Opinnäytetyö JÄRVILOHI-ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS NÄSIJÄRVEN REITILLÄ CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2005 JA 2006.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinnäytetyö JÄRVILOHI-ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS NÄSIJÄRVEN REITILLÄ CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2005 JA 2006."

Transkriptio

1 Opinnäytetyö JÄRVILOHI-ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS NÄSIJÄRVEN REITILLÄ CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2005 JA 2006 Jussi Siivari Kala- ja ympäristötalous 2008

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Jussi Siivari Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Näsijärven reitillä Carlin-merkintöjen perusteella vuosina 2005 ja 2006 Suuntautumisvaihtoehto: - Ohjaajat: Päivi Pyyvaara Opinnäytetyön valmistumisajankohta Syksy 2008 Raisa Kääriä Sivumäärä Työn tarkoituksena on selvittää optimaalinen istutuspaikka Näsijärven reitin järvilohille. Työ perustuu kolmen kalastusalueen yhteistyöhön. Työhön on haettu ja saatu Hämeen TE-keskuksen avustusta ja se on toteutettu kalatalouskeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liitettiin kalastustiedustelu jolla pyrittiin selvittämään kuinka alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Vuosina 2005 ja 2006 Näsijärven reitille istutettiin 4000 kpl Carlin-merkittyjä järvilohia. Istukkaat jaettiin kahdeksaan eri kohteeseen ja kuhunkin istutettiin 500 kpl järvilohia. Vuoden 2007 syksyyn mennessä merkkipalautuksia oli kertynyt 832 kpl, joten aineisto oli varsin runsas. Keskimääräinen istutustulos erää kohti oli 134,3 kg/ 1000 istukasta ja palautusprosentti oli 20,8. Kalastustiedustelu postitettiin 661 henkilölle, siitä saatiin 259 palautusta, joten palautusprosentti jäi varsin vaatimattomaksi (39,2 %). Vastaajista suurin osa koki istutusten onnistuneen joko keskinkertaisesti tai melko huonosti. Kalojen kunto arvioitiin pääasiassa hyväksi ja lupa-alueisiin oltiin tyytyväisiä. Suurin osa istukkaista tulee pyydetyksi ensimmäisen 6 kk kuluessa istutuksesta. Ensimmäisenä vuonna merkkipalautuksista on tullut 91,3 %, toisena vuonna 8,4 %, kolmantena vuonna enää 0,3 %. Merkkipalautuksista 69 % tulee erilaisilla verkoilla, toisena tulee uistimella saadut 19 % ja kolmantena rysällä saadut 11 %. Istutuspaikkakohtaisesti tarkasteltuna jokaisen paikan merkkipalautuksista yli puolet on tullut erilaisilla verkoilla. Se että istukkaat saadaan saaliiksi ensimmäisen 6 kk aikana istutuksesta johtaa väistämättä huonoon istutustulokseen, sillä istukkaat eivät yksinkertaisesti kerkiä kasvamaan. Nettosaalis oli jokaisessa erässä negatiivinen eli istutuksista saatiin vähemmän saalista kuin mitä istutettiin. Näsijärvellä istutukset onnistuivat paremmin kuin Toisvedellä ja Tarjanteella, joista saatiin todella huonot tulokset. Näsijärven alueelta löytyi yksi hyvä istutuspaikka, missä kalat vaelsivat tasaisesti koko järven alueelle (Paappasenniemi). Lisäksi kahta kohtaa voidaan käyttää jos halutaan tehdä istutuksia järven eteläpäähän (Jänissaari ja Pättiniemi). Hakusanat: Näsijärven reitti, Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme of Fisheries and Enviromental Care Jussi Siivari Results of the landlocked Atlantic Salmon stocking in the water route of the lake Näsijärvi based on Carlin-tagging in the years 2005 and 2006 Specialization line: - Instructors: Päivi Pyyvaara Date Autumn 2008 Raisa Kääriä Total number of pages The purpose of this work is to find the best stocking place of landlocked Atlantic salmon. In the years 2005 and 2006 a number of 4000 Carlin-tagged landlocked Atlantic salmon were stocked in the water route of Näsijärvi. The fishes were divided into eight different groups, 500 fish for each group where stocked in the different places. The work also includes an enquiry. The purpose of the enquiry was to settle how the fishermen experienced the succes of salmon stocking. Up to December 2007 the number of 832 tags was collected. The average catch was 134,3 kg/ per thousand individuals stocked. Majority of the recovers were caught first year in the lake (91,3 %). The second and the third year recovers were 8,4 % and 0,3 %. The most important fishing gear were different gillnets (69 %), second were rod and line (19 %), and third fyke net fishing (11 %). The inquiries were posted to 661 persons and 259 answers were returned. Most of the persons who answered the enquiry thought the stocking success was average or worse. Common reasons were no catch. Persons who have caught the landlocked Atlantic salmon estimate the condition of the salmon was good (67 %). As the majority of the recovers were caught first year, it results to a bad stocking result because of the short recapture time. That s why most of the growth potential of salmon was poorly exploited. The mean catch of every stocking group was negative (Total mass of the stocking minus total mass of the catch). Best results were caught in Lake Näsijärvi (Paappasennimi). Paappasenniemi was the best stocking place because it gave a decent stocking result and salmon migrations into every part of the lake. Keywords: The water route of the lake Näsijärvi, Landlocked Atlantic salmon stoking results Deposit at: The library of Turku University of Applied Sciences

4 1 JOHDANTO 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kalastustiedustelu Istutuspaikkakohtaiset kuvaukset Enonkoski (Kartta 1) Liedenpohja (Sahanranta)(Kartta 2) Pohjaslahti (Kartta 3) Syvinginsalmi (Kartta 4) Paappasenniemi (Kartta 5) Kulju (Kartta 6) Jänissaari (Kartta 7) Pättiniemi (Kartta 8) 6 3 TULOKSET Palautusprosentti ja merkintätulos Carlin - merkintöjen perustella Palautusten ajallinen jakautuminen Merkintäpalautusten jakautuminen pyydyksittäin Istukkaiden vaeltaminen vesistössä Kasvu istutuksen jälkeen Kuntokertoimet Merkkipalautettujen järvilohien pituusluokat Järvilohi-istutusten istutuspaikkakohtaiset tulokset Enonkoski Liedenpohja Pohjaslahti Syvinginsalmi Paappasenniemi Kulju Jänissaari Pättiniemi 29

5 4 Kalastustiedustelu Tiedustelun tulokset Kysymys 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä? Kysymys 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? Kysymys 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? Kysymys 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? Kysymys 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? Kysymys 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueeseen? Kysymys 7. Millä lupa-alueella kalastat? Kysymys 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? Kysymys 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? Kysymys 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle ja terveisiä kalastus alueelle 34 5 TULOSTEN TARKASTELU Virheiden tarkastelu Merkintämenetelmän vaikutus tuloksiin Tiedustelun toteuttamisen onnistuminen Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Kasvu istutuksen jälkeen Vaellukset istutusten jälkeen Vaellukseen vaikuttavia tekijöitä Muikkukannan tila Näsijärven reitillä 39

6 5.7 Vertailu muihin vastaaviin tutkimuksiin Istutustulosten vertailu Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin Yhteenveto tiedustelulomakkeen vastauksista 41 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 42

7 LIITTEET LIITE 1. Kalataloushallinnon istutusrekisteri ( ) LIITE 2. Kirje kalastusalueille LIITE 3. Tiedustelulomakkeen saatekirje LIITE 4. Tiedustelulomake LIITE 5. Viimeisimmät istutustulokset ( ) LIITE 6. Saaliin jakautuminen pyydysmuodoittain (kpl) KUVAT Kuva 1. Enonkoski 16 Kuva 2. Liedenpohja 18 Kuva 3. Pohjaslahti 20 Kuva 4. Syvinginsalmi 22 Kuva 5. Paappasenniemi 24 Kuva 6. Kulju 26 Kuva 7. Jänissaari 28 Kuva 8. Pättiniemi 30 TAULUKOT Taulukko 1. Näsijärven reitin järvilohi-istutukset 2005 ja 2006 Hämeen T&E - keskuksen istutusrekisterin mukaan ( ) 3 Taulukko 2. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten merkintäerät ja niiden tulokset vuosilta 2005 ja Taulukko 3. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten nettosaalis 7 Taulukko 4. Merkkipalautusten jakautuminen istutusten jälkeen 8 Taulukko 5. Keskimääräinen pituuden ja painon kasvu istutuksen jälkeen 11 Taulukko 6. Merkittyjen ja merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimen keskiarvot 13

8 Taulukko 7. Istutuspaikkakohtaiset kuntokertoimenkeskiarvot niin istukkaille kuin saaliiksi saaduille kaloille 14 Taulukko 8. Enonkoskelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 15 Taulukko 9. Liedenpojaan istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 17 Taulukko 10. Pohjaslahdelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 19 Taulukko 11. Syvinginsalmeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 21 Taulukko 12. Paappasenniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 23 Taulukko 13. Kuljuun istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 25 Taulukko 14. Jänissaareen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 27 Taulukko 15. Pättiniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 29 Taulukko 16. Tiedusteluun vastanneiden vastausprosentti ja kpl palautukset 1 ja 2 postituskerralla 31 Taulukko 17. Tiedustelulomake ja vastaukset, sekä % vastanneista 35 KUVIOT Kuvio 1. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen istutushetkestä pyyntihetkeen 9 Kuvio 2. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin 10 Kuvio 3. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin istutuspaikkakohtaisesti 10 Kuvio 4. Merkkipalautettujen istukkaiden pituuden ja painon suhde 12

9 Kuvio 5. Carlin-merkittyjen järvilohien ja saaliiksi saatujen järvilohien jakautuminen eri kuntokerroin luokkiin 13 Kuvio 6. Merkkipalautettujen kalojen kappalemääräiset palautukset pituusluokittain 14

10 2 1 JOHDANTO Suomessa järvilohi kuuluu uhanalaisten lajien joukkoon. Pääsyynä uhanalaisuuteen ovat voimalaitosten rakentaminen, minkä seurauksena kutualueet ovat tuhoutuneet. Järvilohi on Suomessa lähes täysin istutusten varassa, eikä Näsijärven reitti tee tässä asiassa poikkeusta. Näsijärven reitille tehtävillä istutuksille ei pyritä luomaan lisääntyvää järvilohikantaa, vaan sillä halutaan lisätä alueen kalastuksellista kiinnostavuutta sekä tarjota kalamiehille yksi hieno ja arvostettu kalalaji, jota tavoitella saaliiksi. Näsijärven reitillä toimii kolme kalastusaluetta: Näsijärven, Ruoveden-Kuoreveden ja Virtainkalastusalueet. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten yhteenvetoselvitys perustuu alueiden väliseen yhteistyöhön ja sen toteuttamiseen on haettu ja saatu avustusta Hämeen TE-keskukselta. Pirkanmaan kalatalouskeskus toimi hankkeen koordinaattorina eli hoiti istutukset, haki rahoitusta ja laati yhteenvetoselvityksen Näsijärven reitin järvilohi-istutuksista. Työn tavoitteena on selvittää optimaalinen istutuspaikka järvilohelle, jotta tulevaisuudessa istutukset voitaisiin keskittää tiettyihin reittiä parhaiten palveleviin paikkoihin. Alkuoletuksena on, että reitin yläosaan tehdyt istutukset antavat parhaan tuloksen ja palvelevat siten koko reittiä parhaiten. Selvitykseen liitettiin myös tiedustelu, jolla pyrittiin selvittämään järvilohi-istutusten tuloksellisuutta ja sitä miten alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Kysely suunnattiin Kalapassinluvan vuonna lunastaneille kalastajille, jotka ovat kalastaneet Näsijärven reitillä. Reitille on istutettu 3-vuotiaita Carlin merkittyjä järvilohia vuosina 2005 ja 2006 yhteensä 4000 kpl. Näistä kaloista saatiin yli 800 kpl merkkipalautusta, joten työssä käytetty aineisto oli sangen runsas

11 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Näsijärven reitille istutettiin vuosina 2005 ja 2006 (kahdeksan erää 3-vuotiata Carlin - merkittyjä järvilohia). Kumpanakin vuotena huhtikuussa istutettiin neljä erää merkittyjä järvilohen poikasia. Merkittyjen kalojen mukana istutettiin myös merkitsemättömiä kaloja suojaparveksi. Jokaisessa erässä oli 500 kpl Carlin merkittyjä järvilohia. Järvilohet olivat istutettaessa keskimäärin 34,9 cm pitkiä ja istutuspituuden keskiarvon vaihtelu erien välillä oli melko vähäistä (34,3 cm ja 35,3 cm välillä). Kuntokertoimeltaan järvilohet olivat keskimäärin 1,08 ja erienvälinen vaihtelu oli 1,03 ja 1,12 välillä. Yhteensä merkittyä kaloja istutettiin 4000 kpl. Kaiken kaikkiaan alueelle istutettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana noin järvilohta (Taulukko 1). Istukkaat olivat iältään 3-kesäisiä (3k) tai 3-vuotiaita (3v). Poikaset on jaettu ikäryhmiin, mikä tarkoittaa, että 3-kesäisellä on menossa kolmas kasvukausi ja 3-vuotiaalla on menossa neljäs kasvukausi (RKTL 2008; [viitattu ]). Taulukko 1. Näsijärven reitin järvilohi-istutukset 2005 ja 2006 Hämeen T&E - keskuksen istutusrekisterin mukaan ( ) Kpl/vuosi Toisvesi Ikä järvilohi 3v Tarjanne järvilohi 3v järvilohi 3k 66 Näsijärvi järvilohi 3v järvilohi 3k Ruovesi järvilohi 3k 270 Yht Istukkaat olivat Vuoksen kantaa ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) merkitsi ne. Istutuseristä kaksi oli niin sanottuja velvoiteistutuksia. Velvoiteistutuksella tarkoitetaan vesioikeuden määräämää istutusvelvoitetta, jolla korvataan esimerkiksi rakentamalla aiheutettua haittaa kalakannalle (Kilpinen, 2004, 6).

12 4 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saatiin viimeisin yhteenveto istutuserien merkkipalautuksista joulukuussa Samalla tilattiin myös tuloksista tehdyt kartat. Kartoista voidaan tarkastella kalojen vaellusta vesistössä istutuksen jälkeen. Merkkipalautuksista tarkasteltiin muun muassa millä tavoin istukkaat oli saatu saaliiksi, painon sekä pituuden kasvua, hajaantumista vesistöön ja istutusten tuottoa istutuspaikoittain. Selvityksen tavoitteena on antaa suositus parhaista istutuspaikoista. 2.1 Kalastustiedustelu Selvitykseen liitettiin myös kalastustiedustelu (s. 31), joka lähetettiin Näsijärven reitille Kalapassin luvan hankkineille kalastajille. Tiedustelu sisälsi kysymyksiä muun muassa siitä miten alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen, ovatko he saaneet mitallisia järvilohia saaliiksi ja minkälainen kalojen kunto on ollut. Tiedustelu postitettiin noin 661 henkilölle kesäkuun puolivälissä Uusintakysely postitettiin heinäkuun puolivälissä ensimmäisellä kierroksella vastaamatta jättäneille. Tiedustelu postitettiin kaikille Kalapassin-luvan lunastaneille, pois lukien epäselvästi täytetyt ja ulkomailla asuvat kalastajat. Tiedustelun tarkoituksena oli selvittää, miten alueella kalastavat ovat kokeneet järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä. (Tiedustelulomake ja vastaukset on esitetty taulukossa 17). 2.2 Istutuspaikkakohtaiset kuvaukset Enonkoski (Kartta kuvassa 1) Enonkoski sijaitsee pitkän ja kapean lahtialueen perällä Toisveden pohjoispäässä. Alueen syvyysvaihtelut ovat melko jyrkät ja parhaimmillaan lahdella on vettä yli 30 metriä. Lahden kapeus lisää riskiä siihen, että istukkaa joutuvat pyydetyksi ennen aikojaan. Rantapenkkoja seuraileva istukasparvi törmää helposti verkkoon matkallaan väljemmille vesille. Alueen suuri syvyys tosin pienentää riskiä jonkin verran.

13 Liedenpohja (Sahanranta) (Kartta kuvassa 2) Istutuspaikka sijaitsee Toisveden pohjoispäässä, lännen puoleisessa haarassa. Alue on hyvin samantyylinen kuin Enonkosken alue eli syvä ja melko kapea noin 1 km levyinen pitkä lahti. Alueelle istutetut järvilohet lähtevät vaeltamaan alaspäin kohti Virtoja, pääasiassa länsirannan syviä penkkoja seuraillen Pohjaslahti (Kartta kuvassa 3) Pohjaslahti sijaitsee Tarjanneveden itärannalla. Tämäkin istutuspaikka on hyvin samankaltainen kuin kaksi aikaisempaa paikkaa. Kapea ja syvä lahti, josta aukeaa väylä isolle ja rikkonaiselle Tarjanteelle Syvinginsalmi (Kartta kuvassa 4) Syvinginsalmi on kapea, kaksi vesistöä yhdistävä salmi, jonka pohjoispuolella aukeaa Tarjannevesi ja eteläpuolella Ruoveden Mustaselkä. Vesi on salmen kummallekin puolella aukeavilla alueilla melko syvää ja avonaista, näin ollen hyvin järvilohelle sopivaa elinaluetta. Tosin eteläpuolella vesistö muuttuu melko nopeasti rikkonaiseksi eikä näin ollen sovellu järvilohen elinalueeksi Paappasenniemi (Kartta kuvassa 5) Paappasenniemi on isoa selkää vasten oleva niemi, joka sijaitsee Näsijärven pohjoispäässä, Vankavedellä. Suuri selkäalue parantaa istukkaiden mahdollisuuksia selvitä ohi pyydyksistä.

14 Kulju (Kartta kuvassa 6) Kulju sijaitsee Koljonselän eteläpäässä Näsijärven keskivaiheilla. Alue on vasten suurta selkävettä, joka tarjoaa järvilohille hyvät elinmahdollisuudet Jänissaari (Kartta kuvassa 7) Näsijärven eteläpäässä Lentävänniemen pohjoispuolella sijaitsee Jänissaari. Istutus- ja elinalueena paikka on järvilohelle todella hyvin sopiva, syvää ja avointa selkävettä löytyy todella runsaasti Pättiniemi (Kartta kuvassa 8) Pättiniemi sijaitsee Näsijärven eteläpäässä Aitolahden kupeella. Paikka on hyvin samanlainen kuin Jänissaari eli avointa selkävettä löytyy runsaasti.

15 7 3 TULOKSET 3.1 Palautusprosentti ja merkintätulos Carlin - merkintöjen perustella Näsijärven reitin keskimääräinen palautusprosentti istukaserää kohti oli 20,8 % ja tuotto 134,4 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2). Palautusprosentti vaihteli 30,6 % ja 10,4 % välillä. Käytännössä joka viides merkitty kala saatiin saaliiksi. Istutusten nettosaalis oli keskimäärin -99 kg. Nettosaaliilla tarkoitetaan istutetun kalamassan ja saaliiksi saadun kalamassan erotusta (Makkonen, 1995, 39). Alla olevista taulukoista käy ilmi istutuspaikkakohtaiset merkintätulokset (Taulukko 2 ja 3). Viimeisimmät tulokset liitteessä 5. Taulukko 2. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten merkintäerät ja niiden tulokset vuosilta 2005 ja 2007 (500 kpl merkittyjä kaloja/ istutuserä) Istutuspaikka Istutus- Istutus pituus/paino Pyynti pituus/paino Palautuksia yht. kg/1000 Palautus päivä mm g mm g kpl istukasta % TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI ,4 29,8 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI ,7 20,8 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI ,1 30,6 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA ,2 12,4 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU ,2 20,8 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL ,3 10,4 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI ,3 14,4 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM ,2 27,2 Yhteensä 832 Keskiarvo ,4 20,8 Taulukko 3. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten nettosaalis Istutuspaikka Istutus Kg/1000 Nettosaalis kg istukasta kg TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI TARJANNEVESI SYVINGINSALMI NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM Keskiarvo -99

16 8 3.2 Palautusten ajallinen jakautuminen Suurin osa Näsijärven reitille istutetuista Carlin merkityistä järvilohista saadaan saaliiksi ensimmäisen järvivuoden aikana (Kuvio 1). Ensimmäisen vuoden aikana merkkipalautuksia saatiin 91,3 %, toisena vuonna 8,4 % ja kolmantena vuonna enää 0,3 %. Alla olevasta taulukosta (Taulukko 4) käy ilmi saaliin ajallinen jakautuminen istutuspaikkakohtaisesti. Taulukko 4. Merkkipalautusten jakautuminen istutusten jälkeen Istutuspaikka 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI TARJANNEVESI SYVINGINSALMI NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 62 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 48 4 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 71 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM Yhteensä % 91,3 8,4 0,3 Alla olevaan kuvioon (Kuvio 1) on koottu tiedot 2005 ja 2006 vuonna istutettujen järvilohien merkkipalautusten ajoittuminen istutushetkestä alkaen.

17 % Kk istutuksesta Kuvio 1. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen istutushetkestä pyyntihetkeen 3.3 Merkintäpalautusten jakautuminen pyydyksittäin Suurin osa merkityistä kaloista saatiin verkoilla (noin 69 %), toiseksi eniten kaloja saatiin uistimella (19 %) ja kolmanneksi eniten rysällä (11 %) (Kuvio 2). Tarkemmin eriteltynä eniten saalista tuli yli 40 mm verkolla (39,6 %). Muikkuverkolla saatiin 19,8 % ja uistinvälineiden osuus noin 20 % merkityistä kaloista (Liite 5). Merkkipalautusten jakautuminen istutuspaikkakohtaisesti on esitetty kuviossa 3.

18 10 Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin onki 1 % uistin 19 % rysä 11 % verkko 69 % Kuvio 2. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin (koko aineisto) Syvinginsalmi Liedenpohja Pättiniemi Pohjaslahti Paappasenniemi Kulju Jänissaari uistin perho onki rysä verkko pilkki Enonkoski 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin istutuspaikkakohtaisesti

19 Istukkaiden vaeltaminen vesistössä Istutetut järvilohet pysyivät varsin hyvin Näsijärven reitillä, vain muutama istukas jäi pyydykseen Pyhäjärven puolelta ja yksi saatiin saaliiksi Siurosta saakka (35 km istutuspaikasta). Syvinginsalmeen istutetuista kaloista saatiin noin 20 palautusta myös yläpuolisesta vesistöstä. Näsijärven eteläpäähän tehtyjen istutusten merkkipalautuksista suurin osa tulee Koljonselältä tai sen eteläpuolelta, juuri ylemmäs kaloja ei ole noussut (Kartat kuvissa 1-8). 3.5 Kasvu istutuksen jälkeen Keskimääräinen merkkipalautettu järvilohi oli 40,4 cm pitkä ja 661g painoinen. Suurin keskikoko oli Syvinginsalmeen istutetuilla kaloilla, joiden keskipituus oli 42,7 cm ja keskipainoa 804g. Istukkaiden keskimääräinen pituuden kasvu istutuksen jälkeen on ollut 5cm ja painon 200g (Taulukko 5) (Kuvio 4). Taulukko 5. Keskimääräinen pituuden ja painon kasvu istutuksen jälkeen Istutus Pyynti Istutuspaikka Keskipituus mm Keskipaino g Keskipituus mm Keskipaino g TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI TARJANNEVESI SYVINGINSALMI NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM Keskiarvo Yhteensä Vaihteluväli

20 y = 0,0122x 2-5,5896x + 893,19 R 2 = 0,7725 n = Paino (g) Pituus (mm) Kuvio 4. Merkkipalautettujen istukkaiden pituuden ja painon suhde 3.6 Kuntokertoimet Kaloille määriteltiin kuntokerroin, joka saadaan kaavasta K= paino(g)/pituus(cm) 3 *100 (Fultonin kuntokerroin) (Salmin & Böhling, 2002, 254). (Esimerkki kuntokertoimesta. Kuntokertoimeltaan 1,0 oleva järvilohi on kooltaan noin 2,3 kg ja sillä on pituutta 60 cm). Istukkaiden kuntokerroin vaihteli 0,66 ja 1,32 välillä kun taas palautettujen kalojen kuntokertoimet olivat 0,27 ja 1,78 välillä. Suurin osa istukkaista kuului kuntokertoimeltaan luokkaan 0,96-1,25, joten istukkaat ovat olleet varsin hyväkuntoisia (Taulukko 6). Merkkipalautetuissa kaloissa hajonta oli paljon suurempaa, suurin osa palautetuista kaloista kuuluu luokkaa 0,76-1,15 (Kuvio 5). Merkkipalautettujen kalojen joukossa oli noin 20 heikkokuntoista kalaa, jotka eivät

21 13 olleet oppineet syömään luonnonravintoa. Muutoin saaliiksi satujen kalojen kuntokerroin oli hyvä. Istukaseräkohtaisesti tarkasteltuna kuntokertoimenkeskiarvo on vaihdellut 1,03 ja 1,12 välillä (Taulukko 7). Merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimenkeskiarvo on vaihdellut 0,9 ja 1 välillä. Kuntokertoimenkeskiarvolla tarkasteltuna erät ovat olleet sangen tasalaatuisia. Mitään merkittäviä eroja ei ole havaittavissa. Pääasiassa niin istukkaat kuin merkkipalautetut kalat ovat olleet hyväkuntoisia. Taulukko 6. Merkittyjen ja merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimen keskiarvot Kuntokertoimen keskiarvo Alle 40 cm 1,01 Yli 40 cm 0,92 Istukas 1,08 Palautus 0,96 kpl ,26-0,35 0,36-0,45 0,46-0,55 0,56-0, ,75 0,76-0,85 0,86-0,95 0,96-1,05 1,06-1,15 1,16-1,25 1,26-1,35 1,36-1,45 1,46-1,55 1,56-1,65 palautus istukas Kuvio 5. Carlin-merkittyjen ja saaliiksi saatujen järvilohien jakautuminen eri kuntokerroinluokkiin

22 14 Taulukko 7. Istutuspaikkakohtaiset kuntokertoimenkeskiarvot niin istukkaille kuin saaliiksi saaduille kaloille istukas palautus Istutuspaikka kuntokertoimen ka kuntokertoimen ka TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 1,08 0,96 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 1,10 0,98 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 1,07 1,00 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 1,12 0,97 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 1,08 0,96 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 1,03 0,93 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 1,03 0,90 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 1,11 0, Merkkipalautettujen järvilohien pituusluokat Merkkipalautuksista, joissa oli ilmoitettu sekä paino että pituus, oli 557 kpl. Näistä kaloista vajaa puolet (272 kpl) oli saatu alle 40cm pituisina ja yli 40cm kaloja oli saatu 285 kpl. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 6) on merkkipalautettujen kalojen lukumäärät pituusluokittain kpl alle 40cm 40-44cm 45-49cm 50-54cm 55-59cm 60-64cm 65-69cm 70-75cm Pituusluokka Kuvio 6. Merkkipalautettujen kalojen kappalemääräiset palautukset pituusluokittain (sis. kaikki palautukset joissa pituus oli ilmoitettu)

23 Järvilohi-istutusten istutuspaikkakohtaiset tulokset Enonkoski Enonkoskelle istutetut järvilohet eivät antaneet kovin hyvää istutustulosta. Palautusprosentti oli 14,4 % ja istutusten tuotto 62,3 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2). Istukkaita saatiin saaliiksi vain ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen, mikä johtaa väistämättä heikkoon istutustulokseen. Istukkaat ovat vaeltaneet Toisveden länsirantaa kohti Virtoja. Suurin osa palautuksista on tullut Toisvedestä, mutta myös alapuolisista vesistöistä on muutamia kaloja saatu. (Kartta kuvassa 1) Kauimmaiset palautukset ovat Tarjannevedeltä. Yhteensä palautuksia saatiin 72 kpl. Suurin osa alueen istukkaista saatiin saaliksi muikkuverkoilla, niiden osuus alueen merkkipalautuksista oli melkein puolet (Taulukko 8) (Kuvio 3). Erilaisilla verkoilla saatujen merkittyjen kalojen osuus on peräti 89 % (Liite 6). Taulukko 8. Enonkoskelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista uistin 4 5,6 muikkuverkko 34 47,2 perho 3 4,2 rysä 1 1,4 verkko27-40mm 10 13,9 yli 40 mm verkko 12 16,7 verkko 8 11,1 Kaikki yhteensä ,0

24 Kuva 1. Enonkoski. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 16

25 Liedenpohja Liedenpohjaan istutettujen kalojen palautusprosentti oli 12,4 % ja tuotto 66,2 kg/ 1000 istukasta, joten tulos on hyvin samansuuntainen kuin Enonkoskella. Merkkipalautuksia tuli vain ensimmäisenä kesänä istutusten jälkeen, joten tulos ei missään nimessä ole hyvä (Taulukko 2 ja 3). Istukkaat ovat vaeltaneet hyvin samankaltaisesti kuin Enonkosken istukkaat eli Toisveden länsirantaa kohti Virtoja. Suurin osa palautuksista on tullut Toisvedestä ja kauimmaiset palautukset ovat Tarjanteelta (Kartta kuvassa 2). Yhteensä palautuksia 62 kpl. Alueen merkkipalautuksista käytännössä kaikki olivat verkoilla saaduista kaloista (Taulukko 9) (Kuvio 3). Verkkotyypeistä eniten saalista saatiin muikkuverkoilla 69 % (Liite 6). Verkkojen prosentuaalinen osuus vaikuttaa varsin korkealta, mutta palautuksia alueelta tuli vain 62 kpl mikä ainakin osittain selittää verkkojen suurta osuutta. Taulukko 9. Liedenpojaan istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista muikkuverkko 43 69,4 verkko 27-40mm 6 9,7 yli 40 mm verkko 5 8,1 verkko 7 11,3 uistin 1 1,6 Kaikki yhteensä ,0

26 Kuva 2. Liedenpohja. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 18

27 Pohjaslahti Pohjaslahteen istutetut järvilohet ovat vaeltaneet aina Näsiselälle saakka ja muutama merkkipalautus on tullut Tammerkoskesta asti. Pohjaslahden istutusten palautusprosentti oli vain 10,4 % ja tuotto 56,26 kg/ 1000 istukasta. Palautusprosentilla katsottuna istutuserä oli joukon huonoin, tosin sen arvoa hiukan nostaa se, että muutama palautus saatiin toiseltakin järvivuodelta (Taulukko 2 ja 3). Merkkipalautuksista noin puolet saatiin Tarjanneveden alueelta ja toinen puoli tuli Näsijärven eteläpäästä, yksi palautus saatiin myös Vaskiveden pohjoisosista (Kartta kuvassa 3). Yhteensä palautuksia 52 kpl. Jälleen tehokkaimmin istukkaita olivat pyytämässä verkot, joskaan ei ihan niin selvästi kuin kahdessa edellisessä paikassa, myös rysä ja uistinkalastus olivat pyyntimuodoista edustettuina, yhteensä 30 % osuudella kokonaissaaliista (Taulukko 10) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 10. Pohjaslahdelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 6 11,8 muikkuverkko 12 23,5 onki 3 5,9 perho 1 2,0 rysä 7 13,7 v.27-40mm 2 3,9 yli 40 mm verkko 17 33,3 verkko 2 3,9 vetouistin 1 2,0 Kaikki yhteensä ,0

28 20 Kuva 3. Pohjaslahti. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08

29 Syvinginsalmi Alueelle istutetut järvilohet ovat lähteneet sekä ylös että alaspäin ja vaeltaneet aina Näsiselle saakka, josta on tullut noin puolet merkkipalautuksista. Merkkipalautuksia alueen istutuksista on tullut 104 kpl. Palautusprosentti on 20,4 % ja tuotto 156,7 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Tulosten arvoa nostavat palautusten jakaantuminen kolmelle vuodelle sekä istukkaiden vaeltaminen vesistössä. Suuri osa merkkipalautuksista saatiin Näsijärven eteläosista, mutta noin 20 palautusta saatiin myös yläpuolisesta Tarjannevedestä ja yksi palautus Vaskiveden pohjoisosista (Kartta kuvassa 4). Myös Syvinginsalmen istukkaista suurin osa päätyy verkkoihin, tosin vapakalastuksen osuus nousee jo melkein neljännekseen alueen merkkipalautuksista (Taulukko11) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 11. Syvinginsalmeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 21 20,6 muikkuverkko 21 20,6 rysä 7 6,9 täkyverkko 5 4,9 yli 40 mm verkko 43 42,2 verkko 2 2,0 vetouistin 3 2,9 Kaikki yhteensä ,0

30 22 Kuva 4. Syvinginsalmi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08

31 Paappasenniemi Paappasenniemen palautusprosentti oli 30,6 % ja tuotto 221,13 kg, palautusprosentti on istutuserien suurin (Taulukko 2 ja 3). Paappasenniemen lähellä oleva suuri selkäalue parantaa istukkaiden mahdollisuuksia selvitä. Tästä on todisteena se, että alueelle istutetuista järvilohista saatiin merkkipalautuksia vielä toisena ja kolmantena vuonna joskin ensimmäisenä vuotena tuli jälleen suurin osa palautuksista (Kartta kuvassa 5). Palautuksia kolmelta vuodelta kertyi kaikkiaan 153 kpl. Istukkaat ovat levinneet melko tasaisesti Näsijärveen ja niitä on saatu niin lahden pohjukoista kuin selkävesiltä Muutama palautus tuli myös Pyhäjärven puolelta. Kolme eniten palautuksia antanutta kalastusmuotoa olivat verkot, rysä ja uistinkalastus. Verkkojen osuus oli edelleen yli 50 % (Taulukko 12) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 12. Paappasenniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 18 11,5 muikkuv. 15 9,6 pilkki 1 0,6 rysä 34 21,7 täkyverkko 5 3,2 v.27-40mm 3 1,9 yli 40 mm verkko 64 40,8 verkko 2 1,3 vetouistin 15 9,6 Kaikki yhteensä ,0

32 Kuva 5. Paappasenniemi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 24

33 Kulju Merkkipalautuksia Kuljusta on kertynyt 104 kpl, palautusprosentti on 20,8 % ja tuotto 109,18 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Palautukset ovat painottuneet ensimmäiseen vuoteen, mutta myös toisena vuonna kaloja on saatu saaliiksi. Suurin osa alueen merkkipalautuksista saadaan verkoilla pyydetyistä kaloista (Taulukko 13) (Kuvio 3) (Liite 6). Isoa selkävettä vasten olevaan Kuljuun istutetut kalat ovat vaeltaneet pääasiassa Näsiselän alueelle. Ylävesille ei ole ainakaan merkkipalautusten mukaan lähtenyt käytännössä yhtään kalaa. Pisimmältä tullut palautus on Vankavedeltä ja muutama palautus on tullut myös Pyhäjärven puolelle (Kartta kuvassa 6). Taulukko 13. Kuljuun istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 15 14,9 muikkuverkko 12 11,9 onki 4 4,0 perho 3 3,0 rysä 1 1,0 verkko 27-40mm 3 3,0 yli 40 mm verkko 56 55,4 verkko 3 3,0 vetouistin 4 4,0 Kaikki yhteensä ,0

34 Kuva 6.Kulju. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 26

35 Jänissaari Alueelle istutetut kalat hajaantuvat hyvin järven eteläpäähän, aina Koljonselän eteläosiin saakka, mutta sen pidemmälle ne eivät juuri lähde (Kartta kuvassa 7). Pisimmältä tullut merkkipalautus on Siurosta (35 km istutuspaikasta). Merkkipalautuksia Jänissaaren istutuksista on kertynyt 149 kpl. Palautusprosentti oli 29,8 % ja tuotto 232,39 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Kilomääräistä istutustulosta tarkasteltaessa alue antaa parhaan tuloksen. Merkkipalautukset jakautuvat ensimmäiselle ja toiselle järvivuodelle, mistä palautuksia kertyi 9 kpl. Pyyntimuodoista eniten palautuksia tulee verkoilla (Taulukko 14) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 14. Jänissaareen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 23 15,9 muikkuverkko 10 6,9 perho 1 0,7 rysä 36 24,8 täkyverkko 6 4,1 verkko mm 2 1,4 yli 40 mm verkko 55 37,9 verkko 2 1,4 vetouist. 10 6,9 Kaikki yhteensä ,0

36 Kuva 7. Jänissaari. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 28

37 Pättiniemi Pättiniemen palautusprosentti on 27,2 % ja tuotto 171,18 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Palautuksia tuli 136 kpl, joka jakautuivat kahdelle ensimmäiselle kesälle. Toisena järvivuonna merkkipalautuksia tuli vielä 22 kpl. Suurin osa merkkipalautuksista tulee verkoilla pyydetyistä kaloista, uistimella pyydettyjen kalojen osuus oli noin 25 % luokkaa (Taulukko 15) (Kuvio 3) (Liite 6). Järvilohet levittäytyvät käytännössä samoille alueille kuin Jänissaaren istukkat. Kauimmaiset palautukset ovat tulleet Vankavedeltä (Kartta kuvassa 8). Taulukko 15. Pättiniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 24 18,2 muikkuverkko 16 12,1 onki 4 3,0 verkko mm 2 1,5 yli 40 mm verkko 72 54,5 verkko 5 3,8 vetouistelu 9 6,8 Kaikki yhteensä ,0

38 Kuva 8. Pättiniemi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 30

39 31 4 Kalastustiedustelu 4.1 Tiedustelun tulokset Tiedustelun vastausprosentti jäi melko huonoksi, vain 39,2 %. Vastauksia kyselyyn tuli 259 kpl. Syytä huonoon vastaus innokkuuteen voidaan hakea lomakkeen lähetysajankohdasta (kesäloma-aika) ja siitä, että kyselyä ei ehkä ole haluttu palauttaa, jos järvilohta ei ole saatu saaliiksi. Täytyy myös huomioida se, että kysely postitettiin myös niille jotka olivat lunastaneet vain 7 vrk:n kalastusluvan, joten kalastus alueella on jäänyt sangen lyhyeksi, eikä kuvaa tai tietoa alueen istutuksista ole muodostunut (Taulukko 16). Taulukko 16. Tiedusteluun vastanneiden vastausprosentti ja kpl palautukset 1 ja 2 postituskerralla Postitettu Palautettu Vastauksia Palautus kpl 1 2 Yht. % Näsijärvi ,3 Ruovesi ,3 Virrat ,4 Yht ,2 4.2 Kysymys 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä? Suurin osa vastanneista on kokenut järvilohi-istutusten onnistuneen keskinkertaiseksi tai melko huonosti. Ainoastaan 15 vastaajaa on kokenut istutusten onnistuneen hyvin. Arvostelu asteikkona oli 1-5, (5=hyvä ja 1=huono) (Taulukko 17).

40 Kysymys 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? Hieman yli puolet vastaajista oli saanut vähintään yhden mitallisen järvilohen saaliiksi. Vastaajista reilu 4 % oli saanut yli 10 mitallista järvilohta saaliiksi. Ilman mitallista kalaa oli jäänyt 48,5 % vastaajista (Taulukko 17). 4.4 Kysymys 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? Kalojen kunnon määrittäminen perustuu kalastajien arvioon kalan kunnosta. Asteikkona oli kuollut, huono, keskinkertainen ja hyvä. Melkein 70 % kaloja saaneista arvio kalojen kunnon hyväksi. Hyväksi tai keskinkertaiseksi kalojen kunnon arvio noin 95 % vastaajista, joten istukkaat ovat kalastajien mielestä olleet pyyntihetkellä sangen hyväkuntoisia (Taulukko 17). 4.5 Kysymys 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? Koska kysely oli suunnattu Kalapassin luvan lunastaneille kalastajille, niin suurin osa järvilohista on saatu uistelemalla. Vastaus vaihtoehtoina oli uistin (veto/heitto), verkko ja rysä. Verkolla ilmoitettiin saaduksi reilu 16 %, joten uistimen osuudeksi tulee noin 84 %, rysällä ei ollut saatu yhtään järvilohta (Taulukko 17). 4.6 Kysymys 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? Noin 70 % vastanneista pitää istutuksia riittämättöminä, suurimmaksi syyksi oli mainittu, että ei ole tullut saalista. Vain 30 % vastaajista koki istutukset riittäviksi (Taulukko 17).

41 Kysymys 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueeseen? Vastaajista reilu 80 % oli tyytyväisiä lupa-alueeseen. 17 % mielestä lupa-alueet eivät olleet tyydyttäviä vaan niiden olisi pitänyt olla isompia ja kattaa kaikki kalastusalueet (Taulukko 17). 4.8 Kysymys 7. Millä lupa-alueella kalastat? Pääsiassa vastaajat ovat kalastaneet Näsijärven alueella, vain 24 % on kalastanut Virtojen tai Ruoveden alueella. Toki Näsijärvelle myydään selvästi enemmän kalastuslupia, joten jakauma on siten ihan ymmärrettävä (Taulukko 17). 4.9 Kysymys 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? Veneenlaskuluiskia pitäisi vastaajien mielestä olla enemmän ja niiden lähettyvillä pitäisi myös olla P-paikkoja autoille. Jää ja perkauspistettä kaloille oli myös kaivattu useammin kuin kerran. Suurimpien veneenlaskuluiskien yhteyteen pitäisi saada kalatalouskeskuksen infotaulu, jossa olisi alamitat, lupa-alue, rauhoitukset, yms. kalastukseen liittyvät asiat esillä Kysymys 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? Pääasiassa vastaajat kannattavat tiettyjen alueiden rahoittamista istutusten jälkeen, 61 % vastaajista vastasi kyllä (Taulukko 17).

42 Kysymys 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle ja terveisiä kalastus alueelle Keskimäärin istutusten onnistuminen sai arvosanan 5,5 asteikolla Terveisiä osiossa toivottiin alamittaa isommaksi, verkkokalastukseen silmäkoko ynnä muita rajoituksia, valvontaa lisää, enemmän istutuksia, isompia istukkaita ja istukkaiden levittäminen laajemmalle alueelle sekä rauhoitusaikaa istutusten jälkeen.

43 35 Taulukko 17. Tiedustelulomake ja vastaukset, sekä % vastanneista 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven - reitillä? Huono Melko huono Keskinkertainen Melko hyvä Hyvä Vastaukset (kpl) % vastanneista 18,6 25,3 35,3 14,0 6,8 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? 0kpl 1-10kpl 11-20kpl 21-30kpl yli 30kpl Vastaukset (kpl) % vastanneista 48,5 46,8 4,2 0,4 0,0 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? Kuollut Huono Keskinkertaien Hyvä Vastaukset (kpl) % vastanneista 1,5 2,3 28,6 67,7 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? Uistin (veto/heitto) Verkko Rysä Muu Vastaukset (kpl) % vastanneista 83,3 16,7 0,0 0,0 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? Kyllä En Vastaukset (kpl) % vastanneista 30,3 69,7 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueisiin? Kyllä En Vastaukset (kpl) % vastanneista 82,3 17,7 7. Millä lupa-alueella kalastat? Virrat Näsijärvi Ruovesi Vastaukset (kpl) % vastanneista 14,0 75,4 10,6 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? Vastaukset Veneluiskia enemmän, valvontaa lisää, jääpiste ja perkauspaikka Isoimpien veneenlaskupaikkojen vieressä voisi olla kalataluoskeskuksien infotaulu, josta selviää alamitat, lupa-alueet yms. 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? En Ehkä Kyllä Vastaukset (kpl) % vastanneista 9,4 29,2 61,4 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle väliltä 1-10, sekä terveisiä kalastusalueelle. Keskiarvo 5,5

44 36 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Virheiden tarkastelu Merkintämenetelmän vaikutus tuloksiin Edellä esitettyjä tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, sillä Carlinmerkintämenetelmään liittyy tiettyjä virhetekijöitä. Kalastajat eivät palauta merkkejä, pyydystettävyys lisääntyy merkinnän takia ja merkkejä irtoaa. Saaliin ajallisesta jakautumisesta ja istutustulosten osalta tulokset eivät kuvaa todellista tilannetta, vaan antavat heikomman tuloksen. Myös merkittyjen kalojen kuolleisuus saattaa nousta. Sen sijaa kalojen vaelluksista merkinnät antavat varsin luotettavan kuvan. Todellisuudessa istutuksista saatava tuotto on parempi, myös saaliskalat ovat isompia (Makkonen, 1995, 12). Merkityt kalat jäävät helposti kiinni havaspyydyksiin merkistään, mikä nostaa esimerkiksi verkolla saatujen kalojen saalisosuutta (Kolari, 2001, 24). Varsinkin Näsijärven alueella uistellen saatujen kalojen osuus järvilohisaaliista on todellisuudessa suurempi Tiedustelun toteuttamisen onnistuminen Tiedustelu postitettiin kesäkuun puolivälissä, mikä ei ajankohtana varmastikaan ollut paras mahdollinen alkavien kesälomien takia. Kysymyksiä olisi voinut vielä hiukan muokata sanamuodoltaan, näin jälkeenpäin ajatellen. Tiedustelulomakkeeseen olisi myös voinut lisätä kohdan, mihin olisi voinut merkata, että en halua osallistua ja sitten palauttaa sen. Nyt moni jätti palauttamatta kokonaan. Kyselyn vastaukset olivat pääasiassa asiallisia ja se oli koettu positiiviseksi asiaksi.

45 Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Näsijärven reitille istutettiin kaikkiaan 4000 kpl merkittyjä järvilohia, järvilohet istutettiin kahdeksaan eri kohtaan. Keskimääräinen tuotto istukaserää kohti oli 134,42 kg /1000 istukasta ja palautusprosentti oli 20,8. Istutusten nettosaalis vaihteli -9 kg ja kg:n välillä, joten jokaisesta istukaserästä saatiin vähemmän kalaa kuin mitä istutettiin. Tulosta tarkasteltaessa täytyy kuitenkin muistaa Carlinmerkintämenelmästä aiheutuneet virheet. Heikkoa tulosta selittää alueen kova pyyntipaine minkä takia ensimmäisen puolen vuodenaikana istukkaista pyydetään noin 90 %. Kun istukkaat pyydetään aikaisin jää istutusten tuotto väistämättä huonoksi, koska saaliiksi saadut kalat eivät yksinkertaisesti kerkiä kasvamaan. Kuntokertoimen mukaan tarkasteltuna suurin osa saaliksi saduista järvilohista on hyväkuntoisia. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös kalastustiedustelusta, missä noin 67 % vastanneista arvio järvilohien olleen hyväkuntoisia. Toki joukkoon mahtuu aina niitä huonokutoisia ja heikkoja yksilöitä, jotka eivät opi hyödyntämään luonnonravintoa. Tiedusteluun vastanneista henkilöistä kolme oli arvioinut kalojen kunnon huonoksi, kuntokertoimen mukaan tarkasteltuna heikkokuntoisia kaloja oli noin 20. Paras istutustulos kiloissa mitattuna saatiin Jänissaareen tehdystä istutuksesta (232,39 kg/ 1000 istukasta). Huonoin istutustulos tuli Toisveden Enonkoskelle tehdystä istutuksesta (62,34 kg/ 1000 istukasta). Palautusprosentin mukaan katsottaessa paras tulos tuli Paappasenniemen istutuserästä (30,6 %) ja huonoin tulos saatiin Tarjanneveden Pohjaslahden istutuserästä (10,4 %), Pohjaslahti oli myös kappalemääräisesti mitattuna huonoin (52 kpl). Paappasenniemi oli myös kappalemääräisesti mitattuna paras istutuspaikka (153 kpl). Kalojen jakautuminen useammalle kuin yhdelle vuodelle on myös tärkeää huomioida. Vain kahdesta istutuspaikasta saatiin kaloja vielä kolmantena vuonna (Paappasenniemi ja Syvinginsalmi).

46 Kasvu istutuksen jälkeen Keskimäärin järvilohi saadaan saaliiksi 40,4 cm pituisen ja 661 g:n painoisena. Näsijärven reitille istutettu järvilohi ehtii kasvaa keskimäärin 5 cm pituutta ja 200 g painoa istutuksen jälkeen. Kasvumahdollisuuksia olisi paljon suuremmaksikin. (Eräs tiedusteluun vastannut henkilö oli saanut Näsijärven eteläpäästä ,4 kg/82 cm pitkän merkityn järvilohen. Kala oli istutettu Syvinginsalmeen 31cm:n pituisena, joten se oli kasvanut kahdessa ja puolessa vuodessa peräti 51cm pituutta. Kalan kuntokerroin oli 0,97). 5.4 Vaellukset istutusten jälkeen Tarkasteltaessa kalojen vaeltamista istutuspaikkakohtaisesti voidaan yleisesti todeta kalojen pysyneen varsin hyvin Näsijärven reitillä, vain joitakin yksittäisiä kaloja on vaeltanut alueelta pois, lähinnä Pyhäjärvelle. Näsijärvelle istutetuita kaloista suurin osa hakeutuu Näsinselänalueelle. Kolarin 2001 valmistuneessa raportissa tulokset olivat hyvin samankaltaisia eli järvilohet pysyivät hyvin vesistössä. Pääasiassa istukkaat lähtevät vaeltamaan vesistössä alaspäin. Parhaiten istukkaat ovat levinneet Paappasenniemen istutuksesta, siinä kalat ovat vaeltaneet tasaisesti koko Näsijärven alueelle. Paappasenniemi on tulosten valossa paras istutuspaikka. Jänissaaren ja Pättiniemen istukkaat ovat vaeltaneet varsi hyvin Näsinselän alueelle, joten mahdollisiin Näsijärven eteläpäähän tehtäviin istutuksiin molemmat paikat soveltuvat hyvin. Toisveden molemmat ja Tarjanneveden Pohjaslahden istutukset ovat tuottaneet huonon tuloksen. Toisvedellä kalat vaeltavat lähinnä Länsirantaa kohti Virtoja. Palautuksia on tullut vain ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen. Pohajaslahden istukkaat ovat vaeltaneet Tarjenneveden alueelle ja Näsinselälle. Erä on kuitenkin yksi huonoimmin onnistuneita. Mikään kolmesta edellä mainitusta paikasta ei anna hyvää istutustulosta, joten järvilohi-istutuksia kyseisiin paikkoihin tulee harkita uudelleen.

47 39 Tarjannenveden Syvinginsalmi on varsin varteen otettava istutuspaikka, vaikka se ei istutusten tuoton ja palautusprosentin valossa sijoitu ihan parhaimpien erien joukkoon. Syvinginsalmen istukkaat ovat vaeltaneet niin ylös Tarjannevedelle kuin sen alapuolelle aina Näsisellä saakka. Palautukset ovat lisäksi jakautuneet kolmelle vuodelle. Paikkaa voidaan harkita toisinaan tehtäviin istutuksiin. 5.5 Vaellukseen vaikuttavia tekijöitä Merkkipalautuskarttoja tarkasteltaessa voidaan havaita istutuspaikan vaikutus kalojen vaeltamiseen vesistössä. Järven pohjoispäähän tehtävissä istutuksissa, kalat vaeltavat pääasiassa alaspäin (kuva 4, Syvingsalmi), kun suurta selkää vasten tehdyssä istutuksessa, kalat leviät tasaisesti kyseisen selkäveden alueella (Kartta kuvassa 7). Luonnossa syntyneet järvilohenpoikaset lähtevät syönnösvaellukselle toukokuun loppupuolella. Pielisellä tehdyn tutkimuksen mukaan istutettujen järvilohien (2v) vuotuisiin vaellusreitteihin ja nopeuteen vaikuttaa mm. muikkukantojen tila eri selkäalueilla. Näsijärven reitillä järvilohien vaellukseen vaikuttaa varmasti muikkukantojen tilanne, kuten Pielisellä. Mikäli ravintoa on hyvin saatavilla, ei järvilohen välttämättä tarvitse vaeltaa kauas istutuspaikastaan (Huuskonen, 2007 [viitattu ], 31). Luonnontilassa järvilohet vaeltavat takaisin synnyinjokeensa kudulle, vietettyään 5-7 vuotta järvessä (Kaijomaa, V.M, 2003; [viitattu ], 23). Näsijärven reitille istutetuilla järvilohilla ei varsinaisia kutupaikkoja ole, joten ne muutamat, jotka saavuttavat sukukypsyyden saattavat nousta takaisin istutuspaikoilleen tai hakeutua joihinkin virtapaikkoihin. 5.6 Muikkukannan tila Näsijärven reitillä Voimakkaimmillaan muikkukannat olivat vuosituhannen vaihteessa ja yksikkösaaliit olivat korkeita kaikilla tutkimusalueilla luvun aikana muikun yksikkösaaliit ovat laskeneet. Vuonna 2006 muikun yksikkösaaliit laskivat edelleen Näsiselän eteläosassa (307g/vrk) ja pohjoisosassa (187g/vrk). Koljonselällä muikun

48 40 yksikkösaalis kasvoi selvästi (521g/vrk) edellisvuoden arvosta. Nykyisin muikkukanta on Näsiselällä heikko ja Koljonselällä kohtalainen (Holsti, H., 2007, 21). 5.7 Vertailu muihin vastaaviin tutkimuksiin Istutustulosten vertailu Vuonna 1994 tehdyistä järvilohi-istutuksista Näsijärveen ja Tarjanneveteen saatiin palautusprosentiksi 43,9 % (1000 istukasta) (Kolari, 1997, 19) valmistuneessa selvityksessä merkittyjä järvilohia oli istutettu niin ikään 1000 kpl, Näsijärveen ja Tarjanneveteen. Istutukset oli tehty jo vuonna 1996 ja niiden keskimääräinen palautusprosentti oli 42,1 %. Tarjannenveden istukkaat olivat 3-kesäisiä ja istutusten tuotto oli 132 kg/ 1000 (Kolari, 2001, 5). Tulos on hyvin samankaltainen kuin tässäkin selvityksessä saatu tulos. Näsijärveen istutetuilla 4-vuotiailla järvilohilla tulos oli 424kg /1000 istukasta (Kolari, 2001, 5). Tulos on monin verroin parempi kuin tämän selvityksen tulokset. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä 3- kesäisten järvilohien erä on syys-istutuksista ja yhden erän kalat olivat 4-vuotiaita. Lisäksi istutuspaikat ovat osittain erilaiset ja vuonna 2005 ja 2006 istutetut kalat ovat istutettu useampaan paikkaan. Palautukset jakautuvat ajallisesti siten, että ensimmäisenä vuotena istukkaista 91,3 % joutuu saaliksi ja näistä kaloista suurin osa saadaan ensimmäisen kuuden kuukaudenaikana istutuksesta (Kuvio 1). Toisena vuonna saalis on 8,4 % ja kolmantena vuonna kun istukkaat alkavat olla jo useamman kilon kaloja palautusprosentti on enää 0,3. Myös Kolarin 1997 valmistuneessa selvityksessä tulokset olivat hyvin samankaltaisia eli ensimmäisen vuoden loppuun mennessä istukkaista oli pyydetty 91 % (Kolari, 1997, 21). Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin raportissa, jossa käsiteltiin Pielisjokeen istutettuja järvilohia. Ensimmäisenä vuonna saatiin 61 % kalaloista,

49 41 toisena 31 % ja kolmantena 6 %. (Huuskonen, 2007 [viitattu ], 8). Tosin tässä tutkimuksessa mukana oli paljon suurempi aineisto ja kalat olivat pääosin 2-vuotiaita. Kaikilla ikäryhmillä palautuksia saatiin yli 95 % kahden ensimmäisen järvivuoden aikana, vuonna 1995 valmistuneen selvityksen mukaan (Makkonen, 1995, 13) Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin Merkkipalautetuista istukkaista suuri osa tulee pyydettyä erilaisilla verkoilla, seuraavana tulevat uistinvälineillä saadut kalat, jotka pyydetään lähinnä vetouistelemalla. Myös rysillä saadaan istukkaita saaliiksi. Tarkemmin eriteltynä yli 40 mm verkoilla saadaan 39,6 %, muikkuverkoilla 19,8 %, uistinvälineillä 18,3 %. Kun aineistoa vertaa Kolarin 1997 valmistuneen tutkimuksen aineistoon, tulokset eri pyydyksien osalta ovat hyvin samanlaiset. Kolarin selvityksessä eniten saalista saatiin niin ikään yli 40 mm verkolla 39 %, muikkuverkon osuus 11 % ja uistin 23 % (Kolari, I., 1997, 25). Muikkuverkon kasvaneen osuuden selittää Enonkosken ja Liedenpohjan merkkipalautukset, joista suurin osa saatiin muikkuverkoilla (Taulukko 5) (Liite 6). Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin raportissa tulokset olivat samansuuntaisia, joskin uistinvälineillä saatujen järvilohien osuus oli hieman suurempi. 5.8 Yhteenveto tiedustelulomakkeen vastauksista Vaikka tiedustelulomakkeen vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, saatiin vastauksista arvokasta tietoa. Kiinnostavimpia tietoja olivat saalistiedot ja se miten kalastajat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Vastaajien mielestä alueen istutuksiin ei olla oltu täysin tyytyväisiä. Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee istutusten olleen riittämättömiä, yleisin syy oli, ei ole tullut saalista. Positiivista oli järvilohia saaneiden mielipide kalojen kunnosta. Kalojen

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 69

Kala- ja vesimonisteita nro 69 Kala- ja vesimonisteita nro 69 Petri Karppinen & Sauli Vatanen Kokemäenjoen vesistöön vuosina 2006 ja 2007 tehtyjen järvitaimen- ja järvilohi-istutusten tuloksellisuus Carlin -merkintöjen perusteella KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella

Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella Hannu Huuskonen, Kaisa Figueiredo, Päivi Väisänen, Jorma Piironen & Veli-Matti Kaijomaa Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella Joensuun

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 218. Petri Karppinen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 218. Petri Karppinen Kala- ja vesijulkaisuja nro 218 Petri Karppinen Kirjolohi-istutusten tuloksellisuus Kokemäenjoen vesistössä vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Maaliskuu 2017 Kirjoittaja(t):

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina 2012-14 Merkkipalautukset 31.12.2014 mennessä, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista

Lisätiedot

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.

Lisätiedot

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Suonteen siioista 2016

Suonteen siioista 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 258 Jussi Mäntynen ja Ari Saura Saaristomeren meritaimenen kalastus 199-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella Helsinki 22 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Vesijärvestä Sargassomerelle

Vesijärvestä Sargassomerelle Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Jussi Vesterinen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2014 Vedos 1 Kalastusalueen jäsenten nähtäväksi. SISÄLTÖ A TAUSTATIETO-OSA 8 1 KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS 8 1.1 Kalastusalueen

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot