VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT VASTINEINEEN

Transkriptio

1 LIITE 9 MÄKIKADUN TUKIKOHTA / MALJALAHTI VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNNOT VASTINEINEEN Valmisteluvaiheen aineistoon sisältyivät tontit ja 7 eli koko kortteli 3-1. Valmisteluaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Nähtävänäolosta ja yleisötilaisuudesta tiedotettiin kuulutuksella sekä tiedonannolla naapurikiinteistöille. Yleisötilaisuus pidettiin , mutta siihen ei tullut yhtään osanottajaa. Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille Nähtävänäoloaikana mielipiteen aineistosta antoivat Asunto Oy Kuopion Asemakatu 46, Asunto Oy Kuopion Hatsalankatu 33 ja Niiralan Kulma Oy. Lausunnon aineistosta antoivat Pohjois-Savon ELY-keskus ja laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä. Valmisteluvaiheen jälkeen tontin omistaja luopui kaavahankkeesta, ja kaavatyötä jatkettiin ehdotusvaiheeseen pelkästään tontin osalta. Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista mielipiteet ja lausunnot on annettu: VAIHTOEHTO 1, 6 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA VAIHTOEHTO 1, 5 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA VAIHTOEHTO 2, 6 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA VAIHTOEHTO 2, 5 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA VAIHTOEHTO 3, 6 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA VAIHTOEHTO 3, 5 KRS, NÄKYMÄ KAAKOSTA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO: ASEMAKAAVAN MUUTOS / MÄKIKADUN TUKIKOHTA / MALJALAHTI Asunto Oy Kuopion Asemakatu 46:n mielipide.. 2 Asunto Oy Kuopion Hatsalankatu 33:n mielipide... 4 Niiralan Kulma Oy:n mielipide Laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto 9 Asunto Oy Kuopion Asemakatu 46:n mielipide : 2

3 Asunto Oy Kuopion Hatsalankatu 33:n mielipide : 3

4 4

5 Asemakaavoituksen vastine mielipiteisiin: Asunto Oy Kuopion Asemakatu 46:n ja Asunto Oy Kuopion Hatsalankatu 33:n mielipiteet ovat samansisältöisiä, joten niihin annetaan yhteinen vastine. Kaavatyö sisälsi kaavoitusprosessin alkuvaiheessa vierekkäiset tontit ja 7 eli koko korttelin 3-1. Kaavatyön tavoitteena oli mahdollistaa molemmille tonteille asuinrakentamista muuttamalla voimassaolevan kaavan mukaista käyttötarkoitusta ja lisäämällä rakennusoikeutta. Asemakadun varteen tontille oli tarkoitus rakentaa myös liiketiloja ja autopaikat oli tarkoitus sijoittaa pääosin asuinkerrostalojen kellaritiloihin. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä Asunto-osakeyhtiöiden mielipiteet kohdistuvat koko korttelia koskevan kaavan valmisteluaineistoon. Valmisteluvaiheen jälkeen tontin omistaja Kiinteistö Oy Kuopion Asemakatu 7 luopui kaavahankkeesta, ja kaavatyötä jatkettiin ehdotusvaiheeseen pelkästään tontin osalta. Kaavaehdotuksessa ei ole enää mukana rakennusliikettä, vaan se kohdistuu kaupungin omistamaan tonttiin. Kaavaehdotuksessa tontille mahdollistetaan uuden rakennuksen rakentaminen siten, että tarvittavat pysäköintipaikat sijaitsevat kellaritiloissa. Kaavaan on merkitty joustava käyttötarkoitusmerkintä, mikä mahdollistaa asumisen lisäksi myös liike-, toimisto- ja palveluasumisrakentamisen, mikäli niille ilmenee tarvetta. Tontille tutkittiin valmisteluvaiheen jälkeen 5-kerroksisen rakennusmassan toteuttamista, mutta päädyttiin ympäristöllisistä ja kaupunkikuvallisista syistä matalampaan ratkaisuun. Kaavaehdotuksen pohjana oleva L-muotoinen 4-kerroksinen ratkaisu on uudisrakentamisen osalta 1 ja 2 kerrosta matalampi kuin valmisteluvaiheeseen liittyneet 5- ja 6- kerroksiset vaihtoehdot. Kaavaehdotuksen 4-kerroksinen rakennus vastaa viereisen, Hatsalankadun toisen puolen tontin rakennusten korkeusasemaa ja on 2 5 metriä matalampi kuin Asemakadun toisella puolella olevat kerrostalomassat. Uudisrakennuksen massa on jaoteltu rakennusalamerkinnällä niin, että rakennus rytmittyy pienimittakaavaisemmaksi yhtenäisen massan sijaan. Rakennuksen korkeuden madaltamisella ja rakennusmassan rytmittämisellä päästää siihen, että uudisrakentaminen yhdessä säilyvän viereisen rakennuksen kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti aluerakennetta yhdistävän ja eheyttävän umpikorttelirakenteen. Uudisrakentaminen tukeutuu Asemakadun toisella puolella olevien kortteleiden korkeampiin rakennusmassoihin ja on Hatsalan korkean rakentamisen jatke. Uudisrakennus jatkaa Asemakadun pohjoispuolen portaittain nousevaa rakennetta sekä muodostaa osaltaan taustamuurin itäpuolen 10 metriä matalammalle puurakentamiselle. Näin ollen ratkaisu sitoo yhteen viereisten alueiden erilaiset rakennuskannat ja ympäristöt ja muodostaa samalla kaupunkikuvaa rikastuttavan ja ympäristöään korostavan kokonaisuuden. Samalla se kuvaa myös omaa aikakauttaan ja nykyaikaista rakentamista. Täydennysrakentaminen kaupungin omistamalle tontille sopeutuu rakennuskorkeuden ja sijoittelun osalta radanvarren rakennusmiljööseen huomioiden radan varren kokonaisuuden ja suojeltujen puurakennusten miljöön. Asemakadun radan puoleinen katumiljöö ei muodostu rikkonaiseksi, koska uudisrakentamisen korkeusasema on sama kuin Hatsalankadun toisella puolella olevien rakennusten korkeudet. Samalla varikontontin uudisrakentaminen siistiyttää kaupunkikuvaa nykyiseen tilanteeseen nähden esimerkiksi junasta avautuvan näkymän osalta ja antaa näin ollen paremman vaikutelman kyseisestä alueesta, mikä voi osaltaan nostaa myös alueen asuntojen arvoa. 5

6 Puistokadun varren rakennukset muodostavat puolestaan oman kasarmirakennuksille tyypillisen kaupunkikuvallisen kokonaisuutensa. Uudisrakennuksen autopaikat vieraspaikkoineen sijoitetaan tontille. Näin ollen autopaikoitus ei rasita eikä heikennä ympäristön autopaikoitus- eikä asukaspysäköintitilannetta. Nykyisin jokseenkin sekavia jäsentymättömiä katualueita pystytään parantamaan tulevaisuudessa esimerkiksi vinopysäköinnin ja istutusten avulla. Yksi vaihtoehto on esitetty kaavaselostuksessa, ja sen mukaan alueen autopaikkojen määrä vähenisi katualueilla yhteensä noin 12 paikalla. Myös muun tyyppiset katujen luonteeseen ja luokitukseen liittyvät ratkaisut ovat mahdollisia. Katutilajärjestelyt voivat myös pysyä pääosin nykyisellään, mikäli palvelutasoa ja laatua ei katsota tarkoituksenmukaiseksi tai tarpeelliseksi nostaa. Tontin tonttitehokkuudeksi muodostuu noin e=1.52. Nykyinen kyseisen tontin tehokkuus varikkorakennuksen osalta on e=1.00. Asemakaavaselostukseen sisältyy vertailutietona niin lähialueen kuin viimeisimpien keskustan asuinkerrostalojen tonttitehokkuudet. Pääosa keskustan uusimpien kohteiden asumisen osuuden mukaisista tehokkuuksista sijoittuu e=2.5:n ja e=3.5 väliin. Lähialueen tonttitehokkuudet ovat seuraavat: Tonttitehokkuudet vaihtelevat lähialueella e=0.37:stä e= 3.70:ään. Näin ollen kaavaehdotuksen mukainen tonttitehokkuus e=1.52 sopeutuu lähialueelle niin itä länsisuuntaisesti kuin pohjois-eteläsuuntaisesti tarkasteltuna. Kaavaehdotuksen tavoitteena on tukea kaupunkikeskustan kehittämistä lisäämällä asuntotuotantoa ydinkeskustan palvelujen ja toimintojen äärellä. Keskusta-alueen asuntojen määrän lisäämisen ohella vahvistetaan samalla keskusta-alueen palvelujen säilymistä ja sitä kautta keskusta-alueen vetovoimaisuutta ja elävyyttä Kuopion kaupungin strategian 2020 mukaisesti. Tavoitteena on toteuttaa myös Kuopion kasvuohjelman 2020 tavoitteita: väestön kasvu vuodessa ja uusien asuntojen valmistuminen 800 tai enemmän vuodessa. Tämän lisäksi tavoitteena on yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja kestävä kehityksen mukainen tiivistäminen tehostamalla tontin käyttöä. Täydennysrakentaminen kaupungin omistamalle tontille sopeutuu rakennuskorkeuden ja sijoittelun osalta radanvarren rakennusmiljööseen sitä kunnioittaen ja huomioiden 6

7 suojeltujen puurakennusten miljöö. Keskusta-alueen muutos- ja täydentämisrakentaminen aiheuttaa aina muutoksia olevaan tilanteeseen, mutta se kuuluu tavanomaiseen keskustaalueen kehittämisen vaikutuksiin. Uudisrakentamiseen on tehty valmisteluvaiheen jälkeen tonttitehokkuutta ja massoittelua pienentäviä muutoksia, ja kaavaehdotuksen mukaisen ratkaisun ei voi katsoa muuttavan lähistöllä olevien asuntojen näkymiä tai lähi- tai kaukomaisemaa eikä heikentävän naapurikiinteistöjen olosuhteita tai asumisviihtyvyyttä kohtuuttomasti. Ratkaisulla ei heikennetä nykyistä pysäköintipaikkatilannetta olennaisesti. Niiralan Kulma Oy:n mielipide : 7

8 Asemakaavoituksen vastine mielipiteeseen: Autopaikkoja ei sijoiteta kyseisen rakennuksen kohdalle. Katujärjestelyt kyseisen tontin kohdalla säilyvät nykyisellään eli mielipiteessä esitetyn mukaisina. Laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto : Asemakaavoituksen vastine lausuntoon: Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto kohdistui koko korttelia 3-1 koskeneeseen kaavaaineistoon. Kaavatyö jatkui sittemmin vain tontin osalta, jolloin uutena vaihtoehtona tutkittiin ensin 5-kerroksista rakennusmassaa. Tästä vaihtoehdosta laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä totesi uutena lausuntonaan seuraavaa: Rakennusmassaa on madallettu kerroksella ja jaoteltu/rytmitetty pienimittakaavaisemmaksi lausunnossa esitetyllä tavalla. 8

9 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto : Asemakaavoituksen vastine lausuntoon: Kaavatyö sisälsi kaavoitusprosessin alkuvaiheessa vierekkäiset tontit ja 7 eli koko korttelin 3-1. Kaavatyön tavoitteena oli mahdollistaa molemmille tonteille asuinrakentamista muuttamalla voimassaolevan kaavan mukaista käyttötarkoitusta ja lisäämällä rakennusoikeutta. Asemakadun varteen tontille oli tarkoitus rakentaa myös liiketiloja ja autopaikat oli tarkoitus sijoittaa pääosin asuinkerrostalojen kellaritiloihin. ELYkeskuksen lausunto kohdistuu koko korttelia koskevaan kaavan valmisteluaineistoon. Valmisteluvaiheen jälkeen tontin omistaja luopui kaavahankkeesta, ja kaavatyötä jatkettiin ehdotusvaiheeseen pelkästään tontin osalta. Näin ollen korttelin uusin rakennus (Asemakatu 7) tontilla säilyy ennallaan, ja säilyminen on ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn mukainen ratkaisu. 9

10 Rakennusmassan sopeutumisessa ympäristöön ja kaupunkikuvaan toistetaan asuntoosakeyhtiöille annetussa vastineessa esitetyt seikat. Lisäksi todetaan, että nykyisellä tukikohtarakennuksella ei ole säilytysarvoja eikä se sisälly mihinkään säilytys- tai suojelukohdeinventointeihin eikä määräyksiin. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan ympäristöönsä sopivan kerrostalon toteuttaminen tontille muuttamalla voimassaolevan asemakaavan nykyistä käyttötarkoitusta ja lisäämällä rakennusoikeutta. Joustava käyttötarkoitusmerkintä (ALP) mahdollistaa asumisen lisäksi myös liike-, toimisto- ja palveluasumisrakennusten rakentamisen. Näin rakennusta on mahdollista käyttää joustavasti useampaan tarkoituksen ilman kaavamuutosta tai kaavasta poikkeamista. Tällä varmistetaan paitsi korttelialueen monikäyttöisyys niin myös yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen riittävyys, mikäli niille on tarvetta. 10