KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009

Transkriptio

1 Maankäyttö ja ympäristö Kuopio KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 29 Keuruun seutukunta

2 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSRYHMÄ TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tutkimusaineiston kasaaminen Maastokartoitus RAPORTIN SISÄLTÖ Hiekka- ja soramuodostumat Massalaskenta Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines Moreeni KEURUUN SEUTUKUNTA Kairaukset Vasaraseisminen luotaus Maatutkaluotaus Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Lapinperä Sikosuonkangas Sysmänkangas Kupanjärvi Lopakankangas Kangasjärvenkangas Köpinkangas YHTEENVETO 17 LIITTEET Liite 1. Tutkimusaluekartta vv Liite 2. Keuruun seutukunta: Tutkimuskohteet Liite 3. Tutkimuskohteet kunnittain Liite 4. Kohteelliset kartat 1:7-1: 2 Liite 5. Kairausprofiilit Liite 6. Maatutkalinjat Liite 7 Seismiset tulkintaprofiilit Liite 8. Kalliokiviaineskohteet: taulukot

3 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 3 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuopion yksikkö on Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valmistellut ja tehnyt maa- ja kalliokiviainesselvityksen (Dnro K345/42/27). Selvitystyö oli aikataulultaan kaksivuotinen (vv.27-28). Kaksivuotisen selvitystyön ensimmäinen vaihe kattoi Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alueet (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 27, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat). Toisessa vaiheessa (vuonna 28) tutkimusalueina olivat Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukunnat (liite 1). Vuoden 28 osalta raportointi on sovittu tehtäväksi seutukunnittain. Tämä työraportti kattaa Keuruun seutukunnan alueen tutkimuksen kohteiksi valitut pohjavesialueet (= tutkimuskohteet), joita on 7 kpl (liite 2). 2. SELVITYSRYHMÄ Keski-Suomen POSKI projektille on asetettu selvitysryhmä. Ryhmä koostuu seuraavista henkilöistä (suluissa varajäsenet): Selvitysryhmä Martti Ahokas Hanna Kunttu Selvitysryhmän puheenjohtaja Selvitysryhmän sihteeri Ari Huhtala Infra ry/keski-suomen piiri Markku Karvonen Keski-Suomen tiepiiri Minna Koskinen (Pekka Pulkkinen) Keski-Suomen ympäristökeskus Hannu Liimatainen (Ari Rikama) Keski-Suomen kauppakamari Pirjo Luotola (Pauli Rintala) Metsänhoitoyhdistys Metso Maria Nikkarinen (Jari Hyvärinen) Geologian tutkimuskeskus Juhani Paavola SLL Keski-Suomen piiri Sirpa Pekkarinen (Pauli Partanen) Maakuntahallituksen edustaja Pertti Ruuska (Juha Lappalainen) MTK Keski-Suomi Seppo Suominen (Jorma Viitanen) Maakuntahallituksen edustaja Asiantuntijat Heikki Ala-Tauriala (Tapio Kainu) Laukaa Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kari Saari Muurame

4 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 4 3. TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Keski-Suomen maakunnan alueen tutkimuskohteet ovat pohjavesialueita, jotka on valittu erillisen työryhmän toimesta ennen varsinaisen projektin alkua. Ne on luokiteltu kolmeen luokkaan sen mukaan, mitä osa-aluetta tutkimuksissa on haluttu painottaa : a) vedenhankintapainotteinen tutkimus, b) kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimus ja c) maaainespainotteinen tutkimus. Vuonna 27 GTK:n raportoimia maa-ainespainotteisesti tutkittuja pohjavesialueita ja tutkimuksen aikana mukaan otettuja lisätutkimusalueita oli yhteensä 23 kpl (Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alue). Vastaavasti vuonna 28 GTK:n maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteena oli 26 pohjavesialuetta Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueilla (vrt. liite 1). Vuoden 28 osalta jokaisen seutukunnan alueelta on valmistunut erillinen raportti. Seutukuntakohtaisiin raportteihin on liitetty tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden maa-ainestietojen lisäksi GTK:n Keski-Suomen alueen kalliokiviainestutkimusten tulokset. Moreenikiviaineksen osalta on laadittu yksi erillinen raportti, joka kattaa koko Keski-Suomen maakunnan alueen (Keski-Suomen POSKI 28: Moreenialueet, Hannu Rönty). Kiviainesselvityksen (GTK) tulokset palvelevat Keski-Suomen maakunnan pohjavesiensuojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittamistyötä (POSKI). Työhön liittyy kiinteänä osana lisäksi muita taustatutkimuksia, kuten ympäristökeskuksen tekemät luonto- ja maisemaselvitykset. 3.1 Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tärkein tutkimuksessa käytetty pohja-aineisto on GTK:n numeerinen maa-ainesrekisteri, johon on talletettu 197 luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Aikoinaan projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekka- ja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui 197 luvulla karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä tiettömillä alueilla ilmakuvatukintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maa-ainesrekisteriä on päivitetty luvuilla mm. alueellisten POSKI -projektien yhteydessä.

5 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Tutkimusaineiston kasaaminen Keski-Suomen toisen vaiheen POSKI -projekti käynnistyi keväällä 28, jolloin Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueen hiekka- ja soramuodostumarajaukset siirrettiin GTK:n numeerisesta maa-ainesrekisteristä ArcMap paikkatieto-ohjelmaan. Tätä GTK:n hiekka- ja soramuodostuma -aineistoa leikattiin seutukunnittain tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajauksilla (pohjavesialuerajat, Suomen ympäristökeskus). Tuloksena saatiin tutkimusaineisto, jossa on valittujen pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostuma-alueet seutukunnittain. On huomioitava, että Ympäristökeskuksen rajaama yksittäinen pohjavesialue voi pitää sisällään useita GTK:n maa-ainestietokannan muodostumia tai pohjavesialuerajauksella leikkautuneita muodostuman osia (tai molempia). Tämän vuoksi pohjavesialueiden hiekan ja soran massamäärien tarkastelussa ei useinkaan voitu suoraan käyttää GTK:n maaainestietietokannan muodostumakohtaisia massamäärä- tai pääainesluokkatietoja, vaan ne arvioitiin työn aikana uudelleen vastaamaan tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajausten mukaisia hiekka- ja sora-alueita Maastokartoitus Maastokartoitustyö painottui pääosin touko-kesä- ja elokuulle. Maastossa tarkistettiin pääkohdittain 197 luvun kartoitusprojektissa tehdyt hiekka- ja soramuodostuman rajaukset sekä päivitettiin muodostumien ottoalueiden rajauksia. Hiekka- ja soramonttujen leikkauksista havainnoitiin aineksen laatua sekä hiekan, soran ja murskattavan aineksen suhteita. Maa-aineksen laatuarvioita voitiin tehdä ainoastaan ottoalueilla, missä oli tuoreita ja sortumattomia ottorintauksia. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräisiä ottotasoja ja oton laajuutta suhteessa ympäröiviin alueisiin. Lisäksi tehtiin havaintoja mahdollisista maa-ainesten ottoa haittaavista tai rajoittavia tekijöistä. Paikantamisessa käytettiin barometritoimista käsi-gps laitetta ja sisäisellä gps laitteella varustettua maastotietokonetta. 4. RAPORTIN SISÄLTÖ 4.1 Hiekka ja soramuodostumat Keski-Suomen POSKI projektissa GTK:n osuutena on toimittaa tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien rajaukset massamäärineen. Massamäärien osalta on lisäksi tehty arvio siitä, miten ne jakautuvat eri pääainesluokkiin. Maa-ainesrekisterissä (GTK) muodostumien sisältämä maa-aines on luokiteltu kolmeen pääainesluokkaan (A, B ja C) seuraavasti:

6 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 6 A) Murskattava aines ( 6-6 mm) B) Soravaltainen ( 2-6 mm) C) Hiekkavaltainen (,2-2 mm) Edellä esitetyssä luokittelussa on huomioita, että esim. hiekkavaltainen tarkoittaa harjuainesta, jossa hiekan osuus on vallitseva, mutta se voi sisältää myös A ja B luokkia. Vastaavasti soravaltainen voi sisältää hiekkaa, mutta materiaali on pääosin lajitteeltaan geoluokituksen mukaista soraa. Hiekka- ja soramuodostumien rajaukset on esitetty 1:7-1:2 mittakaavaisilla liitekartoilla (liite 4). Kartoilla esitetyt muodostumarajaukset on otettu suoraan GTK:n maa-ainesrekisteristä, mutta massalaskennassa on otettu huomioon maastokartoituksessa saatujen kartoitustietojen tulokset. 4.2 Massalaskenta Maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteina olleiden pohjavesialueiden hiekka- ja soramuodostumien massamäärät on arvioitu käyttäen 3D-WIN -ohjelmaa. Massalaskenta tehtiin pystysuorin leikkauksin hiekka- ja soramuodostumista laadittujen pinta ja pohjamallien välisenä tilavuutena. Saatu tulos on ilmoitettu kiintokuutiometreinä (kiinto-m 3 ). Hiekka- ja soramuodostumien massalaskennassa maanpinnan malli (pintamalli) tehtiin Maanmittauslaitoksen Karhu maastotietokannan korkeuskäyristä. Hiekka- ja soramuodostumalle määritetty pohjataso (pohjamalli) on puolestaan pinta, joka kohteesta riippuen voi olla joko pohjaveden-, moreenin- tai kallionpinta tai näiden kaikkien yhdistelmä. Pohjatason määrittämisessä käytettiin kairausten yhteydessä suojaputkesta mitattuja sekä Keski-Suomen ympäristökeskukselta saatuja pohjavesialueiden havaintoputkista mitattuja pohjavedenpinnan asematietoja, kairaustietoja (raskas ja kevyt kairaus), vasaraseismisiä tulkintatuloksia, maatutkaluotausten tulkintatuloksia, maastohavaintoja ja geologista karttatulkintaa (vesistöjen pinnat, suon pinnat ym.). Massalaskennassa pyrittiin lisäksi huomioimaan soranottoalueiden aiheuttamat vähennykset muodostumien maa-ainesmääriin. 4.3 Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines GTK on tehnyt Keski-Suomen liiton toimeksiannosta kalliokiviainestutkimuksen Keski- Suomen maakunnan alueella vuosina Tutkimuksen kalliokohteiden sijaintitiedot on esitetty seutukunta- ja kuntakohtaisilla kartoilla (liitteet 2 3).

7 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 7 Kuntakohtaisilla kartoilla (liite 3) kalliokohteet on järjestysnumeroitu sekä luokiteltu eri laatuluokkiin. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty taulukkoliitteenä (liite 7) Moreeni Moreeniaineksen osalta on tehty raportti ja se on toimitettu Keski-Suomen liittoon (Keski-Suomen POSKI 28: Moreenialueet, Hannu Rönty). Raporttiin on koottu moreenikohteet ja niiden tiedot koko Keski-Suomen maakunnan alueelta. Tiedot on koottu eri aineistoista (Tieliikelaitoksen koekuoppatutkimukset, GTK:n maaperägeologiset aineistot, Mormi aineisto) sekä maastotutkimusten havainnoista. Mikäli murskauskelpoista moreenia on saatavilla, voidaan sitä käyttää alueilla, joilla hiekka- ja soraesiintymiä on niukasti ja/tai ne ovat loppuun hyödynnettyjä. Muutoin moreenia voidaan nykyisin käyttää paitsi täyttömateriaalina myös tiivistemateriaalina mm. kaatopaikkarakenteissa ja muissa eristyskerroksissa. Moreeni sisältää yleensä kaikkia lajitteita savesta lohkareisiin ja on siten jalostettavissa mekaanisesti tai kemiallisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin, mikäli hienoaineksen määrä tai kivisyys ovat tarkoitukseen nähden sopivalla tasolla. Mekaaninen jalostus tarkoittaa murskausta, erottelua ja sekoittamista. Kemiallisessa jalostuksessa moreeniin lisätään reagoivia yhdisteitä esim. stabiloinnin yhteydessä. Tielaitos ja GTK kehittivät 198-luvun alussa moreenien murskauskelpoisuusluokituksen, jossa moreeniaines on jaettu murskattavuuden perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I Moreenin sisältämän hienoaineksen ( <,74 mm) pitoisuus on alle 13 % ja kivisyys ( 64-6 mm) on vähintään 25 %. Luokka II Luokka III Moreenin sisältämän hienoaineksen pitoisuus on 13-2 % ja kivisyys %. Moreenin hienoainespitoisuus on yli 2 % ja kivisyys on alle 15 %.

8 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 8 5. KEURUUN SEUTUKUNTA 5.1. Kairaukset Kevyttä kairausta (GM5) tehtiin Multian Kangasjärvenkankaan pohjavesialueella yhtensä 3 pisteessä (liite 4.6). Kalustona käytettiin GTK:n tela alustaista GM5 kairausyksikköä. Kairaustuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa tutkimuskohteiden sisältämiä maalajitteita (hiekka-sora) sekä massalaskennassa (kerrospaksuus). Maalajit määritettiin aistinvaraisesti kairausten aikana. GM5 kairauksen tulokset ovat liitteenä (liite 5). 5.2 Vasaraseisminen luotaus Vasaraseismisiä luotauksia tehtiin Keuruun Sikosuonkankaan, Sysmänkankaan ja Kupanjärven pohjavesialueilla sekä Multian Lopakankankaan pohjavesialueella (liite 7). Tuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa muodostumien kerrospaksuuksia massalaskennassa. GTK:n vasaraseisminen laitteisto on nimeltään StrataVisor NZXP, joka on 24 kanavainen laitteisto. Maastossa vasaraseismisen linjan pituus levitettynä on 11 metriä. 5.3 Maatutkaluotaus Maatutkaluotauksia tehtiin Köpinkankaan pohjavesialueella Multialla (liite 6). Saatuja maatutkaluotausten tulkintatuloksia käytettiin hyväksi massalaskennassa, kun määritettiin muodostuman pohjan tasoa. Tutkaprofiileilta voitiin tehdä myös arvioita muodostuman päälajitesuhteista (hiekkavaltainen, soravaltainen). Maatutkaluotaus on menetelmä, missä sähkömagneettista aaltoa (radioaalto) lähetetään maankamaraan antennin välityksellä. Osa aaltoenergiasta heijastuu takaisin maa- tai kallioperässä olevilta sähköisiltä rajapinnoilta ja ne rekisteröityvät maatutkayksikköön. Tulosten prosessointi ja tulkinta tehdään toimistolla tietokoneella. 5.4 Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pohjavesialueiden maa-ainesmuodostumien massamäärät on esitetty seuraavilla sivuilla taulukkoina, joissa on ilmoitettu pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien kokonaismassa-arviot pohjatason suhteen laskettuna ( metriä). Lisäksi massamääräarvio on tehty eri suojakerrospaksuuksilla (2 ja 4 metriä) pohjatasoon nähden.

9 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 9 Muodostumien kokonaismassa-arvio on käytännössä laskennallinen, koska hyvin harvoin hiekka- ja soramuodostuma-alue voidaan hyödyntää täysin. Tämän vuoksi jäljellä olevien ja mahdollisesti käyttöön saatavien hiekka- ja soramäärien arvioimiseksi on pohjavesialueiden muodostumille rajattu yksi tai useampi massalaskenta-alue ja vastaavasti laskettu massat niiden alueella käyttäen eri suojakerrospaksuuksia. Erillisiä massalaskenta-alueita rajattaessa on huomioitu päätiestö, asutus, vesistöt ja niiden suojaetäisyydet sekä muodostumien reuna-alueet, jotka hyvin usein jäävät varsinaisen maa-aineksen oton ulkopuolelle lajite- (esim. silttipitoinen) tai maisemasyistä. Lisäksi massalaskenta alueiden rajauksissa pyrittiin rajaamaan pois hiekka- ja soramuodostumien osa-alueet, joiden osalta kenttätutkimusten yhteydessä saatiin viitteitä piilokalliosta. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin painottaa, että myös massalaskenta-alueille lasketut massamäärät ovat suuntaa-antavia, koska tämän tutkimuksen peruslähtökohtana on alueellinen tutkimus (mittakaava: seutukunta-maakunta). Siksi esim. ennen varsinaisten maa-ainesten ottosuunnitelmien tekoa suositellaan kohteellisten tutkimusten tekemistä alueille tarkempien maa-ainesmäärien ja laadun selvittämiseksi Lapinperä Lapinperä on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Keuruulla. Se sisältää samannimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitekartoilla (liitteet 1, 2 ja 4.1). Kuva 1. Lapinperä Lapinperän alueelta on otettu maa-aineksia muodostuman keski- ja länsiosista. Ottamaton alue sijoittuu paikallistien itäpuolelle (vrt. kuva 1 ja liite 4.1). Se on pinnaltaan tasainen

10 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 1 kangas, jossa kasvaa järeää tukkimetsää. Alueella on pohjavedenpinnan havaintoputkia, joissa pohjavesi on n. 7-8 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jäljellä olevalla muodostuman osalla ei ole kovin suurta merkitystä maa-aineshuollon kannalta tarkasteltuna, koska ottamaton alue on suhteellisen lähellä asutusta ja alueella on virkistystoimintaa (kota). Lisäksi materiaali on alueella hiekkaa (hienoahiekkaa), jonka kerrospaksuus on n. 7-8 m pohjavedenpinnan yläpuolella. Taulukossa 1 on esitetty Lapinperä -alueen muodostuman massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna jäljellä olevat muodostuman massat ovat 4 kiintom 3. Materiaali on hiekkaa ja hienoahiekkaa (1%). Muodostuman (2 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 1. Lapinperä -alueen massat Sikosuonkangas Sikosuonkangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro: ), joka sijaitsee Keuruulla. Se sisältää Pyöreälampi -nimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 2 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.2). Sikosuonkankaan alueen muodostuman laakea eteläosa on hietaista hiekkaa, samoin Pyöreälammen itäpuolinen osa, joka on moreenimäen rinteellä. Kapea pohjoisosa on pinnalta hiekkaista soraa, alla esiintyy soraista hiekkaa. Länsipuoliset kummut ovat pääosin hienoahiekkaa. Alueelle tehtiin kolme vasaraseismistä luotauslinjaa (S1-S3). Saatujen tulosten mukaan kerrospaksuudet pohjavedenpinnan yläpuolella ovat linjojen S1 ja S2 alueella n. 5-6 metriä (liite xx). Linjan S3 alueella ei saatu tulkittua pohjavedenpintaa, mutta pohjavedenpinta on tällä alueella todennäköisesti myös n. 5 metrin syvyydellä maanpinnasta (liite 7.1).

11 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 11 Kuva 2. Sikosuonkangas Taulukossa 2 on esitetty Sikosuonkankaan alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman massat ovat 6 kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella 23 kiinto-m 3. Muodostuman (75 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (18 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 2. Sikosuonkankaan -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 9% ja soravaltaisen (B) osuus 1 % Sysmänkangas Sysmänkangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Keuruulla. Se sisältää Kitusenpuro ja Sysmänkangas nimiset muodostumat GTK:n maaainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 3 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.3).

12 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 12 Kuva 3: Sysmänkangas Sysmänkangas alueen sisältämä kapeahko harju on n. 6 km pitkä hieta- ja hiekkavaltainen (hietainen hiekka) muodostuma. Alueella on muutamia pieniä hiekkamonttuja. Alueelle tehtiin neljä seismistä linjaa (S1-S4), joiden tulkintatulosten mukaan pohjavedenpinta on keskimäärin 4-5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpinnan alapuolisen maakerroksen paksuus on 8-1 metriä linjojen alueella (liite 7.2). Taulukossa 3 on esitetty Sysmänkangas alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 1.3 milj.kiinto-m 3. Vastaavasti massalaskenta-alueella 69 kiinto-m 3. Muodostuman (93 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (32 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 3. Sysmänkangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 1%

13 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Kupanjärvi Kupanjärvi on 3.luokan pohjavesialue (Nro )), joka sijaitsee Keuruulla. Se sisältää Kupanjärvi ja Kupanmäki -nimiset muodostumat GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 4 ja liitekartoilla (1,2 ja 4.4) Kuva 4: Kupanjärvi Harjun liepeet ovat hiekkaa, mutta keskiselänteessä on soraista hiekkaa, josta sitä on paikoin otettu. Harjun matalat eteläosat ovat hietaista hiekkaa Alueelle tehtyjen vasaraseismisten linjojen tulkintatulosten mukaan maakerrospaksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on 4-6 m. Pohjaveden alla maakerrospaksuus on keskimäärin 6-8 m (liite 7.3). Taulukossa 4 on esitetty Kupanjärvi alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 55 kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella 13 kiinto-m 3. Muodostuman (45 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (6 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 4. Kupanjärvi-alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 8% ja soravaltaisen (B) 2%.

14 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Lopakankangas Lopakankangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Multialla. Se sisältää samannimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Harjualuetta halkoo paikallistie ja korkeajännitelinja. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 5 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.5). Kuva 5: Lopakankangas Lopakankangas on suurelta osalta lohkareisen hiekkamoreenin peittämä harjujakson osa. Itäosan lievealue on hiekkaa. Keskiosissa on välikerroksina hiekan ohella todennäköisesti myös soralajitteita. Etelässä muodostuma-alueeseen kuuluvaksi rajatut kummut ovat suurelta osin moreenia. GTK:n maa-ainesrekisterin tietojen mukaan kerrospaksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on 5-1 m syvyydellä maanpinnasta. Alueelle tehtiin neljä seismistä linjaa S1-S4 (liite x). Niiden tulkinnoissa ei saatu selville pohjavedenpinnan syvyystietoa maanpinnasta. Sitä vastoin kokonaiskerrospaksuus kalliopinnan yläpuolella saatiin tulkittua ja se on tutkalinjojen S1-S2 alueella keskimäärin 2 m. Linjan S3 ja linjan S4 alkuosan alueilla kalliopinta on n. 3 m:n syvyydellä. Seismiset nopeudet linjojen alueella viittaavat hiekkavaltaiseen materiaaliin (liite 7.4). Taulukossa 5 on esitetty Lopakankangas alueen massat. Kahden metrin suojakerrospak- 3 suudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 4. milj.kiinto-m ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella 1.5 milj. kiinto-m 3.

15 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 15 Muodostuman (96 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (16 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 5. Lopakankangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 8%, soravaltaisen (B) 15% ja murskattava (A) 5 % Kangasjärvenkangas Kangasjärvenkangas on 2. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Multialla. Se sisältää Kangasjärvenkangas ja Vasikkakangas nimiset muodostumat GTK:n maaainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 6 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.6). Kuva 6: Kangasjärvenkangas Kartalle merkityn Kangasjärvi -lammen länsipuolella harju kohoaa yli 2 metriä lammen pinnan tasosta. Alueen materiaali on pääosin hiekkaa, jossa soraa on välikerroksina. Harjun eteläosan (Vasikkokankaan alue) materiaali on pohjavedenpinnan yläpuolella hiekkaa (vrt. GM5 kairaukset, liite 5).

16 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 16 Taulukossa 6 on esitetty Kangasjärvenkankaan alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 4. milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella 1.5 milj. kiinto-m 3. Muodostuman (12 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (35 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 6. Kangasjärvenkangas -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 85% ja soravaltaisen (B) 15 % Köpinkangas Köpinkangas on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sisältää samannimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 7 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.7). Kuva 7: Köpinkangas Köpinkankaan harju on n. 2-4 metriä leveä tasoittunut harju suoalueella, jossa kerrospaksuus on pohjavedenpinnan yläpuolella 3-5 m (vrt. tutkalinja, liite ). Harjun laella on metsäautotie.

17 Keski-Suomen liitto Keuruun seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 17 Taulukossa 7 on esitetty Köpinkankaan alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 84 kiinto-m 3. Aines on hiekkavaltaista (C = 9 %), mutta soraa esiintyy välikerroksina (B = 1 %). Muodostuman (2 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1 x kiinto m 3 ) Taulukko 7. Köpinkangas -alueen massat. 6. YHTEENVETO Keuruun seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta seitsemällä (7) pohjavesialueella. Tutkimuksissa kartoitettiin pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien laajuus sekä maa-ainesmäärät (kiinto-m 3 ). Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista kolmella on merkitystä maa-ainesten oton kannalta tarkasteluna. Näitä ovat Multian Kangasjärvenkangas (vrt. luku 5.4.6) ja Köpinkangas (vrt. luku 5.4.7) sekä osittain Lopakankangas (vrt. luku 5.4.5). Jälkimmäisen osalta on todettava, että sen pintaosissa on monin paikoin hiekkamoreenia, jonka alueen laajuus ja kerrospaksuus tulisi saada tarkemmin selville (esim. kaivinkonekuopat). Kaikki em. muodostumat ovat hiekkavaltaisia. Kalliokiviaineksen osalta voidaan todeta, että seutukunnan alueelta kartoitettu paras kalliokiviaines (arvio) on laadultaan 1. luokan kiviainesta. Sitä on Keuruun alueella (liite 3.1). Taulukkoon 8 on koottu kiviaineskohteet, joissa laatuarvio on 1-3. Kunta Havaintonumero Liitteet Keuruu 37, 4, 42, 43, 44, 46, 48, 49, 5, 51, 53, 55, 56, 59, 6, 61, ja 8.1 Multia 1C, 2B, 2D, 3B, 4C, 6B, 1A, 12A, 13A, 15C 3.2 ja 8.2 Taulukko 8. Kalliokiviaineskohteet, joissa laatuluokka (arvio) on 1 3lk. Arto Hyvönen,geologi

18 KESKI -SUOMEN MAAKUNTA Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusprojekti (POSKI 27-28) Liite :9 ( km ) Pihtipudas Merkintöjen selite Kinnula Tutkimusalue v. 27 Tutkimusalue v. 28 Kivijärvi Toulat Kyyjärvi Töyrimäki Kannonkoski Viitasaari Lahnaskangas Kakkiskangas Pirttikangas Karstula Sikosuonkangas Lapinperä Koiraharju Köpinkangas Kangasjärvenkangas Kupanjärvi Sysmänkangas Porttilankangas Keuruu Pylkönmäki Multia Lopakankangas Saarijärvi Myllymäki Petäjävesi Uurainen Porraspohja Sirkkakangas Jyväskylän mlk Jyväskylä Äänekoski Laukaa Konnevesi Tankolampi Hankasalmi Jämsänkoski Halkokangas Pirttipohja Valkealuomi Kankaanmäki Jämsä Muurame Korpilahti Toivakka Leivonmäki Luhanka Joutsa Harjunmäki Kuhmoinen Kyöpelinmäki Kuoppa-aho Harjunkorkii

19 KESKI-SUOMEN POSKI, 28 KEURUUN SEUTUKUNTA Keuruu, Multia Liite 2 Köpinkangas Multia Kangasjärvenkangas Kupanjärvi Sikosuonkangas Sysmänkangas Lopakankangas Lapinperä Keuruu Merkintöjen selite :4 Kilometers Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/9 Toulat Hiekka- ja soramuodostuma (GTK:n tietokanta) Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Kalliokiviaineskohteet Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton

20 KESKI-SUOMEN POSKI, 28 KEURUUN SEUTUKUNTA Keuruu Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.1 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta 197 -luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Sikosuonkangas Lapinperä Keuruu Kupanjärvi Sysmänkangas Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus :3 Kilometers

21 KESKI-SUOMEN POSKI, 28 KEURUUN SEUTUKUNTA Multia Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.2 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta 197 -luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk 7D Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 12 11B 8B 4B 3A 2D 6A 1 Köpinkangas 5A 13 Kangasjärvenkangas 2C 2E Multia C 6 6B 9 4 3B 4A 1B 1A 12A 14 15A 16 13A 15 14A 2A 1B 11 11A 15B 15C 5B 4C 1 1C 2 2B 3 7A 7B 1A 1C 1D 6 8A 9A Lopakankangas Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus :2 Kilometers

22 Sikosuonkangas Sikosuo Hietamaa Liite 4.1 MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 28 KEURUU Lapinperä Kapusuo Kurkisuo Haasia-ahonmäki Rimminlahti Likolampi Lapinperä Palosaari Tynnyrisaari Kannaksensaari MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma 14 soravaltainen alue (arvio, 197 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 197 -luku) Ykspuinensaari Pohjavesialueluokka Lapinperä 1. lk Lappi Hankajärvi eli 2. lk 3. lk 14 Lapinjärvi T1 maatutkalinja kairauspiste (GM2 ja GM5) Vasaraseisminen linja Lapinranta Peltoniemi erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Hietala Natura-alueet 26 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1:7 Lehtiäissaari 5 1 ( m ) Arvokkaat kallioalueet

23

24 Löytösuo Kangas Liite 4.3 Huhtala Pahkamäki Lätkänkytö Suolahden Mäkikylä 18 Vihviläissuo Kulmala 16 Paljakka Ronankytö Keskinen 16 2 Laiskalankangas Kassosenneva Mertalampi Passila MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 28 Iivarinkytö Pehkuneva Pesäkynnäs Lapinniitty Jouhtilampi Lötkö KEURUU Sysmänkangas Ahtola Toivonniemi 14 Mäyrälampi Ruotsalainen Pöykkykytö Jouhtimäki Pöykkysuo Mäyrämäki Rumpsunneva 2 Mustalampi Rummankangas Salo Varsakorpi Rumma Sysmänkangas Isokorpi Ala-Jouhtimäki Jouhtisuo Joenpolvenneva Niittosenkytö Sysikangas Vääränpuronsuo Suttenkangas Heinsuonlampi Valkoinenlampi Sysmänkangas 14 Heinsuonkangas 16 S2 18 Peukalopuro Lapinjärvi Saksalaislampi MERKINTÖJEN SELITE Kiviaho Vä Pitkäsuo Hiekka- ja sora muodostuma o ur Heinämäki Myllysuo äp är 14 S3 soravaltainen alue (arvio, 197 -luku) Koivukoski Laavu hiekkavaltainen alue (arvio, 197 -luku) Välineva Saksalaisneva Pohjavesialueluokka S4 14 Kurkela Pitkänsuonkangas Mullikkasuo lk 18 Kurkisuo Pa hka o Harju Vääräpuro Syrjä 14 pur 2. lk Myllymäki Kärmekangas kairauspiste (GM2 ja GM5) 12 Ki tu s Kalikkasalo Lahnasuo 14 en pu ro o anj Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue Natura-alueet 26 ki 12 Nölkäpohja mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Ku p 16 Urjala Pahkasuo 16 Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet Kissalampi Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus T1 maatutkalinja Pyöreäsuo Korpi 3. lk 1:2 5 (m) 1

25

26 Liite Heinäsuo Soidinsuo MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 28 Pässinmäki MULTIA Lopakankangas Lepikko Miilusuo S1 Konikorpi 18 Lopakankangas S2 Lampila Korkealampi S3 Korkeanlamminmäki 16 Lopakankangas Laavu S4 2 Päivärinne MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma Keppisuo soravaltainen alue (arvio, 197 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 197 -luku) Kivelä Haka-aho Leppämäki Pohjavesialueluokka Mäenpää 1. lk 2. lk Koskela Keskisenmäki 3. lk Tinkisaari T1 Keskitalo Sulkula maatutkalinja Tinkilä kairauspiste (GM2 ja GM5) Vasaraseisminen linja Kalliokoski erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Isoniitty 18 Viitalaissuo Purola Natura-alueet 26 Kivikkoaho Hoikkala Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet Löyttysuo Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1:1 5 (m) 1

27 Liite 4.6 Köpinkangas Pieni Sirkkalampi MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 28 Ryssälampi Pitkäjärvi MULTIA Kangasjärvenkangas Pitkäjärvi 24 Antinahonkangas Kukkalampi Sirkkalampi Peuralampi Kallio Lampuodinlammit 24 rjä Sy Lampuodinsuo i j ok 24 Kangasjärvi Kangasjärvi G1 Härkälampi MERKINTÖJEN SELITE 22 Kangasjärvenkangas Kangasjärvenkangas Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 197 -luku) hiekkavaltainen alue (arvio, 197 -luku) La u 21 ga Ka n ro spu Pohjavesialueluokka 22 tta pu 1. lk ro 2. lk 3. lk G2 T1 maatutkalinja 22 kairauspiste (GM2 ja GM5) G3 Vasikkolammit Vasaraseisminen linja 2 erillinen massalaskenta-alue Silmälampi Vasikkokangas 24 Korvalampi Visalampi mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 26 Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1:15 5 (m) 1

28 Liite Valkea-Köppi Ylinen Kangas-Köppi Paskolampi Iso-Köppi MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 28 Kurikkalammit Paskoneva 214. MULTIA Köpinkangas 22 Köpinneva Lasisilmät Kulha Haukanpesälampi Pieni Kalliolampi T MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, 197 -luku) Pieni Virsulampi hiekkavaltainen alue (arvio, 197 -luku) 219. Kalliolampi Pohjavesialueluokka Kangas-Köppi 1. lk lk Köpinkangas Virsulampi 3. lk T1 maatutkalinja kairauspiste (GM2 ja GM5) Köpinkangas Vasaraseisminen linja Kirilampi erillinen massalaskenta-alue 22 mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 26 Kokkosuo Suojelualueet Kivikallionsuo Arvokkaat kallioalueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/9 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1:1 5 (m) 1

29 Liite 5 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 5 KANGASJÄRVENKANGAS, KEURUU, G1 KANGASJÄRVENKANGAS, KEURUU, G2 KANGASJÄRVENKANGAS, KEURUU, G Pohjaveden pinta Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

30 Liite 6.1 KÖPINKANGAS 1 MHZ

31 Liite 6.2

32 Liite 7.1

33 Liite 7.2

34 Liite 7.3

35 Liite 7.4

36 KEURUU Liite 8.1 Havaintonumero Laatuarvio Kivilaji Käyttö X Y 47 1 Vulkaniitti Tie + sora Vulkaniitti Tie + sora Vulkaniitti Tie + sora Vulkaniitti Tie + sora Vulkaniitti Tie + sora Granodioriitti Tie + sora Granodioriitti Tie + sora Granodioriitti Tie + sora Granodioriitti Tie + sora Graniitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Granodioriitti Soran korvike Graniitti Soran korviike Granitiitti Soran korvike Granitiitti Soran korvike Granodioriittign Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Gneissi Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Graniitti Soran korvike Granodio/gneis Soran korvike

37 MULTIA Liite 8.2 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta1 Kartta2 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 2A 2EMN4 kallioalue GR TOS4 kallioalue GRDR JJE4 paljastuma GRDR JJE4 paljastuma GRDR TOS4 kallioalue PORFGR A 15TOS4 kallioalue GR TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 kallioalue PORFGR TOS4 kallioalue GR C 1TOH$4 paljastumaryhmä GRDR TOH$4 paljastumaryhmä GR B 2TOH$4 paljastumaryhmä GRDR TOH$4 paljastumaryhmä GR TOH$4 paljastumaryhmä GR C 4TOH$4 paljastumaryhmä GRDR B 5TOH$4 paljastumaryhmä GR TOH$4 paljastumaryhmä GR A 7TOH$4 paljastumaryhmä GR B 7TOH$4 paljastumaryhmä GR B 11TOS4 kallioalue GR B 8TOS4 kallioalue PORFGRDR D 7TOS4 kallioalue PORFGRDR A 6TOS4 kallioalue GR A 5TOS4 kallioalue GR B 4TOS4 paljastumaryhmä GR A 3TOS4 kallioalue GRDR D 2TOS4 kallioalue GR A 8TOH$4 paljastumaryhmä GR A 9TOH$4 paljastumaryhmä GR A 1TOH$4 paljastumaryhmä GRDR C 1TOH$4 paljastumaryhmä GR D 1TOH$4 paljastumaryhmä AFB C 15TOH$4 paljastumaryhmä GRDR B 15TOH$4 paljastumaryhmä GR A 1JJE4 paljastumaryhmä GRDR B 1JJE4 paljastumaryhmä GR E 2JJE4 paljastumaryhmä GRDR C 2JJE4 paljastumaryhmä GR B 3JJE4 paljastumaryhmä IVULK A 4JJE4 paljastuma GRDR JJE4 paljastuma IVULK B 6JJE4 paljastuma GRDR JJE4 paljastuma KVARPFT JJE4 paljastuma GRDR JJE4 paljastumaryhmä KVARDR B 1JJE4 paljastumaryhmä GRDRGN A 11JJE4 paljastumaryhmä GRDRGN JJE4 paljastumaryhmä APLGR A 12JJE4 paljastumaryhmä IVULK A 13JJE4 paljastumaryhmä IVULK A 14JJE4 paljastumaryhmä GRDRGN C 7JJE4 paljastuma APLGR JJE4 paljastumaryhmä GRDR