Fanny ja William Ruthin Säätiö. Pohjois-Savo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fanny ja William Ruthin Säätiö. Pohjois-Savo"

Transkriptio

1 Tehhää porukalla Pohjois-Savo Fanny ja William Ruthin Säätiö 1

2 Tehhää porukalla Sisällysluettelo Esipuhe...4 Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy...5 Emola Ay, Kaavi Emolehmätuotantoa ja koneyhteistyötä...8 Heinämestarit...10 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Maidontuotantoa yhteispihatossa...13 Neliapila Ay, yhteisnavetta, Vieremä...16 Koneyhteistyötä tilojen kesken ja Korpijärven Koneasema Oy, Varpaisjärvi...18 Eero Ryhänen, Sonkajärvi Urakointia maatalouden liitännäisenä Ari Nousiainen, Pielavesi Urakointia maatilan sivuelinkeinona JR Lämpö Oy Yhteinen hakelämpöyritys Heikki ja Minna Huovinen, Leppävirta Mattilan koneaseman aliurakoitsija Alakylän halliyhtymä, Leppävirta...31 Myllyniemen tila, Pentti ja Pirkko Vartiainen, Kiuruvesi ProAgria Pohjois-Savo Fanny ja William Ruthin Säätiö Taitto- ja painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, 2012 Kannen kuva: Jussi Tuovinen Viljelysopimus Linkit... 35

3 Esipuhe Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy Tämä Tehhää porukalla Maatilojen yhteistyötä Pohjois-Savossa kirjasen tarkoituksena on kertoa käytännön esimerkeillä mahdollisuuksista ja tilanteista, joissa on päädytty tekemään asioita yhdessä. Lähes kaikkiin esillä oleviin yhteistyömalleihin liittyy halu ja tavoite tehdä asioita järkiperäisesti ja taloudellisesti, useimmiten myös omaa aikaa ja vaivaa säästäen. Käytännössä liikkeellelähtö ja onnistuminen ovat edellyttäneet aloitteellisuutta ja samanhenkisesti asioihin suhtautu vien löytymistä. Usein se on ollut sattumanvaraista, mutta myös aktiivisella suunsa avaamisella ja kumppaneiden etsimisellä on menty eteenpäin. Maatilayrittämiselle on tänä päivänä tyypillistä voimakas yrityskoon kasvu ja lisääntyvä teknologian hyväksikäyttö tilanteessa, jossa useimmiten kustannukset nousevat tuottoja nopeammin. Myös tukijärjestelmiin liittyy jatkuvaa epävarmuutta. Tuotantokustannusten hallitsemiseksi on pakko löytää keinoja, joilla tuotantokoneistoon sijoitetulle pääomalle saadaan riittävä tuotto ja myös kapasiteetti mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Yrityskoon kasvun myötä on usein tilanne, että yrittäjän ei ole yksinkertaisesti mahdollista tehdä kaikkea itse. Ei riitä aika eikä kestä kantti jatkuvaa oman itsensä ylikuormittamista. Silloin on järkevää hakea ratkaisua yhteistyömahdollisuuksista ja ulkopuolisista palveluista. Kuvatuissa yhteistyöhankkeissa ollaan jo alkua pitemmällä ja on onnistuttu löytämään mukana olevien yrittäjien ja yritysten haasteisiin toimivia ratkaisuja. Tämä rohkaiskoon meitä kaikkia löytämään omiin tilanteisiimme sopivia kumppaneita ja ratkaisumalleja yritysten väliseen yhteistyöhön. 4 Vuosi 2011 oli ProAgria Pohjois-Savon 150. toimintavuosi ja samalla juhlavuosi. Neuvontajärjestön toiminnassa on alusta alkaen ollut korostetusti esillä maatilojen ja maataloudesta toimeentulonsa saavien ihmisten välinen yhteistoiminta. Tämänkin takia on ollut erityisen mieluisaa koota aineistoa ja tehdä tämä 2010-luvun maatilojen ja maaseutuyritysten yhteistoiminnasta Pohjois-Savossa kertova kirjanen. Fanny ja William Ruthin säätiö on toiminnassaan vuosien varrella edistänyt merkittävällä taloudellisella tuella maatilojen välisen yhteistyön edistämistä ja aikaansaamista. Myös tämän kirjasen aineiston kokoaminen ja julkaiseminen on ollut mahdollista säätiön taloudellisella tuella. Esitän parhaat kiitokset säätiön hallitukselle tästä tuesta. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki mukana olevat yhteistyöyritykset ja yrittäjät. Ilman heidän suostumustaan ja avoimesti antamiaan tietoja ei olisi ollut mahdollista tehdä tätä kirjasta. Samalla esitän lämpimät kiitokset myös aineiston koonnista ja kirjoittamisesta vastanneille ProAgria Pohjois-Savon toimihenkilöille Taina Voutilaiselle ja Heikki Paunoselle sekä taustatukena toimineelle tiimiesimies Hannu Mäkipäälle. Kuopiossa Matti Ollikainen ProAgria Pohjois-Savo, johtaja Yhteinen viljankuivaamo, rehusekoittamo ja pienimuotoista urakointipalvelua maatilayrityksille. Osakkaina 24 maatilaa Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä Pielaveden alueella on aina ollut perinteikästä Maaja kotitalousseurojen yhteistyötoimintaa. Viljanviljelyn lisääntyessä viljankuivauskapasiteetti oli käynyt liian pieneksi ja erityisesti varastotilaa oli liian vähän. Hyvin sujuneen yhteistyön perusteella tilat alkoivat pohtia yhteiskuivurihanketta ja 23 tilaa oli kiinnostunut siitä. Vuoden 2003 elokuussa perustettiin Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy. Osakeyhtiön osakaspohjaa ja yhtiösopimusta pohdittiin tarkoin, jotta siitä tuli kaikille tasapuolinen. Osakeyhtiön hallituksessa on viisi jäsentä. Yhtiön puheenjohtajana toimii Pentti Jääskeläinen, joka huolehtii yhtiön rahaliikenteestä ja hankinnoista. Työ aikaa kertyy noin 600 tuntia vuodessa. Syyskuussa 2003 alkoi yhteisen kuivaamon rakentaminen. Hanke pysyi aikataulussa ja kuivaamo oli käyttövalmis elokuussa Kuivaamon suunnitteluvaiheessa pohdittiin ensin investoinnin koko ja laskettiin kustannusarvio. Pohjois-Pielaveden Maa talouspalvelu Oy osti kahden hehtaarin tontin kuivaamoa varten. Rakennuspaikkaa valittaessa tärkeitä tekijöitä olivat kuivaamolle sopiva maasto, keskeinen sijainti ja riittävä sähköenergian saanti. Ois pitäny tehä vähän isompi Kuivaamoinvestoinnin suunnittelussa oli mukana ProAgria ja kilpailutuksen voitti Antti Teollisuus Oy. Investointi oli kohtuullisen iso, joten siitä tehtiin urakkatarjouspyynnöt. Investointia toteuttamaan valikoitui neljä pääurakoitsijaa: ns. normaalista rakentamisesta vastaava (pihat, pohjat, katot), teknisten laitteiden sekä siiloston toimittaja ja asentaja, metalliosien toimittaja ja sähköurakoitsija. Investointiavustusta haettiin 20 % ohjekustannuksesta, joka oli euroa. Osake yhtiömuoto aiheutti ongelmia avustuksen hakemisessa. Viljankuivaamon toteutunut kokonaiskustannus oli noin euroa ja koko hankkeen, rehutehdas mukaan lukien, noin miljoona euroa. Yhtiö palkkasi yhden työntekijän, joka hoitaa viljankuivauksen. Osakas tai asiakas käy kippaamassa kuorman kaatosuppiloon, jonka jälkeen työntekijä hoitaa ne sieltä eteenpäin, aina siiloihin asti. Viljan kosteus mitataan ennen kuivausta. Kuivauksen jälkeen työntekijä mittaa viljaerän hehtolitrapainon. Siilosta otetaan myös koostumus analyysinäyte. Osakastilat sijaitsivat aluksi pääosin kymmenen kilometrin säteellä kuivurista. Yhtiön laajentumisen myötä, johtuen pääosin osakekaupoista, kauimmaiset tilat sijaitse- 5

4 na 2010, mikä mahdollistaa tehtaan rehujen myymisen myös yhtiön ulkopuolisille asiakkaille. tasavertaisia. Yhteistyön periaatteena on, että osakkaan sijoittamalle pääomalle täytyy saada vastinetta. Kuva: Heikki Paunonen Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy tarjoaa viljankuivauksen sekä rehuseosten suunnittelun ja sekoittamisen lisäksi mm. teiden hiekoituksia, salaojien huuhteluja ja muita osakkaiden tarpeiden mukaan järjestettäviä töitä. Uusia palveluja on suunnitteilla asiakastarpeiden pohjalta. Yhtiön osakkeet on jaettu kahteen ryhmään: A-osakkeet ovat kuivaamo-osakkeita ja B-osakkeet rehu sekoittamo-osakkeita. Osakkuuksia ei voi olla pelkästään B-puolella, koska siilostoja ja muita kuivurin toimintoja tarvitaan rehun tekemiseen. Osakeyhtiö toimii periaatteessa kuin osuuskunta, esimerkiksi rahtikustannukset ovat kaikille samat eli erikokoiset osakkaat ovat Yhteistyö Pohjois-Pielaveden Maatalous palvelu Oy:n osakkaiden kesken toimii hyvin. Osakkaiden mielestä oli järkevämpää rakentaa yksi iso kuivaamo kuin että jokainen olisi rakentanut oman. Vinkkinä osakeyhtiön perustamiselle osakkaat kertovat, että tarveselvitys hankkeen alussa on todella tärkeä eli investointia ei pidä lähteä tekemään hetken mielijohteesta. Kaikilta kiinnostuneilta kannattaa kysyä mielipiteitä toiveista ja laatia kaikkia osakkaita tyydyttävä osakassopimus. Yhteistyössä henkilökemioiden pitää toimia ja johtamisen olla selkeää. Mahtuu koko kylän jyvät. vat nykyisin noin 17 kilometrin päässä. Kuivattavaa viljaalaa on yhteensä noin 600 hehtaaria. Usean osakkaan pellot sijaitsevat hajallaan, joten kuivurille on kätevää ohikulkumatkalla poiketa tuomaan kuormia. osakkaille noin kolme miljoonaa kiloa väkirehuja vuodessa. Rehutehdas ja kuivaamo työllistävät nykyään kaksi vakituista ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Osakastilojen ei tarvitse investoida viljasiiloihin, ruuveihin tai myllyihin, vaan valmis väkirehu tulee puhallettuna tilan siiloon. Työ aikaa säästyy runsaasti ja pölyhaitat ovat vähäiset. Työ on mielekästä eikä sisällä turhia työvaiheita. Kuva: Pentti Jääskeläinen Kuvassa vuonna 2007 valmistunut rehutehdas. Isossa kuivurissa on kaksi kuivuriyksikköä, jolloin kuormaa tuodessa ei tarvitse jonottaa. Pienemmät viljaerät (alle 200 hehtolitraa) kuivataan lähellä olevassa maa- ja kotitalousseuran kuivurissa. Varastotilaa isossa kuivurissa oli aluksi noin kaksi miljoonaa kiloa. Vuonna 2009 rakennettiin 300 tonnin lisäsiilo. Osa kuivurin siilokapasiteetista on osakkaiden ja osa yhtiön käytössä: yhtiön perustamisvaiheessa osakkaat saivat varata siiloja omien vilja-alojensa mukaan. Yhtiön käyttämästä viljasta % tulee osakkailta. Viljelijä/osakas toimittaa viljan kuivurille, jossa viljaerä punnitaan ja analysoidaan. Kuivaamon yhteydessä on rehutehdas, joka tuottaa Rehutehtaan suunnittelu alkoi vuonna 2006 ja linja valmistui vuonna Rehutehtaan toiminta on ympärivuotista ja siinä on mukana 16 tilaa. Rehutehtaalla on rehusuunnittelija, joka suunnittelee tilakohtaisia rehureseptejä tarpeen mukaan. Saatavilla on rehuviljan lisäksi yli kymmenen eri rehukomponenttia kuten rypsiä, melassileikettä, kivennäisiä ja energialisää. Rehuseos räätälöidään kunkin tilan tarpeiden mukaan ja pohjautuu tilan säilörehuanalyysiin. Rehutehtaalla on vuonna 2009 laadittu laatujärjestelmä, ja Evira valvoo tehtaan toimintaa. Lakiin perustuen tehtaalla on omavalvontasuunnitelma, jonka perusteella rehuista otetaan näytteet säännöllisesti. Positiivilistalle rehutehdas hakeutui vuon- 6 7

5 Emola Ay, Kaavi Emolehmätuotantoa ja koneyhteistyötä Osakkaat Mikael Hallikainen ja Juha Rissanen. Emola Ay on kaavilainen, kahden tilan avoin yhtiö, jonka osakkaina ovat Juha Rissanen ja Mikael Hallikainen. Molempien tiloilla oli luvun alussa 14 lypsylehmää. Juhan hallinnassa oli peltoa 25 hehtaaria ja Mikaelin hallinnassa 35 hehtaaria. Tahoillaan miehet pohtivat tulevaisuuden suunnitelmiaan. Molemmille oli itsestään selvää ja arvokasta jatkaa sukutilan viljelyä. Emolehmätuotanto kiinnosti ja miehet tapasivat toisiaan emolehmäkoulutuksissa. Juha ensimmäisenä ehdotti yhteistyötä, joka oli ollut myös Mikaelin mielessä. Yhteistyön tavoitteena oli volyymiä lisäämällä hyödyntää aiempaa isompia koneita ja helpottaa töitä sekä jakaa tuskaa, kuten miehet nyt toteavat. Emola Ay on perustettu vuonna 2003 ja sen tuotantosuunnat ovat emolehmätuotanto sekä pienessä määrin koneurakointi. Aluksi Mikael ja Juha alkoivat haalia yhtiölle eläimiä. Pääroduiksi hankintamatkoilta muodostuivat Simmental ja Limousin. Myös silloiset koneet siirrettiin 8 Kyllä kait sitä on vähä kotkaatuna ku on pienestä pittäin tehä pukertana. Emola Ay:n omistukseen. Mikael vuokrasi pihapiirinsä läheisyydestä tontin yhtiön tuotantorakennuksia varten. Nyt Emola Ay:llä on 80 emolehmää, uudistukseen tarvittavat kymmenkunta hiehoa, emolehmien vasikat ja siitokseen tarvittavat kolme sonnia. Asianmukaiset tuotantorakennukset on rakennettu pääasiassa vuosina Karja laiduntaa varhaisesta keväästä lokakuulle. Osa karjasta viedään Juhan tilan pelloille muutaman kilometrin päähän. Peltoa on käytettävissä 120 hehtaaria. Lisäksi laidunkäytössä on perinnebiotooppialueita noin 30 ha. Sekä pellot että Emolehmiä on tällä hetkellä noin 80 kappaletta. Emolan osakkaat Mikael Hallikainen ja Juha Rissanen. Kuva: Heikki Paunonen Kuva: Heikki Paunonen eläimet siirrettiin luomuun pian yhtiön perustamisen jälkeen. Molemmat osakkaat ovat vuokranneet omat peltonsa Emola Ay:lle ja yhtiön nimissä ovat myös kaikki muut vuokrasopimukset. Kaikki maa talouskoneet ovat Emolan omistuksessa. Mikael hoitaa yhtiön rahaliikenteen ja muut paperiasiat. Juha hoitaa eläinkirjanpidon. Yhdessä miehet hoitavat eläimet ja tekevät peltotyöt sekä omilla että urakointiasiakkaiden pelloilla. Säilörehuyhteistyössä on mukana myös kolmas yrittäjä, ja jokaisella on ketjussa oma vastuutehtävänsä. Säilörehun korjuuta kertyy vuosittain noin 350 hehtaarilta. Yhteisten koneiden käyttöaste on parempi ja taloudellisen riskin jako huomattava etu, miehet toteavat. Talvella Juha ja Mikael hoitavat eläimet vuoroviikoin: toisen voi kutsua apuun, jos jotain yllättävää ilmenee. Kevät talven poikima-aikana miehen valvovat emolehmien poikimisia vuoroöin. Talvisin toimenkuvaan kuuluu myös teiden aurausta. Viikonloppuisin ja helpompina työaikoina miehet ehtivät tekemään omia hommiaan, myös metsätöitä. Loma-aika on kesällä ensimmäisen rehunteon jälkeen. Haasteellisimpana yhtiön perustamisessa Mikael ja Juha pitävät koneiden omistuksen, peltojen vuokra sopimusten ja eri aikaan aloitettujen luomu sopimusten siirtämistä Emola Ay:lle. Alku oli yhtä paperisotaa. Yhteistyö on sujunut hyvin. Yhdessä Mikael ja Juha toteavat, että lähtisimme uuvestaankin. 9

6 Heinämestarit Tuottajat keskittyvät laadukkaaseen tuotteeseen ja yhteenliittymä hoitaa markkinoinnin tavoitteena tyytyväiset ostajat. Heinämestarit on Itä- ja Keski-Suomen alueel la toimiva hevosheinän ja -rehun tuotantoon erikoistunut tuottajaryhmä. Ajatus organisoituneesta heinäntuotannosta lähti liikkeelle hevostietokeskuksen hankkeesta, jossa kuopiolainen agronomi Timo Alatalo toimi hankesuunnittelijana. Markkinat kaipasivat tuolloin laadukasta heinää suurella volyymillä ja siksi piti koota porukka. Alkuvaiheen yhteistyötä edesauttoi ja rahoitti paikallinen TE-keskus. Heinämestarit on perustettu vuonna 2001, jolloin alettiin kouluttaa vapaaehtoisia, aktiivisia heinän tuottajia ja karjasta luopuneita maatilayrittäjiä laadukkaan hevosheinän tuottajiksi. Tällä hetkellä Heinämestareihin kuuluu 45 koulutettua heinänviljelijää. Valtaosa jäsenistä on monitoimiyrittäjiä, joilla heinänviljelyn lisäksi on esimerkiksi energian tuotantoa tai karjataloutta. Jäsenet tulevat Pohjanmaalta, Keski- Suomesta ja Pohjois-Savosta. Hevosheinäviljelyn yhteispinta-ala on noin 400 hehtaaria, joka sisältää sekä kuivaheinän että säilöheinän. Samalta pinta-alalta korjataan aluksi kuivaheinä ja toinen sato tehdään säilöheinäksi. Tilakohtainen viljelyala vaihtelee 4 60 ha välillä. Hevosia Pohjois-Savon alueella on tällä hetkellä noin Hyvää laatuheinää hevosille. Heinämestarien jäsenmaksu on alv. Heinämestarit markkinoivat pääasiassa peltoviljelytuotteita ja markkinointia hoitaa tiivis 25 tuottajan ryhmä. Markkinointiryhmään pääsemiseksi viljelijän täytyy laatia toiminta käsikirja laatuajattelun ymmärtämiseksi; aiemmin heinän laatuvaihtelut olivat suuria. Koulutus kestää seitsemän päivää. Koulutuksessa käydään läpi heinän viljelytekniikka ja laatuvaatimukset, viljelykoneiden toiminta ja käyttö, heinän prosessointi ja kuivatus sekä tuotteiden markkinointi. Koulutuksista ei ilmoiteta, vaan motivoituneet tuottajat ilmoittautuvat, kun kiinnostuvat laadukkaan heinän tuotannosta. Riittävän ryhmän muodostuttua koulutus toteutetaan. Spv- tilanteissa tuotemerkki säilyy tilalla. Jäsentiloilla toteutuneissa sukupolvenvaihdoksissa tuotanto on pääsääntöisesti jatkunut tiloilla. Kun toiminta-käsikirja on olemassa, ei koulutusta tarvitse käydä uudestaan. Heinämestarien omat siemenseokset ovat käytössä. Myyntisopimukset ja -asiakirjat tehdään pääsääntöisesti kirjallisina. Jäseniltä tulee myyntiin monella tavalla prosessoitua heinää ja tuotanto edellyttää kuivuria. Jokainen jäsen tuottaa heinää omiin tuotanto-olosuhteisiinsa sopivassa muodossa: pienpaaleja, suurpaaleja tai kanttipaaleja. Tuoteanalyysien perusteella keskitasoa korkeampi hinnoittelu on mahdollista. Aktiivista tiedotusta ja markkinointia hoitaa viiden hengen vaihtuvajäseninen markkinointiryhmä, joka mm. osallistuu maatalousnäyttelyihin ja messuille (Farmari, Koneagria, Nurmipäivät), laatii lehtimainontaa ja pitää yllä Heinämestarien kotisivuja internetissä. Lisäksi tuottajien ajan tasalla pitämiseksi järjestetään Heinämestareiden yhteisiä koulutuspäiviä ja retkiä ja päivitetään koti sivuja. Joissain raveissa on käytössä Heinämestareiden oma loimi. Heinämestarit tekee jatkuvaa tuotekehittelyä, esimerkkeinä jo liikkeelle lähtenyt lähiviljayhteistyö, koneiden tuotekehittely tai tuotepaketit. Tuotepaketeilla tarkoitetaan ns. varastokuljetuksia, jotka sisältyvät kauppaan ja joilla heinä kuljetetaan perille lopulliseen varastoon. Lantakuljetusten yhdistäminen heinäkuljetuksiin on kehitteillä, mutta ratkaisua hygieniaongelmaan ei ole vielä olemassa. Vähitellen osakkaiden välille on kehittynyt kone yhteistyötä, kun jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja alkoivat urakoida toistensa pelloilla. Yhteistyö on myös kehittynyt tiimimäiseksi: jos oma heinä loppuu, voi myydä toisen Heinämestari-tuottajan heinää. Organisaatio on kevyt ja tuottajat ovat motivoituneita. Etuina ja yhteistyön onnistumisina Timo Alatalo listaa saavutetun tuotemerkin ja sitä kautta tuotteen laadun kohonneen arvostuksen, joka vaikuttaa myös myytävän heinän tuottajahintaan. Asiakkaat ovat laatutietoisia ja hevosenomistajat käyvätkin usein tarkastamassa heinän laadun. Erilaisilla hevosilla on erilaiset ravinnetarpeet ja heinän koostumuksen tulee olla hevoselle sopivaa (sokerin määrä, D- arvo n. 60, kasvilaji-koostumus). Säilöheinän pöyhintää Laukaassa. Kuva: Juhani Anttonen 10 11

7 Kuva: Timo Alatalo Maitoaho Ay, Kiuruvesi Maidontuotantoa yhteispihatossa Osakkaat Jarno Kämäräinen, Hannu Kemppainen ja Matti Kämäräinen. Koulutustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Suurimpina haasteina Timo Alatalo pitää heinäntuottajien sitoutumista laatuajatteluun sekä ostajien ja markkinat (hinnat) menevät sekaisin, jolloin tuotenoitteluun. Hyvinä kesinä kaikkien heinän teko onnistuu tietoisuuden lisäämistä. Byrokratia, kuten ilmoittautuminen Eviraan alkutuottajiksi, tuotti aikanaan omat hankamerkki on etu tasaiseen hinnoitteluun. luutensa ja Timo Alatalo kokosikin alussa ilmoitukset Hevostietokeskus, Helsingin yliopisto ja MTT ovat tärkeitä Heinämestareiden yhteistyökumppaneita. Helsingin keskitetysti. Nykyisin jokainen uusi tuottaja hoitaa ilmoituksen itse. Hevosenomistajat elävät suhdanteiden yliopiston tutkijat ovat tehneet tutkimuksia Heinämestareiden tuotenäytteistä. Myös kaksi pro gradu -tutkiel- mukaan ja tallimaksut sekä rehujen hinta vaihtelevat. Myös heinän hinta vaihtelee sadon mukaan vuosittain. maa on tehty heinämestareiden avustuksella ja opiskelijat on palkittu stipendein. MTT Maaningalla järjestetään Markki nointia ja esilläoloa voisi Timo Alatalon mielestä tehostaa entisestään, jos olisi varaa. Pellonpiennarpäiviä. Heinämestarit pyrkivät säilyttämään tuottajahinnan tason, eivätkä lähde mukaan muualta tulevien erien hin- 12 Aiemmin kullakin osakkaalla oli 25 lehmän parsinavetta ja peltoa käytettävissään hehtaaria. Navetat olivat 1980-luvun alussa rakennettuja tai peruskorjattuja parsinavetoita. Maito aho Ay:n näkökulmasta miehet pitävät aiempaa toimintatapaa nyt sitovana, näköalattomana ja työ läänä. Maitoaho Ay toimii navetassa, joka on lämmin, 2 x 12 paikkaisella takalypsyasemalla varustettu pihatto. Lehmiä on tällä > 3 Maitoaho Ay on kolmen maatilan yhteisyritys, joka yhtiö kokous. Yhtiösopimuksessa on sovittu maitokiintiön hallinnasta, vuokrapeltojen käytöstä, perustettiin vuonna Avoimen yhtiön jäseninä ovat Jarno Kämäräinen, Matti yksittäisen osakkaan valtuuksista, tuloksen jaosta, toimenpiteistä yhtiön Kämäräinen ja Hannu Kemppainen. hajotessa ja riitatilanteiden selvittämisestä sekä asioista, joista vaaditaan yksimielisyys. Yhtiökokouksessa pari kertaa vuodessa käydään läpi kaikki asiat, myös ongelmat. Maitoaho Ay:n tulos jaetaan tasan osakkaiden kesken. Kuva: Maitoaho hetkellä 160 ja nuorta karjaa 130 kpl, joista 70 sopimuskasvattajalla. Vuokrapeltoa yhtiön käytössä on 260 hehtaaria ja työvoimana viisi vakituista työntekijää: kolme osakasta sekä palkkatyövoimana Hannun poika, Mikko, ja Matin puoliso, Seija. Tavoitteina yhtiötä perustettaessa olivat työsidonnaisuuden vähentäminen, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä työn mielekkyyden lisääminen. Vastuut ja työt hoituvat hyvin. Toiminnan perustana on yhtiösopimus ja ylin päättävä elin on 13 Maitoahon osakkaat: Jarno Kämäräinen, Matti Kämäräinen ja Hannu Kemppainen.

8 Kaikki osakkaat osallistuvat navetan päivittäisiin rutiineihin. Käytössä on työvuorolista. Vuorokiertona on seitsemän työpäivää kaksi vapaapäivää (viikonlopun osuessa kolme). Seija työskentelee vain arkipäivisin. Työ korvataan osakkaille yksityisottojen muodossa. Matti täyttää tukihakemukset ja suunnittelee kasvinviljelyn sekä karjan ruokintareseptit. Hannun vastuulla ovat eläinten sorkanhoito ja siemennykset sekä koneiden ja korjaamiseen ja rakennuksiin liittyvät asiat. Mikko jatkaa Hannun leiviskää. Tilalla käy ulkopuolinen sorkanhoitaja, mutta ensiaputapaukset hoidetaan itse. Jarno hoitaa Maitoahon kirjanpidon ja laskujen maksun sekä huolehtii rahojen riittävyydestä. Hän laatii taseen ja tulos laskelman kerran kuukaudessa yhtiökumppaneidensa nähtäväksi. Seija pitää eläinrekisterin ajan tasalla ja vastaa karjan terveydenhoidosta yhdessä eläinlääkärin kanssa. Eläinkalenteri, hoitovihko ja lypsylistat ovat aktiivisesti tiedonsiirron apuna. Kiimakierrolla käytetään muistiinpanovihkoa ja kaikki tiedot siirretään heti tietokoneen muistiin. Myös osakkaat ovat vuokranneet peltonsa Maitoaholle, koska kotieläinstatuksella olevan tilan tuet ovat kasvinviljelytilaa paremmat. Byrokratian hoitaminen on myös helpompaa, kun sekä pellot että eläimet ovat yhtiön omistuksessa. Osakkaiden omistuksessa peltoa on 6 8 ha/osakas. Näin pysytään viljelijän kirjoissa ja pystytään tekemään konepoistot, sanovat osakkaat. Viljelyssä on säilörehua 115 hehtaaria ja ohra kauraa seoksena 100 hehtaaria. Loput viljelyalasta on laidunta, kesantoja ja luonnonhoito peltoja. Peltoviljely on pitkälti ulkoistettu. Osakkaat itse tekevät kevättyöt. Lietteen ajo, säilörehun korjuu ja kasvinsuojelu on kokonaan ulkoistettu, kyntö osin. Kukin osakas tila saa siten urakointituloa ja osakkaat urakoivat myös toisilleen. Koneista on tarkoitus luopua vähitellen: Maitoahon omistamat koneet ovat Avant- pienkuormain, pyöräkuormain vm. 1990, Natikka vm ja apevaunu vm Yhteisnavetassa jokainen pystyy hyödyntämään ja syventämään omaa osaamistaan. Käytännössä Maitoahossa on käytettävissä kolmen tilan osaaminen, maitokiintiöt ja pellot, jolloin > 3. Tilakokoluokka vahvistaa kilpailukykyä ja mahdollistaa isot hankintaerät. Vastuiden jakautuminen on myös riskien minimoimista, jonka rahoittaja katsoo vahvuudeksi: jos jollekin osakkaista tapahtuu jotain, yhtiön toiminta jatkuu. Yksin ei tarvitse tehdä vaikeaa päätöstä ja virheelliset päätökset vähenevät. Lisäksi joku osakkaista on aina paikalla ja lomavuorossa oleva voi luottavaisin mielin lomailla, kun puhelimenkin voi sulkea. Yhteistyössä lisäksi isännän askel on pidempi kuin työntekijän eli osakkaana tekee työtä itselleen, mutta on samalla vastuussa toisille osakkaille. Yhteisnavettaa ei ajattele omana navettana: on Maitoahon omistuksessa ja 3,5 ha vuokralla. Peltoviljely-yhteistyön tiivistämisen miehet kokevat myös myö käyvään tiällä töissä, toteavat miehet, yksin puurtaessa sanoi huomenta radiotoimittajalle, on ihan haasteeksi. erilaista tehä porukalla. Yhteis työ myös motivoi jatkajia mukaan. Osviittana yhteisnavettaa suunnitteleville Jarno, Matti ja Hannu kehottavat nimeämään selkeän tavoitteen, johon kaikki osakkaat sitoutuvat. Päivittäiset toimintamal- Suurimpana haasteena Maitoaho Ay:n osakkaat pitävät taloudellisen riskin kasvamista. Pahimmassa tapauksessa avoimen yhtiön vastuut kaatuvat yhden osakkaan sekä kehittää yhteistyökykyä ja mielenmalttia. Yhteislit kannattaa pohtia ja kirjata ylös toimintajärjestelmään harteille. Siksi yhtiömuoto vaatii ehdotonta luottamusta työ on myös jatkuvaa kehittämistä, ainakin ajatuksen kumppanien kesken. Koska navetta sijaitsee erillään tasolla. Seuraavaksi Maitoahon navettaan on tulossa osakkaiden tiloista, autoilu ja rehun sekä lannan siirtokuljetukset ovat lisääntyneet. Kemppaisten sukupolven- parsipedit. vaihdos odottaa: avoimesta yhtiöstä tulevat tulot ovat Jos Maitoahon navetassa voitaisiin tehdä jotain toisin, pääomatuloa jatkajalle eli jatkaja ei pysty osoittamaan navettaan tulisi luonnollinen ilmanvaihto koneellisen sijasta, lypsyasema tehtäisiin erilliseen tilaan ilmanvaih- riittävää maataloustuloa eikä saa rahoitusta osuutensa lunastamiseen. Maitoahon Kemppaisilta ostama tontti oli liian pieni: 1,5 hehtaarin tontille ei saanut rakentaa ma- ja vasikkatiloja. don parantamiseksi ja rakennettaisiin enemmän poiki- navettaa. Tonttia kasvatettiin viiteen hehtaariin: 1,5 ha Maitoaho Ay:n hiehoja on kasvamassa Hannun navetassa ja sopimuskasvatuksessa Pyhännällä. Aluksi jokainen osakas kasvatti hiehoja omassa navetassaan kotieläintilan statuksen säilyttämiseksi. Hiehot piti kuitenkin hoitaa myös vapaapäivinä. Virpi Rahikkala (ent. Piippo) kiersi tuolloin seminologina ja hiehokasvatus lähti puheeksi hänen kanssaan. Sopimus hiehokasvatuksesta tehtiin vuonna Koska Virpin navettatilat ja peltoala eivät mahdollista kaikkien tarvittavien hiehojen kasvatusta, osa hiehoista kasvatetaan Hannun navetassa, ja Maitoahon työvuorossa olevat työntekijät hoitavat ne muun navettatyön ohessa. Maitoahon osakkaat kokevat yhteisnavetan hyväksi ratkaisuksi. Kuva: Heikki Paunonen 14 15

9 Neliapila Ay, yhteisnavetta, Vieremä Luomumaidontuotantoa yhteisnavetassa. Osakkaat: Tuula ja Tuomo Kauppinen, Tuula ja Juha Kauppinen. Haastateltavina Tuula, Tuomo ja Tuula Kauppinen. Juha ja Tuomo Kauppinen aloittivat viljelijöinä omilla tiloillaan 1980 luvun puolivälissä. Pellot siirrettiin luomu viljelyyn vuonna 1996 ja maidontuotanto luomuun vuon na 2002; liha ei mene luomulihaksi. Neli apila Ay perustettiin vuonna 1998, kun molemmilla tiloilla tuli ajankohtaiseksi navetan rakentaminen. Taustalla ja kannustamassa olivat paikallinen maaseutusihteeri Erkki Koukkari, silloinen piiriagrologi Tarja Pirkkalainen ja talousagronomi Matti Ollikainen. Neliapila Ay on vuokrannut osakkaiden pellot ja osakkaat omistavat omat metsänsä. Neliapila omistaa koneet ja eläimet. Viljelyssä on peltoa yhteensä 226 hehtaaria, josta omaa on 75 ha. Säilörehu nurmea viljellään 160 hehtaarilla ja viljaa 20 hehtaarilla, lisäksi on luonnonlaitumia. Kauim maiset pellot sijaitsevat 25 kilometrin etäisyydellä navetasta, 45 ha pelloista on navetan läheisyydessä. Neliapila Ay:llä on Ay- ja Holstein-lypsylehmää ja nuorta karjaa suunnilleen sama määrä. Hiehoilla on vapaa pääsy ulos jaloittelemaan ympäri vuoden, lehmät laiduntavat kesäisin. Osakastilojen yhteenlaskettu eläinmäärä on tuplautunut Neliapilan aikana. 16 Eettisyyttä, joustavuutta ja kustannussäästöjä. Työvoimana ovat yrittäjäparit ja lisäksi niin koti- kuin ulkomaisiakin harjoittelijoita sekä lomittajia. Neliapila Ay:ssä on neljä lomaoikeutettua. Työnjako toimii karkeasti niin, että navetta on naisten aluetta ja peltotyöt miesten. Juha tekee yhtiön peltopuolen kirjanpidon, Tuula talouskirjanpidon ja Tuomo tukihakemukset. Navetasta ja karjasta sekä niihin liittyvästä byrokratiasta huolehtivat Tuulat. Navetalla on töissä 2 3 henkilöä kerrallaan. Lehmät lypsetään 2 x 6 midi-line kalanruoto-lypsyasemalla, jossa on siis 6 lypsy-yksikköä. Yksi ihminen hoitaa lypsyn. Tuomo on toimilupasiementäjä. Navettapäiväkirja toimii tiedonsiirtäjänä ja muistilistana: itekkii suapi kahtoo mitä on tapahtuna ihan ehoton. Työvuoroja suunniteltaessa osakkaiden omat menot ja harrastukset merkitään ensin allakkaan, sitten lomittajien ajankohdat. Loppu on omaa työaikaa, joka jaetaan kahtia pariskuntien kesken periaatteella kolme päivää töitä kolme vapaata. Yhteistyö sujuu hyvin. Alussa ajateltiin, jotta kokeillaan ja peräännytään sitten, jos ei onnistu. Yhteistyön perustana ovat alusta lähtien olleet kannattavuus ja eettisyys sekä peltoalan riittävyys rehun-tuotantoon luomuvilje- lyssä. Etuina osakkaat pitävät joustavuutta ja kustannussäästöjä. Tilan väkeä on aina paikalla. Jokainen pystyy järjestämään lomaa ja harrastamaan: joka aamu ei tarvitse lähteä navettaan. Kokemuksina avoimen yhtiömallin yhteisnavetasta Kauppiset toteavat, että byrokratiasta ei aiheudu suurta ylimääräistä työtä. Aluksi epäilijöitä riitti, mutta nykyisin yhteydenotot ovatkin neuvon kysymistä ja kommentteja; toivotaan, että löytyisi joku kumppani, jonka kanssa yhteisnavetan voisi perustaa. Kauppiset kehottavat puhumaan mahdollisimman paljon eri asioista. Yhteistyökumppanin pitää olla samanhenkinen ja omista periaatteista pitää olla valmis joustamaan. Sopimusta ei kannata laatia liian tiukaksi. Iskola Oy Neliapila koristaa myös tuotantorakennuksen päätyä. Kuva: Heikki Paunonen Neliapila Ay:stä liikkeelle lähtenyt yhteistyö laajeni vuonna 2008, kun Iskolan vankilan pellot tulivat myyntiin. Iskola Oy:n perustamissopimus kirjoitettiin samana vuonna, ja Neliapila Ay tuli osakeyhtiön osakkaaksi yhtenä kolmesta. Iskola Oy aloitti kesällä 2011 maidontuotannon uudessa pihattonavetassa, jossa on noin 450 lehmäpaikkaa. Nyt Neliapila Ay:n luomusopimusta on jäljellä kaksi vuotta ja sitten katsotaan, lähteekö Neliapila käytännössä mukaan Iskolaan. Vankilan pelloilla oli luomusopimus ja Neliapilan osuus pelloista siirtyi luomussa Iskolan käyttöön. Iskolalle annetaan yhden henkilön työpanos vuodessa, käytännössä se tarkoittaa säilörehun korjuuta sekä koneiden korjausta ja huoltoa, mutta osittain myös navettatöitä, esim. mittalypsyllä. Iskolan rahaliikenne ja osa kirjanpidosta ovat Neliapilalla, mutta tilitoimisto hoitaa varsinaisen kirjanpidon. Neliapilan säilörehuketju on siirtynyt Iskolan omistukseen ja myös muut koneet siirtyvät aikanaan. Kauppisten mielestä Iskola Oy on iso hyppäys, isompi kuin Neliapila: Neliapilassa vain yhdistyttiin, Iskolassa myös karjamäärää kasvatetaan. Kun on enemmän osakkaita, on myös enemmän haasteita. Isossa, kasvavassa yksikössä myös vapaa-aikaa on vähemmän. 17

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Pro Navetta-hanke

Pro Navetta-hanke Pro Navetta-hanke 1.9.2016-31.5.2018 Eläinten hyvinvointi mukana investoinneissa ja maidontuotannon kehittämisessä Syksyn muistettavat tukiasiat ja eläinten hyvinvointikorvaus Esityksen sisältö: Hankeen

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Osakeyhtiömuotoinen maatalous

Osakeyhtiömuotoinen maatalous Osakeyhtiömuotoinen maatalous KoneAgria 2016 Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo ry Hannu Laitinen, ProAgria Keski-Suomi ry Maatilojen yritysmuodot 2016 kpl Yksityinen henkilöt 44.800 Yhtymät 4.400

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

maatalouden kehittämiseen!

maatalouden kehittämiseen! Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Lanta ja hyvät käytänteet

Lanta ja hyvät käytänteet Hydro-Pohjanmaa-hankkeen loppuseminaari Oulussa 18.11.2014 Lanta ja hyvät käytänteet Sarita Ventelä Esityksen sisältö Kasvinviljelytilojen lannan vastaanottohalukkuus Lannan käsittely & hyvät käytänteet

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö

Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö Ylä-Savon yhteinen kulttuurin kehittämistyö Ylä-Savo kartalla Kumppanit Iisalmi, kulttuuritoimenjohtaja Sanna Marin- Kainulainen Keitele, kirjastonjohtaja Sirpa Tyni Kiuruvesi, kulttuurisihteeri Heidi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Onko maatilalla varaa investoida vuonna 2016

Onko maatilalla varaa investoida vuonna 2016 Onko maatilalla varaa investoida vuonna 2016 Jarmo Keskinen Kehityspäällikkö/ Strateginen johtaminen ja talouspalvelut ProAgria Etelä-Suomi ry. Hämeen investointituki-info 19.2.2016 Hämeenlinna Viljatilan

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit Kyseiset omistajuus-/sopimusmallit ovat pelkästään esimerkkejä. Jokaisen kaupan/sopimuksen yhteydessä on aina syytä harkita, tarvitaanko asiantuntijaa laatimaan yksilölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

YHTEISMETSÄOSUUS / KUOLINPESÄOSUUDET / RANTATONTIT / SALAOJAT vuokrama Osuus 0,00 % á e = 0 => 0 e

YHTEISMETSÄOSUUS / KUOLINPESÄOSUUDET / RANTATONTIT / SALAOJAT vuokrama Osuus 0,00 % á e = 0 => 0 e PROAGRIA KESKI-POHJANMAA SPV-KAUPPA 01.01.2017 Heikki Ojala, talousagronomi Kiinteä 100 % Ristirannankatu 1 Irtain 100 % 67100 KOKKOLA Puh. 020 747 3261 suora 10.01.2017 OMAISUUSOSIEN VEROTUKSELLISET KÄYVÄT

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot