MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI
|
|
- Ari-Pekka Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI
2 2 MAANIITUN KOULUN SUUNNITELMA KRIISIEN HALLITSEMISEKSI Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin 1. Miten toimia? 1.1. Tärkeät puhelinnumerot Hätäensiapuohjeet Uhkaava ja vakava väkivalta Tulipalon sattuessa Tiedottaminen 6 2. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 2.1. Koulukiusaaminen ja väkivalta Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmä Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen lapsen kohtaaminen Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Oppilaan, hänen läheisensä tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema Oppilaan kuolema Opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Oppilaan lähiomaisen kuolema Oppilaan vakava sairaus Itsemurhauhkailut, itsemurhan yritys/ itsemurha (aikuinen tai lapsi) Itsemurhauhkailut Itsemurhan yritys/ itsemurha Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Päihteiden väärinkäyttö Oppilaan epäilty päihteiden käyttö Jos huoltaja tulee päihtyneenä koululle Henkilökunnan epäilty päihtyneenä työskentely Perheväkivalta Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta 14
3 Kun perheväkivalta tulee muuta kautta ilmi Pommiuhka Tulipalo ja säteilyuhka Tiedottaminen kriisitilanteissa Tiedottaminen koululla Tiedottaminen koulun ulkopuolelle Jälkihoito Miten jälkihoito järjestetään? Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta Kriisin tunnistaminen ja määritelmä Traumaattisen kriisin vaiheet Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Liitteet Liite 1. Toimintakaavio Epäilty päihteiden käyttö Liite 2. Työturvallisuusilmoitus -lomake
4 4 1. MITEN TOIMIA? 1.1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hätänumero 112 Nurmijärven terveyskeskus (vaihde) Myrkytyskeskus Poliisi 112 Työterveyshuolto ajanvaraus Seurakunta (vaihde) Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset (vaihde) Hyvinkään kriisikeskus *puhelinpäivystys ja ajanvaraus , Koulun yhteystietoja Rehtori Kaija Latvala Apulaisrehtori Vahtimestari Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Opettajat yläkerta Opettajat uusi puoli Erityisopettaja Erityisopettaja Maaniitun päiväkoti Tapaturmatilanteessa kuljetus terveyskeskukseen tms. sairaalaan tilataan
5 5 ambulanssi (mikäli tilanne sitä vaatii) Taksi: Teemakuljetukset Oy p HÄTÄENSIAPUOHJEET ONNETTOMUUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA arvioidaan mitä on tapahtunut VAKAVISSA TAPAUKSISSA varmistetaan hengittääkö potilas ja tuntuuko pulssi avataan hengitystiet ja turvataan hengitys hälytetään apua 112 (Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi) annetaan tarvittaessa hätäensiapua ilmoitus rehtorille mahdollisimman pian, joka päättää ja huolehtii tiedottamisesta huoltajille yms. LIEVEMMISSÄ TAPAUKSISSA annetaan välitön ensiapu paikalla jatkohoidon selvittämiseksi soitetaan terveyskeskukseen huolehditaan siirrosta eteenpäin ja ilmoitetaan huoltajille 1.3. UHKAAVA JA VAKAVA VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA väkivaltaan tulee aina puuttua opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta rehtorille tiedotetaan välittömästi vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä
6 TULIPALON SATTUESSA pelastetaan välittömässä vaarassa olevat rajoitetaan sulkemalla ovet ja ikkunat tehdään palohälytys laukaisemalla painike (Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Nurmijärvi) varoitetaan muita rakennuksessa olevia huolehditaan evakuoinnista ja siirrytään kokoontumisalueelle (kaikkien luokkien ovissa kartat) 1.5. TIEDOTTAMINEN Kaikissa kriisitilanteissa ilmoitus välittömästi rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden päättää tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille antaa vain rehtori tai opetustoimen johtaja
7 7 2. TOIMINTAMALLEJA KRIISITILANTEISIIN 2.1. KOULUKIUSAAMINEN JA -VÄKIVALTA Väkivalta- tai häirintätilanteen selvittelyn aloittaa tapahtuman nähnyt tai kuullut opettaja Tarvittaessa oppilas tai oppilaat ohjataan terveydenhoitoon. Huoltajia tiedotetaan välittömästi Vakavassa häirintä- tai väkivaltatilanteessa otetaan yhteys poliisiin / sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisiin Vakavista väkivaltatilanteista tehdään Työturvallisuusilmoitus Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmä Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Kiusaamisella tarkoitetaan tahallista ja toistuvaa pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka kohdistuu heikommassa valta-asemassa olevaan henkilöön. Häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan oppilaan henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä, seksuaalinen tai ahdistava ilmapiiri. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi siis olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä toisen vahingoittamista. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö UHKAAVA JA VAKAVA VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA Väkivaltaan tulee aina puuttua Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta Tiedottaa välittömästi rehtorille
8 8 Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15-vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä kriisikeskukseen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan. Vakavissa väkivaltatilanteissa tulee keskustella rehtorin kanssa rikosilmoituksen tekemisestä. Otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon AGRESSIIVISEN HENKILÖN KOHTAAMINEN Aggressiivisen lapsen kohtaaminen ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan oppilas puhumalla varmistetaan muiden oppilaiden turvallisuus tarvittaessa hälytetään apuvoimia jos puhe ei tehoa, voidaan ottaa oppilas hallintaan pyritään siirtämään hänet rauhalliseen tilaan eroon muista ilmoitus vanhemmille ja rehtorille tärkeää varata aikaa jälkiselvittelylle oppilaan rauhoituttua
9 9 Opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Ihmiset eroavat tavoistaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Reagointitapoja, esimerkiksi väkivaltatilanteita vastaan, voi harjoitella etukäteen mielikuvaharjoitusten kautta ja laatimalla turvasuunnitelmia. Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomataan oman tunnekontrollin pettävän, tulee pyytää jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyritään kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaa pois toisten lasten luota esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. Perusopetuslaki b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa annetaan hänelle tilaa ja säilytetään hänen reviirinsä myötäillään, vaikka ei voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä ollaan mieluummin joustavia kuin jyrkkiä ei vähätellä uhkaajaa tai tilannetta, ei tule nauraa vältetään äkkinäisiä liikkeitä ja kerrotaan mitä tehdään ja varmistetaan, että se sopii
10 10 pyritään saamaan hänet istumaan soitetaan tarvittaessa poliisi Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti hysteerinen. Mikäli koetaan epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstöhallinnon laatimasta Apua uhkatilanteisiin monisteesta löytyy hyviä vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan kaikilla on oikeus itsensä suojeluun riippumatta työstä, jota tehdään. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää. Myös sanallisen uhkailun edessä pyritään säilyttämään rauhallisuus ja tyyneys. Ei kannata alkaa väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Uhkaavat tilanteet tulee aina kirjata heti ylös ja pyrkiä lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Tapahtuneesta tulee kertoa esimiehelle ja/tai työsuojeluvaltuutetulle. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia OPPILAAN TAI HÄNEN LÄHEISENSÄ TAI HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus/itsemurha) ilmoitus rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden rehtori päättää tiedottamisesta henkilökunnalle ja koululle muistohetki ja suruliputus luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa (surulaatikko) tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa. yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla
11 11 perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta Opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa läheisin työtoveri käy kuolleen kotona Oppilaan lähiomaisen kuolema yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän uskomuksiaan ja tapojaan luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa (sovittava oppilaan kanssa) luokanopettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun tieto tapahtuneesta terveydenhoitajalle 2.5. OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa, mitä muille oppilaille kerrotaan kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen 2.6. ITSEMURHAUHKAILUT, ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi) Itsemurhauhkailut suhtaudutaan vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen hänen esille tuomia pulmia ei saa vähätellä pyritään suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta voi kysyä esim. Mitä tarkoitat sanoessasi, että sinun elämälläsi ei ole väliä? Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa?
12 12 oppilashuoltoryhmä neuvoo ja antaa lisäohjeita tarvittaessa terveyskeskuspsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi aina soittaa ja konsultoida Itsemurhan yritys/itsemurha perheen mielipide ratkaisee, käsitelläänkö asiaa luokassa ja mitä asioita voidaan kertoa syyllisyydentunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä jos itsemurhan yritys tai itsemurha koskettaa luokkaa, asiaa tulee voida käsitellä luokassa 2.7. LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILY Kuunnellaan lasta ja osoitetaan, että häntä uskotaan ei kuulustella tai pakoteta tunnustamaan. sanatarkasti kirjoitetaan ylös, mitä lapsi on sanonut epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voidaan nimettömästi konsultoida sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät) Muistetaan, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan puhua vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin tapahtumalla on selviä todisteita tai silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikea luottaa ihmisiin, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä usein ilmenee masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisen/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla
13 13 myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ Jos epäillään oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen poistetaan hänet luokasta ja huolehditaan valvonnasta hälytetään apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa viedään oppilas rauhalliseen tilaan, esim. terveydenhoitajan huoneeseen asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin. otetaan välittömästi yhteys rehtoriin alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi. Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa. Jos yläkoulun oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta, otetaan yhteys yläkouluun ja oppilaan kotiin. Jos oppilas on väkivaltainen tai ei ole muuten hallittavissa, voidaan kutsua poliisi. Kts. Liite Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle
14 14 häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneena/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata alkaa keskustelemaan. Voi pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen olleessaan selvä. Ennen kuin lasketaan lapsi kotiin, varmistetaan, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hankitaan lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkistetaan onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Keskustellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai psykologin kanssa Henkilökuntaan kuuluvan epäilty päihtyneenä työskentely Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa. Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille PERHEVÄKIVALTA Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta, lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen ei saa luvata olla puhumatta asiasta muille aikuisille todetaan lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta häntä ja hänen perhettään voidaan auttaa paremmin ohjataan lapsi tai mennään hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, hänet tulee välittömästi ohjata kouluterveydenhoitajan luo
15 15 kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopii opettajan kanssa työnjaosta ja hoitaa jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin Kun lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee muuta kautta ilmi kuunnellaan vanhempaa ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen annetaan tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan esille ohjataan vanhempi joko suoraan avun piiriin (turvakoti) tai koulukuraattorille tai psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaan. kerrotaan vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää otetaan perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjataan hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle. Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyritään selvittämään turvallisessa tilanteessa, mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita. Voidaan ottaa esim. perheväkivalta jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessänne on ja miten ne selvitetään? Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin. Oppilashuoltoryhmältä voi tarvittaessa pyytää apua POMMIUHKA Ilmoitus välittömästi poliisille ja rehtorille Oppilaat ja henkilökunta ohjataan ulos kokoontumisalueelle Toimitaan muutoin poliisin antamien ohjeiden mukaan Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti.
16 TULIPALO JA SÄTEILYUHKA Toimitaan koulun turvallisuusohjeiden mukaisesti (ks. turvakansio) 3. TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA Kaikissa kriisitilanteissa ilmoitus välittömästi rehtorille, joka tarkistaa tiedon oikeellisuuden päättää tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille antaa vain rehtori tai opetustoimen johtaja 3.1. Tiedottaminen koululla Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen tietojen oikeellisuuden ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen läheisesti liittyville. Rehtori kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, kokoonkutsujana toimii vararehtori tai joku heille määrätty sijainen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan Tiedottaminen koulun ulkopuolelle Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetuspäällikkö. Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA Lastensuojelulaki 40. Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaalihuollon ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa
17 17 oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaaliviranomaisille. Mihinkään muuhun toimenpiteeseen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla tahoilla ei ole velvollisuutta ryhtyä. 4. JÄLKIHOITO 4.1. Miten jälkihoito järjestetään? Käydään tilanne, tunteet, ajatukset ja tuntemukset läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilöstön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Tilanne tulee käydä läpi ennen kuin lähdetään pois koululta. Tapahtuneesta keskustellaan myös luokan oppilaiden kanssa. Luokassa kannattaa kertoa, mitä todella tapahtui. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita ja pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä, taikka vihaa ja suuttumusta. Tunteita ja tilannetta ei tule vähätellä eikä tapahtunutta saa tai kannata salailla. Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Hyvinkään kriisikeskuksesta. Kunnassa ei ole tällä hetkellä omaa kriisiryhmää. Tapahtuneessa mukana olleen oppilaan perheen tai lapsen kanssa pyritään mahdollisimman pian sopimaan tapaaminen, kunhan tilanne ja asianosaiset ovat rauhoittuneet ja ehtineet käsitellä tapahtunutta. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa ei pysty ajattelemaan järkevästi. Tilanne kannattaa käydä lapsen kanssa läpi (esim. Vastuun portaat). Tekoa ei tule hyväksyä, mutta lasta ei saa hylätä!. Vanhempien kanssa keskusteltaessa on suositeltavaa ottaa mukaan toinen koulun aikuinen. Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm. kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.
18 18 5. TAUSTATIETOA KRIISEISTÄ JA HENKISESTÄ TUESTA 5.1. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä aikuisia ja lapsia. Tällaisia tilanteita voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuvan perhe- ja seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhka. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne Traumaattisen kriisin vaiheet Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokkivaihde reaktiovaihe
19 19 käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto oi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä. Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista, että uhrin voi vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu. Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtää mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentää. Tässä vaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua, vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot. Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saada enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä. Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu. Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin huomioitava erityisesti: rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisi itse kokenut jotakin vastaavaa, pyritään olemaan puhumatta omista kokemuksistasi tässä vaiheessa
20 20 tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritetään varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisillä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa. Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin. 6. TOIMENPITEET KRIISIVALMIUDEN YLLÄPITÄMISEKSI Kriisisuunnitelma tulee päivittää aina syyslukukauden alussa ja sen sisältö annetaan tiedoksi opettajille, koulunkäynninohjaajille sekä muulle henkilökunnalle. Kouluun uusina työntekijöinä tulevat perehdytetään kriisisuunnitelman sisältöön. 7. LIITTEET Liite 1 Toimintakaavio Epäilty päihteiden käyttö Liite 2 Työturvallisuusilmoitus-lomake
21 21
LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA. Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin. Syksy 2013
1 LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin Syksy 2013 1. Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 1.2. Koulujen oppilashuollon yhteystiedot 1.3. Lasten ja nuorten tukipalvelut
LisätiedotLUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA. Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin. Syksy 2015
1 LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin Syksy 2015 1. Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 1.2. Koulujen oppilashuollon yhteystiedot 1.3. Lasten ja nuorten tukipalvelut
LisätiedotLIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA
LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotTässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotKauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma
Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,
LisätiedotEURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA
1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotKORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA
2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen
Lisätiedot1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3
LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus
LisätiedotOppilaitoksen kriisivalmius
1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotToimintamalli kriisitilanteissa
TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO
KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotLOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 67) Sisällys 1. TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 3 1.1 Tärkeät puhelinnumerot... 3 1.2 Ilmoita seuraavat asiat... 3 1.3 Toiminta kriisitilanteessa...
LisätiedotKIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.
KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen
LisätiedotHirvelän koulu. Kriisisuunnitelma
Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu
LisätiedotKoulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu
Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen
LisätiedotKUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU
KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU PÄIHTEET MIRON (14V) ON EPÄILTY OLLEEN PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA. MIRO ON USEIN POISSAOLEVA JA HAISKAHTAA KANNABIKSELTA MITÄ TEET? ENTÄ JOS OLET KUULLUT EPÄILYISTÄ VAIN MUIDEN
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotOpiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotKoulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit
Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.
LisätiedotSuunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotToimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa
1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotOppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa
Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA
1 KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Hyväksytty 23.9.2015 2 Sisällysluettelo 1. KOULUMME KRIISIVALMIUS... 3 2. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 3 2.1. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri... 3 2.2. Oppilaiden,
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotKIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?
KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
Lisätiedot3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille
1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269
LisätiedotKRIISIVALMIUSSUUNNITELMA. Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012)
KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012) KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotAnkkuri-työ koulun arjessa
Ankkuri-työ koulun arjessa Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden torjunta AVI, Rovaniemi 7.9.2017 Susanne Nyman, Syväkankaan koulu Kiusaamisen vastainen työ koko henkilökunnan vastuulla
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotHELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ
HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotTOIMINTAOHJE SEKSUAALISEN JA SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN SEKÄ SEKSUAALISEN AHDISTELUN JA HYVÄKSIKÄYTÖN TILANTEIDEN KÄSITTELY JA ENNALTAEHKÄISY
2018 SEKSUAALISEN JA SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN SEKÄ SEKSUAALISEN AHDISTELUN JA HYVÄKSIKÄYTÖN TILANTEIDEN KÄSITTELY JA ENNALTAEHKÄISY TOIMINTAOHJE TAMPEREEN HIIPPAKUNTA Tasa-arvolaissa määritellään ja kielletään
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1
KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3
LisätiedotLiite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius
Liite 4 toimintaohjeet kriisitilanteissa Rauman Lyseon lukiossa 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotKoulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.
Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla
LisätiedotHelsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
LisätiedotRikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se
Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla
LisätiedotTervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 11.10.2016 94 1 1. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan (entinen opetusvirasto) kriisityön tukiryhmä. Yhteyshenkilö: Vesa Nevalainen p
Kriisi koulussa Välitön hengenvaara Muu kriisi Esim. kuolemantapaus, väkivaltatilanne, väkivallan uhka, onnettomuus tai sen uhka Soita 112 Huolehdi itsesi ja muut turvaan Yhteys rehtoriin p. 0295 33 2521
LisätiedotTOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA
TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.
1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotSIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA
SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKoulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014
Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotSuunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotSuutarinkylän koulun päihdetoimintamalli
2018 Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018-2019 YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ TUPAKKATUOTTEET 1. Oppilas käyttää tupakkatuotteita koulun alueella Tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito ovat
LisätiedotMikä on työpaikkakiusaamista?
Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö
LisätiedotVäkivallan uhkaa hallittava
Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan koulutustilaisuus 22.5.2019 Jyväskylä TtM, tarkastaja
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotHelsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma
Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.
LisätiedotKankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA
Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotLähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli
ähisuhdeväkivallan kohtaaminen Naantalin toimintamalli ähisuhdeväkivallasta kysyminen ähisuhdeväkivallasta kysytään tapaamisissa, kun tehdään potilaan/asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta ja/tai kerätään
LisätiedotEnsihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry
Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry 26.3.2018 K.O 1 Kotimaa 12.08.2017 12:41 Ensihoitajien kohtaama seksuaalinen häirintä yleistä UUTINEN 13.02.2018 Ensihoitajat:
Lisätiedot04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka.
2- LUOKKALAISTEN UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA 2014-2015 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kymmenen tuntia. Opetus tapahtuu mahdollisuuksien
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
Lisätiedot1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008
Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.
LisätiedotHoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016
Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:
LisätiedotLapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin
Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
Lisätiedot