Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 790/2013 vp Reumaa sairastavien hoidon taso ja hoitoonpääsyn sujuvoittaminen Eduskunnan puhemiehelle Aiemmin reumaa sairastava on voinut päästä suoraan reumalääkärille, mutta nykyisin nopeaa hoitoa tarvitsevat kierrätetään yleislääkärin kautta. Jatkuvasti ruuhkautuvilla terveysasemilla, esimerkiksi Espoossa, tämä johtaa tilanteisiin, joissa lähetettä hakevat pääsevät hoitoon hyvin hitaasti. Etelä-Suomessa tilanne on paikoin huono myös kaupungin työntekijöiden työterveyshuollossa. Reumaa sairastavat ovat joutuneet jopa kahden viikon sairauslomalle, koska työkyky on menetetty eikä hoitoon pääse. Vaihtoehtona on mennä yksityiselle vastaanotolle, jossa esimerkiksi kertakäynti ja siihen kuuluva piikitys molempiin ranteisiin voi maksaa 300 euroa. Asiallisella hoidon järjestämisellä reumapotilas pääsisi takaisin työhön 1 2 päivässä kohtuullisilla kustannuksilla, mutta reumahoidon takkuamisen vuoksi osa ammattitaitoisesta työvoimasta joutuu olemaan poissa työstä pitkiä aikoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen näkemys reumaa sairastavien hoidon tasosta Suomessa ja kuinka se aikoo sujuvoittaa reumapotilaiden hoitoonpääsyä? Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 790/2013 vp: Mikä on hallituksen näkemys reumaa sairastavien hoidon tasosta Suomessa ja kuinka se aikoo sujuvoittaa reumapotilaiden hoitoonpääsyä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Reumasairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joiden syy on vielä epäselvä. Nivelreumaan sairastuu Suomessa vuosittain noin henkeä. Hoidon tavoitteena on parantaa tulehdusreaktio, joka tavallisesti esiintyy nivelissä. Hoito on usein monimuotoista ja suun kautta annettavien lääkkeiden lisäksi voidaan tarvita niveliin annettavia pistoksia. Hoito tavallisesti aloitetaan erikoissairaanhoidon toimesta. Kun sairauden rauhoittuminen tai hyvä hoitovaste on saavutettu lääkityksellä eikä haittavaikutuksia ole ilmennyt, jatkohoito siirtyy perusterveydenhuoltoon. Tämä tapahtuu yleensä 1 2 vuoden kuluttua taudin toteamisesta ja hoidon aloittamisesta. Tällöin potilaan kuntoutusarvio ja riittävä potilasohjaus tulee olla tehty. Jatkossakin hyvä hoito edellyttää kiinteää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Nivelreuman hoito merkitsee usein läpi elämän kestävää lääkehoitojen sarjaa, mahdollisia ortopedisia toimenpiteitä sekä lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Lääkäriseura Duodecim on laatinut nivelreuman Käypä hoito- suosituksen. Lisäksi ministeriö on julkaissut yhtenäiset perusteet erikoissairaanhoidon pitkäaikaisseurantaa edellyttävistä tulehduksellisista reumasairauksista. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet reuman hoitoa alueellisesti ja muun muassa rakentaneet reumasairauksien hoitoketjuja. Näiden avulla on pystytty parantamaan reumasairauksien kokonaisuuden hoitoketjua. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sen on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Lain mukaan kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Reumasairaudet ovat yleisiä ja niiden hoito jatkuu monesti vuosia tai vuosikymmeniä. Tämän takia hoitoketjuja rakennettaessa pyritään siihen, että vaativat tapaukset hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuolto vastaa pitkäaikaisseurannasta. Näin toimitaan myös muissa pitkäaikaisissa kansansairauksissa. Terveydenhuoltolaki edellyttää sitä, että kunta ja sairaanhoitopiiri tarjoavat kansalaisen tarvitsemat terveydenhuollon palvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) seuraavat hoidon saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksella pyritään edelleen kehittämään hoitojärjestelmää vastaamaan myös reumapotilaiden tarpeisiin. 2

3 Ministerin vastaus KK 790/2013 vp Arja Juvonen /ps Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 790/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vilken är regeringens åsikt om nivån hos vården för patienter med reumatism i Finland och vad ämnar den göra för att underlätta för reumapatienter att få vård? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Reumasjukdomar är kroniska sjukdomar vars orsak fortfarande är oklar. Årligen insjuknar ungefär personer i ledgångsreumatism i Finland. Målet med vården är att lindra den inflammatoriska reaktion som vanligen förekommer i lederna. Behandlingen är ofta mångformig och utöver medicinering med läkemedel som ges via munnen kan även injektioner i lederna vara nödvändiga. Vården inleds vanligen inom den specialiserade sjukvården. Då man uppnått en lindring av sjukdomen eller ett gott behandlingssvar med hjälp av läkemedel och inga biverkningar har tillstött, överförs den fortsatta vården till primärvården. Detta inträffar i allmänhet 1 2 år efter det att sjukdomen har diagnosticerats och behandlingen har inletts. I detta skede ska en rehabiliteringsbedömning och en tillräcklig patienthandledning ha blivit utförda. En fortsatt god vård förutsätter ett intensivt samarbete mellan primärvården och den specialiserade sjukvården. Ledgångsreumatism kräver ofta livslång behandling med läkemedel, eventuellt ortopediska ingrepp samt medicinsk och yrkesinriktad rehabilitering. Läkarföreningen Duodecim har utarbetat en God medicinsk praxis- rekommendation för ledgångsreumatism. Dessutom har ministeriet gett ut enhetliga grunder för den specialiserade sjukvården om inflammatoriska reumatiska sjukdomar som kräver långtidsuppföljning. Sjukvårdsdistrikten har utvecklat reumavården lokalt och bland annat byggt upp vårdkedjor för reumasjukdomar. Med hjälp av dessa har man lyckats förbättra den totala vårdkedjan för reumasjukdomarna. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska verksamheten inom hälso- och sjukvården baseras på evidens, god vårdpraxis och goda rutiner. Den ska vara högkvalitativ och säker och bedrivas på behörigt sätt. Enligt lagen ska den kommunala primärvården ansvara för samordningen av den samlade vården av en patient, om inte något annat särskilt avtalas. Reumasjukdomar är allmänt förekommande och behandlingen av dem sträcker sig ofta över flera år eller årtionden. Därför strävar man vid planeringen av vårdkedjor till att de krävande fallen behandlas inom den specialiserade sjukvården. Primärvården svarar för den långsiktiga uppföljningen. Detta är fallet även för andra kroniska folksjukdomar. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska kommuner och sjukvårdsdistrikt erbjuda de hälso- och sjukvårdstjänster invånarna behöver. Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) följer upp tillgången till vård. Med social- och hälsovårdsreformen strävar man efter att ytterligare utveckla vårdsystemet så att det motsvarar även reumapatienternas behov. 4

5 Ministerns svar KK 790/2013 vp Arja Juvonen /ps Helsingfors den 4 oktober 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5