 Kuva 2. Sirkkakangas Maatutkaluotauksen mukaan kerrospaksuus luoteispuolen selänteissä vaihtelee keskimäärin 7-12 metrin välillä pohjavedenpinnan yläpuolella. Tulkinnan mukaan mahdollinen kalliopinta nousee paikallisesti pohjavedenpinnan yläpuolelle välillä metriä linjan T1 alusta laskien (liite 6.1). Tutkalinjan T2 osuudella pohjavedenpinta on muodostumassa noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta 600 metrin matkalla linjan alusta laskien (= luonnonsuojelualue). Tästä eteenpäin, linjavälillä metriä pohjan tasona on käytännössä kalliopinta, jonka yläpuolinen maakerrospaksuus on n. 5 metriä. Tutkalinjan loppua kohden maakerrospaksuus selkeästi ohenee (liite 6.2). Taulukossa 2 on esitetty Sirkkaharjun massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna (laskentatasoon nähden) muodostuman kokonaismassat ovat 1.6 milj. kiinto m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella kiinto m 3.

12 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 12 Muodostuman (55 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueen (16 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto -m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 2. Sirkkaharjun alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 70 % ja soravaltaisen (B) osuus 30 % Porraspohja Porraspohja on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Äänekoskella. Se sisältää kolme GTK:n maa-ainesrekisteriin merkittyä pientä muodostumaa: Porraspohja, Vilhelmi ja Kaiskarinniemi. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 3 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.3). Kapean Porraspohjan pohjavesialueen hiekka- ja soravarat on aikoinaan hyödynnetty käytännössä täysin. Alueelta on saatavissa hiekkaa ja soraa vanhojen monttujen alueelta korkeintaan vähäiseen kotitarveottoon verrattavia määriä. Kaiskarinniemen alue on järveen työntyvä harjuniemi, joka on pääosin hiekkaa ja hineoahiekkaa ( kiinto-m 3 ). Alueelta ei ole otettu maa-aineksia. Alueella on asutusta. Kuva 3: Porraspohja

13 Keski-Suomen liitto Äänekosken seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys YHTEENVETO Äänekosken seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta kolmella pohjavesialueella. Tutkimuksissa kartoitettiin pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien laajuus sekä maa-ainesmäärät (kiinto-m 3 ). Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista Konneveden Tankolammen alue on suurimmaksi osaksi hyödynnetty (monttualuetta), mutta alueella on jäljellä jonkin verran hiekkaa ja soraa kohteen lähialueiden tarpeisiin. Sirkkakankaan alue Äänekoskella on ottamaton, mutta suojelusta vapaan harjun läntinen selänne on lopulta kapea ja matalahko. Sen kerrospaksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on keskimäärin n m. Äänekosken Porraspohjan alue on käytännössä hyödynnetty eli sillä ei ole maa-ainesarvoa. Kalliokiviaineksen osalta voidaan todeta, että seutukunnan alueelta kartoitettu paras kalliokiviaines (arvio) on laadultaan 2. luokan kiviainesta. Sitä on Sumiaisten ja Äänekosken kuntien alueilla. Taulukkoon 3 on koottu kiviaineskohteet, joissa laatuarvio on 2-3. Kunta Havaintonumero Liitteet Konnevesi 50B,52B,54,56A 3.1 ja 7.1/1-2 Äänekoski 1,6,7,8,9,10,12,13, ja 7.2 1A,6A,8A,9A,10A Taulukko 3. Kalliokiviaineskohteet, joissa laatuluokka (arvio) on 2 3lk. Arto Hyvönen,geologi

14 KESKI -SUOMEN MAAKUNTA Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusprojekti (POSKI ) Liite : ( km ) Pihtipudas Merkintöjen selite Kinnula Tutkimusalue v Tutkimusalue v Kivijärvi Toulat Kyyjärvi Töyrimäki Kannonkoski Viitasaari Lahnaskangas Kakkiskangas Pirttikangas Karstula Sikosuonkangas Lapinperä Koiraharju Köpinkangas Kangasjärvenkangas Kupanjärvi Sysmänkangas Porttilankangas Keuruu Pylkönmäki Multia Lopakankangas Saarijärvi Myllymäki Petäjävesi Uurainen Porraspohja Sirkkakangas Jyväskylän mlk Jyväskylä Äänekoski Laukaa Konnevesi Tankolampi Hankasalmi Jämsänkoski Halkokangas Pirttipohja Valkealuomi Kankaanmäki Jämsä Muurame Korpilahti Toivakka Leivonmäki Luhanka Joutsa Harjunmäki Kuhmoinen Kyöpelinmäki Kuoppa-aho Harjunkorkii

15 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 ÄÄNEKOSKEN SUTUKUNTA Äänekoski, Konnevesi Liite 2 Äänekoski Porraspohja Konnevesi Sirkkakangas Tankolampi Merkintöjen selite : Kilometers Toulat Hiekka- ja soramuodostuma (GTK:n tietokanta) Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Kalliokiviaineskohteet Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09

16 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Konnevesi Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.1 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk 55A 53B Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 54A 54B 52A 51B 44 45A B 52B 49A 49B 49C 53 53C 56A B 57C 54 48A 48B 49D 53A 51A 66 65A 65B 65C 66A 66B A Tankolampi A 63 62A 61A 65 64A 56B 57A A A Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

17 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA Äänekoski Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.2 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton A 8A 9A10A 12 Porraspohja 6A 1A A Sirkkakangas Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

18 160 Ollila Liite 4.1 Keski-Tankonen Kuolemankorpi MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Kettukallio KONNEVESI Tankolampi Mäntylä Hevosenselkäharju Jokela Tankolampi Tyynelä Häkkilä Koivupirtti Lamminpää Tankolampi Hirvisuo 160 GM1 Uusi-Tankonen Hännilä Ylä-Tankonen Neva Kurssi-ja leirikeskus MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk 3. lk T1 maatutkalinja GM2 Tankomäki kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue Pehkusuo mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) Arvokkaat kallioalueet

19 Liite 4.2 Mustalamminkorpi Hirsikankaanmäki Pieni Puusaari Kotineva 20 0 Kokkokorpi MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Tervalampi 18 0 ÄÄNEKOSKI Sirkkakangas Iso Puusaari T Iso Suonlampi Turvetuotantoalue Pieni Suonlampi Tupsulanniemi 150 Isoneva Löytölampi Sirkkakangas k Sirk apu 0 19 Sirkkakangas MERKINTÖJEN SELITE ro Sirkkalampi Hiekka- ja sora muodostuma Suonlamminkangas soravaltainen alue (arvio, luku) Sirkkamäki hiekkavaltainen alue (arvio, luku) T2 Pohjavesialueluokka Lehmälammit Sirkkalamminneva lk Haukilampi 2. lk 3. lk Näätälampi T maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja Kivipuro 175 Valkealouhu erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Tunturilähde 140 Karhunloukkuneva Natura-alueet 2006 Suojelualueet Hankakorpi Arvokkaat kallioalueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: (m) 1 000

20 Liite Haapalahti Koivulanneva MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA Porraspohja Välilä Porrassalmi 140 Perälänkangas Kaiskarinneva ÄÄNEKOSKI Porraspohja Ahola Alanen 160 Kevätlampi Varjokangas 160 Luuskala 140 Porraspohja Hokkajoki 1.5 Perälä Hokkanen Hokkalampi 3 Särkelä Kevätlahti Laavu Pudasvuorenkorpi 120 Ruunajoki Ruunaniitty Lähteelä Liisanniitty Kota MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma Päivölä soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Vilhelmi Pienilampi Pohjavesialueluokka Piilola 120 Isolampi Kaiskari 3 Rantala Marjasenkennäs Seppälä Urh. Koulu T1 1. lk 2. lk 3. lk maatutkalinja Karhipelto Norola 100 Haarapuro 100 Saarilahti Vilhelminsaaret 6 10 Karhusaari Pienet Karhusaaret kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) 120 Mäntyaho Savipohja Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus Häntälä Kilpisaari 1: Myllysaari ( m ) Mertasaari Natura-alueet 2006 Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

21 Liite 5 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 200 TANKOLAMPI, KONNEVESI, GM1 TANKOLAMPI, KONNEVESI, GM Pohjaveden pinta Ki Kallio Kallio Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

22 SIRKKAKANGAS SIRKKAKANGAS? SIRKKAKANGAS Liite 6.1

23 SIRKKAKANGAS Liite 6.2 SIRKKAKANGAS??? SIRKKAKANGAS? SIRKKAKANGAS

24 KONNEVESI Liite 7.1 / 1 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 44 44TOH$4 paljastumaryhmä GRDR A 45TOH$4 paljastumaryhmä GRDR TOH$4 paljastumaryhmä GR A 49TOH$4 paljastumaryhmä GR B 49TOH$4 paljastumaryhmä GR C 49TOH$4 paljastumaryhmä KIILGN TOH$4 paljastumaryhmä GR TOH$4 paljastumaryhmä GR TOH$4 paljastumaryhmä GR A 56TOH$4 paljastumaryhmä URALPFT TOH$4 paljastumaryhmä GRDR C 57TOH$4 jyrkänne GRDR B 57TOH$4 jyrkänne KIILGN TOH$4 jyrkänne GR A 62TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 paljastumaryhmä GR TOS4 paljastumaryhmä PORFGR TOS4 paljastuma GR A 64TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 paljastuma PORFGR A 61TOS4 kallioalue PORFGR A 60TOS4 kallioalue PORFGR A 53TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 kallioalue GR A 50TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 kallioalue PORFGRDR TOS4 kallioalue GR A 44TOS4 kallioalue GR TOS4 kallioalue GR TOS4 kallioalue GRDR TOS4 kallioalue GR D 49JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 50JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 51JJE4 paljastumaryhmä GRDR A 52JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 53JJE4 paljastumaryhmä GRDR A 54JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 54JJE4 paljastumaryhmä GR B 56JJE4 paljastumaryhmä GR A 57JJE4 paljastumaryhmä GRDR JJE4 paljastumaryhmä GRDR JJE4 paljastumaryhmä GRDR JJE4 paljastumaryhmä GRDR JJE4 paljastumaryhmä PORFGRDR A 63JJE4 paljastumaryhmä PORFGRDR JJE4 paljastumaryhmä MONZ A 65JJE4 paljastumaryhmä MONZ B 65JJE4 paljastumaryhmä GR C 65JJE4 paljastumaryhmä DR A 48JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 48JJE4 paljastumaryhmä DR A 55JJE4 paljastumaryhmä GRDR JJE4 paljastumaryhmä GR A 66JJE4 paljastumaryhmä GR

25 KONNEVESI Liite 7.1 / 2 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 66B 66JJE4 paljastumaryhmä MONZ TOH$4 paljastumaryhmä GR TOH$4 paljastumaryhmä GR A 51TOH$4 paljastuma GR B 52TOH$4 paljastuma GRDR TOH$4 paljastumaryhmä GRDR C 53TOH$4 paljastumaryhmä GRDR

26 ÄÄNEKOSKI Liite 7.2 Havaintonumero Laatuarvio Kivilaji Käyttö X Y 1 4 Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Gabro Tie + sora Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Granodioriitti Tie + sora Graniitti Soran korvike Gabro Tie + sora Graniitti +gneis Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Gabro Soran korvike A 2 Tonaliitti Tie + sora A 4 Graniitti Soran korvike A 2 Gabro Tie + sora A 3 Granodioriitti Tie + sora A 3 Granodioriitti Tie + sora A 3 Granodioriitti Tie + sora A 4 Graniitti Soran korvike GR GR