Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 146/2011 vp Nuorten masennuksen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa jää eläkkeelle keskimäärin joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Suurin syy eläkkeelle jäämiseen on masennus. Tällä hetkellä Suomessa on tuhansia nuoria työkyvyttömyyseläkkeellä erityisesti masennuksen vuoksi, ja määrä jatkaa kasvuaan. Nuorten ja nuorten aikuisten lisääntyneistä masennusluvuista on oltu jo pitkään huolissaan. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä opiskelijajärjestöt ovat tuoneet tätä huolestuttavaa kehityssuuntaa esille. Suoriutumispaineet, elämän toivottomuus, yksinäisyys ja päihdeongelmat lisäävät osaltaan suuresti riskiä vaikean masennuksen kehittymiseen. Nuoren on vaikea löytää kiinnittymispintoja yhteiskuntaan ollakseen siinä vahva toimija tai kokeakseen osallisuutta. Masentunut nuori keskeyttää usein opintonsa ja lopulta putoaa kaikkien tukiverkostojen ulkopuolelle. Ongelma on myös se, että oppilaitoksissa ei ole mahdollisuuksia tunnistaa tai puuttua riittävän vahvasti oireilevan nuoren tilanteeseen. Nuori jää aivan liian usein yksin vaille ammatillista apua tai pelkästään lääkehoidon varaan sen sijaan, että hänelle annettaisiin kokonaisvaltaista kuntoutusta. Eri oppilaitosten ja kuntien hyvin erilaiset mahdollisuudet tuottaa laadukkaita ja riittäviä terveyden- tai sosiaalihuollon palveluita, kuten psykologi- tai koulukuraattoripalveluita, luovat suurta epätasa-arvoa nuorten kesken saada riittävää apua ajoissa. Yhteiskuntatakuu ei ratkaise sitä perimmäistä ongelmaa, joka nuorten masennukseen ja jopa työkyvyttömyyteen johtaa, vaikkakin se on oikeansuuntainen toimintamalli, kunhan se ensisijaisesti hyödyttää nuoria, ei koulutuksen tuottajia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä konkreettisilla toimenpiteillä nuorten ja nuorten aikuisten työkyvyttömyyden suurimpaan aiheuttajaan eli masennukseen aiotaan puuttua tämän hallituksen aikana? Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2011 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 146/2011 vp: Millä konkreettisilla toimenpiteillä nuorten ja nuorten aikuisten työkyvyttömyyden suurimpaan aiheuttajaan eli masennukseen aiotaan puuttua tämän hallituksen aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ovat lievästi lisääntyneet liittyen osittain Kelan kuntoutusrahalainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön muutokseen. Työkyvyttömyyden lisäys kohdistuu lähes pelkästään henkilöihin, jotka eivät ole ehtineet olla lainkaan tai ovat olleet vain hyvin vähän työelämässä. Älyllinen kehitysvammaisuus on yleisin yksittäinen alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyden aiheuttaja. Muita keskeisiä työkyvyttömyyseläkkeiden syitä ovat mielialahäiriöt sekä skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt. Esimerkiksi vuonna 2009 masennusdiagnoosien, 277 kappaletta, osuus oli noin 16 prosenttia nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Hallitusohjelman yhtenä painopistealueena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Yksi keskeisistä kehittämisen kohteista on nuorten osallistuminen ja varhaiskasvatus. Hallitus käynnistää poikkihallinnollisen syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien vastaisen toimenpideohjelman. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuu tuo nuoret ja nuoret aikuiset kattavasti palvelujen piiriin, jolloin on mahdollista tunnistaa ongelmia ja tarjota apua jo varhaisessa vaiheessa. Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnan suunnittelevan ja toteuttavan mielenterveystyön toimivana kokonaisuutena kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhuolto- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut on järjestettävä tehden yhteistyötä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä myös terveydenhuoltolain mukaan opiskelu- tai työterveydenhuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Terveydenhuoltolaissa korostetaan lasten ja nuorten nopeaa pääsyä mielenterveyspalveluihin. Alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnin on toteuduttava 6 viikon sisällä lähetteen saapumisesta ja arvion perusteella tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kolmen kuukauden sisällä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo hoitoon pääsyn toteutumista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämän tiedon perusteella. Valtioneuvoston vuonna 2009 antama asetus sisältää neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon. Määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksen terveyskäsitykseen sisältyy myös mielenterveys. Asetuksen avulla tehostetaan mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhaista tunnistamista, tuen järjestämistä ja hoitoon ohjausta. Lisäksi sen avulla vahvistetaan terveellisten elintapojen ja mielenterveyden 2

3 Ministerin vastaus KK 146/2011 vp Hanna Mäntylä /ps edistämistä, mukaan lukien kiusaamiseen puuttuminen. Asetus velvoittaa kiinnittämään huomiota myös lasten ja nuorten vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalveluiden kehittämiseen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden asemaan terveyspalvelujen saamisessa. Syksystä 2011 alkaen kokeillaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palvelujen järjestämistä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta kahdella paikkakunnalla, Lappeenrannassa ja Seinäjoella. Kokeilulla selvitetään, miten YTHS-malli soveltuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusterveydenhuollon järjestämistavaksi. Lisäksi sosiaali-ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä valmistellaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevaa lakia. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli-suunnitelma), jonka toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, on linjattu mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä Suomessa vuoteen Lasten ja nuorten kehityksen tukeminen, mielenterveyden edistäminen sekä häiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito ovat jakamaton kokonaisuus. Suunnitelmassa korostetaan sitä, että lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Erikoispalvelut tukevat monimuotoisesti peruspalveluja. Yksi edistävän ja ehkäisevän työn painopisteistä on, että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi riskissä olevat lapset ja nuoret tulee tunnistaa ja heidän tasapainoista kasvuaan tukea. Mieli-suunnitelman toimeenpanoon liittyy THL:ssä lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä kehittämishankkeita, kuten Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen-toimintamalli varusmiespalvelukseen kutsutuille ja palvelun keskeyttäneille nuorille sekä Toimiva lapsi- ja perhe-hanke. THL:ssä on myös useita lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä tutkimushankkeita kehittämistyön tueksi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE on yksi keskeisistä Mieli-suunnitelman ehdotusten toimeenpanon väylistä. Kaikilla Suomen Kaste-alueilla on meneillään lasten ja nuorten palvelujen kehittämishankkeet, jotka sisältävät nuoriin kohdistuvan mielenterveystyön. Hankkeiden tuella nivotaan yhteen lapsen kehitystä tukevat palvelut yli nykyisten sektorirajojen, kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimen. Erityispalvelut, kuten psykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat tukevat peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Lisäksi palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin eli kotiin, päivähoitoon, kouluun ja vapaa-ajan toimintaan. Vuosia koskevan KAS- TE II-ohjelman valmistelussa on yhtenä osaohjelmana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Palveluja kehitetään osin jatkumona KASTE I-ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2011 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 146/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Vilka konkreta insatser kommer att göras under denna regeringsperiod för att åtgärda den största orsaken till att ungdomar och unga vuxna inte klarar av att jobba, dvs. depression? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet sjukpensioneringar har ökat något bland dem som är under 25 år, delvis beroende på ändringar i lagstiftningen om Folkpensionsanstaltens (FPA) rehabiliteringspenning och i dess tilllämpningspraxis. Arbetsoförmågan ökar så gott som uteslutande bland dem som saknar arbetslivserfarenhet eller som har bara väldigt lite sådan erfarenhet. Förståndshandikapp är den vanligaste enskilda orsaken till oförmåga att arbeta bland dem som är under 25 år. Andra betydande orsaker till sjukpensionering är affektiva störningar samt schizofreni och andra psykotiska störningar. Exempelvis 2009 var andelen depressionsdiagnoser, 277 till antalet, omkring 16 procent av de olika orsakerna till sjukpension för unga. Ett av regeringsprogrammets insatsområden är att bekämpa fattigdom, ojämlikhet och utslagning. Ett av de viktigaste utvecklingsobjekten är ungdomars delaktighet och småbarnsfostran. Regeringen kommer att inleda ett tvärsektoriellt åtgärdsprogram för att minska utslagning, fattigdom och hälsoproblem. Samhällsgarantin för unga genomförs så att alla unga under 25 år och nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, praktik-, studie-, ungdomsverkstads- eller rehabiliteringsplats senast inom tre månader från det att arbetslösheten börjat. Tack vare garantin kommer ungdomar och unga vuxna att få heltäckande service och då blir det möjligt att identifiera problem och att erbjuda hjälp redan i ett tidigt skede. Hälso- och sjukvårdslagen kräver att kommunerna ska planera och genomföra mentalvårdsarbetet så att det bildar en fungerande helhet tillsammans med den kommunala social- och hälsovården. Skolhälsovården och studerandehälsovården ska ordnas i samarbete med alla relevanta instanser. Hälsorådgivningen och hälsoundersökningarna ska främja psykisk hälsa och livskompetens. Undersökningar och rådgivning ska enligt lagen också ordnas för unga personer som faller utanför studerande- eller företagshälsovården. Vidare betonar lagen att barn och ungdomar snabbt ska få tillgång till mentalvårdstjänster. För personer under 23 år ska bedömningen av vårdbehovet göras inom sex veckor från det att remissen anlände och vård eller behandling som utifrån en bedömning av vårdbehovet konstaterats vara nödvändig ska ordnas inom tre månader. Det är Tillstånds- och tillsynsverket inom social- och hälsovården (Valvira) som övervakar att de som behöver får vård. Detta sker utifrån uppgifter som Institutet för hälsa och välfärd samlat in. I en statsrådsförordning från 2009 regleras rådgivningsverksamheten, skolhälsovården och studerandehälsovården. Dess bestämmelser om skyldigheten att ordna återkommande hälsoundersökningar trädde i kraft den 1 januari Hälsa enligt den förordningen inbegriper också psykisk hälsa. Förordningen bidrar till effektivisering när det gäller att tidigt konstatera psykis- 4

5 Ministerns svar KK 146/2011 vp Hanna Mäntylä /ps ka störningar och missbruksproblem och att då ordna stöd och hänvisa till vård. Vidare bidrar den till att stärka främjandet av sunda levnadsvanor och psykisk hälsa, inbegripet åtgärder vid mobbning. Förordningen är förpliktande också när det gäller att ge akt på föräldrarnas psykiska hälsa och droganvändning. Enligt regeringsprogrammet ska särskild vikt läggas vid att hälsovårdstjänsterna för studerande i yrkesutbildning utvecklas och vid att yrkeshögskolestuderande får hälsovårdstjänster. Sedan hösten 2011 pågår ett försök med att ordna hälsovårdstjänster för yrkeshögskolestuderande genom Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS) på två orter, Villmanstrand och Seinäjoki. Syftet är att utreda hur SHVS-modellen lämpar sig för att ordna primärvården för dem som studerar vid yrkeshögskola. Dessutom håller social- och hälsovårdsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet på att i samarbete ta fram en lag om elev- och studentvård. Den nationella planen för mentalvårds- och missbruksarbete (Mieli), som genomförs under social- och hälsovårdsministeriets ledning, innehåller riktlinjer för hur mentalvårds- och missbruksarbetet ska utvecklas i Finland fram till Stödet till barns och ungdomarnas utveckling, främjandet av deras psykiska hälsa samt förebyggande och behandling av störningar är en odelbar helhet. Planen betonar att mentalvårdsoch missbruksarbetet bland barn och unga i första hand ska utföras i deras vardagsmiljöer, såsom hemma, på dagis eller i skolan. Specialtjänsterna ska på ett mångsidigt sätt stödja bastjänsterna. En prioritering inom det främjande och förebyggande arbetet är att de barn och unga som befinner sig i riskzonen på grund av föräldrarnas psykiska problem och missbruk måste identifieras och de måste få stöd till en balanserad uppväxt. Till genomförandet av den nationella planen hör utvecklingsprojekt inom Institutet för hälsa och välfärd som gäller barns och ungdomars psykiska hälsa, såsom projektet Time out! - Livet på rätt spår, där målgruppen är unga som kallats till uppbåd eller avbrutit tjänstgöringen, och projektet Familj och barn i samspel. På institutet pågår också flera forskningsprojekt som gäller barns och ungdomars psykiska hälsa till stöd för utvecklingsarbetet. Det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (Kaste) är en av de viktigaste kanalerna för att genomföra förslagen i den nationella planen för mentalvårds- och missbruksarbete. Det pågår projekt för utveckling av tjänsterna för barn och ungdomar inom samtliga s.k. Kaste-områden. Projekten inbegriper mentalvårdsarbetet till förmån för ungdomar. Med hjälp av projekten kopplar man ihop de tjänster som stöder barnets utveckling över de nuvarande sektorsgränserna, såsom hälso- och sjukvård, socialvård, ungdomsfrågor, bildningssektorn och polisväsendet. Specialtjänsterna, såsom psykiatri, barnskydd och uppfostrings- och familjerådgivningen, stöder bastjänsterna med olika alternativa insatser. Dessutom förs tjänsterna ut direkt i barnens och ungdomarnas utvecklingsmiljöer, dvs. hemmen, daghemmen, skolorna och fritidsverksamheten. Ett delprogram när det andra nationella utvecklingsprogrammet för tas fram är bättre välfärd och service för barn, ungdomar och barnfamiljer. Tjänsterna utvecklas delvis som en fortsättning på den goda praxis som skapats inom det första utvecklingsprogrammet. Helsingfors den 27 oktober 2011 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5