Makrotaloustieteen kurssin (Ka5) palautekyselyn tulokset

Transkriptio

1 Ilari Valjus.5.7 Makrotaloustieteen kurssin (Ka5) palautekyselyn tulokset Syyslukukausi Kurssin ja palautekyselyn tiedot Helsingin yliopiston Kansantaloustieteen laitos järjesti syksyllä kahden opetusperiodin mittaisen Makrotaloustieteen kurssin (Ka5). Kurssi kuuluu kansantaloustieteen perus- ja aineopintoihin ja on laajuudeltaan 1 opintopistettä. Syksyllä kurssin luennoitsijana toimi yliopistonlehtori Juha Vehviläinen. Kurssin lopuksi kerättiin opiskelijapalaute. Kyselyyn vastanneita oli. Luku on huomattavan pieni ottaen huomioon, että kurssille ilmoittautuneita oli 1. Kyselyyn vastanneiden osuus kaikista kurssille ilmoittautuneista oli 1,7 %. Informaatiota siitä, kuinka monta opiskelijaa loppujen lopulta suoritti hyväksytysti kurssin, ei myöskään ollut palautteen kerääjien tai tämän yhteenvedon kokoajan käytettävissä. Vastaajien vähäisyyden vuoksi pitkälle meneviä johtopäätöksiä tämän yhteenvedon perusteella on syytä välttää. Toivottavasti se kuitenkin antaa jonkinlaista kuvaa siitä, mikä oli kurssissa hyvää ja mikä huonoa ja miten sitä voitaisiin kehittää. Kyselyyn vastanneista henkilöstä yhdeksäntoista opiskelee pääaineenaan kansantaloustiedettä. Sivuaineopiskelijoita tai muuten kurssin sisällöstä kiinnostuneita oli vain yksi vastaaja. Palautekyselyn tulokset heijastelevat siis ennen kaikkea pääaineopiskelijoiden mielipiteitä kurssista. Palautekysely toteutettiin sähköisellä E-lomakkeella, jossa opiskelijoille esitettävät kysymykset oli jaettu seitsemään osaan. Kuuteen ensimmäiseen vastaajat vastasivat pääasiassa seuraavalla asteikolla: = en osaa sanoa (lukumäärä ilmoitettu erikseen) 1 = täysin eri mieltä = eri mieltä 3 = samaa mieltä = täysin samaa mieltä Tavanomainen kuvaajissa esiintyvä asteikko on siis 1-. Joidenkin kysymysten kohdalla on asteikossa pientä eroavaisuutta, esimerkiksi 1 = erittäin huono, =

2 huono jne.. Joissakin kysymyksissä on myös 3 = keskinkertainen, jolloin = hyvä ja 5 = erittäin hyvä. Joka tapuksessa paremmuusjärjestys on kuitenkin aina samansuuntainen, 1 = heikoin ja 5 = paras. Ensimmäisessä palautekyselyn osiossa kysyttiin kokonaisarviota kurssista ja luennoitsijasta, toisessa lisää luennoitsijasta ja hänen luennoinnistaan ja kolmannessa vastaajan omasta opiskelusta. Neljäs osa käsitteli oppimateriaalia, viides kurssin harjoituksia ja kuudes kurssikoetta. Seitsemäs ja viimeinen osa koostui vapaan sanan kysymyksistä, jotka olivat Mikä oli hyvää kurssissa, Mikä oli huonoa kurssissa? ja Miten kehittäisit kurssia? sekä Muuta mieleen tulevaa?. Tämä palauteyhteenveto on puolestaan jaoteltu neljään osaan, joista ensimmäisessä käsitellään kokonaisarviota kurssista, toisessa luennoitsijaa, kolmannessa vastaajan omaa opiskelua ja neljännessä kurssin oppimateriaalia, harjoituksia ja koetta. Vastausten jakaumien kuvaajat ovat tässä yhteenvedossa keskeisessä asemassa. Vapaan sanan kommentit (risut&ruusut) ja kehitysehdotukset on sijoitettu vastauksessa esiin tuotua asiaa käsitteleviin osioihin. Osa kommenteista liikkuu varsin yleisellä tasolla ja osa taas yksityiskohtaisella, minkä vuoksi osa niistä sopisi kommentiksi moneenkin eri kohtaan. Esimerkiksi kurssin vaikeusaste - kohdassa voisi tuoda esiin montakin asiaa mutta sen sijaan tuotu vain yksi, koska muut kommentit sopivat paremmin myöhempiin kohtiin. Kokonaisarvio kurssista Kaiken kaikkiaan palautteeseen vastaajat pitivät kurssia keskinkertaisena, mikä käy hyvin ilmi oheisesta pylväsdiagrammikuvaajasta Kokonaisarvio kurssista. Kokonaisarvio kurssista vastaajien lukumäärä = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä

3 Yleisin arvosana kurssille on keskinkertainen yhdeksällä vastauksella. Huono ja hyvä ovat keskenään lähes yhtä suuria viidellä ja kuudella vastauksella. Vastaukset ovat voimakkaasti painottuneet kolmelle keskimmäiselle arvosanalle. Kurssia pidettiin varsin haastavana. Puolet vastaajista piti kurssia vaikeana (=) ja 9 piti kurssia vaikeusasteeltaan sopivana (=3). Yksi piti kurssia erittäin vaikeana (=1) mutta kukaan ei pitänyt kurssia helppona tai erittäin helppona. Vastaukset on esitetty seuraavan sivun pylväsdiagrammissa Kurssin vaikeusaste. Kurssin vaikeusaste = erittäin vaikea, 5 = erittäin helppo Vapaan sanan kommentit tarjoavat syitä siihen, miksi kurssia pidettiin vaikeana. Esimerkiksi ongelmana kahdessa kommentissa pidettiin sitä, että aikaa oli rajallisesti ja aihealue laaja siihen nähden. Moni asia tuli käsiteltyä pintapuolisesti, koska aikaa syvälliseen käsittelyyn ei ollut riittävästi. Vaikka kurssia pidettiin vaikeana, sitä pidettiin myös hyödyllisenä. Tämä käy ilmi alla olevasta kuvaajasta Kurssi oli hyödyllinen. 13 vastaajaa oli kysymyksen kansa samaa mieltä (=3) ja vastaajaa täysin samaa mieltä (=). Kolme vastaajaa puolestaan oli eri mieltä (=) mutta kukaan ei tyrmännyt kuvaajan otsikkona olevaa väitettä täysin. Yksi vastaaja kommentoi, että hänen mielestään makrotaloustieteelliset ilmiöt tulivat käytyä päällisin puolin läpi, mitä hän piti hyvänä asiana kurssissa. Kurssi oli hyödyllinen vastaajin lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä

4 Luennoitsija Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden vastausten perusteella luennoitsijaa voisi luonnehtia huonoksi tai keskinkertaiseksi. Yleisin vastaus (7kpl) oli, että luennoitsija oli huono (=). Toiseksi yleisin vastaus (5kpl) oli, että hän oli keskinkertainen (=3). Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että luennoitsija hoiti tehtävänsä kokonaisuudessaan hyvin (=). Kaksi vastaajaa piti taas luennoitsijaa erittäin huonona mutta kukaan ei erittäin hyvänä. Nämä havainnot on esitetty alla olevassa kuvaajassa Kokonaisarvio luennoitsijasta. Huomautettakoon jo tässä vaiheessa, että kaksi vastaajaa vastasi tähän kysymykseen en osaa sanoa eivätkä heidän vastauksensa näy alla olevassa kuvaajassa. Kokonaisarvio luennoitsijasta vastaajien lukumäärä = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä Frekvenssijakaumaa katsomalla havaitsee, että vastaukset ovat hajautuneet voimakkaammin, ainakin kun vertaa kuvaajaan Kokonaisarvio kurssista. Kuitenkin jos vastaajien mielipidettä luennoitsijasta luonnehtisi jotenkin, häntä kuvaajan muodonkin perusteella voisi pitää huonona tai keskinkertaisena. Hiukan ristiriitaista on kuitenkin huomata, että luennoitsija on saanut vapaan sanan kommenteissa aika paljon kritiikkiä, kun sitä vertaa vastaajien kokonaisarvioon luennoitsijasta. Tästä asiasta lisää jäljemmässä. Opiskelijoille esitettiin myös luennoitsijaa koskien tarkentavia kysymyksiä, joiden vastauksista voidaan saada tarkempaa informaatiota siitä, missä luennoitsija on onnistunut hyvin ja missä on kehitettävää. Ensinnäkin luennoitsijaa pidettiin asiantuntevana. Yleisin vastaus väitteeseen Kurssin luennoitsija oli asiantunteva, joka on esitetty seuraavan sivun taulukossa, oli samaa mieltä. Luennoitsijan asiantuntevuutta tukevia vastauksia tuli

5 kaiken kaikkiaan 11 kappaletta kuutta toista mieltä olevaa vastausta vastaan. Kolme vastaajaa ei osannut vastata kysymykseen. Kurssin luennoitsija oli asiantunteva vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Luennoitsijaa pidettiin selvästikin asiantuntevana mutta hänen motivointitaitonsa saa negatiivista palautetta. 1 vastaajaa :stä oli eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteen Luennoitsija oli motivoiva kanssa (alla oleva kuvaaja). Vain kolme oli samaa mieltä ja kukaan ei ollut täysin samaa mieltä. Kolme ei osannut vastata kysymykseen. Luennoitsija oli motivoiva vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Palautteen perusteella opiskelijoiden motivoinnissa luennoitsijalla on kehitettävää. Mutta kysymys, miksi näin on, jää edelleen vastausta vaille. Motivointiin liittyen tarkastellaan vastaajien mielipidettä siitä, kuinka hyvin luennoitsija kuunteli opiskelijoita. Vastausten perusteella on vaikea vetää selvää johtopäätöstä: 1 vastaajaa vastasi täysin eri mieltä tai eri mieltä väitteeseen Opiskelijoita

6 kuunneltiin riittävästi. Seitsemän vastaajaa oli kuitenkin tyytyväisiä tilanteeseen ja vastasi samaa mieltä. Kukaan ei kuitenkaan ollut väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja kolme jätti vastaamatta tähänkin kysymykseen. Tilanne on esitetty alla olevassa kuvaajassa. Opiskelijoita kuunneltiin riittävästi vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Seuraavat kaksi kuvaajaa, Asia luennoitiin niin että pysyin kärryillä ja luennoitsija oli selkeä, kertovat siitä, että luennoitsijalla olisi vastaajien mielestä kehitettävää opettamiensa asioiden esittämisessä luennoilla. Asiat luennoitiin niin että pysyin kärryillä vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä

7 Luennoitsija oli selkeä vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Vastausten perusteella kyselyyn vastanneet ovat kokeneet opetuksen olleen jossain määrin vaikeaselkoista. 13 vastausta 1:sta oli eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteen kanssa että luennoitsija oli selkeä. Tällä havainnolla on varmasti ollut myös vaikutusta siihen, miksi 11 vastaajaa 1:sta oli eri mieltä tai täysin eri mieltä väitteen kanssa, että asiat esitettiin luennoilla siten, että pysyi kärryillä siitä missä mennään. Vastauksista edellä mainittuihin kysymyksiin ilmenee varsin selkeästi että luentoja pidettiin sekavina. Vapaan sanan kommentit tukevat tätä näkemystä. Esimerkiksi kaksi vastaajaa kritisoi luennoitsijan esiintymistaitoja. Luennointitapaa myös kritisoitiin: kolme vastaajaa kommentoi, että luennoitsija keskittyi vain kaavojen johtamiseen kalvolla ja käsiteltävän asian yhteys todellisuuteen jäi heikoksi. Luentojen sekavuudesta huolimatta ei ole täysin selvää, olivatko luennot hyödyllisiä vai eivät oppimisen kannalta, mikä selviää seuraavasta kuvajaastakin Luennot olivat hyödyllisiä oppimisen kannalta. Luennoista oli hyötyä oppimisen kannalta vastaajien lukumäärä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä

8 Näkemystä, jonka mukaan luennot eivät olleet hyödyllisiä oppimisen kannalta saa tukea 9 vastaajalta (eri mieltä, täysin eri mieltä) kuten myös päinvastainen näkemys (samaa mieltä, täysin samaa mieltä). Kaksi jätti vastaamatta. Vapaista kommenteista löytyy myöskin tukea sekä puoltavalle näkemykselle että päinvastaiselle. Esimerkiksi eräs vastaaja toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi, että Luennot olivat yleensä selkeitä, oppikirjan mukainen asioiden läpikäynti tehokasta. Toinen puolestaan kertoi, että luennoitsija oli mukava, häneltä uskalsi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Eräs tyytymätön vastaaja puolestaan kommentoi seuraavasti: Luennot keskittyivät lähinnä kaavojen johtamiseen kuin mihinkään aktuaaliseen luennoimiseen, jolloin itse teoria kaavan taustalla jäi usein hieman epäselväksi. Tarkasteltaessa positiivisen ja negatiivisen vapaan sanan palautteen määrää luennoista ja luennoitsijasta, negatiivista palautetta oli kaiken kaikkiaan enemmän. Luentoihin liittyen muutamaa vastaajaa tuntui esimerkiksi häiritsevän kunnon luentomonisteiden puute. Myös se, ettei kurssin rakennetta selvitetty opiskelijoille juuri ollenkaan, ainakin kaksi kyselyyn vastannutta oli sitä mieltä, pidettiin ongelmana. Informaatiota kurssin luentorakenteesta, harjoituksista tai kokeista ei heidän mukaansa ollut saatavilla. Osittain tämä käsittelee jo kurssin tiedottamista, josta jäljempänä. Opiskelijoiden arviot omasta opiskelustaan Kyselyyn vastanneilta kerättiin myös arvioita omasta opiskelustaan kurssilla. Kysymykset koskivat heidän opiskelumotivaatiotaan ja aktiivisuuttaan kurssilla sekä heidän itselleen asettamia tavoitteita. Kuten jo tämän yhteenvedon alussa kävi ilmi, kaikki kyselyyn vastanneet olivat yhtä poikkeusta vaille pääainepiskelijoita. Sen vuoksi vastaukset edellä mainittuihin itsearvioinnin kohteisiin ovat erityisen kiinnostavia. Aloitetaan vastaajien opiskelumotivaatiosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan motivaatiota sekä kurssin alussa että lopussa. Seuraavalla sivulla ovat vastausjakaumat kysymyksiin Opiskelumotivaationi oli korkea kurssin alussa ja Opiskelumotivaationi oli korkea kurssin lopussa. Molempiin kysymyksiin yksi vastaaja oli jättänyt vastaamatta.

9 Opiskelumotivaationi oli korkea kurssin alussa = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Opiskelumotivaationi oli korkea kurssin lopussa = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Tarkastelemalla jakaumia havaitaan, että vastaajien opiskelumotivaatio oli laskenut kurssin aikana jonkin verran mutta säilyi siitä huolimatta varsin hyvänä. Täysin samaa mieltä olevien määrä romahti kuudella, samaa mieltä olevien määrä sen sijaan kasvoi kahdella. Täysin eri mieltä ja eri mieltä olevien määrät kaksinkertaistuivat kahdesta neljään. Tarkasteltaessa vastausten määriä havaitaan, että 15 vastaajaa 19:sta vastasi samaa mieltä tai täysin samaa mieltä kurssin alussa ja kurssin lopussa vastaavat luvut olivat 11 ja 19. Entä oliko motivaation pienellä laskulla kurssin aikana vaikutusta opiskelijoiden aktiivisuuteen? Seuraavan sivun kuvaajassa on esitetty vastausjakauma kysymykseen Osallistuitko aktiivisesti kurssille?. Vastausvaihtoehdot kysymykseen olivat 1 = en yhtään, = vähän, 3 = jonkin verran (työskentelin pari kertaa viikossa), = melko paljon ja 5 = erittäin paljon (työskentelin päivittäin. Kysymykseen kertyi täydet vastausta.

10 Osallistuitko aktiivisesti kurssille? = en yhtään, 5 = erittäin paljon Kuvaajan perusteella voinee vetää sen johtopäätöksen, että vastaajat pitivät itseään melko ahkerana. Notkahduksella motivaatiossa ei ole ollut vastaajien aktiivisuuteen ainakaan selvästi näkyvää vaikutusta. Tietysti kysymyksenasettelu on tässä suhteessa epäonnistunut, koska motivaatiota käsittelevässä kohdassa on pyritty tarkastelemaan muutosta motivaatiossa, kun tässä tutkitaan aktiivisuuden määrää, ei sen muutosta. Siitä huolimatta opiskelijat pitivät työskentelyään hyvänä, ainakin kysymyksen mikä on paljon määrittelyn valossa. Vaikka motivaatio vähän notkahtikin vastaajien aktiivisuus pysyi hyvällä tasolla. Nyt tarkastellaan, onnistuivatko vastaajat mielestään tavoitteidensa saavuttamisessa kurssilla. Tähänkin kysymykseen vastasivat täydet kyselyyn osallistunutta. Asteikkona oli 1 = epäonnistuin täysin, = onnistuin huonosti, 3 = onnistuin kohtalaisesti, = onnistuin hyvin, 5 = onnistuin yli odotusten. Onnistuin kurssille asettamissani tavoitteissa = epäonnistuin täysin, 5 = onnistuin yli odotusten Vastaukset ovat painottuneet voimakkaasti kolmelle keskimmäiselle vastausvaihtoehdolle, joihin on tippunut kuhunkin vastausta. Tämän perusteella

11 voisi ajatella, että osa opiskelijoista epäonnistunut tavoitteissaan ja osa taas onnistui, mitään selkeästi erottuvaa joukkoepäonnistumista tai onnistumista ei vastausten perusteella voi väittää tapahtuneen. Sellainen piirre vastauksissa tietysti on, että vastausvaihtoehtojen ääripäät ovat selvästi aliedustettuina vastausten joukossa. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että vastaajat kokivat suoriutuneensa kurssista kohtalaisesti, motivaatio laski vähän kurssin aikana mutta sillä ei ollut mitään selkeästi erottuvaa vaikutusta aktiivisuuteen. Oppimateriaali ja koe Kurssin oppikirjana käytettiin Michael Burdan ja Charles Wyploszin Macroeconomics, a European Text kirjaa. Kirjan 3. ja. painos olivat ajantasaiset painokset. Laskuharjoituksia järjestettiin kahdeksan kappaletta ja niitä veti Kansantaloustieteen laitoksen assistentti Tallamaria Maunu. Tehtävät oli otettu suoraan oppikirjasta. Oppimateriaaliin liittyen opiskelijoilta tiedusteltiin kurssikirjasta, luentomonisteesta ja nettisivuista sekä laskuharjoitustehtävistä ja laskuharjoitusten pitäjästä. Oppikirjaa vastaajat pitivät kohtuullisena, mikä käy myös ilmi alla olevasta kuvaajasta. Yleisin vastaus kysymykseen Oppikirja oli mielestäni oli 3 = kohtalainen, jota mieltä oppikirjasta oli 1 vastaajaa. Neljä vastaajaa piti kirjaa huonona, 5 puolestaan hyvänä. Yksi vastaaja piti kirjasta erittäin paljon ja vastasi, että kirja on erittäin hyvä. Kukaan ei pitänyt sitä täysin toivottomana. Kysymykseen vastasi täydet vastaajaa. Oppikirja oli mielestäni = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä Kurssilla ei ollut mitään varsinaista luentomonistetta. Luennoitsija esitti luennoilla tärkeiksi kokemiaan asioita kalvolla yleisön edessä. Juuri tämä luennoitsijan lähestymistapa on saanut kritiikkiä vapaan sanan kommenteissa. Kolme vastaajaa kommentoi, ettei pitänyt siitä, ettei kurssilla ollut valmiita luentomuistiinpanoja. Eräs vastaaja esimerkiksi kommentoi seuraavasti: Luentomuistiinpanot saisivat olla kattavampia ja mielellään valmiiksi tehtyjä, ts. ne olisivat saatavilla esim. kurssin

12 nettisivuilta. Toisaalta kysymyksen yhteensopimattomuus luennoitsijan valitseman luennointitavan kanssa näkyi vastausten jakaumassa: 11 henkilöä vastasi en osaa sanoa kysymykseen Luentomuistiinpanot olivat mielestäni. Luentomuistiinpanot olivat mielestäni 3,5 3,5 1,5 1, = erittäin huonot, 5 = erittäin hyvät En osaa sanoa -vastauksen yleisyys on tulkittavissa siten, että vastaajat pitivät kysymystä huonona, koska heidän mielestään kurssilla ei ollut luentomonisteita. Tämän vuoksi luentomonisteiden laatua ei ole syytä arvioida sen tarkemmin. Kurssin nettisivuja pidettiin huonoina. Se käy selvästi ilmi seuraavasta jakaumasta: Kurssin nettisivut olivat hyödylliset = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Kysymykseen Kurssin nettisivut olivat hyödylliset vastasi täysin eri mieltä tai eri mieltä 1 vastaajaa 19:sta. Kuusi vastaajaa oli samaa mieltä ja vain yksi vastaaja vastasi täysin samaa mieltä. Myös vapaan sanan kommentit tukevat kappaleen alussa esitettyä johtopäätöstä. Kritiikkiä on tullut siitä, ettei laskuharjoitustehtäviä ollut suoraan laitettu kurssin kotisivuille. Kurssin kotisivuilla oli linkki Word-tiedostoon, jossa vain ohjeistettiin, mitkä tehtävät Burda & Wyploszin kirjast oli tehtävänä.

13 Vastausten perusteella ongelmana pidettiin myös sitä, että laskuharjoitustehtävät oli kirjan uudesta painoksesta, joita kaikilla vastaajilla ei ollut. Tehtävien kopiointi oli kuitenkin mahdollista laitoksella. Myös seuraava pitkä kommentti heijastelee vastaajien varsin negatiivista mielipidettä kurssin nettisivuista ja yleensä tiedottamisesta: Etukäteen voisi edes suunnilleen kertoa kurssin rakenteen, että kirjaa ei ehditä mennä kokonaan läpi kurssin aikana ja, että mitkä osiot ovat erityisen tärkeitä hallita. Ja niitä esimerkkitehtäviä olisi hyvä käydä edes silloin tällöin luennoilla. Eli kurssin rakenne nettisivuille (mitä milläkin luennolla käsitellään) olisi omasta milestäni tärkein kehitettävä asia. Tällöin voisi lukea etukäteen seuraavalla luennolla käytävän asian tai toisaalta nähdä mitkä asiat pitäisi lukea, jos on joitakin luentoja jäänyt väliin. Myös se, ettei kurssin tulokset ilmeisesti tulleet kauhean nopeassa tahdissa WebOodiin, häiritsi erästä opiskelijaa. Hän huomautti, että tulokset tulisi julkaista järjellisessä ajassa siihen nähden, milloin kurssin uusintatentti on. Tiedottamisessa ja nettisivuissa on siis selvästi kehitettävää. Laskuharjoitustehtäviin liittyen oli neljä kysymystä: Tehtävien taso oli yleisesti, Harjoitusten vetäjä pystyi selittämään tehtävät ymmärrettävästi, Harjoituksista oli hyötyä oppimisen kannalta ja Tein harjoitustehtävistä. Tehtäviä pidettiin selvästi keskimääräistä vaikeampana: Tehtävien taso oli yleisesti = erittäin vaikea, 5 = erittäin helppo 1 vastaajaa piti tehtäviä vaikeana ja 9 kohtalaisen vaikeana. Yksi piti niitä helppoina (=) mutta ääripäät eivät saaneet yhtään kannatusta. Tehtävien vaikeus ei kuitenkaan heijastunut siihen, kuinka paljon vastaajat tekivät laskuharjoitustehtävistä kurssin aikana. Kuvaajassa Tein tehtävistä asteikkona on 1 = alle %, = -5 %, 3 = 5- %, = % tai enemmän. Sen perusteella 1 vastaajaa :sta teki yli 5 % tehtävistä. Tämä ei toisaalta ole mitenkään yllättävää,

14 koska luennoitsija vaati, että tehtävistä täytyi tehdä vähintään puolet saadakseen oikeuden osallistua tenttiin. Tein tehtävistä = alle %, = % tai enemmän Auttoiko laskarien vetäjän toiminta tehtävien ymmärtämisessä? Kyllä auttoi. Tämä selviää seuraavan sivun kuvaajasta. 1 vastaajaa :sta oli sitä mieltä, että laskuharjoitustilaisuuksissa vetäjä selitti tehtävät heille onnistuneesti (samaa mieltä & täysin samaa mieltä). Myös vapaissa kommenteissa eräs vastaaja luonnehti Tallamaria Maunua asiantuntevaksi ja selkeäksi. Harjoitusten vetäjä pystyi selittämään tehtävät ymmärrettävästi = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Vastaajat pitivät laskuharjoitustehtäviä kaiken kaikkiaan tärkeinä oppimisen kannalta. Tämä näkyy seuraavan sivun kuvaajassa selkeästi. 1 vastaajaa :sta piti vastasi samaa mieltä tai täysin samaa mieltä kysymykseen Laskuharjoitustehtävien tekemisestä oli hyötyä oppimisen kannalta.

15 Laskuharjoitustehtävien tekemisestä oli hyötyä oppimisen kannalta = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Myös vapaan sanan kommentit tukevat näkemystä laskuharjoitusten tärkeästä osuudesta oppimisen kannalta. Eräskin kommentoi: Laskarit olivat mielestäni kurssin kantava voima. Niiden tekeminen ja laskareissa käyminen avasivat monia juttuja, joita luennoilla ei aina tajunnut. Laskuharjoitusten tehtävistä tiedottaminen sai kuitenkin kritiikkiä, mistä oli jo mainittu aiemmin tässä yhteenvedossa. Siirrytään seuraavaksi käsittelemään kurssikoetta. Tässä tapauksessa kurssilla ei ollut yhtä loppukuulustelua vaan kaksi välikoetta. Tosin kurssi oli mahdollista myös suorittaa yhdessä kuulustelussa. Allaolevan kuvaajan perusteella kurssikokeet oli laadittu hyvin. Selvä enemmistö vastaajista piti kurssikokeita hyvin laadittuina. Kurssikokeet vastasivat hyvin kurssin sisältöä = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä Vastaajat kokivat myös kokeet vaikeustasoltaan kohtalaiseksi tai jopa helpohkoksi, mikä käy ilmi seuraavan sivun kuvaajasta.

16 Kokeiden vaikeustaso oli mielestäni = erittäin vaikea, 5 = erittäin helppo Yleisin vastaus kysymykseen Kokeiden vaikeustas oli mielestäni oli 3 = kohtalainen. 1 vastaajaa :sta piti kokeita kohtalaisena tai sitä helpompana. Tämä on myös aika lailla linjassa sen kanssa, että osa oppilaista koki saavuttaneensa tavoitteensa ja osa taas ei. Koeaikaa oli mielestäni = liian vähän, = sopivasti, 3 = liikaa Myös koeaikaa tentin suorittamiseen oli vastaajien mielestä riittävästi ylläolevan kuvaajan perusteella. Kokeet olivat siis vastaajien mielestä kaiken kaikkiaan onnistuneet. Lopuksi Syksyn Makrotalousteorian kurssipalautteen perusteella ei ole syytä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska kyselyyn vastasi vain alle viidennes kurssille osallistuneista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sen perusteella sekä opettaja että myös oppilaat voisi kehittää omaa toimintaansa parempien oppimistulosten saavuttamiseksi. Seuraavassa pienimuotoinen tiivistelmä kurssipalautteesta.

17 Lyhyenä loppuanalyysinä kurssia voisi luonnehtia onnistuneeksi kohtalaisesti. Kurssia pidettiin hiukan keskimääräistä haastavampana mutta hyödyllisenä. Motivaatiossa tapahtui pieni notkahdus ja sillä sekä kurssin haastavuudella lienee ollut vaikutusta siihen, että osa vastaajista koki, ettei onnistunut tavoitteidensa saavuttamisessa. Omaa opiskeluaan vastaajat luonnehtivat varsin aktiiviseksi ja ahkeraksi. Luennoitsija ei onnistunut motivoimaan palautteeseen osallistuneita kovinkaan paljon ja lievä turhautuminen epäselvyyksiin, jotka aiheutuivat kurssin heikohkosta tiedottamisesta ja luentojen ajoittaisesta sekavuudesta oli ilmeinen. Luennoitsijaa kuitenkin pidettiin asiantuntevana ja luennoilla myös usein onnistui täydentämään tietojaan. Toisaalta toiveita valmiista luentomuistiinpanoista esitettiin ja luennoitsijan luennointitapaa kritisoitiin. Kurssin laskuharjoitukset puolestaan olivat onnistuneet. Niitä vastaajat pitivät tärkeinä kurssilla menestymisen kannalta. Myös kurssin kokeet olivat vastaajien mielestä onnistuneet.