Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 756/2012 vp Nuorten ajautuminen työkyvyttömyyseläkkeelle Eduskunnan puhemiehelle Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti. Vuonna 2011 tehtiin tämän vuosituhannen kyseenalainen ennätys, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi alle 30-vuotiasta. Tämä tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Luvusta puuttuvat lisäksi kognitiivisen kehitysvamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet nuoret. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna 513 nuorta. Luku on suurempi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Vuodesta 2006 lähtien on määrä kasvanut peräti 42 prosenttia. Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Yksi syy kasvavaan nuorten eläkeläisten määrään saattaakin olla puutteellisissa mielenterveyspalveluissa. Mielenterveyshoidot eivät ole riittäviä, sillä niiden saatavuus voi olla heikko ja palvelut yksipuolisia. Lisäksi hoitomuodot ovat usein kovin lääkepainotteisia. Mielenterveysongelmista kärsivien laittaminen kuukausiksi ja jopa vuosiksi sairauslomalle, saati työkyvyttömyyseläkkeelle, ilman asianmukaista hoitoa ei varmasti paranna ketään. Päinvastoin. Mielenterveysongelmista kärsivien pitäisi saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun, jotka pitävät toimintakykyä yllä. Joutilaisuus kriittisessä vaiheessa elämää ei tee kenellekään hyvää, vaan lisää syrjäytymisriskiä. Työkyvyttömyyseläkeputken tarjoaminen hoidon sekä joustavan työn tai opiskelupaikan sijaan aktiivisessa iässä oleville nuorille on yhteiskunnan taholta lähes heitteillejättö. Toivon todella, että asiaan vihdoin herätään ja ymmärretään näiden nuorten auttamisen olevan tulevaisuudessa hyvinvointivaltiomme olemassaolon edellytys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo puuttua nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin ja miten hallitus aikoo taata, ettei yksikään nuori joudu työkyvyttömyyseläkeputkeen, vaan saa riittävää apua ongelmiinsa sekä toimintakykynsä mukaisesti joustavan työ- tai opiskelupaikan? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2012 Jaana Pelkonen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaana Pelkosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 756/2012 vp: Miten hallitus aikoo puuttua nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin ja miten hallitus aikoo taata, ettei yksikään nuori joudu työkyvyttömyyseläkeputkeen, vaan saa riittävää apua ongelmiinsa sekä toimintakykynsä mukaisesti joustavan työ- tai opiskelupaikan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnan suunnittelevan ja toteuttavan mielenterveystyön toimivana kokonaisuutena kunnassa tehtävän sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluihin kuuluvan terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Terveydenhuoltolaissa korostetaan lasten ja nuorten nopeaa pääsyä mielenterveyspalveluihin. Alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnin on toteuduttava 6 viikon sisällä lähetteen saapumisesta ja arvion perusteella tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kolmen kuukauden sisällä. Valtioneuvosto antoi vuonna 2009 asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Asetuksen määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksen avulla tehostetaan terveystarkastuksissa mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhaista tunnistamista, tuen järjestämistä ja hoitoon ohjausta. Asetus velvoittaa kiinnittämään huomiota myös lasten ja nuorten vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo hoitoon pääsyn toteutumista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän tiedon perusteella. Valvira ja aluehallintovirastot ovat valmistelleet lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden valvontaohjelman vuosille neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen toteutumisen valvomiseksi. Lisäksi aluehallintovirastot valvovat erityisesti opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa. Hallitusohjelman mukaan erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalveluiden kehittämiseen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden asemaan terveyspalvelujen saamisessa. Syksyllä 2011 alkaneella kokeilulla selvitetään Seinäjoella ja Lappeenrannassa, miten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö -malli soveltuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusterveydenhuollon järjestämistavaksi. Lisäksi sosiaali-ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä valmistellaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevaa lakia. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut opiskeluterveydenhuollon kehittämisen työryhmän, jonka tehtävänä on esittää toimenpiteitä myös opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli-suunnitelma), jonka toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, on linjattu mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä 2

3 Ministerin vastaus KK 756/2012 vp Jaana Pelkonen /kok Suomessa vuoteen Mieli-suunnitelman toimeenpanoon liittyy THL:ssä lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä kehittämishankkeita. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE on yksi keskeisistä Mielisuunnitelman ehdotusten toimeenpanon väylistä. Vuosia koskevan KASTE -ohjelmassa on yhtenä osaohjelmana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen astui voimaan uusia muutoksia sairausvakuutuslaissa ja työterveyshuoltolaissa. Muutosta voidaan kuvata kolmella luvulla , jotka ovat aikarajoja, jolloin viimeistään tulisi toimia. Jos työntekijän sairauspoissaolojen määrä saavuttaa 30 vuorokautta kalenterivuoden aikana, tulee työnantajan ilmoittaa siitä työterveyshuoltoon, jotta työterveyshuollossa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin. Jotta Kansaneläkelaitos saisi tiedon pitkittyvistä sairauspäivärahakausista, sairauspäivärahaa on haettava aikaisemman neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa. Viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Uuden menettelyn tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua riittävän varhain pitkittyviin työkyvyttömyyksiin, ja siten tukea työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Hallitusohjelman yhtenä painopistealueena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuorten yhteiskuntatakuu alkaa Nuorisolain mukaisesti nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa päästään hyödyntämään eri toimialoille yhteisen kohderyhmän elämänkulkuun ja olosuhteisiin liittyviä tietoja. Nuorisotakuun täytäntöönpanon alkaessa ELYkeskusten nuorisotoimet ottavat vastuun nuorisolain muutokseen liittyvästä alueellisesta koulutuksesta sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämien hyvien käytäntöjen levittämisestä alueellaan. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 756/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jaana Pelkonen /saml : Hur ämnar regeringen ingripa i de ökade mentala problemen hos ungdomar och hur ämnar regeringen garantera att inga ungdomar hamnar i sjukpensionsslussen, utan får tillräcklig hjälp för sina problem och en flexibel arbets- eller studieplats i enlighet med sin funktionsförmåga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hälso- och sjukvårdslagen kräver att kommunerna ska planera och genomföra mentalvårdsarbetet så att det bildar en fungerande helhet tillsammans med den kommunala social- och hälsovården. Den hälsorådgivning och de hälsoundersökningar som ingår i skolhälsovården och studerandehälsovården ska främja psykisk hälsa och livskompetens. Hälsorådgivning och hälsoundersökningar ska också ordnas för unga personer som faller utanför studerande- eller företagshälsovården. Hälso- och sjukvårdslagen betonar att barn och ungdomar snabbt ska få tillgång till mentalvårdstjänster. För personer under 23 år ska bedömningen av vårdbehovet göras inom sex veckor från det att remissen anlände och vård eller behandling som utifrån en bedömning av vårdbehovet konstaterats vara nödvändig ska ordnas inom tre månader. Statsrådet gav 2009 en förordning om rådgivningsverksamheten, skolhälsovården och studerandehälsovården. Dess bestämmelser om skyldigheten att ordna återkommande hälsoundersökningar trädde i kraft Förordningen bidrar till effektivisering när det gäller att tidigt konstatera psykiska störningar och missbruksproblem och att då ordna stöd och hänvisa till vård. Förordningen är förpliktande också när det gäller att ge akt på föräldrarnas psykiska hälsa och droganvändning. Det är Tillstånds- och tillsynsverket inom social- och hälsovården (Valvira) som övervakar att de som behöver får vård. Detta sker utifrån uppgifter som Institutet för hälsa och välfärd samlat in. Valvira och regionförvaltningsverken har berett ett tillsynsprogram för de förebyggande hälsovårdstjänsterna för barn och unga för att övervaka att förordningen om rådgivningsverksamheten, skolhälsovården och studerandehälsovården iakttas. Dessutom utövar regionförvaltningsverken tillsyn över hälsoundersökningarna och hälsorådgivningen särskilt för personer som faller utanför studerande- eller företagshälsovården. Enligt regeringsprogrammet ska särskild vikt läggas vid att hälsovårdstjänsterna för studerande i yrkesutbildning utvecklas och vid att yrkeshögskolestuderande får hälsovårdstjänster. Genom ett försök som inleddes hösten 2011 utreder man i Seinäjoki och Villmanstrand hur modellen med Studenternas hälsovårdsstiftelse lämpar sig för att ordna primärvården för yrkeshögskolestuderande. Dessutom håller social- och hälsovårdsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet på att i samarbete ta fram en lag om elevoch studentvård. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för utveckling av studerandehälsovården. Arbetsgruppen ska ge 4

5 Ministerns svar KK 756/2012 vp Jaana Pelkonen /kok förslag till åtgärder för att även utveckla mentalvårdstjänsterna inom studerandehälsovården. Den nationella planen för mentalvårds- och missbruksarbete (Mieli), som genomförs under social- och hälsovårdsministeriets ledning, innehåller riktlinjer för hur mentalvårds- och missbruksarbetet ska utvecklas i Finland fram till Till genomförandet av den nationella planen hör utvecklingsprojekt inom Institutet för hälsa och välfärd som gäller barns och ungdomars psykiska hälsa. Det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KAS- TE) är en av de viktigaste kanalerna för att genomföra förslagen i den nationella planen för mentalvårds- och missbruksarbete. Ett delprogram i det nationella utvecklingsprogrammet (KASTE) för är bättre välfärd och service för barn, ungdomar och barnfamiljer. Nya ändringar i sjukförsäkringslagen och lagen om företagshälsovård trädde i kraft den 1 juni Ändringarna kan beskrivas med de tre talen , som utgör tidsgränser för när man senast bör vidta åtgärder. Om en arbetstagare har 30 sjukfrånvarodagar under ett kalenderår, ska arbetsgivaren anmäla detta till företagshälsovården, för att man vid företagshälsovården ska kunna vidta de åtgärder som behövs. För att Folkpensionsanstalten ska få kännedom om långvariga sjukdagpenningsperioder ska sjukdagpenning sökas inom två månader i stället för inom fyra månader, vilket var fallet tidigare. Senast efter 90 sjukdagpenningsdagar ska företagshälsovården bedöma vilken arbetsförmåga som återstår hos arbetstagaren, och arbetsgivaren ska tillsammans med arbetstagaren och företagshälsovården utreda vilka möjligheter arbetstagaren har att fortsätta arbeta. Syftet med det nya förfarandet är att förbättra möjligheterna att tillräckligt tidigt ingripa i långvariga perioder av arbetsoförmåga och på så sätt stödja arbetstagarens möjligheter att återfå arbetsförmågan och underlätta återgången till arbetet efter sjukfrånvaron. Ett av regeringsprogrammets insatsområden är att bekämpa fattigdom, ojämlikhet och utslagning. Samhällsgarantin för unga träder i kraft den I enlighet med ungdomslagen kan man inom nätverket för vägledning av och tjänster för unga dra nytta av uppgifterna i anslutning till livscykeln och omständigheterna för den för olika sektorer gemensamma målgruppen. När verkställigheten av ungdomsgarantin börjar tar ungdomsväsendet inom närings-, trafik- och miljöcentralerna ansvar för den regionala utbildningen med anknytning till ändringen i ungdomslagen samt för att sprida god praxis som utvecklats i nätverken för vägledning av och tjänster för unga. Helsingfors den 25 oktober 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5