Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 483/2007 vp Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tautitaakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes, ja trendikehityksen mukaisesti määrä näyttää vain kasvavan. Mielenterveyden ongelmat ja päihdeongelmat kietoutuvat usein yhteen. Nykyinen jyrkkä hallinnollinen jako mielenterveyspalveluihin ja päihdepalveluihin vaikeuttaa avunsaantia ja heikentää palvelujen vaikuttavuutta. Aikuisten mielenterveyspalvelut ovat perinteisesti kuuluneet terveydenhuoltoon, kun taas päihdepalvelut ja perheneuvolat ovat sijoittuneet sosiaalihuoltoon. Tällainen kahtiajako luo palveluihin toisaalta aukkoja ja toisaalta päällekkäisyyksiä. Vanhentuneen ja lokeroivan mallin tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa ihmisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Kun palvelut ovat hallinnollisesti hajallaan, hoitoon on vaikea päästä ja asiakasta pompotellaan luukulta toiselle. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyötä kehitettäessä on varmistuttava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on riittävästi mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaamista, esimerkiksi psykologin sekä depressio- ja päihdehoitajan palveluja. Näin oikealle hoitopolulle voidaan päästä nopeammin ja ennaltaehkäistä monia ongelmia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi ja riittävien voimavarojen turvaamiseksi tuleviin kasvaviin tarpeisiin? Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2007 Leena Rauhala /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 483/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi ja riittävien voimavarojen turvaamiseksi tuleviin kasvaviin tarpeisiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveysongelmien vähentämiseksi ja palvelutarpeen hallitsemiseksi on välttämätöntä vahvistaa mielenterveyden edistämistä ja päihdehaittojen ehkäisyä. Mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien ehkäisy edellyttää laajaa ja monien hallinnonalojen ja eri yhteiskunnallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Hoidon kannalta keskeisiä asioita ovat masennuksen, ahdistuneisuuden ja skitsofrenian hoito ja tunnistaminen sekä monipuolisten päihdepalvelujen kehittäminen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisesti ehkäisevien palvelujen kehittämiseen ja saatavuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Tarkoituksena on, että tämän hallituskauden aikana perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. Hallituskaudella varmistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja erityisesti myös mielenterveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Mielenterveys- ja päihdekysymykset tulevat olemaan esillä myös hallituksen politiikkaohjelmia valmisteltaessa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa tullaan käsittelemään mielenterveysongelmia suurimpana työkyvyttömyyden aiheuttajana. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen. Tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saatavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Mieli työryhmän valmistelemaan kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi. Suunnitelmaa valmisteleva työryhmä jättää ehdotuksensa vuoden 2008 lopussa. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan keskeisesti huomioon kolmen hankkeen, Vantaan kaupungin Sateenvarjo-projektissa, Vaasan sairaanhoitopiirin Pohjanmaahankkeessa sekä Rovaniemen kaupungin hallinnoiman seudullisen mielenterveys- ja päihdehuollon kehittämishankkeessa, saadut kokemukset ja tehty työ. Mielenterveys- ja päihdetyötä linjaavassa kansallisessa suunnitelmassa on tarkoitus luoda keskeiset suuntaviivat mielenterveystyön ja päihdetyön kehittämiseksi niin alueellisella, seudullisella kuin paikallisellakin tasolla. Tarkoituksena on, että suunnitelma olisi mahdollisimman selkeä, tiivis ja käytännönläheinen ja että palvelujen kehittämisessä otettaisiin 2

3 Ministerin vastaus KK 483/2007 vp Leena Rauhala /kd huomioon erityisesti työikäisen väestön tarpeet. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tulee olemaan jatkoa mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen laatusuosituksille sekä kansalliselle alkoholiohjelmalle. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi asettanut ns. MASTO-hankkeen. Hankkeessa paneudutaan työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen, masennuksen ehkäisemiseen, masennuksen hoidon tehostamiseen sekä kuntoutuksen ja hyvien sairauspoissaolokäytäntöjen kehittämiseen. MASTO-hankkeen tavoitteena on kehittää ja löytää sellaisia työelämän hyviä käytäntöjä, hyvän hoidon lisäksi, jotka edistävät masentuneen työntekijän työssä jatkamista ja masennuksesta toipuvan työhön palaamista sekä vähentävät masennusperusteista työkyvyttömyyttä. Vuonna 2008 käynnistyvän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena tulee olemaan peruspalvelujen kehittäminen. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota psykososiaalisten palvelujen saatavuuteen ja kehittämiseen mukaan lukien myös nuorisopsykiatriset palvelut. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 483/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utveckla mentalvårds- och missbruksarbetet och för att trygga tillräckliga resurser för de kommande växande behoven? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att minska hälsoproblemen och hålla servicebehovet under kontroll är det nödvändigt att stärka främjandet av psykisk hälsa och förebyggandet av missbruksrelaterade skador. För att förebygga störningar i den psykiska hälsan och missbruksproblem krävs ett omfattande samarbete mellan många förvaltningsgrenar och olika samhälleliga aktörer. Med tanke på vården är det viktigt att depression, ångest och schizofreni behandlas och identifieras och att servicen inom missbrukarvården utvecklas på ett allsidigt sätt. I programmet för statsminister Matti Vanhanens andra regering har särskild uppmärksamhet ägnats utvecklingen av och tillgången till socialoch hälsovårdstjänster och i synnerhet förebyggande tjänster. Avsikten är att primärvårdens ställning ska stärkas under denna regeringsperiod. För att genomföra servicestrukturreformen kommer särskilt primärvården, det sociala arbetet, akutvården samt mentalvårds- och missbruksarbetet att utvecklas. Identifieringen av psykiska problem hos barn, ungdomar, människor i arbetsför ålder och den äldre befolkningen samt tillgången till tjänster och kompetensen inom mentalvårdsarbetet ägnas särskild uppmärksamhet. Under regeringsperioden ska en jämlik tillgång till skol- och studerandehälsovård och i synnerhet mentalvårdstjänster tryggas. Frågor som gäller psykisk hälsa och missbruk kommer att behandlas också i beredningen av regeringens politikprogram. I politikprogrammet för hälsofrämjande kommer psykiska problem att tas upp som den största orsaken till arbetsoförmåga. Syftet med politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd är att minska hälsoskillnaderna bland barn och unga och att främja sunda levnadsvanor och psykisk hälsa. Målet är att säkerställa barns och ungdomars tillgång till mentalvårdstjänster och psykiatrisk vård. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte arbetsgruppen Mieli 2009 ("Mental hälsa 2009") för att bereda en nationell plan för mental- och missbrukarvården. Ytterligare har arbetsgruppen till uppgift att utarbeta förslag om spridning av god praxis inom social- och hälsovården och att enligt behov lägga fram förslag för utveckling av styrmedlen. Arbetsgruppen som bereder planen kommer att lägga fram sitt förslag i slutet av år När planen görs upp fästs stort avseende vid erfarenheterna från och det arbete som utförts inom tre projekt: Vanda stads paraplyprojekt, Vasa sjukvårdsdistrikts projekt Österbotten och det regionala utvecklingsprojekt inom mental- och missbrukarvården som administreras av Rovaniemi stad. I den nationella planen där riktlinjerna för mentalvårds- och missbruksarbetet dras upp, är det meningen att ställa upp de centrala principerna för utvecklingen av mentalvårds- och missbruksarbetet på såväl regional som lokal nivå. Avsikten är att planen ska vara så klar, koncis och praktiskt inriktad som möjligt och att särskilt behoven hos befolkningen i arbetsför ålder ska beaktas när tjänsterna ut- 4

5 Ministerns svar KK 483/2007 vp Leena Rauhala /kd vecklas. Den nationella planen för mental- och missbrukarvården kommer att utgöra en fortsättning på kvalitetsrekommendationerna för mentalvårdstjänsterna och missbrukarvården samt det nationella alkoholprogrammet. Social- och hälsovårdsministeriet inledde också det s.k. MASTO-projektet Med detta projekt går man in för att stödja välbefinnande i arbetslivet och psykisk hälsa, förebygga depression, effektivera behandlingen av depression och utveckla rehabilitering och god praxis i fråga om sjukfrånvaro. Syftet med MASTO-projektet är att utveckla och hitta sådan god praxis i arbetslivet som, vid sidan av god vård, gör det lättare för en deprimerad arbetstagare att orka i arbetslivet och för en arbetstagare som tillfrisknar från en depression att återgå till arbetet och som minskar sådan arbetsoförmåga som beror på depression. Ett av de prioriterade områdena i det utvecklingsprogram för social- och hälsovården som inleds år 2008 kommer att vara utvecklingen av basservicen. I samband med detta kommer man att uppmärksamma tillgången till och utvecklingen av de psykosociala tjänsterna, däribland de ungdomspsykiatriska tjänsterna. Helsingfors den 12 december 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5