Tontin lisäalueiden vuokraushakemus (2 kpl) ja kaavamuutoshakemus (2 kpl) /oikaisuvaatimukset (2 kpl) lautakunnan päätöksestä

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tontin lisäalueiden vuokraushakemus (2 kpl) ja kaavamuutoshakemus (2 kpl) /oikaisuvaatimukset (2 kpl) lautakunnan päätöksestä / /2016, 206/ /2016, 215/ /2016 Tekninen lautakunta Valmistelu: Kaavoituspäällikkö S. Alakare ja kaupungingeodeetti P. Rantajärvi Kaupungin rakennustarkastajalle on osoitettu liitteenä oleva kaavamuutoshakemus (Toukolankatu 9) Nauskan kaupunginosan korttelin 3019 tontille numero 9. Päätösvalta asiassa on teknisellä lautakunnalla. Hakemus koskee yleisen puistoalueen muuttamista tonttialueeksi, jolloin lisäalue voitaisiin liittää hakijoiden tonttiin. Haetun kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 260 m2. Tontin nykyinen pinta-ala on 1013 m2 ja alueen asemakaava on hyväksytty Vastaava kaavamuutoshakemus (6 hakijaa) esitettiin Nauskan kaupunginosasta (Juhaninkatu). Lautakunta hylkäsi kyseisen kaavamuutoshakemuksen ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Päätös on oheismateriaalina. Haettu kaavamuutos koskee varsin uutta kaava-aluetta ja tontin nykyinen pinta-ala noudattaa normaalin tontin kokoa Kemissä. Tekniselle lautakunnalle on osoitettu liitteenä oleva kaavamuutoshakemus (Sivakankatu 31) koskien Ristikankaan kaupunginosan korttelin 959 tonttia numero 8. Hakemuksella haetaan yleisen puistoalueen muuttamista tonttialueeksi siten, että se voitaisiin liittää nykyiseen tonttiin. Hakemuksen mukaisen maa-alueen pinta-ala on noin 396 m2. Tontin nykyinen pinta-ala on 1627 m2 ja on siten keskimääräistä suurempi. Alueen asemakaava on hyväksytty Lautakunnalle ja Maankäyttö- ja mittaustoimelle on osoitettu 2 lisäalueen vuokraushakemusta (Mäkikatu 12 ja Mutkakatu 1), jotka ovat liitteenä. Hakemukset koskevat Tervaharjun kaupunginosan korttelin 1151 tonttia 1 (kartta oheismateriaalina) ja korttelin 1187 tonttia 4. Molemmat hakijat haluavat vuokrata lisäaluetta tontteihinsa kaupungin yleisestä puistoalueesta. Puistoalueiden vuokraamisen osalta lautakunta on tehnyt päätöksen , ettei niitä vuokrata tonttien lisäalueiksi. Lisäalueiden vuokraaminen edellyttää kaavamuutosta. Edellä olevat hakemukset, paitsi Sivakankatu 31, ovat virinneet

2 Ehdotus TJ Grönvall: rakennusvalvonnan kehotusten seurauksena; tontinhaltijat ovat sijoittaneet rakennelmia tai muutoin varastoineet omaisuuttaan yleisillä alueilla. Rakennusvalvonta on antanut tontinhaltijoille asiasta korjauskehotuksen, jonka seurauksena he anovat kaavamuutoksia / lisäalueen vuokraamista tonttien laajentamiseksi. Lautakunta päättää hylätä kaavamuutoshakemukset (2 kpl) ja lisäalueiden vuokraushakemukset (2 kpl). Päätös TEKLA : Lautakunta päätti hylätä kaavamuutoshakemukset (2 kpl) ja lisäalueiden vuokraushakemukset (2 kpl). Tekninen lautakunta Valmistelu: vs. suunnittelupäällikkö S. Alakare Teknisen lautakunnan tehdystä päätöksestä, jossa hylättiin kaavamuutoshakemuksia sekä lisäalueiden vuokraushakemuksia omakotitontteihin liittyvien puistoalueiden osalta on tehty kaksi (2) oikaisuvaatimusta, jotka ovat liitteenä. Lautakunnan päätöksen oheismateriaalina oli aiempi päätös sisällöltään vastaavasta asiasta Nauskan kaupunginosasta, Juhaninkadulta (tekninen lautakunta ). Ko. päätöksen valmistelussa on todettu kysymyksen tonttien laajentamisesta puistoalueiden puolelle olevan periaatteellinen ja päätöksellä olevan ennakkotapauksen luonne. Valmistelutekstiin on kirjattu seuraavasti: Periaatteessa luvatonta toimintaa (puistoalueiden käyttöä piha-alueina) ei tule sallia toisella päätöksellä jälkikäteen. Valmistelutekstissä on viitattu lisäksi lautakunnan päätökseen vuodelta 2012, jonka mukaisesti kaupunki ei jatkossa vuokraa lisäalueita tontteihin puistoalueilta. Tämä perustuu asemakaavan merkitykseen alueiden käyttötarkoitusten osoittajana. Valmistelussa on siteerattu silloisen sopimusjohtajan selvennystä maankäyttö- ja rakennuslain 58 :stä koskien asemankaavan oikeusvaikutuksia. Rakennusvalvonnan tehtäväksi on todettu asemakaavan noudattaminen kaavassa osoitetun alueidenkäytön mukaisesti. Asemakaavaan merkityn puiston muuttaminen tonttimaaksi edellyttää painavia perusteita eikä se ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mahdollista muuten kuin muuttamalla asemakaavaa. (sopimusjohtaja M. Pietarila ) Päätöksen valmistelussa on lisäksi todettu: Tontit pyritään nykyisin kaavoittamaan väljiksi. Puistoon rajoittuvat tontit ovat erittäin haluttuja. Tämä antaa alueille väljyyttä ja viihtyisyyttä. Jos nämä alueet otetaan käyttöön, alueen

3 olemus muuttuu." Rakentuneiden asuinalueiden yksittäisiä asuintontteja koskevien asemakaavamuutosten yhteiskunnallinen hyöty on hyvin pieni ja kohdentuu käytännössä kaavamuutoksen anojille. Kaavoitustaksan mukainen perittävä kulu ei kata kokonaisuudessaan työhön kuluvia kustannuksia (työaikaa). Edelleen, vuoden 2015 päätökseen viitaten, kysymys on myös periaatteellinen mikäli hakemusten esittäjät ovat luvatta ottaneet puistoalueita omaan käyttöönsä. Oikaisuvaatimus, Janne ja Mari Petäjäjärvi (Toukolankatu 9): Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan korjaamaan päätöksen valmistelussa ollut virhe siitä, että asia olisi virinnyt rakennusvalvonnan kehotuksesta. Asiassa on ensimmäisen kerran otettu sähköpostitse yhteyttä entiseen kaavoituspäällikkö R. Valliniin vuonna Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että em. sähköpostikirjeenvaihdon perusteella kaavamuutos, jossa tontin laajentaminen tehtäisiin, olisi tulossa käsittelyyn. Sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi viranhaltijan toteama, ettei tonttia voi laajentaa puistoalueelle, vaan laajentaminen vaatisi kaavamuutoksen (alueen käyttötarkoituksen muutos virkistysalueesta asumisen korttelialueeksi). Hakemukseen liitetyssä sähköpostista on luettavissa, että viranhaltija on todennut esitetyn kaavamuutoksen olevan hankkeena liian pieni, sillä ei ole "yleistä merkitystä tai etua" ja edelleen, että asiaan voidaan palata jos alueelle tulee vireille kaavamuutosasioita. Ko. ajankohdan jälkeen kaavahankkeita ei ole alueelle tehty. Tonttimuutokset, joihin oikaisuvaatimuksessa viitataan, ovat olleet korttelialueen sisäisiä, eivätkä näin ollen kaavamuutoksia. Korttelialueen sisäiset tonttimuutokset ovat prosessina verrattain kevyitä, eivätkä ne ole kaavamuutoksiin verrattavissa ympäristövaikutusten näkökannalta. Piha-aluetta on laajennettu puiston puolelle luvattomasti. Asianosaisten rakentama lato puiston puolella on luvaton rakennus. Sille ei ole anottu lupaa, eikä sitä haettaessa oltaisi puistoalueelle myönnetty. Oikaisuvaatimuksessa esitetään kysymys, onko kaikkiin Nauskan alueelle rakennettuihin tontin ulkopuolisiin rakennuksiin puututtu. Rakennusvalvonnan mukaan kaikkiin esille tulleisiin luvattomiin rakentamisiin on puututtu tai tullaan puuttumaan. Oikaisuvaatimuksen lopussa kritisoidaan kaupungin kaavoituspolitiikkaa. Kuten yllä on mainittu, yksityisiä piha-alueita koskevat pienet asemakaavamuutokset työllistävät kaupungin henkilökuntaa resursseihin ja yleiseen hyötyyn nähden suhteettoman paljon. Puistoalueiden ja asumisen korttelialueiden rajojen tarkastelua voidaan tehdä laajempien kaavamuutosten yhteydessä. Oikaisuvaatimus, Reijo ja Pirjo Leinonen (Sivakankatu 31): Asianosaiset esittävät oikaisuvaatimuksessaan Mynttilänkadulle tehdyn

4 asemakaavamuutoksen olevan vastoin lautakunnan tekemää päätöstä, jonka mukaan lisäalueita tontteihin ei jatkossa vuokrata, vaan alueiden liittäminen tontteihin tulee tapahtua asemakaavan muutoksella. Näin toimittiin Mynttilänkadun kohdalla. Lautakunta pani muutoksen vireille Perusteluita kaavamuutokselle oli tontin toimiva käyttö ja puistoalueen aiempi vuokraus. Kaavamuutoksessa puiston osa muutettiin korttelialueeksi ja se sai lainvoiman. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty vaatimus, että edellä mainittuun kaavamuutokseen perustuen kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi asianosaisten kaavamuutokseen on myös ryhdyttävä. Kaavamuutosanomukset on käsiteltävä tapauskohtaisesti, tutkien niiden yksilölliset perusteet. Tähän liittyy myös kaupungin kaavoituksen kokonaistilanne (ml. käytössä olevat resurssit). Yllä on lisäksi esitetty jo lautakunnan päätöksessä tehty periaatteellinen kanta siitä, että kaupungin ei tule suhtautua suopeasti luvattomaan maankäyttöön. Oikaisuvaatimuksessa (kuten myös aiemmassa anomuksessa) on viitattu kaupungin virkamiehen antamaan suulliseen lupaan. Vaatimuksen mukaan asianosaiset ovat yrittäneet saada selvyyden kyseisen alueen vuokraukselle. Vuokrasopimusta ei ole (ennen tai jälkeen lautakunnan puistoalueiden lisämaa-aluevuokrauksia koskevan päätöksen) solmittu eikä kaavoituksen tietojen mukaan puistoalueelle rakennetulle varastolle ole haettu lupaa, eikä sitä puistoalueelle oltaisi myönnetty. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi esitetty naapureiden myöntyväisyyteen, tontin muotoon sekä anomusta koskevan lisäalueen maisemointiin jo tehtyihin töihin kytkettyjä perusteluita kaavamuutokselle. Lopussa vedotaan jälleen kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Kaavoituskatsauksen kautta vireille pantavien kaavamuutosten lisäksi lautakunta voi osaltaan käynnistää kaavoitustöitä. Kuten yllä on todettu, varsin suppeat, yksityistä etua toteuttavat asemakaavamuutokset ovat prosessina työläitä ja tämän vuoksi kaavoitus katsoo, että pääsääntöisesti ne eivät ole yleisen edun mukaisia, eikä niihin tulisi ilman erityisiä perusteita ryhtyä. Kaavoitus katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty perusteita, joiden vuoksi anottu kaavamuutos tulisi panna vireille. Puistoalueiden ja asumisen korttelialueiden rajojen tarkastelua voidaan tehdä laajempien kaavamuutosten yhteydessä. Ehdotus vs. SUUNPÄÄL Alakare: Lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimukset. Päätös TEKLA : Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Keskustelun päätteeksi Markku Pudas esitti, että oikaisuvaatimus hyväksytään Reijo ja Pirjo Leinosen osalta.

5 Markku Pudaksen esitystä kannatti 4 jäsentä (Ritva-Liisa Alatalo, Harri Tauriainen, Marja-Leena Tyystälä ja Aili Virtala). Lautakunta päätti pitää tauon klo Markku Marttila poistui klo Koska oli tehty esittelijän päätöksestä poikkeava kannatettu ehdotus lautakunta päätti pitää kättennostoäänestyksen. Esittelijän ehdotusta kannatti 4 jäsentä (Jaakko Alamommo, Kalevi Karppinen, Marja-Leena Laitinen ja Jaakko Lehojärvi). Markku Pudaksen esitystä kannatti 6 jäsentä ( Ritva-Liisa Alatalo, Markku Pudas, Harri Tauriainen, Marja-Leena Tyystälä, Maria Viinikka ja Aili Virtala). Äänin 6-4 lautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen Reijo ja Pirjo Leinosen osalta ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen Janne ja Mari Petäjäjärven osalta. Esittelijä jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen. Kaupunginhallitus Valmistelu: Kj Tero Nissinen Kaupunginjohtaja on käyttänyt asiassa otto-oikeutta viranhaltijapäätöksellään Otto-oikeuden käyttöä perustellaan mm. asukkaiden tasapuolisella kohtelulla, sillä kaupunki ei ole hyväksynyt yksityisiä kaavamuutoshakemuksia/oikaisuvaatimuksia puistoalueiden osalta viime vuosina. Ko. kaavamuutoshakemuksia olisi odotettavissa runsaasti eikä kaupunki pystyisi perustelemaan linjakkaita ratkaisuja niissä. Puistoalueiden ja asumisen korttelialueiden rajojen tarkastelua voidaan tehdä laajempien kaavamuutosten yhteydessä. Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Liitteinä ovat oikaisuvaatimukset ja oheismateriaalina kaupunginjohtajan viranhaltijapäätös. Kaupunginhallitus päättää hylätä molemmat oikaisuvaatimukset perusteena asukkaiden tasapuolinen kohtelu, sillä viime vuosina puistoalueita koskevia yksityisiä kaavamuutoshakemuksia ei ole hyväksytty. Tekninen palvelukeskus tarkastaa asemakaavojen ajanmukaisuutta tietyin väliajoin ja tässä tarkastelun yhteydessä nämäkin kaavoitustarpeet otetaan huomioon. Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 15:50-16:00.

6 Harri Tauriainen esitti, että kaupunginhallitus päättää todeta teknisen lautakunnan käsitelleen asian asiantuntemuksella ja päättää pitää voimassa lautakunnan tekemän päätöksen. Puistoalueiden ja asumisen korttelialueiden rajojen tarkastelua pitää pysytyä tekemään yksittäisinäkin tapauksina jos laajempaa kaavamuutosta ei ole tulossa. Tauriaisen esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun päätösehdotuksen.