Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Transkriptio

1 Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

2 Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta Kiinnostustamme aiheeseen lisäsi entisestään se, ettei sijaisisiä koskevia tutkimuksia ole juuri aiemmin tehty Tarkoituksena kartoittaa, miten sijaisisät kokevat oman asemansa Tavoitteena saada sijaisperhekeskustelussa sijaisisän näkökulmaa paremmin esiin Toisaalta tavoitteena myös keskustelun herättäminen sijaisperheiden asemasta yhteiskunnassa

3 Tutkimuskysymykset 1. Miten sijaisisät kokevat tulleensa arvostetuiksi roolissaan niin perheensä sisällä kuin sen ulkopuolella? 2. Minkälaisia kokemuksia sijaisisillä on asemastaan eri rooleissa niin kotona kuin sen ulkopuolella? 3. Miten sijaisisien asemaa yhteiskunnassa voitaisiin parantaa entisestään? 4. Onko olemassa tarpeeksi sijaisisille suunnattua vertaistukitoimintaa ja koetaanko sellainen tarpeelliseksi? 5. Saavatko sijaisisät omaa ääntään kuuluviin omasta mielestään riittävästi? 6. Mitä vapaaehtoistoiminnalla voitaisiin tehdä sijaisisien aseman parantamiseksi?

4 Tutkimusaineiston keruu Tutkimukseen sisältyy sekä laadullista että määrällistä tiedonkeruuta Käytännön tiedonkeruu toteutettu kahdessa osassa: Ensin ryhmäkeskustelu PePPi-hankkeen sijaisisäryhmässä käsittäen verkkokyselyluonnoksen läpikäymistä Viimeiseksi Webropol-kyselytyökalua hyväksikäyttäen verkkokysely Helsingin, Espoon ja Keravan sijaisisille

5 Vastanneiden taustatietoja Yli puolet vastaajista sijoittui vuoden ikähaarukkaan, kaiken kaikkiaan vastaajien iät vaihtelivat vuoden välillä Kyselyyn vastasi yhteensä 33 sijaisisää Noin 60 %:lla vastanneista sijaisisistä oli perheessään 1-2 sijaislasta Suuri osa (n. 60%) vastanneiden perheisiin sijoitetuista lapsista oli sijoitusvaiheessa 1-4 vuotta vanhoja

6

7

8

9

10 Parasta sijaisisyydessä Valtaosa vastauksista jakaantui seuraaviin teemoihin: Lapsen kehityksen näkeminen Isyys tai vanhemmuus itsessään Kokemus siitä, että voi olla avuksi

11 Isien aseman parantaminen Vastauksista nousi esille tarve tulla kuulluksi ja kohdelluksi tasavertaisina suhteessa sijaisäiteihin Toiveena oli, että järjestettäisiin myös pelkästään isille suunnattuja koulutuksia tai tilaisuuksia Eräs vastaaja oli sitä mieltä, että sijaisvanhemman tulisi saada kotiin jäämisestä sama rahallinen korvaus kuin adoptiovanhemmankin

12 Järjestöjen rooli Ainoastaan kolmannes vastaajista toivoi järjestöjen tekevän jotain sijaisisien aseman parantamiseksi Järjestöille suunnatuista parannusehdotuksista suuri osa keskittyi vastaajien taloudellisen tilanteen helpottamiseen, muun muassa edunvalvonnan parantamiseen ja palkkioiden yhtenäistämiseen Myös isäryhmien vetäjien kouluttamista ja isäryhmien järjestämistä toivottiin

13 Näkemyksiä vertaistuen kehittämisestä Sijaisisille ja sijaisisiksi aikoville suunnattu nettiryhmä Yksittäisiä tapahtumia (esim. koulutukset) Pitkäkestoisempaa vertaistukitoimintaa (esim. kerhot) Parempaa tiedottamista ja henkilökohtaisempaa mainontaa

14 Lainsäädäntö sijaisvanhemmuuden näkökulmasta Enemmän päätösvaltaa lapsen asioita koskien Esim. kouluvalinnat, passinhankinta Sijaisvanhempien juridisten oikeuksien laajentamista suhteessa lasta koskevaan päätöksentekoon, varsinkin silloin kun lapsella ei ole säännöllistä yhteyttä biologisiin vanhempiin. Taloudellisen tuen parantaminen Samat tuet kaikille sijaisvanhemmille asuinkunnasta riippumatta Tuen tarve korostuu yh-sijaisvanhempien osalta, kun täytyy tulla toimeen yhden vanhemman tuloilla

15 Kokemuksia biologisten vanhempien osallistumisesta sijaislapsen elämään Vastausten kirjo todella runsasta, ei selkeää kaavaa Valtaosa vastaajista piti tärkeänä, että sijaislapsi tietää omat juurensa Moni vastaaja toivoikin biologisilta vanhemmilta enemmän aktiivisuutta lapsen suuntaan Joissain tapauksissa yhteistyö biologisiin vanhempiin on jäänyt vähälle heidän yhteistyöhaluttomuutensa takia Yhtenäiset rajat biologisen perheen ja sijaisperheen välillä usein haasteellisia Monesti tuntuu että biovanhemmat korjaa ns. kermat päältä ja meille sijaisvanhemmille jää se kasvatuksellinen ns. paska osuus. Eli ei kuria lomilla ja kotona taas haetaan sitä paikkaa perheyhteisössä.

16 Johtopäätökset Sijaisisät eivät ole täysin tyytyväisiä asemaansa Moni sijaisisä kokee, ettei tule tasavertaisesti kuulluksi ja arvostetuksi suhteessa sijaisäitiin Jotkut sijaisisät kokevat, että sijaisvanhemmuus nähdään äidin juttuna, jossa isä roikkuu vain mukana Myös sijaislasta koskeva informaatio osoitetaan usein äidille Moni sijaisisä kokee asemansa orvoksi, kun sijaisvanhemmuutta käsittelevää toimintaa järjestetään pääasiassa sijaisäideille

17 Johtopäätökset Toisaalta sijaisisät ovat tyytyväisiä siihen, miten vanhempien välinen tasa-arvo perheen sisällä toteutuu Moni sijaisisä ajattelee realistisesti; jommankumman sijaisvanhemmista käytävä töissä ja eri syistä johtuen se usein on isä Jokunen vastaaja koki, että sijaisisät ovat yhtä hyvässä asemassa kuin sijaisäiditkin

18 Johtopäätökset Tulosten perusteella kysyntää olisi pelkästään sijaisisille suunnatulle toiminnalle Sijaisisyyden tukemiseksi toivottiin sosiaalityöntekijöiden parempaa tietämystä sijaisvanhemmuudesta Sijaisvanhemmiksi aikoville suunnattua informaatiota tulisi parantaa Vastaajista 85 % koki, etteivät sijaisvanhemmat ole tasaarvoisessa asemassa muiden perhemallien vanhempiin nähden Vaikka tuloksista käy ilmi myös tyytyväisyyttä itse sijaisisänä olemiseen, on heidän asemassaan kehittämisen paikkoja. Jotta sijaisisien asemaa saataisiin parannetuksi, muutoksia olisi tehtävä niin ruohonjuuritasolla kuin valtakunnallisestikin