Fanny ja William Ruthin Säätiö. Pohjois-Savo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fanny ja William Ruthin Säätiö. Pohjois-Savo"

Transkriptio

1 Tehhää porukalla Pohjois-Savo Fanny ja William Ruthin Säätiö 1

2 Tehhää porukalla Sisällysluettelo Esipuhe...4 Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy...5 Emola Ay, Kaavi Emolehmätuotantoa ja koneyhteistyötä...8 Heinämestarit...10 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Maidontuotantoa yhteispihatossa...13 Neliapila Ay, yhteisnavetta, Vieremä...16 Koneyhteistyötä tilojen kesken ja Korpijärven Koneasema Oy, Varpaisjärvi...18 Eero Ryhänen, Sonkajärvi Urakointia maatalouden liitännäisenä Ari Nousiainen, Pielavesi Urakointia maatilan sivuelinkeinona JR Lämpö Oy Yhteinen hakelämpöyritys Heikki ja Minna Huovinen, Leppävirta Mattilan koneaseman aliurakoitsija Alakylän halliyhtymä, Leppävirta...31 Myllyniemen tila, Pentti ja Pirkko Vartiainen, Kiuruvesi ProAgria Pohjois-Savo Fanny ja William Ruthin Säätiö Taitto- ja painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, 2012 Kannen kuva: Jussi Tuovinen Viljelysopimus Linkit... 35

3 Esipuhe Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy Tämä Tehhää porukalla Maatilojen yhteistyötä Pohjois-Savossa kirjasen tarkoituksena on kertoa käytännön esimerkeillä mahdollisuuksista ja tilanteista, joissa on päädytty tekemään asioita yhdessä. Lähes kaikkiin esillä oleviin yhteistyömalleihin liittyy halu ja tavoite tehdä asioita järkiperäisesti ja taloudellisesti, useimmiten myös omaa aikaa ja vaivaa säästäen. Käytännössä liikkeellelähtö ja onnistuminen ovat edellyttäneet aloitteellisuutta ja samanhenkisesti asioihin suhtautu vien löytymistä. Usein se on ollut sattumanvaraista, mutta myös aktiivisella suunsa avaamisella ja kumppaneiden etsimisellä on menty eteenpäin. Maatilayrittämiselle on tänä päivänä tyypillistä voimakas yrityskoon kasvu ja lisääntyvä teknologian hyväksikäyttö tilanteessa, jossa useimmiten kustannukset nousevat tuottoja nopeammin. Myös tukijärjestelmiin liittyy jatkuvaa epävarmuutta. Tuotantokustannusten hallitsemiseksi on pakko löytää keinoja, joilla tuotantokoneistoon sijoitetulle pääomalle saadaan riittävä tuotto ja myös kapasiteetti mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Yrityskoon kasvun myötä on usein tilanne, että yrittäjän ei ole yksinkertaisesti mahdollista tehdä kaikkea itse. Ei riitä aika eikä kestä kantti jatkuvaa oman itsensä ylikuormittamista. Silloin on järkevää hakea ratkaisua yhteistyömahdollisuuksista ja ulkopuolisista palveluista. Kuvatuissa yhteistyöhankkeissa ollaan jo alkua pitemmällä ja on onnistuttu löytämään mukana olevien yrittäjien ja yritysten haasteisiin toimivia ratkaisuja. Tämä rohkaiskoon meitä kaikkia löytämään omiin tilanteisiimme sopivia kumppaneita ja ratkaisumalleja yritysten väliseen yhteistyöhön. 4 Vuosi 2011 oli ProAgria Pohjois-Savon 150. toimintavuosi ja samalla juhlavuosi. Neuvontajärjestön toiminnassa on alusta alkaen ollut korostetusti esillä maatilojen ja maataloudesta toimeentulonsa saavien ihmisten välinen yhteistoiminta. Tämänkin takia on ollut erityisen mieluisaa koota aineistoa ja tehdä tämä 2010-luvun maatilojen ja maaseutuyritysten yhteistoiminnasta Pohjois-Savossa kertova kirjanen. Fanny ja William Ruthin säätiö on toiminnassaan vuosien varrella edistänyt merkittävällä taloudellisella tuella maatilojen välisen yhteistyön edistämistä ja aikaansaamista. Myös tämän kirjasen aineiston kokoaminen ja julkaiseminen on ollut mahdollista säätiön taloudellisella tuella. Esitän parhaat kiitokset säätiön hallitukselle tästä tuesta. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki mukana olevat yhteistyöyritykset ja yrittäjät. Ilman heidän suostumustaan ja avoimesti antamiaan tietoja ei olisi ollut mahdollista tehdä tätä kirjasta. Samalla esitän lämpimät kiitokset myös aineiston koonnista ja kirjoittamisesta vastanneille ProAgria Pohjois-Savon toimihenkilöille Taina Voutilaiselle ja Heikki Paunoselle sekä taustatukena toimineelle tiimiesimies Hannu Mäkipäälle. Kuopiossa Matti Ollikainen ProAgria Pohjois-Savo, johtaja Yhteinen viljankuivaamo, rehusekoittamo ja pienimuotoista urakointipalvelua maatilayrityksille. Osakkaina 24 maatilaa Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä Pielaveden alueella on aina ollut perinteikästä Maaja kotitalousseurojen yhteistyötoimintaa. Viljanviljelyn lisääntyessä viljankuivauskapasiteetti oli käynyt liian pieneksi ja erityisesti varastotilaa oli liian vähän. Hyvin sujuneen yhteistyön perusteella tilat alkoivat pohtia yhteiskuivurihanketta ja 23 tilaa oli kiinnostunut siitä. Vuoden 2003 elokuussa perustettiin Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy. Osakeyhtiön osakaspohjaa ja yhtiösopimusta pohdittiin tarkoin, jotta siitä tuli kaikille tasapuolinen. Osakeyhtiön hallituksessa on viisi jäsentä. Yhtiön puheenjohtajana toimii Pentti Jääskeläinen, joka huolehtii yhtiön rahaliikenteestä ja hankinnoista. Työ aikaa kertyy noin 600 tuntia vuodessa. Syyskuussa 2003 alkoi yhteisen kuivaamon rakentaminen. Hanke pysyi aikataulussa ja kuivaamo oli käyttövalmis elokuussa Kuivaamon suunnitteluvaiheessa pohdittiin ensin investoinnin koko ja laskettiin kustannusarvio. Pohjois-Pielaveden Maa talouspalvelu Oy osti kahden hehtaarin tontin kuivaamoa varten. Rakennuspaikkaa valittaessa tärkeitä tekijöitä olivat kuivaamolle sopiva maasto, keskeinen sijainti ja riittävä sähköenergian saanti. Ois pitäny tehä vähän isompi Kuivaamoinvestoinnin suunnittelussa oli mukana ProAgria ja kilpailutuksen voitti Antti Teollisuus Oy. Investointi oli kohtuullisen iso, joten siitä tehtiin urakkatarjouspyynnöt. Investointia toteuttamaan valikoitui neljä pääurakoitsijaa: ns. normaalista rakentamisesta vastaava (pihat, pohjat, katot), teknisten laitteiden sekä siiloston toimittaja ja asentaja, metalliosien toimittaja ja sähköurakoitsija. Investointiavustusta haettiin 20 % ohjekustannuksesta, joka oli euroa. Osake yhtiömuoto aiheutti ongelmia avustuksen hakemisessa. Viljankuivaamon toteutunut kokonaiskustannus oli noin euroa ja koko hankkeen, rehutehdas mukaan lukien, noin miljoona euroa. Yhtiö palkkasi yhden työntekijän, joka hoitaa viljankuivauksen. Osakas tai asiakas käy kippaamassa kuorman kaatosuppiloon, jonka jälkeen työntekijä hoitaa ne sieltä eteenpäin, aina siiloihin asti. Viljan kosteus mitataan ennen kuivausta. Kuivauksen jälkeen työntekijä mittaa viljaerän hehtolitrapainon. Siilosta otetaan myös koostumus analyysinäyte. Osakastilat sijaitsivat aluksi pääosin kymmenen kilometrin säteellä kuivurista. Yhtiön laajentumisen myötä, johtuen pääosin osakekaupoista, kauimmaiset tilat sijaitse- 5

4 na 2010, mikä mahdollistaa tehtaan rehujen myymisen myös yhtiön ulkopuolisille asiakkaille. tasavertaisia. Yhteistyön periaatteena on, että osakkaan sijoittamalle pääomalle täytyy saada vastinetta. Kuva: Heikki Paunonen Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy tarjoaa viljankuivauksen sekä rehuseosten suunnittelun ja sekoittamisen lisäksi mm. teiden hiekoituksia, salaojien huuhteluja ja muita osakkaiden tarpeiden mukaan järjestettäviä töitä. Uusia palveluja on suunnitteilla asiakastarpeiden pohjalta. Yhtiön osakkeet on jaettu kahteen ryhmään: A-osakkeet ovat kuivaamo-osakkeita ja B-osakkeet rehu sekoittamo-osakkeita. Osakkuuksia ei voi olla pelkästään B-puolella, koska siilostoja ja muita kuivurin toimintoja tarvitaan rehun tekemiseen. Osakeyhtiö toimii periaatteessa kuin osuuskunta, esimerkiksi rahtikustannukset ovat kaikille samat eli erikokoiset osakkaat ovat Yhteistyö Pohjois-Pielaveden Maatalous palvelu Oy:n osakkaiden kesken toimii hyvin. Osakkaiden mielestä oli järkevämpää rakentaa yksi iso kuivaamo kuin että jokainen olisi rakentanut oman. Vinkkinä osakeyhtiön perustamiselle osakkaat kertovat, että tarveselvitys hankkeen alussa on todella tärkeä eli investointia ei pidä lähteä tekemään hetken mielijohteesta. Kaikilta kiinnostuneilta kannattaa kysyä mielipiteitä toiveista ja laatia kaikkia osakkaita tyydyttävä osakassopimus. Yhteistyössä henkilökemioiden pitää toimia ja johtamisen olla selkeää. Mahtuu koko kylän jyvät. vat nykyisin noin 17 kilometrin päässä. Kuivattavaa viljaalaa on yhteensä noin 600 hehtaaria. Usean osakkaan pellot sijaitsevat hajallaan, joten kuivurille on kätevää ohikulkumatkalla poiketa tuomaan kuormia. osakkaille noin kolme miljoonaa kiloa väkirehuja vuodessa. Rehutehdas ja kuivaamo työllistävät nykyään kaksi vakituista ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Osakastilojen ei tarvitse investoida viljasiiloihin, ruuveihin tai myllyihin, vaan valmis väkirehu tulee puhallettuna tilan siiloon. Työ aikaa säästyy runsaasti ja pölyhaitat ovat vähäiset. Työ on mielekästä eikä sisällä turhia työvaiheita. Kuva: Pentti Jääskeläinen Kuvassa vuonna 2007 valmistunut rehutehdas. Isossa kuivurissa on kaksi kuivuriyksikköä, jolloin kuormaa tuodessa ei tarvitse jonottaa. Pienemmät viljaerät (alle 200 hehtolitraa) kuivataan lähellä olevassa maa- ja kotitalousseuran kuivurissa. Varastotilaa isossa kuivurissa oli aluksi noin kaksi miljoonaa kiloa. Vuonna 2009 rakennettiin 300 tonnin lisäsiilo. Osa kuivurin siilokapasiteetista on osakkaiden ja osa yhtiön käytössä: yhtiön perustamisvaiheessa osakkaat saivat varata siiloja omien vilja-alojensa mukaan. Yhtiön käyttämästä viljasta % tulee osakkailta. Viljelijä/osakas toimittaa viljan kuivurille, jossa viljaerä punnitaan ja analysoidaan. Kuivaamon yhteydessä on rehutehdas, joka tuottaa Rehutehtaan suunnittelu alkoi vuonna 2006 ja linja valmistui vuonna Rehutehtaan toiminta on ympärivuotista ja siinä on mukana 16 tilaa. Rehutehtaalla on rehusuunnittelija, joka suunnittelee tilakohtaisia rehureseptejä tarpeen mukaan. Saatavilla on rehuviljan lisäksi yli kymmenen eri rehukomponenttia kuten rypsiä, melassileikettä, kivennäisiä ja energialisää. Rehuseos räätälöidään kunkin tilan tarpeiden mukaan ja pohjautuu tilan säilörehuanalyysiin. Rehutehtaalla on vuonna 2009 laadittu laatujärjestelmä, ja Evira valvoo tehtaan toimintaa. Lakiin perustuen tehtaalla on omavalvontasuunnitelma, jonka perusteella rehuista otetaan näytteet säännöllisesti. Positiivilistalle rehutehdas hakeutui vuon- 6 7

5 Emola Ay, Kaavi Emolehmätuotantoa ja koneyhteistyötä Osakkaat Mikael Hallikainen ja Juha Rissanen. Emola Ay on kaavilainen, kahden tilan avoin yhtiö, jonka osakkaina ovat Juha Rissanen ja Mikael Hallikainen. Molempien tiloilla oli luvun alussa 14 lypsylehmää. Juhan hallinnassa oli peltoa 25 hehtaaria ja Mikaelin hallinnassa 35 hehtaaria. Tahoillaan miehet pohtivat tulevaisuuden suunnitelmiaan. Molemmille oli itsestään selvää ja arvokasta jatkaa sukutilan viljelyä. Emolehmätuotanto kiinnosti ja miehet tapasivat toisiaan emolehmäkoulutuksissa. Juha ensimmäisenä ehdotti yhteistyötä, joka oli ollut myös Mikaelin mielessä. Yhteistyön tavoitteena oli volyymiä lisäämällä hyödyntää aiempaa isompia koneita ja helpottaa töitä sekä jakaa tuskaa, kuten miehet nyt toteavat. Emola Ay on perustettu vuonna 2003 ja sen tuotantosuunnat ovat emolehmätuotanto sekä pienessä määrin koneurakointi. Aluksi Mikael ja Juha alkoivat haalia yhtiölle eläimiä. Pääroduiksi hankintamatkoilta muodostuivat Simmental ja Limousin. Myös silloiset koneet siirrettiin 8 Kyllä kait sitä on vähä kotkaatuna ku on pienestä pittäin tehä pukertana. Emola Ay:n omistukseen. Mikael vuokrasi pihapiirinsä läheisyydestä tontin yhtiön tuotantorakennuksia varten. Nyt Emola Ay:llä on 80 emolehmää, uudistukseen tarvittavat kymmenkunta hiehoa, emolehmien vasikat ja siitokseen tarvittavat kolme sonnia. Asianmukaiset tuotantorakennukset on rakennettu pääasiassa vuosina Karja laiduntaa varhaisesta keväästä lokakuulle. Osa karjasta viedään Juhan tilan pelloille muutaman kilometrin päähän. Peltoa on käytettävissä 120 hehtaaria. Lisäksi laidunkäytössä on perinnebiotooppialueita noin 30 ha. Sekä pellot että Emolehmiä on tällä hetkellä noin 80 kappaletta. Emolan osakkaat Mikael Hallikainen ja Juha Rissanen. Kuva: Heikki Paunonen Kuva: Heikki Paunonen eläimet siirrettiin luomuun pian yhtiön perustamisen jälkeen. Molemmat osakkaat ovat vuokranneet omat peltonsa Emola Ay:lle ja yhtiön nimissä ovat myös kaikki muut vuokrasopimukset. Kaikki maa talouskoneet ovat Emolan omistuksessa. Mikael hoitaa yhtiön rahaliikenteen ja muut paperiasiat. Juha hoitaa eläinkirjanpidon. Yhdessä miehet hoitavat eläimet ja tekevät peltotyöt sekä omilla että urakointiasiakkaiden pelloilla. Säilörehuyhteistyössä on mukana myös kolmas yrittäjä, ja jokaisella on ketjussa oma vastuutehtävänsä. Säilörehun korjuuta kertyy vuosittain noin 350 hehtaarilta. Yhteisten koneiden käyttöaste on parempi ja taloudellisen riskin jako huomattava etu, miehet toteavat. Talvella Juha ja Mikael hoitavat eläimet vuoroviikoin: toisen voi kutsua apuun, jos jotain yllättävää ilmenee. Kevät talven poikima-aikana miehen valvovat emolehmien poikimisia vuoroöin. Talvisin toimenkuvaan kuuluu myös teiden aurausta. Viikonloppuisin ja helpompina työaikoina miehet ehtivät tekemään omia hommiaan, myös metsätöitä. Loma-aika on kesällä ensimmäisen rehunteon jälkeen. Haasteellisimpana yhtiön perustamisessa Mikael ja Juha pitävät koneiden omistuksen, peltojen vuokra sopimusten ja eri aikaan aloitettujen luomu sopimusten siirtämistä Emola Ay:lle. Alku oli yhtä paperisotaa. Yhteistyö on sujunut hyvin. Yhdessä Mikael ja Juha toteavat, että lähtisimme uuvestaankin. 9

6 Heinämestarit Tuottajat keskittyvät laadukkaaseen tuotteeseen ja yhteenliittymä hoitaa markkinoinnin tavoitteena tyytyväiset ostajat. Heinämestarit on Itä- ja Keski-Suomen alueel la toimiva hevosheinän ja -rehun tuotantoon erikoistunut tuottajaryhmä. Ajatus organisoituneesta heinäntuotannosta lähti liikkeelle hevostietokeskuksen hankkeesta, jossa kuopiolainen agronomi Timo Alatalo toimi hankesuunnittelijana. Markkinat kaipasivat tuolloin laadukasta heinää suurella volyymillä ja siksi piti koota porukka. Alkuvaiheen yhteistyötä edesauttoi ja rahoitti paikallinen TE-keskus. Heinämestarit on perustettu vuonna 2001, jolloin alettiin kouluttaa vapaaehtoisia, aktiivisia heinän tuottajia ja karjasta luopuneita maatilayrittäjiä laadukkaan hevosheinän tuottajiksi. Tällä hetkellä Heinämestareihin kuuluu 45 koulutettua heinänviljelijää. Valtaosa jäsenistä on monitoimiyrittäjiä, joilla heinänviljelyn lisäksi on esimerkiksi energian tuotantoa tai karjataloutta. Jäsenet tulevat Pohjanmaalta, Keski- Suomesta ja Pohjois-Savosta. Hevosheinäviljelyn yhteispinta-ala on noin 400 hehtaaria, joka sisältää sekä kuivaheinän että säilöheinän. Samalta pinta-alalta korjataan aluksi kuivaheinä ja toinen sato tehdään säilöheinäksi. Tilakohtainen viljelyala vaihtelee 4 60 ha välillä. Hevosia Pohjois-Savon alueella on tällä hetkellä noin Hyvää laatuheinää hevosille. Heinämestarien jäsenmaksu on alv. Heinämestarit markkinoivat pääasiassa peltoviljelytuotteita ja markkinointia hoitaa tiivis 25 tuottajan ryhmä. Markkinointiryhmään pääsemiseksi viljelijän täytyy laatia toiminta käsikirja laatuajattelun ymmärtämiseksi; aiemmin heinän laatuvaihtelut olivat suuria. Koulutus kestää seitsemän päivää. Koulutuksessa käydään läpi heinän viljelytekniikka ja laatuvaatimukset, viljelykoneiden toiminta ja käyttö, heinän prosessointi ja kuivatus sekä tuotteiden markkinointi. Koulutuksista ei ilmoiteta, vaan motivoituneet tuottajat ilmoittautuvat, kun kiinnostuvat laadukkaan heinän tuotannosta. Riittävän ryhmän muodostuttua koulutus toteutetaan. Spv- tilanteissa tuotemerkki säilyy tilalla. Jäsentiloilla toteutuneissa sukupolvenvaihdoksissa tuotanto on pääsääntöisesti jatkunut tiloilla. Kun toiminta-käsikirja on olemassa, ei koulutusta tarvitse käydä uudestaan. Heinämestarien omat siemenseokset ovat käytössä. Myyntisopimukset ja -asiakirjat tehdään pääsääntöisesti kirjallisina. Jäseniltä tulee myyntiin monella tavalla prosessoitua heinää ja tuotanto edellyttää kuivuria. Jokainen jäsen tuottaa heinää omiin tuotanto-olosuhteisiinsa sopivassa muodossa: pienpaaleja, suurpaaleja tai kanttipaaleja. Tuoteanalyysien perusteella keskitasoa korkeampi hinnoittelu on mahdollista. Aktiivista tiedotusta ja markkinointia hoitaa viiden hengen vaihtuvajäseninen markkinointiryhmä, joka mm. osallistuu maatalousnäyttelyihin ja messuille (Farmari, Koneagria, Nurmipäivät), laatii lehtimainontaa ja pitää yllä Heinämestarien kotisivuja internetissä. Lisäksi tuottajien ajan tasalla pitämiseksi järjestetään Heinämestareiden yhteisiä koulutuspäiviä ja retkiä ja päivitetään koti sivuja. Joissain raveissa on käytössä Heinämestareiden oma loimi. Heinämestarit tekee jatkuvaa tuotekehittelyä, esimerkkeinä jo liikkeelle lähtenyt lähiviljayhteistyö, koneiden tuotekehittely tai tuotepaketit. Tuotepaketeilla tarkoitetaan ns. varastokuljetuksia, jotka sisältyvät kauppaan ja joilla heinä kuljetetaan perille lopulliseen varastoon. Lantakuljetusten yhdistäminen heinäkuljetuksiin on kehitteillä, mutta ratkaisua hygieniaongelmaan ei ole vielä olemassa. Vähitellen osakkaiden välille on kehittynyt kone yhteistyötä, kun jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja alkoivat urakoida toistensa pelloilla. Yhteistyö on myös kehittynyt tiimimäiseksi: jos oma heinä loppuu, voi myydä toisen Heinämestari-tuottajan heinää. Organisaatio on kevyt ja tuottajat ovat motivoituneita. Etuina ja yhteistyön onnistumisina Timo Alatalo listaa saavutetun tuotemerkin ja sitä kautta tuotteen laadun kohonneen arvostuksen, joka vaikuttaa myös myytävän heinän tuottajahintaan. Asiakkaat ovat laatutietoisia ja hevosenomistajat käyvätkin usein tarkastamassa heinän laadun. Erilaisilla hevosilla on erilaiset ravinnetarpeet ja heinän koostumuksen tulee olla hevoselle sopivaa (sokerin määrä, D- arvo n. 60, kasvilaji-koostumus). Säilöheinän pöyhintää Laukaassa. Kuva: Juhani Anttonen 10 11

7 Kuva: Timo Alatalo Maitoaho Ay, Kiuruvesi Maidontuotantoa yhteispihatossa Osakkaat Jarno Kämäräinen, Hannu Kemppainen ja Matti Kämäräinen. Koulutustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Suurimpina haasteina Timo Alatalo pitää heinäntuottajien sitoutumista laatuajatteluun sekä ostajien ja markkinat (hinnat) menevät sekaisin, jolloin tuotenoitteluun. Hyvinä kesinä kaikkien heinän teko onnistuu tietoisuuden lisäämistä. Byrokratia, kuten ilmoittautuminen Eviraan alkutuottajiksi, tuotti aikanaan omat hankamerkki on etu tasaiseen hinnoitteluun. luutensa ja Timo Alatalo kokosikin alussa ilmoitukset Hevostietokeskus, Helsingin yliopisto ja MTT ovat tärkeitä Heinämestareiden yhteistyökumppaneita. Helsingin keskitetysti. Nykyisin jokainen uusi tuottaja hoitaa ilmoituksen itse. Hevosenomistajat elävät suhdanteiden yliopiston tutkijat ovat tehneet tutkimuksia Heinämestareiden tuotenäytteistä. Myös kaksi pro gradu -tutkiel- mukaan ja tallimaksut sekä rehujen hinta vaihtelevat. Myös heinän hinta vaihtelee sadon mukaan vuosittain. maa on tehty heinämestareiden avustuksella ja opiskelijat on palkittu stipendein. MTT Maaningalla järjestetään Markki nointia ja esilläoloa voisi Timo Alatalon mielestä tehostaa entisestään, jos olisi varaa. Pellonpiennarpäiviä. Heinämestarit pyrkivät säilyttämään tuottajahinnan tason, eivätkä lähde mukaan muualta tulevien erien hin- 12 Aiemmin kullakin osakkaalla oli 25 lehmän parsinavetta ja peltoa käytettävissään hehtaaria. Navetat olivat 1980-luvun alussa rakennettuja tai peruskorjattuja parsinavetoita. Maito aho Ay:n näkökulmasta miehet pitävät aiempaa toimintatapaa nyt sitovana, näköalattomana ja työ läänä. Maitoaho Ay toimii navetassa, joka on lämmin, 2 x 12 paikkaisella takalypsyasemalla varustettu pihatto. Lehmiä on tällä > 3 Maitoaho Ay on kolmen maatilan yhteisyritys, joka yhtiö kokous. Yhtiösopimuksessa on sovittu maitokiintiön hallinnasta, vuokrapeltojen käytöstä, perustettiin vuonna Avoimen yhtiön jäseninä ovat Jarno Kämäräinen, Matti yksittäisen osakkaan valtuuksista, tuloksen jaosta, toimenpiteistä yhtiön Kämäräinen ja Hannu Kemppainen. hajotessa ja riitatilanteiden selvittämisestä sekä asioista, joista vaaditaan yksimielisyys. Yhtiökokouksessa pari kertaa vuodessa käydään läpi kaikki asiat, myös ongelmat. Maitoaho Ay:n tulos jaetaan tasan osakkaiden kesken. Kuva: Maitoaho hetkellä 160 ja nuorta karjaa 130 kpl, joista 70 sopimuskasvattajalla. Vuokrapeltoa yhtiön käytössä on 260 hehtaaria ja työvoimana viisi vakituista työntekijää: kolme osakasta sekä palkkatyövoimana Hannun poika, Mikko, ja Matin puoliso, Seija. Tavoitteina yhtiötä perustettaessa olivat työsidonnaisuuden vähentäminen, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä työn mielekkyyden lisääminen. Vastuut ja työt hoituvat hyvin. Toiminnan perustana on yhtiösopimus ja ylin päättävä elin on 13 Maitoahon osakkaat: Jarno Kämäräinen, Matti Kämäräinen ja Hannu Kemppainen.

8 Kaikki osakkaat osallistuvat navetan päivittäisiin rutiineihin. Käytössä on työvuorolista. Vuorokiertona on seitsemän työpäivää kaksi vapaapäivää (viikonlopun osuessa kolme). Seija työskentelee vain arkipäivisin. Työ korvataan osakkaille yksityisottojen muodossa. Matti täyttää tukihakemukset ja suunnittelee kasvinviljelyn sekä karjan ruokintareseptit. Hannun vastuulla ovat eläinten sorkanhoito ja siemennykset sekä koneiden ja korjaamiseen ja rakennuksiin liittyvät asiat. Mikko jatkaa Hannun leiviskää. Tilalla käy ulkopuolinen sorkanhoitaja, mutta ensiaputapaukset hoidetaan itse. Jarno hoitaa Maitoahon kirjanpidon ja laskujen maksun sekä huolehtii rahojen riittävyydestä. Hän laatii taseen ja tulos laskelman kerran kuukaudessa yhtiökumppaneidensa nähtäväksi. Seija pitää eläinrekisterin ajan tasalla ja vastaa karjan terveydenhoidosta yhdessä eläinlääkärin kanssa. Eläinkalenteri, hoitovihko ja lypsylistat ovat aktiivisesti tiedonsiirron apuna. Kiimakierrolla käytetään muistiinpanovihkoa ja kaikki tiedot siirretään heti tietokoneen muistiin. Myös osakkaat ovat vuokranneet peltonsa Maitoaholle, koska kotieläinstatuksella olevan tilan tuet ovat kasvinviljelytilaa paremmat. Byrokratian hoitaminen on myös helpompaa, kun sekä pellot että eläimet ovat yhtiön omistuksessa. Osakkaiden omistuksessa peltoa on 6 8 ha/osakas. Näin pysytään viljelijän kirjoissa ja pystytään tekemään konepoistot, sanovat osakkaat. Viljelyssä on säilörehua 115 hehtaaria ja ohra kauraa seoksena 100 hehtaaria. Loput viljelyalasta on laidunta, kesantoja ja luonnonhoito peltoja. Peltoviljely on pitkälti ulkoistettu. Osakkaat itse tekevät kevättyöt. Lietteen ajo, säilörehun korjuu ja kasvinsuojelu on kokonaan ulkoistettu, kyntö osin. Kukin osakas tila saa siten urakointituloa ja osakkaat urakoivat myös toisilleen. Koneista on tarkoitus luopua vähitellen: Maitoahon omistamat koneet ovat Avant- pienkuormain, pyöräkuormain vm. 1990, Natikka vm ja apevaunu vm Yhteisnavetassa jokainen pystyy hyödyntämään ja syventämään omaa osaamistaan. Käytännössä Maitoahossa on käytettävissä kolmen tilan osaaminen, maitokiintiöt ja pellot, jolloin > 3. Tilakokoluokka vahvistaa kilpailukykyä ja mahdollistaa isot hankintaerät. Vastuiden jakautuminen on myös riskien minimoimista, jonka rahoittaja katsoo vahvuudeksi: jos jollekin osakkaista tapahtuu jotain, yhtiön toiminta jatkuu. Yksin ei tarvitse tehdä vaikeaa päätöstä ja virheelliset päätökset vähenevät. Lisäksi joku osakkaista on aina paikalla ja lomavuorossa oleva voi luottavaisin mielin lomailla, kun puhelimenkin voi sulkea. Yhteistyössä lisäksi isännän askel on pidempi kuin työntekijän eli osakkaana tekee työtä itselleen, mutta on samalla vastuussa toisille osakkaille. Yhteisnavettaa ei ajattele omana navettana: on Maitoahon omistuksessa ja 3,5 ha vuokralla. Peltoviljely-yhteistyön tiivistämisen miehet kokevat myös myö käyvään tiällä töissä, toteavat miehet, yksin puurtaessa sanoi huomenta radiotoimittajalle, on ihan haasteeksi. erilaista tehä porukalla. Yhteis työ myös motivoi jatkajia mukaan. Osviittana yhteisnavettaa suunnitteleville Jarno, Matti ja Hannu kehottavat nimeämään selkeän tavoitteen, johon kaikki osakkaat sitoutuvat. Päivittäiset toimintamal- Suurimpana haasteena Maitoaho Ay:n osakkaat pitävät taloudellisen riskin kasvamista. Pahimmassa tapauksessa avoimen yhtiön vastuut kaatuvat yhden osakkaan sekä kehittää yhteistyökykyä ja mielenmalttia. Yhteislit kannattaa pohtia ja kirjata ylös toimintajärjestelmään harteille. Siksi yhtiömuoto vaatii ehdotonta luottamusta työ on myös jatkuvaa kehittämistä, ainakin ajatuksen kumppanien kesken. Koska navetta sijaitsee erillään tasolla. Seuraavaksi Maitoahon navettaan on tulossa osakkaiden tiloista, autoilu ja rehun sekä lannan siirtokuljetukset ovat lisääntyneet. Kemppaisten sukupolven- parsipedit. vaihdos odottaa: avoimesta yhtiöstä tulevat tulot ovat Jos Maitoahon navetassa voitaisiin tehdä jotain toisin, pääomatuloa jatkajalle eli jatkaja ei pysty osoittamaan navettaan tulisi luonnollinen ilmanvaihto koneellisen sijasta, lypsyasema tehtäisiin erilliseen tilaan ilmanvaih- riittävää maataloustuloa eikä saa rahoitusta osuutensa lunastamiseen. Maitoahon Kemppaisilta ostama tontti oli liian pieni: 1,5 hehtaarin tontille ei saanut rakentaa ma- ja vasikkatiloja. don parantamiseksi ja rakennettaisiin enemmän poiki- navettaa. Tonttia kasvatettiin viiteen hehtaariin: 1,5 ha Maitoaho Ay:n hiehoja on kasvamassa Hannun navetassa ja sopimuskasvatuksessa Pyhännällä. Aluksi jokainen osakas kasvatti hiehoja omassa navetassaan kotieläintilan statuksen säilyttämiseksi. Hiehot piti kuitenkin hoitaa myös vapaapäivinä. Virpi Rahikkala (ent. Piippo) kiersi tuolloin seminologina ja hiehokasvatus lähti puheeksi hänen kanssaan. Sopimus hiehokasvatuksesta tehtiin vuonna Koska Virpin navettatilat ja peltoala eivät mahdollista kaikkien tarvittavien hiehojen kasvatusta, osa hiehoista kasvatetaan Hannun navetassa, ja Maitoahon työvuorossa olevat työntekijät hoitavat ne muun navettatyön ohessa. Maitoahon osakkaat kokevat yhteisnavetan hyväksi ratkaisuksi. Kuva: Heikki Paunonen 14 15

9 Neliapila Ay, yhteisnavetta, Vieremä Luomumaidontuotantoa yhteisnavetassa. Osakkaat: Tuula ja Tuomo Kauppinen, Tuula ja Juha Kauppinen. Haastateltavina Tuula, Tuomo ja Tuula Kauppinen. Juha ja Tuomo Kauppinen aloittivat viljelijöinä omilla tiloillaan 1980 luvun puolivälissä. Pellot siirrettiin luomu viljelyyn vuonna 1996 ja maidontuotanto luomuun vuon na 2002; liha ei mene luomulihaksi. Neli apila Ay perustettiin vuonna 1998, kun molemmilla tiloilla tuli ajankohtaiseksi navetan rakentaminen. Taustalla ja kannustamassa olivat paikallinen maaseutusihteeri Erkki Koukkari, silloinen piiriagrologi Tarja Pirkkalainen ja talousagronomi Matti Ollikainen. Neliapila Ay on vuokrannut osakkaiden pellot ja osakkaat omistavat omat metsänsä. Neliapila omistaa koneet ja eläimet. Viljelyssä on peltoa yhteensä 226 hehtaaria, josta omaa on 75 ha. Säilörehu nurmea viljellään 160 hehtaarilla ja viljaa 20 hehtaarilla, lisäksi on luonnonlaitumia. Kauim maiset pellot sijaitsevat 25 kilometrin etäisyydellä navetasta, 45 ha pelloista on navetan läheisyydessä. Neliapila Ay:llä on Ay- ja Holstein-lypsylehmää ja nuorta karjaa suunnilleen sama määrä. Hiehoilla on vapaa pääsy ulos jaloittelemaan ympäri vuoden, lehmät laiduntavat kesäisin. Osakastilojen yhteenlaskettu eläinmäärä on tuplautunut Neliapilan aikana. 16 Eettisyyttä, joustavuutta ja kustannussäästöjä. Työvoimana ovat yrittäjäparit ja lisäksi niin koti- kuin ulkomaisiakin harjoittelijoita sekä lomittajia. Neliapila Ay:ssä on neljä lomaoikeutettua. Työnjako toimii karkeasti niin, että navetta on naisten aluetta ja peltotyöt miesten. Juha tekee yhtiön peltopuolen kirjanpidon, Tuula talouskirjanpidon ja Tuomo tukihakemukset. Navetasta ja karjasta sekä niihin liittyvästä byrokratiasta huolehtivat Tuulat. Navetalla on töissä 2 3 henkilöä kerrallaan. Lehmät lypsetään 2 x 6 midi-line kalanruoto-lypsyasemalla, jossa on siis 6 lypsy-yksikköä. Yksi ihminen hoitaa lypsyn. Tuomo on toimilupasiementäjä. Navettapäiväkirja toimii tiedonsiirtäjänä ja muistilistana: itekkii suapi kahtoo mitä on tapahtuna ihan ehoton. Työvuoroja suunniteltaessa osakkaiden omat menot ja harrastukset merkitään ensin allakkaan, sitten lomittajien ajankohdat. Loppu on omaa työaikaa, joka jaetaan kahtia pariskuntien kesken periaatteella kolme päivää töitä kolme vapaata. Yhteistyö sujuu hyvin. Alussa ajateltiin, jotta kokeillaan ja peräännytään sitten, jos ei onnistu. Yhteistyön perustana ovat alusta lähtien olleet kannattavuus ja eettisyys sekä peltoalan riittävyys rehun-tuotantoon luomuvilje- lyssä. Etuina osakkaat pitävät joustavuutta ja kustannussäästöjä. Tilan väkeä on aina paikalla. Jokainen pystyy järjestämään lomaa ja harrastamaan: joka aamu ei tarvitse lähteä navettaan. Kokemuksina avoimen yhtiömallin yhteisnavetasta Kauppiset toteavat, että byrokratiasta ei aiheudu suurta ylimääräistä työtä. Aluksi epäilijöitä riitti, mutta nykyisin yhteydenotot ovatkin neuvon kysymistä ja kommentteja; toivotaan, että löytyisi joku kumppani, jonka kanssa yhteisnavetan voisi perustaa. Kauppiset kehottavat puhumaan mahdollisimman paljon eri asioista. Yhteistyökumppanin pitää olla samanhenkinen ja omista periaatteista pitää olla valmis joustamaan. Sopimusta ei kannata laatia liian tiukaksi. Iskola Oy Neliapila koristaa myös tuotantorakennuksen päätyä. Kuva: Heikki Paunonen Neliapila Ay:stä liikkeelle lähtenyt yhteistyö laajeni vuonna 2008, kun Iskolan vankilan pellot tulivat myyntiin. Iskola Oy:n perustamissopimus kirjoitettiin samana vuonna, ja Neliapila Ay tuli osakeyhtiön osakkaaksi yhtenä kolmesta. Iskola Oy aloitti kesällä 2011 maidontuotannon uudessa pihattonavetassa, jossa on noin 450 lehmäpaikkaa. Nyt Neliapila Ay:n luomusopimusta on jäljellä kaksi vuotta ja sitten katsotaan, lähteekö Neliapila käytännössä mukaan Iskolaan. Vankilan pelloilla oli luomusopimus ja Neliapilan osuus pelloista siirtyi luomussa Iskolan käyttöön. Iskolalle annetaan yhden henkilön työpanos vuodessa, käytännössä se tarkoittaa säilörehun korjuuta sekä koneiden korjausta ja huoltoa, mutta osittain myös navettatöitä, esim. mittalypsyllä. Iskolan rahaliikenne ja osa kirjanpidosta ovat Neliapilalla, mutta tilitoimisto hoitaa varsinaisen kirjanpidon. Neliapilan säilörehuketju on siirtynyt Iskolan omistukseen ja myös muut koneet siirtyvät aikanaan. Kauppisten mielestä Iskola Oy on iso hyppäys, isompi kuin Neliapila: Neliapilassa vain yhdistyttiin, Iskolassa myös karjamäärää kasvatetaan. Kun on enemmän osakkaita, on myös enemmän haasteita. Isossa, kasvavassa yksikössä myös vapaa-aikaa on vähemmän. 17

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Koneurakoinnin mahdollisuudet Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Uutta ajattelua maatalouteen. Luomupäivät Oulu Esko Rissanen

Uutta ajattelua maatalouteen. Luomupäivät Oulu Esko Rissanen Uutta ajattelua maatalouteen. Luomupäivät Oulu Esko Rissanen 20.2.2013 Esityksen sisältö Hyvätuuli Highland sopimusyhteistyö Ranchising-esittely Hyvätuuli Highland Historia 1999 Ensimmäiset ylämaannaudat

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteistyösopimus Sopijaosapuolet Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Hallikainen Samuel ja Kaire Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liittyy Savon koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Luopumistuki 2011 2014. Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Luopumistuki 2011 2014. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Luopumistuki 2011 2014 Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2 Mela-turva Työikäiselle Mela-sairauspäiväraha Tapaturmakorvaukset (MATA) työaika vapaa-aika Kuntoutus Työkyvyttömyyseläkkeet Lomituspalvelut Varhaiseläkkeet

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia

Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia Mtk Keski-Suomi, Tarkka!-Hanke Oskari Eteläaho Lma11s1 Jamk Työn Lähtökohdat Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia yhteishankintarenkaiden toimintaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia

Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia Liite 12.6.2006 63. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Säilörehu on maitotilallisten ykkösasia Suutarin tilalla tiedetään, että huolellisuus näkyy tilipussissa Virpi Komulainen, Maaseudun Tulevaisuus Säilörehun

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot