PUISTOKADUN JA TORIKADUN KULMAKORTTELIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU

Transkriptio

1 PUISTOKADUN JA TORIKADUN KULMAKORTTELIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA

2 1

3 Orthokuva, kilpailualue ja tarkastelualue kaupunkirakenteessa 2

4 SISÄLLYS 1 KILPAILUJÄRJESTELYT KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS OSALLISTUMISOIKEUS SEKÄ TYÖYHTEENLIITTYMÄN VÄHIMMÄISKRITEERIT ARVIOINTIRYHMÄ KILPAILUN SÄÄNNÖT JA KILPAILUOHJELMAN HYVÄKSYMINEN KILPAILUN KULKU KILPAILUN AIKATAULU JULKINEN KESKUSTELU ARVIOINTIRYHMÄN KOKOUKSET KILPAILUTEHTÄVÄ KILPAILUTEHTÄVÄN TAUSTA KILPAILUALUEEN SIJAINTI, LAAJUUS JA MAANOMISTUS NYKYINEN RAKENNUSKANTA JA LIIKENNEJÄRJESTELYT KILPAILUN TAVOITTEET JA ARVOSTELUPERUSTEET KILPAILUN TAVOITTEET KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET YLEISARVOSTELU KILPAILUN YLEISTASO LIITTYMINEN KAUPUNKIRAKENTEESEEN JA KAUPUNKIKUVA ARKKITEHTUURIN LAATU ASUNTORATKAISUT, ASUNTOJAKAUMA JA KERROSALAT SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET PIHA-ALUEET, HULEVESIEN KÄSITTELY, EKOLOGISET NÄKÖKOHDAT LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI TARKASTELUALUE TOTEUTUSKELPOISUUS EHDOTUSKOHTAISET ARVOSTELUT KILPAILUN TAVOITTEET PARHAITEN TÄYTTÄVÄT EHDOTUKSET MUUT SAAPUNEET EHDOTUKSET YLEISÖPALAUTE SAADUT YLEISÖÄÄNET KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI KILPAILUN TULOS ARVIOINTIRYHMÄN SUOSITUS ARVOSTELUPÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS NIMIKUORTEN AVAUS

5 1 KILPAILUJÄRJESTELYT 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Kuopion kaupunki järjesti suunnittelu- ja toteutusryhmille suunnatun tontinluovutuskilpailun Puistokadun ja Torikadun kulmakorttelin rakennuttajien/rakentajien valitsemiseksi. Käytännön järjestelyistä vastasi Kuopion kaupungin asemakaavoitus ja maaomaisuuden hallintapalvelut. Kilpailualue sijaitsee kaupunkirakenteessa näkyvällä paikalla ruutukaavakeskustan itäreunalla, pääkatuna ja pohjoisena sisääntuloväylänä toimivan, Puistokadun varrella. Puistokatua rajaavat länsipuolella seitsemänkerroksiset kerrostalot, kun taas itäpuoli rajautuu pääasiassa yksikerroksisiin vanhoihin puurakennuksiin. Toisaalla kilpailualue rajautuu Hatsalankadun ja Torikadun rännikatuihin, jotka ovat osa, pääasiassa jalankulkua ja pyöräilyä palvelevaa, rännikatuverkostoa. Tontinluovutuskilpailun tarkoituksena oli löytää kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen, kokonaistaloudellinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jonka pohjalta kilpailualueen asemakaava ja rakentaminen voidaan toteuttaa. Tarkoituksena oli myös ratkaista kilpailualueen tontin puisille säilytettäville päärakennuksille toteuttamiskelpoinen käyttötarkoitus. Asemakaava laaditaan tontinluovutuskilpailun ratkaisun jälkeen voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tontinluovutuskilpailun tarkoituksena oli valita tonteille tontinluovutuskilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisen maankäyttöratkaisun toteuttaja. Toteuttaja valittiin ehdotusten laatuarvioinnin perusteella, ja sen on sitouduttava toteuttamaan kilpailualue esityksensä pohjalta laadittavan asemakaavan muutoksen mukaisesti. 1.2 Osallistumisoikeus sekä työyhteenliittymän vähimmäiskriteerit Kilpailun voivat osallistua työyhteenliittymät, joiden osapuolina toimivat suunnittelijaryhmä ja rakennuttajaosapuoli, joilla oli vaadittu asiantuntemus ja voimavarat hankkeen laadukkaaksi toteuttamiseksi. Työnyhteenliittymä on voinut halutessaan tehdä kilpailuun useampiakin ehdotuksia. 1.3 Arviointiryhmä Arviointiryhmään kuuluivat Kuopion kaupungin nimeäminä: - Pekka Kantanen, kaupunginhallituksen pj, arviointityöryhmän pj (varalla Eero Wetzell, kaupunkirakennelautakunnan jäsen) - Martti Lätti, asemakaavapäällikkö, asemakaavoitus - Jarkko Meriläinen tonttipäällikkö, maaomaisuuden hallintapalvelut - Jari Kyllönen, kiinteistöjohtaja, maaomaisuuden hallintapalvelut (varalla Lauri Lytsy, kiinteistöinsinööri, maaomaisuuden hallintapalvelut) - Mikko Etula, tarkastusarkkitehti, alueellinen rakennusvalvonta - Liisa Kaksonen, kaupunginarkkitehti, Tilakeskus - Paula Liukkonen, suunnitteluinsinööri, kunnallistekninen suunnittelu 4

6 Arviointiryhmän sihteerinä toimi: - Virpi Lindell, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus Arviointiryhmän asiantuntijoina toimivat: - Katri Hiltunen, asuntotoimenjohtaja, maaomaisuuden hallintapalvelut - Tapio Laaksonen, yli-intendentti, kulttuurihistoriallinen museo Asiantuntijat ja sihteeri eivät osallistuneet päätöksentekoon. 1.4 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailussa noudatettiin järjestäjätahon hyväksymää kilpailuohjelmaa. Kilpailuehdotukset ja kilpailun asiakirjat tuli laatia suomen kielellä. 1.5 Kilpailun kulku Kilpailuaika oli Kilpailuohjelma ja liiteasiakirjat olivat ladattavissa kilpailun verkkosivuilta olevien ohjeiden mukaisesti alkaen. Kilpailun infotilaisuus järjestettiin Kuopion kaupungin Valtuustotalon valtuustosalissa , jolloin oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tutustua tilaisuuden jälkeen kilpailualueeseen. Kilpailijoilla oli oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset tuli lähettää mennessä sähköpostilla kilpailun sihteerille. Infotilaisuudessa esitetyt kysymykset vastauksineen julkaistiin kilpailun verkkosivuilla Muita kysymyksiä ei saapunut mennessä. 1.6 Kilpailuehdotusten saapuminen Kilpailun määräaikaan mennessä saapui yhdeksän ehdotusta, jotka kaikki täyttivät kilpailuohjelmassa esitetyt vaatimukset ja hyväksyttiin arvosteltaviksi. Ehdotusten nimimerkit saapumisjärjestyksessä olivat: 1. OLOkortteli, 2. Syli, 3. Pihapiirit, 4. Kjellmanin unesta, 5. Iso-Pietari, 6. Ukkini Vinski, 7. Vinskin piha, 8. C. A. Edelfeltin kulma ja 9. Kieppi. 1.7 Julkinen keskustelu Ennen arviointiryhmän lopullista päätöksentekoa kilpailuehdotukset asetettiin julkisesti nähtäville Kuopion kaupungin nettisivuille Yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida töitä ja äänestää suosikkiaan palautelinkin kautta. Aineistoon käytiin tutustumassa 181 kertaa, ja mielipiteen jätti 46 henkilöä. Kilpailuehdotuksista annettu yleisöpalaute on ollut arviointiryhmän käytössä ennen kilpailun ratkaisua. 5

7 1.8 Arviointiryhmän kokoukset Palkintolautakunta kokoontui neljä kertaa: , , ja Kilpailun tulos ja arvostelupöytäkirja esiteltiin julkaisutilaisuudessa, joka pidettiin Kuopion Valtuustotalon valtuustosalissa klo , Suokatu 42, Kuopio. 2 KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävän tausta Kilpailualue sisältyy osana Puistokadun ja Torikadun kulmakorttelin asemakaavan muutostyöhön, joka käynnistyi vuoden 2016 syksyllä. Kaavatyön lähtökohtana on ollut keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkamiseen liittyvä keskustan pysäköintilaitosrakentamiseen varattujen tonttien vapauttaminen pääosin muuhun käyttöön. Näin ollen kilpailualueen pysäköintikäytössä olevalle pysäköintilaitostontille (4-22-1) sekä viereiselle toimistorakennuksen tontille ( ) voidaan suunnitella asuntorakentamista. Korttelin 4-22 tontilla 5 olevat puurakennukset on suojeltu keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa merkinnällä (sr-1). 2.2 Kilpailualueen sijainti, laajuus ja maanomistus Kilpailualue sijaitsee ruutukaavakeskustassa, noin 300 metriä Kuopion torilta länteen. Suunnittelualue rajautuu Puistokatuun, Torikatuun, Hatsalankatuun sekä Kauppakatuun, ja siihen kuuluvat korttelin 4-22 tontit 1, 2 ja 5. Tarkastelualueena on Torikatu välillä Puistokatu yli Savonkadun ja Hatsalankatu Tulliportinkadun ja Kauppakadun välillä sekä osa korttelin 21 tontista 6. Kilpailualue on noin 4000 m2:n suuruinen, ja kilpailualue tarkastelualueineen on noin 8000 m 2 :ä. Kilpailualue ja tarkastelualue ovat kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Tontilla olevat rakennukset on vuokrattu toistaiseksi voimassa olevilla vuokrasopimuksilla. 2.3 Nykyinen rakennuskanta ja liikennejärjestelyt Säilytettäviä rakennuksia kilpailualueella ovat tontin puiset päärakennukset, jotka on merkitty keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa kaavamerkinnällä sr-1. Sen sijaan pysäköintialueen viereisellä tontilla sijaitsevat rakennukset voidaan purkaa. Tarkastelualueella sijaitsevat Hatsalankatu ja Torikatu ovat rännikatuja, joista Torikadulla on myös ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä. 6

8 3 KILPAILUN TAVOITTEET JA ARVOSTELUPERUSTEET 3.1 Kilpailun tavoitteet Tavoitteena oli löytää kilpailualueen tonteille ja 2 kaupunkikuvaltaan ja toiminnalliselta idealtaan korkeatasoinen sekä toteutuskelpoinen suunnitelma, jonka pohjalta asemakaavan muutos ja rakentaminen voidaan toteuttaa. Tontilla olevat rakennukset voidaan purkaa. Tontin osalta tavoitteena oli esittää toteuttamiskelpoinen käyttötarkoitus siten, että tontin kaksi puista päärakennusta säilytetään. Lisärakentamisen esittäminen tontille oli myös mahdollista, mikäli se sopeutui ympäröivään rakennuskantaan ja viereisille tonteille suunniteltuun uudisrakentamiseen. Kilpailualueen arkkitehtuurilta odotettiin ajallisesti kestävää ratkaisua, jossa olisi kiinnitetty erityistä huomiota asuntorakentamiseen, asumisratkaisujen toimivuuteen ja joustavuuteen sekä piha-alueiden ja pysäköinnin muodostamaan kokonaisuuteen. Puistokadun ja Torikadun kulmakorttelin suunnittelun pääperiaatteena tuli olla uudisrakentamisen sopeuttaminen Puistokadun itäreunan puutalovaltaiseen kaupunkikuvaan ja miljööseen sekä rännikatujen pienimittakaavaisuuteen. Kilpailuehdotusten mukaisen uudisrakentamisen toivottiin elävöittävän ja rikastuttavan nykyistä ympäristöä ja luovan tontin säilytettävien rakennusten kanssa uudenlaista asumisympäristöä ruutukaavakeskustaan. Suunnitelmassa tuli tutkia kilpailualueen katunäkymiä, liittymistä muuhun kaupunkirakenteeseen sekä alueen kaupunkikuvallista, toiminnallista ja liikenteellistä kokonaisratkaisua. Tontin osalta tuli esittää tontinosan uudisrakentamismahdollisuuden periaate ja pysäköintipaikkojen sijoittaminen maanalaisiin pysäköintikerroksiin. Liikenteellisenä tavoitteena on luoda tarkastelualueen katuosuuksista jalankulkua ja pyöräilyä painottavat, viihtyisät katumiljööt, jotka eivät houkuttele alueen ulkopuolista läpiajoa. 3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Keskeisenä ehdotusten arvosteluperusteena oli, kuinka hyvin ehdotuksessa toteutuivat kilpailuohjelmassa esitetyt tavoitteet. Arvostelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ehdotusten liittymiseen ympäröivään kaupunkikuvaan, arkkitehtoniseen laatuun sekä rakennusten ja asumis- ja tilaratkaisujen toimivuuteen, omaleimaisuuteen ja monipuolisuuteen, pihojen ja pysäköinnin laadukkaaseen ja toimivaan järjestämiseen sekä korttelien vaiheittaiseen toteutettavuuteen. Ehdotusten tuli olla sekä toiminnallisesti että taloudellisesti toteuttamiskelpoisia sekä kustannustehokkaita. Arvostelussa painotettiin ratkaisun yleistä laatua. Kokonaisratkaisun ansioita ja kehityskelpoisuutta pidettiin tärkeämpänä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. 7

9 4 YLEISARVOSTELU 4.1 Kilpailun yleistaso Kilpailuun saapuneet yhdeksän ehdotusta valottivat monipuolisesti erilaisia lähestymistapoja annettuun suunnittelutehtävään. Erityiseksi haasteeksi on osoittautunut uudisrakentamisen sopeuttaminen toisaalta Puistokadun itäreunan puutalovaltaiseen kaupunkikuvaan ja miljööseen sekä toisaalta rännikatujen pienimittakaavaisuuteen. Kaikissa ehdotuksissa on kehitettävää kaupunkikuvaan sopeutumisen kannalta. Onnistuneimmat kilpailuehdotukset ovat pystyneet luomaan kilpailualueelle uuden ja omaperäisen luonteen ja liittämään sen osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta. Parhaissa kilpailutöissä on onnistuttu luomaan kilpailualueesta toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti ehjä sekä harmoninen kokonaisuus ja ne vastasivat hyvin kilpailuohjelman tavoitteisiin. Kilpailun parhaissa töissä on lisäksi hyviä ja erilaisia ratkaisuja uusiksi keskustan asumismalleiksi. Suunnitelmissa on tutkittu myös korttelissa säilyvän rakennuskannan käyttöä ja rakennusten liittämisestä osaksi tulevaa korttelirakennetta. 4.2 Liittyminen kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuva Lähes kaikki kilpailuehdotusten kaupunkirakenteelliset ratkaisut perustuvat vanhan ruutukaavan umpikortteliperiaatteelle. Ehdotuksissa on muodostettu yksi tai kaksi rakennusten suojaamaa pihapiiriä. Kilpailun tavoitteena on uudisrakentamisen sopeuttaminen Puistokadun itäreunan rakennuskantaan ja olevaan kaupunkirakenteeseen sekä Hatsalankadun ja Torikadun rännikatujen pienmittakaavaisuuteen. Juuri Puistokadun itäreunan vanhojen puurakennusten ja rännikatujen mittakaavaan sopeuttaminen osoittautui kilpailussa haastavaksi ja hyvin merkittäväksi tekijäksi kilpailuehdotuksen onnistumisen kannalta. Rakennusten korkeudet vaihtelivat Puistokadun varrella kahdesta kerroksesta neljään kerrokseen, ja rännikatujen puolella kahdesta kerroksesta seitsemään kerrokseen. Myös rakeisuudessa oli eroja; pienimillään alueelle on esitetty kahta rakennusta ja suurimmillaan viittä eri rakennusmassaa. Kaikissa ehdotuksissa on siis kehitettävää kaupunkikuvaan sopeutumisen kannalta. Parhaimmissa kilpailuehdotuksissa on melko hyvin otettu huomioon olemassa oleva ympäristö; Puistokadun itäreunan kaupunkikuva ja rännikatujen miljöö. Parhaissa ehdotuksissa uusien rakennusten korkeudet liittyvät luontevasti viereisten, vanhojen asuinrakennusten korkeuksiin tai esitetty rakeisuus liittää tontin osaksi ympäröivää korttelirakennetta. Kilpailuehdotukset valottavat hyvin ja monipuolisesti kaupunkikuvallisesti merkittävään ympäristöön sijoittuvaan täydennysrakentamiseen liittyvää problematiikkaa. Tältä osin tontinluovutuskilpailu täyttää sille asetetut tavoitteet. 4.3 Arkkitehtuurin laatu Tavoitteena on löytää arkkitehtuuriltaan ajallisesti kestävä ratkaisu, jossa kiinnitetään erityistä huomiota asuntorakentamiseen, asumisratkaisujen toimivuu- 8

10 teen ja joustavuuteen sekä piha-alueiden ja pysäköinnin muodostamaan kokonaisuuteen. Parhaimmissa ehdotuksissa vanha kaupunkirakenne on huomioitu rakennusten kattomuodoissa, suuntauksissa, materiaaleissa, julkisivujen jäsentelyissä ja käsittelyissä. Eräissä ehdotuksissa rakennusten julkisivujen muotokieli pohjautuu ehkä liikaakin ympäristön vanhaan rakennuskantaan. Useissa ehdotuksissa julkisivumateriaalina on Puistokadun varrella puu ja rännikatujen puoleisissa rakennuksissa rappaus. Monissa kilpailuehdotuksissa on vahvana teemana yhteisöllisyys, joka ilmenee mm. pienimittakaavaisina ja suojaisina piha-alueina yhteistiloineen. 4.4 Asuntoratkaisut, asuntojakauma ja kerrosalat Asuntosuunnittelussa etsittiin uusia paikkaan luontevasti sopivia asumisen malleja. Huoneistojakaumassa tuli pyrkiä monipuolisuuteen. Rakennuksen ja asuinhuoneistojen sijoittelussa ja suuntauksessa tuli huomioida hiljaisen pihaalueen muodostaminen sekä asuinhuoneiden ja parvekkeiden avautuminen suojaiselle puolelle. Suurimmassa osassa kilpailuehdotuksista esitetään erilaisia asumismalleja, kuten paritalo, kaupunkipientalo, rivitalo, terassi-/luhtitalo, pienkerrostalo ja kerrostalo. Asuntojakauma painottuu useimmissa ehdotuksissa pieniin cityasuntoihin mutta myös kolmioita on melko runsaasti. Melkein kaikissa ehdotuksissa on myös suuria perheasuntoja sekä muutamassa ehdotuksessa lisäksi erilaisia loft-asuntoja. Asuntojen lukumäärä vaihtelee asuntoon ja asuntokoot neliömetriin. Kilpailuehdotuksissa esitetyt rakennusoikeudet olivat kerrosneliömetrin välillä. Kilpailuehdotuksissa on pyritty etsimään joustavia asumisratkaisua eri elämäntilanteiden mukaan; pienet city-, perhe-, elinkaari-, seniori- ja tukiasunnot. Yksi ehdotus perustuu kokonaan senioreiden yhteisöasumisen konseptiin. Palvelu- ja liiketilat Kaikissa kilpailuehdotuksissa on Torikadun varrelle osoitettu kilpailuohjelman mukaisesti liiketilaa yhdestä jopa seitsemään liikehuoneistoon. 4.5 Säilytettävät rakennukset Tavoitteena oli tontin kahden puurakennuksen säilyttäminen. Tontille voitiin osoittaa myös ympäröivään rakennuskantaan ja viereisille tonteille suunniteltuun uudisrakentamiseen sopeutuvaa lisärakentamista. Tontin käyttötarkoitus ja mahdollinen lisärakentaminen saattoi olla asuin-, liike- tai toimistorakentamista tai muuta alueelle soveltuvaa toimintaa. Kaikissa kilpailuehdotuksissa vanhat puurakennukset on säilytetty. Useimmissa ehdotuksissa uudisrakentaminen ulottuu Hatsalankadun varrella ja pihaalueella säilytettävien rakennusten tontin puolelle, mikä on kilpailuohjelman mukaan mahdollista. Vaihtoehtoisina rakennusten käyttötarkoituksina esitetään 9

11 mm. asumista, korttelitupaa, vanhusten palvelutiloja, päiväkoti-, toimitila-, liiketai kahvilakäyttöä. 4.6 Piha-alueet, hulevesien käsittely, ekologiset näkökohdat Rakennuksien ja asuinhuoneistojen sijoittelussa ja suuntauksessa tuli huomioida hiljaisen piha-alueen muodostuminen sekä asuinhuoneiden ja parvekkeiden avautuminen suojaiselle puolelle. Idearatkaisun tuli toteuttaa kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta ja kestävän kehityksen huomioivasta terveellisestä kaupunkirakenteesta. Kilpailuehdotusten kaupunkirakenteelliset ratkaisut perustuvat lähes kaikki umpikorttelin suojaamalle yhdelle tai kahdelle piha-alueelle. Joissakin ehdotuksissa pihat on selkeästi erotettu eri ikäryhmille tarkoitetuiksi oleskelualueiksi. Useassa kilpailuehdotuksessa on asuntojen, sisäpihojen ja ulko-oleskelutilojen suuntaukseen ja avautumiseen kiinnitetty erityistä huomiota. Suurimmassa osassa ehdotuksista uudisrakentamisen ja säilytettävän osan piha-alueet on erotettu toisistaan rakennusmassalla, terassoinnilla tai muilla järjestelyillä. Parhaimmissa kilpailuehdotuksissa säilytettävät rakennukset yhdessä uudisrakennusten kanssa kätkevät sisäänsä monimuotoisen, viihtyisän ja suojaisan piha-alueen yhteistiloineen ja -toimintoineen. Piha-alueille on esitetty yhteisiä saunatiloja, terasseja, korttelitupaa, allasistutuksia ja kaupunkiviljelyä. Piha-alueille saapuminen on useissa ehdotuksissa suunniteltu pihoja yhdistävien muurien tai porttiaiheiden kautta. Joissakin ehdotuksissa esitetään piha-alueille vettäläpäiseviä pintarakenteita tai viherrakenteita hulevesien viivyttämistä varten. 4.7 Liikenne ja pysäköinti Ratkaisuissa tuli huomioida, että liikennöinti alueelle tuli tapahtua pääasiassa Torikadun ja Kauppakadun kautta. Tontille ajo oli mahdollista myös Hatsalankadulta, mikäli se oli perusteltua toteutusratkaisun kannalta. Korttelin autopaikat tuli sijoittaa pääsääntöisesti maan tai pysäköintikannen alle. Pysäköinti on kaikissa ehdotuksissa sijoitettu pihakannen alle pysäköintihalliin. Pysäköintihalliin ajo on useimmissa ehdotuksissa osoitettu Hatsalankadun kautta. Muutamassa ehdotuksessa esitetään ajoyhteyttä Torikadulta Hatsalankadulle tai suoraan Torikadulta, mikä rikkoo tavoitetta Torikadun rauhoittamisesta pihakatumaiseksi väyläksi. Eräässä ehdotuksissa esitetään ajoyhteyttä suoraan Kauppakadulta, mikä puolestaan katkaisi säilytettävien rakennusten piha-alueen. Yhdessä ehdotuksessa on ajo pysäköintihalliin järjestetty Torikadulle rakennettavan ajorampin kautta. Useissa ehdotuksissa osoitetaan yhteys myös tontin 21-6 pysäköintitiloihin. Suurimmassa osassa ehdotuksista voidaan kilpailuohjelmassa esitetty autopaikkavaatimus täyttää kortteliin sijoitetuilla autopaikoilla. Muutamassa ehdotuksessa autopaikkoja on jopa yli tarpeen ja joissakin ehdotuksissa autopaikkoja esitetään lunastettavaksi torin pysäköintilaitoksesta. Polkupyöräpaikoitus on useimmissa ehdotuksissa piha-alueen katoksissa, vain muutamassa ehdotuksessa polkupyöräpaikoitus on sijoitettu maanalaisen pysäköintihallin yhteyteen. 10

12 4.8 Tarkastelualue Suunnitelmassa tuli tutkia kilpailualueen katunäkymiä, liittymistä muuhun kaupunkirakenteeseen sekä alueen kaupunkikuvallista, toiminnallista ja liikenteellistä kokonaisratkaisua. Tontin 21-6 osalta tuli tutkia tontinosan uudisrakentamismahdollisuuden periaate ja pysäköintipaikkojen sijoittaminen maanalaisiin pysäköintikerroksiin. Hatsalankatu tuli pyrkiä varaamaan jalankululle ja polkupyöräilylle siten, että vain erikseen määritellyissä tapauksissa tontille ajo olisi mahdollista. Torikatu tulee toimimaan jatkossa pihakatumaisena väylänä ja tavoitteena oli, ettei Hatsalankadun ja Torikadun katumiljöö houkuttele alueen ulkopuolista moottoriajoneuvojen läpiajoa. Ehdotuksissa on katualueen järjestelyjä tutkittu erilaisilla tarkkuustasoilla eikä se ole vaikuttanut ehdotusten arviointiin. Kilpailuehdotuksissa esitetyistä ideoista työstetään asemakaavoituksen yhteydessä lopullinen liikenneratkaisu. Kaikissa kilpailuehdotuksissa tontille 21-6 osoitetaan rännikatuja rajaava rakennus, jonka korkeus vaihtelee kolmesta viiteen kerrokseen. Parhaimmissa kilpailuehdotuksissa Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen osoitetaan pieni, kävelypainotteista katutilaa tukeva aukio. Useimmissa ehdotuksissa rännikatujen katutilaa jäsennellään puuistutuksilla ja kivetyksillä. Torikadun varteen osoitetaan myös lyhytaikaista pysäköintiä. 4.9 Toteutuskelpoisuus Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueen tonteille ja 2 kaupunkikuvaltaan ja toiminnalliselta idealtaan korkeatasoinen sekä toteutuskelpoinen suunnitelma, jonka pohjalta asemakaavan muutos ja rakentaminen voidaan toteuttaa. Tontilla olevat rakennukset voidaan purkaa. Parhaimmat kilpailuehdotukset toteuttavat hyvin edellä mainitut tavoitteet ja tuottavat huolellisesti tutkittuja ja uudenlaisia ratkaisumalleja annettuun tehtävään. 5 EHDOTUSKOHTAISET ARVOSTELUT Arviointiryhmä arvosteli kaikki ehdotukset ja sijoitti kilpailun tavoitteet parhaiten täyttävien ehdotusten ryhmään seuraavat neljä työtä: 1. OLOkortteli, 4. Kjellmanin unesta, 5. Iso-Pietari ja 7. Vinskin piha. Näistä ehdotuksista valittiin kaksi parasta ehdotusta. Voittajatyötä tullaan käyttämään asemakaavan muutoksen lähtökohtana. Mikäli asemakaavan muutostyötä ei voida jatkaa ensimmäiselle sijalle sijoittuneen kilpailuehdotuksen pohjalta, kaavatyötä valmistellaan toiseksi sijoittuneen ehdotuksen pohjalta. Muita ehdotuksia ei asetettu paremmuusjärjestykseen. 11

13 5.1 Kilpailun tavoitteet parhaiten täyttävät ehdotukset 1. OLOKORTTELI Olokorttelissa neljä viisikerroksiset asuinrakennukset kehystävät korttelia katutiloja rajaten. Ehdotus on yleisilmeeltään moderni ja tasapainoinen. Rakeisuus ja pienimittakaavaisuus ovat tämän ehdotuksen parhaita puolia. Kehitettävää nähtiin kuitenkin rakennusten korkeuksissa, joita pidettiin kerroksen verran liian korkeina. Kortteliin sisään muodostuu yhteinen terassoituva korttelipiha, asukkaiden OLO-huone, joka yhdistää hyvin korttelin eri osien mittakaavoja. Pienten rakennusmassojen sulkemasta korttelipihasta muodostuu mielenkiintoinen pihasarja Torikadulta Kauppakadun puurakennuksiin saakka, joihin on ehdotuksessa esitetty päiväkotia, kahvilaa ja toimitiloja. Piharatkaisu mahdollistaa myös hulevesien viivyttämisen tontilla. Rakennusten arkkitehtuuri on hallittua ja selkeää. Katujen puoleisia julkisivuja on rauhoitettu suuntaamalla parvekkeet suotuisiin ilmansuuntiin ja suojaisille piha-alueille. Uudiskerrostalot on pyritty sopeuttamaan Puistokadun itäreunan vanhojen rakennusten rytmiin harjakattojen avulla, joskin Puistokadun ja Torikadun kulmauksen harjansuunta poikkeaa perinteisestä suuntauksesta. Ajatus vanhan puukaupungin jatkumosta rapattujen kerrostalojen muodossa sopii Puistokadun itäreunan vanhoihin kivitaloihin, mutta vaatisi jatkosuunnittelussa vielä kehittämistä. Ehdotus on hyvin tutkittu, ja siinä on vahva kokonaisidea myös asuntojen suhteen. Ratkaisu on tehokas, ja siinä on paljon asuntoja, joskin yksiöitä on verrattain paljon. Rakennusten madaltaminen tosin vähentäisi asuntojen määrää. Ehdotuksessa suurimmat asunnot ovat kolmioita, mikä on pieni puute perheasuntojen tarpeen näkökulmasta. Isommat asunnot helpottaisivat myös tontin autopaikkatarvetta. Tontin maanalaiseen pysäköintihalliin on ehdotuksessa osoitettu 42 autopaikkaa, ja loput tarvittavista 50 autopaikasta on esitetty lu- 12

14 nastettavaksi torin pysäköintilaitoksesta. Säilytettävät puurakennukset on esitetty kunnostettaviksi kahvila-, päiväkoti- ja/tai toimistokäyttöön. Tarkastelualueella sijaitsevien katualueiden liikennejärjestelyt täyttävät asetetut tavoitteet. Havainnekuvissa esitetyt pollariratkaisut ovat kuitenkin kunnossapidollisesti haasteellisia, minkä vuoksi esitettyä ratkaisua tulisi kehittää. Ehdotuksessa esitetty sisäänajo maanalaisiin pysäköintitiloihin Hatsalankadulta on perusteltu ratkaisu. Katualueiden jäsentely istutuksineen ja tontin 21-6 kulmauksen asuin- ja liikerakennuksen rajaama aukio tukevat kävelypainotteisten rännikatujen muodostumista. Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen on osoitettu yksi liiketila. Torikadun varteen osoitettuja pysäköintipaikkoja tarvitaan asiointi- ja vieraspysäköintiin. Hatsalankadun varteen on esitetty myös mahdollinen yhteiskäyttöautojen sijoituspaikka. 4. KJELLMANIN UNESTA Ehdotuksen nimimerkin ympärille oli luotu kiehtova visio kilpailualueen täydennysrakentamisesta vanhaa kunnioittaen ja uutta luoden. Kjellmanin unesta ehdotuksessa kortteli rakentuu kolme viisikerroksisista asuinrakennuksista, jotka rajaavat korttelipihan yhtenäiseksi, viihtyisäksi pihaalueeksi pihaterasseineen ja yhteistiloineen. Ehdotuksen mittakaava on hyvä, joskin kokonaisratkaisultaan hieman sekava, etenkin rännikatujen kulmaukseen sijoittuvan kerrostalon osalta. Torikadun varren rakennusten korkeuden peilaaminen tarkastelualueen länsipuolen Torikadun korkeasta rakentamisesta ei ole perusteltua. Rakennusten katujulkisivuissa on pyritty selkeälinjaisuuteen. Puistokadun rakennusten puujulkisivut ovat jopa liian eleettömiä, eivätkä sulaudu täysin ympäristöönsä mm. korkean sokkelikerroksen vuoksi.. Ehdotuksen ansiot ovatkin vaihtelevissa ja mielenkiintoisissa rännikatu- ja pihanäkymissä. 13

15 Ehdotus on tehokas ja sisältää melko suuren määrän asuntoja. Esitetty asuntojakauma on laaja käsittäen myös isoja asuntoja. Asuntojen suunnitteluun, asuntotyyppien monipuolisuuteen ja uusiin asuntoratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ehdotus sisältää ansiokkaasti mm. terassi-/luhtitalon, pienkerrostalon, asuinkerrostalon ja kaupunkipientalon, ja tarjoaa asuntoja perheasunnoista pieniin city-asuntoihin. Asuntojen sijoittaminen ehdotuksessa esitetyllä tavalla Puistokadun puoleiseen A-rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei ole mahdollista. Suojeltuihin rakennuksiin on esitetty muuta korttelirakennetta tukevia liike- ja toimistotiloja tai korttelitupaa. Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen on osoitettu yksi liiketila. Maanalaisen pysäköintihalliin ajo on esitetty luontevasti Hatsalankadulta, ja sinne on osoitettu autopaikkoja jopa yli autopaikkatarpeen. Tarkastelualueen kadut tukevat havainneaineiston perusteella kävelypainotteisten rännikatujen muodostumista kilpailuohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tontin 21-6 kulmauksen asuin- ja liikerakennuksen rajaama aukio ja katupuut toimivat hyvin välittäjinä Pikku Pietarin Torikujan ja torin välillä. Esitetty ratkaisu luo kadulle viehättävän katumiljöön, joka ei houkuttele sille läpiajoliikennettä. 5. ISO-PIETARI Iso-Pietari rakentuu kolmikerroksisen perinnetalon ja kolme - viisikerroksisen asuinkerrostalon muodostamalle umpikortteli -periaatteelle viereisten kortteleiden korttelirakennetta noudattaen. Tiiviin umpikorttelirakenteen pitkät rakennusmassat johtavat rakeisuuden puutteeseen, mikä on tämän ehdotuksen heikkous. Puistokadun puoleinen julkisivu on pitkä ja massiivinen, jota toisaalta tukee Puistokadun itäpuolen vanhojen puurakennusten mittakaava ja massoittelu. Mahdollisesti julkisivua porrastamalla saataisiin rakennus paremmin sopeutumaan Puistokadun varren katukuvaan. Torikadun puoleisen rakennuksen sisäänvedetty ylin kerros häivyttää onnistuneesti rakennuksen korkeutta, mutta Hatsalankadun puolella rakennusmassa on liian korkea. 14

16 Korttelia rajaavat erikorkuiset rakennukset eivät sulje sisäänsä yhtenäistä pihapiiriä yhtä hyvin kuin tasakorkuisten rakennusmassojen ympäröimä kortteli. Torikadulta lähtien Kauppakadun varren säilytettäviin puurakennuksiin saakka syntyy korttelia halkova pihasarja, jonka yhteyteen on sijoitettu yhteiskäyttötiloja. Säilytettäviin puurakennuksiin on ehdotuksessa esitetty asuntoja sekä liiketai toimistotiloja. Rakennusten arkkitehtuuri on yllätyksetöntä ja vanhahtavaa ja hakee muotokielessään sekä materiaali- ja värivalinnoissaan voimakkaasti vaikutteita ympäristöstä. Pihan puoleinen pitkä parvekejulkisivu vaikuttaa vieraalta eikä tue pienimuotoisen pihapiirin muodostumista. Hyvin luonnosmaisen havainneaineiston perusteella on vaikea hahmottaa piha- ja rännikatumiljöiden luonnetta. Ehdotuksessa on melko vähän asuntoja, mikä johtunee erityisesti pienten asuntojen puuttumisesta. Asuntojakauma on monipuolinen sisältäen myös isoja perhe- ja loft-asuntoja. Torikadun varteen on esitetty yksi liiketila. Talo- ja asuntotyyppien erilaisuus hieman verottaa tasapainoisen korttelirakenteen muodostumista. Asuntojen tarvitsemat auto- ja polkupyöräpaikat on sijoitettu Hatsalankadun kautta luontevasti ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Suojeltavat puurakennukset kunnostetaan asuin-, toimi- tai liiketilakäyttöön. Tarkastelualueen tontille 21-6 esitetyn rakennusmassan eteen muodostuu aukio polkupyöräpysäköinnille. Tontin 21-6 autopaikoitus on mahdollista liittää kilpailualueen pysäköintijärjestelyihin. Muutoin tarkastelualueen katujärjestelyjä ei ole tarkemmin esitetty, eivätkä ne ilmene hyvin luonnosmaisesta havainneaineistostakaan. 7. VINSKIN PIHA Vinskin pihan ehdotus perustuu umpikorttelimalliin ja pääosin nelikerroksisten asuinrakennusten suojaamaan sisäpihaan. Ehdotuksen katujulkisivujen mittakaava on oikea ja perusmassoittelu mielenkiintoinen mahdollistaen mm. ullakkokerroksen loft-asunnot. Vinskin piha soveltuu ehdotuksista parhaiten rakennettuun ympäristöön ja rännikatumiljööseen etenkin mittakaavan osalta. 15

17 Esitetyn puuelementtitekniikan soveltaminen rakentamisessa on mielenkiintoinen ja sopii hyvin tähän ympäristöön. Rakennusten arkkitehtuuri etenkin julkisivujen osalta kaipaa kuitenkin kehittämistä. Syvärunkoiset rakennusmassat rajaavat piha-alueen pieneksi. Piha jakautuu pysäköintikannen päälle sijoittuvaan rakennettuun piha-alueeseen, joka yhdistyy välittävän saunarakennuksen kautta säilytettävien puurakennusten luonnonvaraisempaan pihaan. Suoraan Kauppakadun kautta tapahtuva pysäköintihalliin ajo rikkoo säilytettävien rakennusten muutoin suojaisan piha-alueen. Ehdotuksessa esitetty vaihtoehtoinen ajoyhteys Hatsalankadun kautta onkin parempi ratkaisu. Piharatkaisu mahdollistaa hulevesien imeyttämisen säilytettävien puurakennusten puoleisella tontilla. Vesikattojen kattotasanteita voidaan hyödyntää esim. aurinkolämmön tuotannossa. Huoneistojakauma on monipuolinen isokokoisista yksiöistä isoihin perhe- ja loft-asuntoihin, joskin kaksiot puuttuvat kokonaan. Hatsalankadun varressa on mielenkiintoisena erikoisuutena paritalo, jossa on kaksi suurempaa perheasuntoa. Asuntojen ja liikkeiden tarvitsemasta 43 autopaikasta 37 autopaikkaa on sijoitettu Kauppakadun kautta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Ehdotuksessa on esitetty muista poiketen liiketilaa Torikadun varteen koko korttelin pituudelta. Säilytettäviin rakennuksiin on esitetty asuntoja ja palveluasumista. Tarkastelualueen tontille 21-6 on esitetty vastaavan korkuista rakennusmassaa Torikadun varteen siten, että Torikadun puolelle muodostuu pieni aukio. Tontin 21-6 autopaikoitus on mahdollista liittää kilpailualueen pysäköintijärjestelyihin. Muutoin tarkastelualueen katujärjestelyjä ei ole puuistutuksia lukuun ottamatta tarkemmin esitetty. 16

18 5.2 Muut saapuneet ehdotukset 2. SYLI Syli on ehdotuksen selostuksen mukaisesti kudelma, joka koostuu Puistokadun kolmekerroksisesta rivitalosta ja rännikadun seitsemänkerroksisesta asuinkerrostalosta. Ehdotus on moderni ja omaperäinen. Muodostuva korttelirakenne on epätasapainoinen. Puistokadun puoleisen rakennuksen mittakaava on hyvin ympäristöön sopiva, mutta rännikatujen puoleinen asuinrakennus liian korkea. Rakennusten arkkitehtuuri on modernia ja veistoksellista. Julkisivujen käsittely ja katutilaa rajaavat julkisivuaiheet ovat irrallisia, eivätkä sovi kilpailualueen ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Rakennusten väliin muodostuu sylimäinen piha-alue, jota korotetut julkisivuaiheen rajaavat avaten mielenkiintoisia näkymiä yksityisemmälle piha-alueelle. Pysäköintihallin päälle muodostuva pihakansi tarjoaa mm. kaupunkiviljelymahdollisuuden ja yhdistyy alempaan säilytettävien rakennusten rajaamaan luonnonvaraisempaan pihaan. Ehdotuksessa on tutkittu huolellisesti mahdollisuutta hulevesien käsittelyyn tontilla. Piharatkaisu mahdollistaa hulevesien viivyttämisen ja osittain myös imeyttämisen tontilla. Ehdotuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota asuntojen suuntaukseen ja muunneltavuuteen. Huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Torikadun varrelle ja Puistokadun kulmaukseen on osoitettu liiketiloja. Asuntojen ja liikkeiden tarvitsemat autopaikat on sijoitettu Torikadulta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Säilytettäviin rakennuksiin on esitetty asuntoja ja päiväkotia. Tarkastelualueen tontille 21-6 on esitetty vastaavan korkuista rakennusmassaa Torikadun varteen siten, että Torikadun puolelle muodostuu pieni aukio. Tontilleajo suoraan Torikadulta heikentää Torikadun pihakatumaista luonnetta. Torikadun ja Hatsalankadun varrelle on esitetty puuistutuksia, sekä Torikadun varrelle myös muutama pysäköintipaikka. 17

19 3. PIHAPIIRIT Pihapiiri on kaupunkikuvallisen perusideansa mukaisesti pilkkonut käytetyn rakennusoikeuden useampaan kolme-viisikerroksiseen rakennukseen rakeisuuden säilyttämiseksi. Pihasta muodostuu tukkoinen, eivätkä pihojen suojaisuus, mielenkiintoiset kujanteet ja kulkureitit korvaa väljemmän pihapiirin puutetta. Rakennusten arkkitehtuuri vaikuttaa vanhanaikaiselta ja raskaalta. Puistokadun varren sekä Puistokadun ja Torikadun kulmauksen puupintaiset kaupunkikerrostalot sopeutuvat kattomuodoiltaan ja mittakaavaltaan Puistokadun itäreunan ja Torikadun rakennusrivistöön, mutta Hatsalankadun varrella rakennukset ovat hieman liian korkeita. Sen sijaan julkisivujen muu käsittely aukotuksineen ei tuo luvattua nykyaikaista ilmettä katukuvaan. Rakennusmassat ovat melko syviä, joten piha-alue jää pieneksi sekä pysäköintihallin päälle sijoittuvalla kansipihalla että säilytettävien rakennusten tuntumassa. Pihakannen ja säilytettävien puurakennusten väliin sijoittuva asuinrakennus jakaa piha-alueet siten, että pihapiiristä ei muodostu laajempaa kokonaisuutta. Hulevesiä on esitetty viivytettäväksi tontilla ennen niiden johtamista hulevesiverkostoon. Rakennuksissa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa katolle sijoitettavien aurinkopaneeleiden avulla. Pihapiiri -ehdotuksessa on saapuneista ehdotuksista eniten asuntoja. Huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä isoihin perheasuntoihin ja loft-asuntoihin, jakauman painottuessa kuitenkin pieniin asuntoihin. Torikadun kulmaukseen on esitetty yksi liiketila. Asuntojen tarvitsemat autopaikat on sijoitettu luontevasti Hatsalankadulta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Säilytettävät rakennukset muutetaan asunnoiksi. Tarkastelualueen tontille 21-6 on esitetty kolmikerroksista rakennusmassaa rajaamaan Torikadun ja Hatsalankadun kulmausta. Torikadun varrelle on esitetty puuistutuksia keskelle katutilaa, mikä poikkeaa muiden keskustan katujen tilankäytöstä. Ehdotuksessa esitetty pysäköintipaikkojen sijoittaminen Hatsalankadun ja Torikadun liittymäalueen välittömään läheisyyteen ei ole suositeltava ratkaisu liikenneturvallisuuden kannalta. 18

20 6. UKKINI VINSKI Ehdotus perustuu kaksikerroksisen rivitalon ja enimmillään kuusikerroksisten kerrostalojen muodostamaan kortteliin. Ratkaisu vaikuttaa sekavalta, eikä onnistu kaupunkirakenteen täydentämisessä tavoitteidensa mukaisesti. Puistokadun varren tasakattoinen rivitalo on vieras Puistokadun itäreunan rakennusrivistössä. Kattomuotojen vaihtelu tasakatosta harjakattoon ei muodosta hallittua korttelikokonaisuutta. Ehdotuksen arkkitehtuurissa tavoitteena ollut uusi on uutta ja vanha säilyy vanhana ei esitetyn ratkaisun perusteella synnytä ympäristöön harmonisesti sopeutuvaa kokonaisuutta. Julkisivujen käsittely aukotuksineen ei sulaudu vanhaan ympäristöön eikä myöskään tuo luvattua nykyaikaista ilmettä katukuvaan. Rakennukset sulkevat sisäänsä viihtyisän toiminnallisen piha-alueen, joka muodostaa yhtenäisen pihapiirin säilytettävien rakennusten puistopihan kanssa. Pysäköintihallin päälle sijoittuvalle pihalle esitetty seremoniallinen porrasyhteys Hatsalankadulta on perusteeton. Puistopihan alueelle on esitetty korttelin hulevesien viivytykseen tarkoitettu kosteikkopuutarha. Rakennuksissa varaudutaan aurinkoenergian hyödyntämiseen. Ehdotuksessa on valitun yhteisöllisyys -teeman mukaisesti erityyppisiä asumisratkaisuja pien- sekä perheasunnoista, elinkaari- ja senioriasuntoihin. Huoneistojakauma ja eri asuntotyyppien lukumäärä eivät ilmene ehdotusaineistosta. Säilytettäviin rakennuksiin on esitetty senioriasumisen tukitiloja ja päiväkotia tai vaihtoehtoisesti asumista. Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen on osoitettu liiketila. Asuntojen ja liikkeiden tarvitsemat autopaikat on sijoitettu Torikadulta Hatsalankadun kautta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Pysäköintihallissa on huomioitu polkupyöräpysäköinti, sähköautojen latauspisteet ja mahdolliset yhteiskäyttöiset sähköautot. Tarkastelualueen tontille 21-6 on esitetty nelikerroksinen asuinrakennus viistosti Torikadun varteen. Ehdotuksessa esitetään Hatsalankatu suljettavan sen Kauppakadun ja Tulliportinkadun puoleisista päistään moottoriajoneuvoliikenteeltä. Ehdotuksessa olevan päiväkodin saattoliikennejärjestelyjä ei ole esitetty. 19

21 Torikadun ja Hatsalankadun varrelle on esitetty puuistutuksia, sekä Torikadun varrelle puuistutusten väliin pysäköintitaskuja. Puistokadun ja Torikadun kulmaukseen esitetty puistikko aukioineen ei sovi esitettyyn paikkaan. Aukio oikea paikka on Hatsalankadun ja Torikadun risteyksessä, joka tässä ehdotuksessa on voimakkaasti ajoneuvoliikenteen käytössä. 8. C. A. EDELFELTIN KULMA Ehdotuksen toiminnallinen ajatus Virkkulankylän kaupunkiratkaisusta pohjautuu senioreiden yhteisöasumisen konseptiin. Ratkaisu perustuu Puistokadun varrella kaksikerrokseen rakennusmassaan, joka nousee rännikatujen kulmauksessa seitsemänkerroksiseksi asuinkerrostaloksi. Rakennusmassa noudattelee Puistokadun puolella ympäröivien rakennusten korkeuksia, mutta rännikatujen puolella rakennusmassat eivät sovi liian korkeina rännikatujen pienimittakaavaisuuteen. Rakennusten arkkitehtuuri henkii palvelukonseptista. Satula- ja taitekattojen käytöllä ei ole saavutettu toivottua rakennusryhmän sopeuttamista ympäristöön. Julkisivujen käsittely, materiaalivalinnat, aukotukset ja parvekeaiheet eivät liitä riittävästi uudisrakentamista ympäristön miljööseen. Rakennusmassa noudattelee Puistokadun puolella ympäröivien rakennusten korkeuksia, mutta rännikatujen puolella rakennusmassat eivät sovi liian korkeina rännikatujen pienimittakaavaisuuteen. Rakennusten arkkitehtuuri henkii palvelukonseptista. Satula- ja taitekattojen käytöllä ei ole saavutettu toivottua rakennusryhmän sopeuttamista ympäristöön. Julkisivujen käsittely, materiaalivalinnat, aukotukset ja parvekeaiheet eivät liitä riittävästi uudisrakentamista ympäristön miljööseen. 20

22 Rakennukset rajaavat pihan virikkeelliseksi toimintapihaksi, jossa on oleskelualueiden lisäksi hyötypuutarha. Pihapiiri laajentuu tukimuurien kautta säilytettävien puurakennusten edustan vehreään piha-alueeseen. Maanalaisen pysäköintihallin sijoittelulla on minimoitu pihakannen ja pengerrysten rakentaminen, joka sallii monipuolisemmin piha-alueen viherrakentamisen sekä läpäisevien ja hulevesiä imeyttävien pintarakenteiden käytön pihalla. Ehdotuksessa on samassa pihapiirissä tarjolla perinteistä asumista, tuettua asumista sekä hoivakotiasumista. Asuntojakauma on laaja pienistä yksiöistä isoihin perheasuntoihin, painottuen kuitenkin pienempiin asuntoihin konseptin mukaisesti. Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen on osoitettu kaksi liiketilaa. Säilytettäviin rakennuksiin on esitetty vanhusten palvelutiloja ja päiväkotitoimintaa. Kaupungilla ei ole tarvetta voimakkaasti vanhusten palvelukonseptiin perustuvaan ratkaisuun aivan ydinkeskustassa. Asuntojen ja liikkeiden tarvitsemat autopaikat sekä polkupyöräpysäköinti on sijoitettu Torikadulta Hatsalankadun kautta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Korttelin ja tontin 21-6 yhteisen ajorampin sijoittuminen Torikadun katualueelle rikkoo ajatuksen Torikadun pihakatumaisesta luonteesta. Torikadun yksisuuntaisuus, katualueelle sijoittuva saatto- ja huoltoliikenne tekevät liikenneratkaisusta huonon. Ehdotuksessa on esitetty päiväkodin saattoliikennejärjestely nykyratkaisun mukaisesti. 9. KIEPPI Kiepissä pihalta Puistokadun kautta rännikaduille kiertyvät asuinrakennukset rajaavat korttelia tiiviisti ja jakavat sen kahdeksi piha-alueeksi. Ehdotuksessa kerroskorkeudet nousevat kolmesta kerroksesta neljään rännikaturisteykseen tultaessa. Ratkaisun Puistokadun puoleisen massan mittakaava ja kapearunkoiset rakennusmassat sopivat ympäristön mittakaavaan. 21

23 Ehdotus on harmoninen, jopa monotoninen. Rakennusten arkkitehtuuri on vanhahtavaa ja irrallista. Kehämäisen rakenteen korostaminen rakennusten katoilla johtaa hieman vieraisiin ratkaisuihin ympäristöstä. Rakennusten julkisivujen käsittely ja aukotus on rauhallisuudessaan jopa yksitoikkoista. Torikadulta esitetty sisäänajo pysäköintitiloihin aiheuttaa julkisivuun takapihamaisen ratkaisun. Rakennukset sulkevat sisäänsä kaksi erityyppistä piha-aluetta oleskelutiloineen ja leikkipaikkoineen. Asuntojen ulko-oleskelutilat on pyritty suuntaamaan suojaisille piha-alueille. Suojaisat piha-alueet saattavat muodostua jopa varjoisiksi rakennusmassojen rajauksesta johtuen. Ehdotuksessa on vähiten kerrosalaa muihin ehdotuksiin verrattuna. Ehdotuksessa on vaihtelevan kokoisia asuntoja yksiöistä perheasuntoihin, mutta asuntotyyppejä ja jakaumaa ei ole ehdotuksessa tarkemmin esitetty. Torikadulle on osoitettu kaksi liiketilaa. Säilytettävät rakennukset on esitetty kunnostettaviksi asuin- ja toimistokäyttöön. Asuntojen ja liikkeiden tarvitsemat autopaikat on sijoitettu Torikadulta ajettavaan maanalaisen pysäköintihalliin. Sisäänajon sijoittaminen lähelle Puistokadun liittymää on huono ratkaisu. Tarkastelualueen tontille 21-6 on Torikadun jatkeeksi esitetty vastaavan korkuista rakentamista kuin kilpailualueelle. Torikadun ja Hatsalankadun varrelle on esitetty puuistutuksia, sekä Torikadun varrelle puuistutusten väliin pysäköintitaskuja. 6 YLEISÖPALAUTE 6.1 Saadut yleisöäänet EHDOTUS ÄÄNIÄ 1.sija 2.sija 3.sija 1 OLOkortteli Syli Pihapiirit Kjellmanin unesta Iso-Pietari Ukkini Vinski 2 7 Vinskin piha 1 8 C. A. Edelfeltin kulma 2 9 Kieppi 3 1 Aineistoon käytiin tutustumassa kahden viikon nähtävänä olon aikana 181 kertaa, ja mielipiteen jätti 46 henkilöä. 22

24 7 KILPAILUN RATKAISU JA SUOSITUS JATKOTOIMENPI- TEIKSI 7.1 Kilpailun tulos Kilpailun arviointiryhmä asetti yksimielisesti ensimmäiselle sijalle ehdotuksen nro 7. Vinskin piha, joka parhaiten täyttää kilpailun tavoitteet. Kilpailuehdotuksen uudisrakentaminen sopeutuu mittakaavaltaan parhaiten sekä Puistokadun itäreunan että rännikatujen kaupunkikuvaan ja miljööseen. Ehdotus sisältää uudentyyppisen keskustan asuinkorttelin, jonka Hatsalankadun varrelle sijoitettu paritalo liittää säilytettävään puutalomiljööseen. Hatsalankadun katunäkymä säilyy muita kilpailuehdotuksia pienimittakaavaisempana. Ehdotuksen sisältämä kerrosalamäärä on riittävä etenkin kun ehdotusta ei tarvitse muuttaa rakennuksia madaltamalla kuten monissa muissa kilpailutöissä. Esitetty puuelementtitekniikan soveltaminen rakentamisessa on mielenkiintoinen ja sopii hyvin tähän ympäristöön. Rakennusten arkkitehtuuri etenkin julkisivujen osalta kaipaa kuitenkin vielä kehittämistä. Ehdotuksen huoneistojakauma on monipuolinen suurikokoisista yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Asumisratkaisut sisältävät kilpailuohjelman mukaista uudentyyppistä joustavuutta siten, että suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota huoneistotyyppien asukaslähtöiseen muunteluun. Suunnitelma sisältää paljon erikokoisia loft-asuntoja, joissa on hyvin vähän tiloja rajaavia kiinteitä seiniä. Kilpailuehdotus sisältää paljon liiketilaa Torikadun varrella, mikä tukee hienosti torilta Sairaalakadulle johtavan kävelypainotteisen katuyhteyden kehittämistä. Toiselle sijalle asetettiin kilpailuehdotus nro 1 OLOkortteli. Neljä viisikerroksiset asuinrakennukset kehystävät korttelia katutiloja rajaten. Ehdotus on yleisilmeeltään moderni ja tasapainoinen. Rakeisuus ja pienimittakaavaisuus ovat tämän ehdotuksen parhaita puolia. Kehitettävää nähtiin kuitenkin rakennusten korkeuksissa, joita pidettiin kerroksen verran liian korkeina. Ehdotuksen sisältämä rakennusoikeus pienenee jonkin verran esitetystä rakennusten madaltamistarpeen takia ja on selkeästi pienempi kuin kilpailuehdotuksessa nro 7. Kortteliin sisään muodostuu yhteinen terassoituva korttelipiha, asukkaiden OLO-huone, joka yhdistää hyvin korttelin eri osien mittakaavoja. Pienten rakennusmassojen sulkemasta korttelipihasta muodostuu mielenkiintoinen pihasarja Torikadulta Kauppakadun puurakennuksiin saakka, joihin on ehdotuksessa esitetty päiväkotia, kahvilaa ja toimitiloja. Rakennusten arkkitehtuuri on hallittua ja selkeää. Uudiskerrostalot on pyritty sopeuttamaan Puistokadun itäreunan vanhojen rakennusten rytmiin harjakattojen avulla, joskin Puistokadun ja Torikadun kulmauksen harjansuunta poikkeaa perinteisestä suuntauksesta. Ajatus vanhan puukaupungin jatkumosta rapattujen kerrostalojen muodossa sopii Puistokadun itäreunan vanhoihin kivitaloihin, mutta vaatisi jatkosuunnittelussa vielä kehittämistä. Ehdotus on hyvin tutkittu, ja siinä on vahva kokonaisidea myös asuntojen suhteen. Ratkaisu on tehokas, ja siinä on paljon asuntoja, joskin yksiöitä on verrattain paljon. Rakennusten madaltaminen tosin vähentää asuntojen määrää. Ehdotuksessa suurimmat asunnot ovat kolmioita, mikä on pieni puute perheasuntojen tarpeen näkökulmasta. 23

25 Katualueiden jäsentely istutuksineen ja tontin 21-6 kulmauksen asuin- ja liikerakennuksen rajaama aukio tukevat kävelypainotteisten rännikatujen muodostumista. Torikadun ja Hatsalankadun kulmaukseen on osoitettu yksi liiketila. 7.2 Arviointiryhmän suositus Arviointiryhmä suosittelee suunnittelutyön jatkamista voittaneen Vinskin pihan ehdotuksen tekijöiden kanssa. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon ehdotuskohtaiseen arvosteluun sisältyvät esitykset ehdotuksen kehittämiseksi. Arviointiryhmä esittää, että asemakaavan muutos ja siihen sisältyvä rakentamistapaohje laaditaan voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. Mikäli asemakaavan muutostyötä ei voida jatkaa ensimmäiselle sijalle sijoittuneen kilpailuehdotuksen pohjalta, niin työtä ryhdytään valmistelemaan toiseksi sijoittuneen ehdotuksen pohjalta. 24

26

27 7.4 Nimikuorten avaus Nimikuoret todettiin avaamattomiksi. Arviointiryhmä avasi kilpailun tavoitteet parhaiten täyttävien ehdotusten nimikuoret. Ehdotusten tekijöiksi osoittautuivat seuraavat henkilöt ja työyhteenliittymät: 1. sija Ehdotus 7, nimimerkki Vinskin piha Tekijät: YIT Rakennus Oy Jani Knuuttila Arkkityypit Oy Saara Repo, arkkitehti SAFA Janne Repo, arkkitehti SAFA 2. sija Ehdotus 1, nimimerkki OLOkortteli Tekijät: Skanska Talonrakennus Oy Juha Haaparanta, hankekehityspäällikkö Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Petri Rouhiainen, arkkitehti SAFA Heli Javanainen, arkkitehti SAFA Jan Jansson, arkkitehti SAFA Gaston Contarin, arkkitehtiopiskelija Tietoa Finland Oy, 3D-visualisointi 26

28 27