PÄIVÄHOIDOSTA VARHAISKASVATUKSEEN - OHJAUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS

Transkriptio

1 (Lähde: Kirsi Alila 2011) PÄIVÄHOIDOSTA VARHAISKASVATUKSEEN - OHJAUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS Sanna Parrila 2015 (entinen Stakes) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Huom! Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus siirtynyt OKM:n

2 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - mikä muuttuu Sanna Parrila 2015 LÄHTÖKOHTA Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen (1 ) Lain sovellusalana kaikki varhaiskasvatuspalvelut (1 ) Varhaiskasvatus = lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (1 ) ts. se tapa, jolla varhaiskasvatuksessa toteutuva opetus, kasvatus ja hoito järjestetään keskeistä miten kasvattajat toimivat, millaiseen oppimis- ja kasvatusnäkemykseen toimintaperiaatteet pohjautuvat

3 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - mikä muuttuu HALLINNOLLINEN MUUTOS Varhaiskasvatuksen/päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta virallisesti opetuskulttuuriministeriön vastuulle (8 ) Varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona toimii Opetushallitus, joka vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta (9 ) Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään (OKM tiedote lain voimaantulosta ) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä => valtakunnallinen vasu lakiperustaiseksi asiakirjaksi velvoittamaan kaikkia varhaiskasvatuspalveluja! Vasu vastaa kysymykseen, miten varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa ts. julkituo varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet

4 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - mikä muuttuu Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat (9 a, kokonaan uusi) Varhaiskasvatuksen järjestäjän TULEE ARVIOIDA antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. (9 b, kokonaan uusi) Ulkopuolinen arviointi osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa

5 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - uuden varhaiskasvatuslain pykälät normittavat suunnittelua 7 a (muutettu) Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

6 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - uuden varhaiskasvatuslain pykälät normittavat suunnittelua 7 b (kokonaan uusi) ns. osallisuuspykälä Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

7 PÄIVÄHOITOLAISTA VARHAISKASVATUSLAKIIN - mikä muuttuu 6 (muutettu) Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.

8 JOHTAMISEN KONTEKSTUAALISUUS Sanna Parrila 2015 MAKROSYSTEEMI yhteiskunnan laajemmat organisatoriset ja ideologiset rakenteet - välillisesti johtamiseen vaikuttava (esim. lait- ja asetukset ) toimintaympäristö - kuntaorganisaation eri toimijat EKSOSYSTEEMI JOHTO RYHMÄ ASIAKKAAT JOHTAJA TYÖ- YHTEISÖ MIKROSYSTEEMI välitön toimintaympäristö, jossa johtaja itse aktiivisesti mukana MUUT SIDOS RYHMÄT - johtajan, asiakkaiden, työyhteisön jäsenten elinympäristö MESOSYSTEEMI mikrosysteemien välinen yhteistyö (esim. henkilöstövanhemmat) (mukaillen: Hujala, Puroila, Parrila, Nivala 1998, 2007; Nivala 2002)

9 VARHAISKASVATUS JOHTAMISEN KONTEKSTINA varhaiskasvatuksen johtajien muuttuva toimintaympäristö MEGATRENDIT MUUTOKSEN ILMENEMINEN HAASTE JOHTAMISELLE TALOUDEN MUUTOKSET TEKNOLGIA/ TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA - taloudellisen tehokkuuden vaade ja seurannan kiristyminen, yksityisen palvelutuotannon kasvu, kuntaliitokset, palvelualueet - mobiililaitteet, sähköinen dokumentointi, tiedon siirto ja arkistointi, sosiaalinen media, informaatio tulva, reagointi ajan lyheneminen, - taloushallintoon liittyvä osaaminen: tulosvastuu, talouden seurantavälineiden käyttöönotto ja opettelu, reaaliaikainen reagoiminen, yhteisvastuuseen ohjaaminen, erilaisten sopimusten hallinta, yksityisen palvelun valvonta ja organisointi, verkostot - tietotekninen osaaminen: erilaisten ohjelmistojen hallinta, julkisuus, reagointiajan lyheneminen, informaatiotulvan hallinta, IHMISTEN TARPEIDEN MUUTOS NOPEAT MUUTOKSET JA GLOBAALISTU MINEN -asiakaskohtaistuminen, palvelutarpeiden moninaistuminen, pula osaavasta henkilöstöstä, sitoutumattomuus, turvallisuuskorostus maailman uskotaan muuttuvan vuoteen 2020 mennessä enemmän kuin miljoonan viime vuoden aikana - koko ajan joku asia on muutoksessa - kansainvälistyminen, kulttuurien ja kielien moninaistuminen, monikulttuurisuuden ilmiöt -palveluiden räätälöinti ja suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa, palveluohjaukseen ja - koordinointiin liittyvä osaaminen, monikonseptin johtaminen - muutosjohtamiseen liittyvä osaaminen, henkilöstön oppimisen ja työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvä osaaminen, kehittämisosaaminen: kyky visioida ja toteuttaa ennakoivaa kehittämistä, kyky johtaa muutosprosesseja rakentavasti ja tehdä muutosta henkilöstölle näkyväksi, auttaa löytämään punaista lankaa, keskeinen kysymys varhaiskasvatukselle => tiedämmekö lainkaan minkälaisessa yhteiskunnassa tämän päivän lapset tulevat elämään?

10 VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ 1/4: Johtajuutta leimannut vahvasti työhön ajautuminen, ei tietoinen valinta Johtamisosaamisessa ollut puutteita => tarve johtamiskoulutuksen kehittämiseen sekä perus- että täydennyskoulutuksena Suurimmalle osalle johtajista pedagoginen johtajuus merkittävin työkokonaisuus, jonka suhteen koetaan eniten riittämättömyyttä Johtajan (hallinto)työtä tehdään kasvattajan sydämellä. Johtajuus ei ole ilmiönä ja rakenteena kaikkialla jäsentynyt: => kukin johtaja luo itse omat johtamisrakenteensa ja käytäntönsä => johtajaan kohdistuu ylimitoitettuja odotuksia ja vaatimuksia sekä hallinnolta ja henkilöstöltä. (lähteitä LTOL:n selvitys 2003, 2007; Parrila% Alila 2007, Parrila aineistot )

11 VARHAISKASVATUKSEN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ 2/4: Historiassa varhaiskasvatuksen johtamisessa selkeä kahtiajako: päiväkodeissa puhuttu johtamisesta, perhepäivähoidossa ohjauksesta; päiväkodeissa päiväkodin johtajat, perhepäivähoidossa perhepäivähoidon ohjaajat Päiväkodin johtajat jakautuneet hallinnollisiin ja lapsiryhmävastuisiin, v. 97 ltol tutkimuksessa 72,6 % sekä että, v % ja vuonna %. Tällä hetkellä arvio vielä pienempi. Lapsiryhmävastuusta irrottautuminen on tarkoittanut tehtäväkentän laajenemista muuhun suuntaan => yhdistelmäjohtajuus, hajautetun organisaation johtaminen Parrila& Alila selvitykseen osallistuneista esimiehistä 72% johti sekä päiväkotihoitoa että perhepäivähoitoa Ltol selvityksen 2003 mukaan 58% vastanneista alaisuuteen kuului myös muuta kuin pk-toimintaa; erityispäivähoitoa, perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, leikki- ja kerhotoimintaa, avointa pk-toimintaa, leikkipuistotoimintaa. (lähteitä LTOL:n selvitys 2003, 2007; Parrila% Alila 2007, Parrila aineistot )

12 VARHAISKASVATUS JOHTAMISEN KONTEKSTINA ERITYISPIIRTEITÄ 3/4: Aineistokatsaus: mikä esimiestyössä rassaa (Parrila 2012) Kasaantuvat työ ja töiden aikatauluttaminen, jatkuva töiden keskeytyminen Ohjelmistomuutokset, niiden toimimattomuus ja käytön opettelu, tilastointi ym. sihteerintyöt Eniten rassaa tällä hetkellä erittäin suuri toimistotyön määrä, joka kasvaa vuosi vuodelta eikä helpotusta ole luvassa => mitä enemmän istun toimistossani sitä enemmän koen riittämättömyyden tunnetta Nopeat muutokset => epäselvyys ja hajanaisuus työtehtävien hoitamisessa Henkilöstöjohtaminen ajoittain, henkilöstöllä kärhämää keskenään, takanapäin puhumista, toisen ammattitaidon kyseenalaistamista Työntekijöiden esimieheen kohdistavat toiveet, odotukset ja pettymykset tuntuvat välillä vaikealta kantaa Rutiineihin kangistunut henkilöstö Asiakaspalaute ei aina ole palkitsevaa, jos päivähoitopaikkoja joutuu osoittamaan muualle kuin vanhempien haluamaan paikkaan Henkilöstön poissaolot, sijaisten saaminen, osaavan henkilöstön rekrytointi (lähteitä LTOL:n selvitys 2003, 2007; Parrila% Alila 2007, Parrila aineistot )

13 VARHAISKASVATUS JOHTAMISEN KONTEKSTINA ERITYISPIIRTEITÄ 4/4: Aineistokatsaus: mikä esimiestyössä palkitsevinta (Parrila 2012) Pedagogiikan kehittäminen, vasutyö, henkilöstön hyvinvointi, tiimien ohjaaminen ja valmentaminen, kouluttaminen Innostun valtavasti kehittämistehtävistä, joissa saa käyttää koko osaamistaan ja innovatiivisuuttaan Esimiehen tuki Henkilökuntani huippuporukkaa!!! Esimieheni kiinnostus arjen työtä kohtaan, pedagogisuus Palkitsevinta on hienot, motivoituneet, rohkeat ja kantaaottavat työntekijät sekä yhdessä tekeminen Lasten ja henkilöstön riemu onnistumisista, tyytyväiset vanhemmat, pedagoginen johtaminen ja ohjaus Olla mukana kehittämässä Onnelliset asiakkaat eli lapset, jotka saavat laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta sitoutuneet henkilöstön toimesta Kun henkilökunta on paikalla, talot toimii ja ilmassa on työintoa ja hienoa varhaiskasvatusta, joka heijastuu hyvinvoiviin lapsiin ja perheisiin Päivittäiset lasten ja vanhempien kohtaamiset, lastensuojelupalaverit, joissa päästään konkreettisiin tuloksiin

14 Sanna Parrila 2015 VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAN TYÖKOKONAISUUKSIA Talous- ja henkilöstöhallinto (administration) Asiakasprosessien johtaminen Päivittäisjohtaminen (management) Pedagoginen johtaminen (leadership) Lasten hyvinvointia ja oppimista edistävät varhaiskasvatuspalvelut, tyytyväiset vanhemmat Työhyvinvoinnin johtaminen Verkosto- ja kehittämistehtävät (Lapsiryhmätyö)

15 TYÖELÄMÄN MUUTOS HAASTAA JOHTAMISTA ENNEN (ad n.1980-luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet NYT (n luvulta alk.): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet (Lähde: Verve)

16 Sanna Parrila 2015 MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN 1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan? = PALVELUN YDINTARKOITUS 2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan tehokkaasti ja kannattavasti? (sisällöllinen laatu, taloudellinen kannattavuus) HOX! Palvelutuotanto perustuu aina jollekin palvelukonseptille! Palvelukonsepti on palvelutoimintaa yhteen kokoava idea, joka ei kuitenkaan aina ole toimijoiden tiedossa! (Lähde: Verve)

17 (Lähde: mukaillen Verve) MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN Sanna Parrila Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan? millainen välineistö millaiset tekijät K2 millainen organisaatio millainen johtamismalli KÄSITYS TOIMINNAN KOHTEESTA JA TAVOITELTAVASTA TULOKSESTA (tulkinta asiakkaan tarpeesta) - tuotettavan palvelun tai tuotteen näkökulmasta K1 tuote- ja palvelukokonaisuuden käyttöarvolupaus asiakkaalle TOIMINNAN KOHDE (asiakas, asiakkaan toiminta ja tarve) - sellaisenaan, irrallaan tuotettavasta palvelusta

18 (Lähde: Verve) Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein 2. Miten tuote tai palvelu tuotetaan tehokkaasti ja kannattavasti tuote- ja palvelukokonaisuuden käyttöarvolupaus asiakkaalle TUOTTEEN TAI PALVELUN KÄYTTÖARVO ASIAKKAALLE KÄYTTÖARVO- OPPIMINEN PRIMAARIRISTIRIITA TUOTTEEN TAI PALVELUN VAIHTOARVO ASIAKKAALLE JA TUOTTAJALLE - hyöty - kustannus, hinta Jokainen menestyvä / toimiva toimintakonsepti on ratkaisu/idea, jolla tätä ristiriitaa voidaan väliaikaisesti hallita kunnes asiakkaan tarpeet muuttuvat tai toiminnan taloudellinen perusta muuttuu Jolloin ratkaisu eli toimintakonsepti täytyy uudistaa ansaintalogiikka eli miten voittoa tuotetaan

19 Miksi palvelu- / toimintakonseptit muuttuvat? palvelujen määrällinen tarve lisääntyy asiakkaat tai asiakkaiden tarpeet muuttuvat palvelun yhteiskunnallinen tarkoitus muuttuu toiminnan taloudellinen perusta muuttuu tulee uusia tuotannon/palvelun keinoja tulee uusia suuntauksia, työmenetelmiä

20 PALVELUKONSEPTIEN KEHITYS VARHAISKASVATUKSESSA SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS 1996 => lapsen oikeus varhaiskasvatukseen kysynnän muutos enemmän palveluja! kysynnän muutos laadukkaampia palveluja! kysynnän muutos yksilöllisempiä palveluja! kysynnän muutos jatkuvasti kehittyviä palveluja! Vakiopalvelut yhtenäiset työmenetelmät, toimenkuvat, koulutus Asiakaskohtaistetut palvelut palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja koordinointi Laatupalvelut palveluprosessien jatkuva yhteistoiminnallinen parantaminen Yhteiskehittelypalvelut? palvelun sisällön jatkuva kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa ESIMIESTYÖN HAASTE: monikonseptin johtaminen kysynnän muutos kokonaan uusia palveluja Käsityömäiset palvelut perinne, kokemus, sisällön vaihtelu tekijöiden mukaan (Lähde: Mäkitalo & Parrila 2006, mukaillen Victor & Boynton 1998)