Kipsi vähentää peltomaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kipsi vähentää peltomaan"

Transkriptio

1 Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut Raasepori

2 Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus kipsillä: Uusi kohdennettu ratkaisu P Ekholm SYKE P Valkama VHVSY

3 Miten fosfori huuhtoutuu? Huuhtoutumista jatkuvasti sitä enemmän mitä korkeampi maan P-luku 1. Liuennut fosforif 2. Maa-aineksen fosfori 3. Kasviaineksen fosfori.... Pintavalunta 2 reittiä: pinta- ja läpivalunta Välikerrosvaluntal 2 muotoa: liuennut ja partikkeli P Epäorgaaninen ja orgaaninen Salaojavesi..

4 Miksi fosfori ei saa huuhtoutua? Kasvit tarvitsevat fosforia ruokaa ei voi tuottaa ilman fosforia Muu ravinne ei korvaa fosforia Peltoja ympäröivät vedet eivät tarvitse fosforia Järvet ja meri rehevöityvät: Fosfori on uusiutumaton luonnonvara Fosfori pitää saada ekologiseen kiertoon pellossa

5 Vähentämiskeinot 1. Lannoituksen vähentäminen korkean P-luvun viljelymailla: 10% peltoalasta 2. Eroosion torjunta Suojavyöhykkeet, kosteikot, minimimuokkaus 3. Liukoisen fosforin huuhtoutumisen esto Kerääjäkasvit (vuosittainen korjuu välttämätön) Tasapainoinen lannoitus, joka sijoitetaan maanpinnan alle Lannoituksen vähentäminen <5% Suojavyöhykkeet 5% Kosteikot 5% Minimimuokkaus i i 10-15% 15% tarvitaan lisää keinoja

6 Uusi keino kipsillä Uusi kohdennettu ratkaisu kipsillä 1. Maanparannus eroosion vähentämiseksi 2. Maanparannus liukoisen fosforin sitomiseksi maahan P sidotaan maahan siten, että kasvi saa sen ravinteeksi Tuote Ca-sulfaattia, eikä Fe- tai Alsulfaattia, jotka liian voimakkaita Sakari Alasuutari TTS

7 1. Maanparannus eroosion vähentämiseksi Peltomaan käsittely - Kipsiä levitetään pellolle kalkin tapaan (4-6 tn/ha) - Vähentää eroosiota ja P huuhtoutumista Sakari Alasuutari TTS MTT:n tulos (ei muualla julkaistavaksi ilman lupaa) Valumaveden Kyntö Sameus (kevät 2009) NTU = kokonais P-pitoisuus 1-5 mg/l Sakari Alasuutari TTS Ei kipsiä Kipsikäsitelty maa NTU kontrolli kalkki kipsi Kuva: Asko Kinnunen Pasi Valkama VHVSY

8 1. Maanparannus eroosionvähentämiseksi Valuma-aluemittaukset (SYKE/Ekholm: ei muualla julkaistavaksi ilman lupaa)

9 2. Maanparannus liukoisen fosforin pidättämiseksi Valuma-aluemittaukset l t (SYKE/Ekholm: ei muualla julkaistavaksi k i ilman lupaa)

10 2. Maanparannus liukoisen fosforin pidättämiseksi Kipsikäsitelty maa läpäisi 50% vähemmän liukoista fosforia: 0,8 valuma aveden liuk koinen P mg g/ 07 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 y = 0,0127x - 0,0232 R 2 = 0,8455 y = 0,0084x - 0,0583 R 2 = 0, Maan viljavuusluku, P mg/l

11 Miten kipsi toimii maassa? Kipsi liukenee maanesteeseen Ca ++ SO4-- Ca ++ SO Kalsiumiksi Sitoo maapartikkeleita yhteen SO4-- Ca ++ Maa ja siihen pidättynyt t fosfori f pysyy pellossa Työntää veteen liuennutta fosforia (fosfaatteja) lähelle maahiukkasen pintaa 2. Sulfaatiksi Lisää maanesteen suolaväkevyyttä eli maan johtolukua (2-3) Tiivistää sähköistä kerrosta maahiukkasen pinnalla Fosfaatti pidättyy sähköisesti ja pysyy kasveille käyttökelpoisena

12 Ratkaisun taustalla TraP-tuotekehitysprojekti Yaran tavoite: kasvua peltoon muttei vesistöön Hanke Kipsipohjaiset tuotteet maatilojen fosforikuormituksen vähentämiseen TraP ( ) Testaa ratkaisuja maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi Yara-Tekes (Teknologian ja innovaatioiden id kehittämiskeskus) i k k -yhteistyöprojekti, t Partnereina SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, VHSVY Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, y 15 viljelijää j eri puolella Suomea Valuma-alueen ym. kenttäkokeiden vaikutuksia seurataan vielä vuosi 2010 Maatiloilla kipsikäsittelyt onnistuvat

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Johdannon sijaan: pohdintapähkinöitä Vanhasen hallitus

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen

Lisätiedot

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo

Lisätiedot

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maaperäpäivä 27.6.2019 Gårdskulla Gård, Sjundeå Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Lehdistötilaisuus 16.6.2016 klo 8.30-9.30 Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä SAVE-hankkeen esittely Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto; erikoistutkija Petri

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä Valtion virastotalon Käräjäsali Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen

Lisätiedot

Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa

Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa Maria Yli-Renko ja Kimmo Rasa 16.12.2010 Sisältö 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...3 2.1 Kokeilulohkot ja käsittelyt...3 2.2 Maanäytteistä tehdyt analyysit ja kasvustonäytteet...5

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Fosfori maassa ja kasvinravinteena

Fosfori maassa ja kasvinravinteena Fosfori maassa ja kasvinravinteena Ravinnepiika, Kevätinfo I 14.3.2018 Helena Soinne SISÄLTÖ Fosforinkierto Fosfori maassa Ravinteiden pidättyminen - Fosforin pidättyminen Fosforilannoitus ja fosforitilan

Lisätiedot

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden vesiensuojelusta Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke,

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE 120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA Projektikoordinaattori Eliisa Punttila, Helsingin yliopisto Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella Tehdään pellolla 28.11.2018 Lahti Peltojen

Lisätiedot

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki. Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on

Lisätiedot

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT

P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT TEHO plus Seminaari 14.2.2012 Esityksen sisältö Jana 200 µm Fosfori maasta kasviin veden mukana Maan kyky ylläpitää maanesteen

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Miten maaperä toimii? Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden välinen

Lisätiedot

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Biohiili maanparannusaineena

Biohiili maanparannusaineena Biohiili maanparannusaineena Sanna Saarnio Joensuu, 14.2.2012 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Pyrolyysi eli kuivatislaus

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo Maan rakenteen vaikutus eroosioon Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo 8.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke,

Lisätiedot

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi?

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Johanna Laakso 1), Risto Uusitalo 2) ja Markku Yli-Halla 1) 1) Elintarvike-

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi

Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Salaojitus on peltoviljelyn ympäristönhoidon kulmakivi Veikko Niittymaa, Maaseudun Tulevaisuus, Toimiva salaojitus on ratkaisevan tärkeää peltojen viljelyn

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.2017 Jarkko Nummela / HAMK Valumavesi Valumavesi on tässä yhteydessä vettä, jota maanpinta ei laatunsa, muotonsa tai

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot