LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA. Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin. Syksy 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA. Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin. Syksy 2013"

Transkriptio

1 1 LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin Syksy Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 1.2. Koulujen oppilashuollon yhteystiedot 1.3. Lasten ja nuorten tukipalvelut 2. Tiedottaminen 2.1. Tiedottaminen koululla 2.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle 3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä 3.1. Traumaattisen kriisin vaiheet 4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa 4.2. Perheväkivalta 4.3. Itsemurhauhkailut 4.4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily 4.5. Kuolemantapaukset, Läheltä piti -tilanteet 4.6. Päihde- ja muut riippuvuudet 4.7. Koulukiusaaminen 4.8. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen 4.9. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen 5. Hätäensiapuohjeet 6. Miten järjestetään jälkihoito 7. Henkinen työsuojelu 8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

2 2 1. Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Nurmijärven terveyskeskus puh. (09) Myrkytystietokeskus puh. (09) Poliisi 112 Työterveyshuolto ajanvaraus puh. (09) Kriisiryhmä Mobile puh. (09) , (019) Nurmijärven seurakunta puh. (09) Koulujen oppilashuollon yhteystiedot Lukkarin koulun rehtori Tiina Nordgren puh. (040) Lukkarin koulun laaja-alainen erityisopettaja Lotta Ulvelin puh Terveydenhoitaja Jaana Vaittinen puh. (40) Lukkarin koululla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Psykologi on tavattavissa Lukkarin koululla tarvittaessa Kuraattori puh. (040) Kuraattori Sirpa Hyvärinen Lukkarin koululla parittomien viikkojen maanantaina, tiistaina ja perjantaina sekä parillisten viikkojen tiistaina ja perjantaina. Johtava sosiaalityöntekijä Suvi Salin puh. (09) Lasten ja nuorten tukipalvelut Kasvatus- ja perheneuvola puh. (09) Puhelinajat: maanantaina klo 13-14, tiistaina-torstaina klo Hyvinkään ja Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskus puh. (019) Hyvinkään sairaala puh. (019)

3 3 2. Tiedottaminen 2.1. Tiedottaminen koululla Kriisitilanteen havainnut aikuinen antaa ensiavun ja/tai hälyttää apua. Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen läheisesti liittyville sekä kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, oppilashuoltoryhmän kutsuu koolle apulaisrehtori tai joku muu ryhmän jäsen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan Tiedottaminen koulun ulkopuolelle Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetuspäällikkö. Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA. Lastensuojelulaki 5 luku 25. Ilmoitusvelvollisuus. Opetustoimen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tehdään puhelimitse ja kirjallisesti kirkonkylän sosiaalitoimistoon lastensuojelutyöntekijälle Satu Heikniemi (A-K) puh. (09) , Päivi Ballis (L-Q) pun. (09) , Merja Antila-Halén (R-Ö) puh. (09) ). Ennen soittoa selvitä oppilaan kotiosoite, syntymäaika ja huoltajat. Huoltajille ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä puhelimitse ennen kuin ilmoitus tehdään. Poikkeuksena kiireelliset lastensuojeluasiat. Koulukuraattori Sirpa Hyvärinen puh. (040) antaa lisätietoja ilmoituksen tekemisestä. Sosiaalityöntekijöitä voi myös konsultoida nimettömänä.

4 4 3. Kriisin tunnistamien ja määritelmä Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä aikuisia ja lapsia. Tällaisia tilanteita voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuvan perheja seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhka. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne Traumaattisen kriisin vaiheet Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä. Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista että uhrin voi vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu. Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtää mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentää. Reaktiovaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua, vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot. Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saada enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä.

5 5 Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu. Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin huomioitava erityisesti rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisit kokenut jotakin vastaavaa, pyri olemaan puhumatta omista kokemuksistasi tässä vaiheessa tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritä varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisillä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa. Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin. 4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa Väkivaltaan tulee aina puuttua. Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15- vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä. Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen;

6 6 pyytää tarvittaessa apua poliisilta. Tiedottaa välittömästi rehtorille. Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan Perheväkivalta Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin. Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta - lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen turvallisena aikuisena - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselle rohkea teko. Kerro, että nyt aikuisten on mahdollista auttaa häntä ja hänen perhettään - älä lupaa olla puhumatta asiasta, sillä joudut pettämään lapsen luottamuksen tekemällä lastensuojeluilmoituksen, viemällä asian koulukuraattorin/-psykologin tietoon. - voit sen sijaan todeta lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta voitte paremmin auttaa häntä ja hänen perhettään. Ohjaa lapsi tai mene hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle. - jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, mene hänen kanssaan välittömästi kouluterveydenhoitajan luo. - kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopivat opettajan kanssa työnjaosta ja hoitavat jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Toimivat lapsen tukena. Kun lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee jotain muuta kautta ilmi - kuuntele vanhempaa ja rohkaise tapahtumista kertomiseen - anna tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan esille - ohjata vanhempi joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulukuraattorille tai psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaan. - kerro vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää ja ota perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle. Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyri selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita.

7 7 Voit ottaa perheväkivallan jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessänne on ja miten ne selvitetään? Pyydä tarvittaessa apua oppilashuoltoryhmältä Itsemurhauhkailut Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen; hänen esille tuomiaan pulmia ei saa vähätellä. Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta. Voit kysyä esimerkiksi Mitä tarkoitat sanoessasi, että sinun elämälläsi ei ole väliä? Tai Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa? Älä arastele kysyä neuvoa tai ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi aina soittaa ja konsultoida Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin sattumalta on selviä todisteita ja silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikeaa luottaa ihmisiä, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä kohtaan tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä ilmenee usein masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisena/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. - kuuntele lasta ja osoita, että uskot häntä. Älä kuulustele tai pakota tunnustamaan. - kirjoita sanatarkasti ylös mitä lapsi on sanonut

8 8 - epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voit nimettömästi konsultoida sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät) - Muista, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan puhua vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu Kuolemantapaukset, Läheltä piti tilanteet OPPILAAN KUOLEMA (sairaus/onnettomuus/itsemurha) - Ilmoitus rehtorille, tarkista tiedon oikeellisuus - Rehtori tiedottaa henkilökunnalle ja koululle - Muistohetki ja suruliputus - Luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa - tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa. - Yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla - Perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA - Toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa - Läheisin työtoveri käy kuolleen kotona OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA - Yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti, huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän uskomuksiaan ja tapojaan - Luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa - Luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa eri tavoin, heti asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa (sovittava oppilaan kanssa) - Luokanopettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi) - Perheen mielipide ratkaisee sen kuinka asiaa käsitellään - Syyllisyyden tunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä - Jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä luokassa OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS - Sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa mitä muille oppilaille kerrotaan - Kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä - Opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle - Rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen 4.6. Päihde- ja muut riippuvuudet Jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Toisen aikuisen tultua, viekää oppilas rauhalliseen tilaan, esim. terveydenhoitajan huoneeseen.

9 9 Asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa. Vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Vanhemmat vastaavat jatkosta. Jos yläasteen oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta otetaan yhteys yläasteelle ja oppilaan kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin. Jos oppilas on väkivaltainen tai ei ole muuten hallittavissa, voidaan kutsua poliisi. Alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi. Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneena/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata ruveta keskustelemaan. Voit pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen olleessaan selvä. Ennen kuin lasket lapsen kotiin, varmista, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hanki lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkista onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Ota yhteys rehtoriin välittömästi. Keskustele lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai -psykologin kanssa. Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa. Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille Koulukiusaaminen Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim. koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy sitä ja sen kitkemiseksi teemme päättäväisesti kaiken voitavamme. Koulukiusaaminen on saman lapsen toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kaikki aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista. Emme hyväksy kiusaamista ja oppisisällöissä on asetettu tavoitteeksi ennaltaehkäisevä kasvatus. Koulumme aloitti KiVa Koulu ohjelman käytön syksyllä 2009 ja jatkamme ohjelman parissa tulevinakin vuosina. Oppilaille pidetään KiVa-oppitunteja, joiden sisältönä ovat mm. kunnioitus ihmissuhteissa, kiusaamisen seuraukset ja ryhmän roolit kiusaamisen ylläpitäjänä tai lopettajana. Tunneilla harjoitellaan myös erilaisia tapoja vastustaa kiusaamista. Koululla toimii myös KiVa-tiimi, joka selvittää esiin tulevia kiusaamistapauksia.

10 10 Puuttumisessa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja vastuun ottamiseen. Asiasta keskustellaan kaikkien kiusaamiseen osallistuneiden kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Sovitaan yhteinen seuranta-aika ja toimenpiteet sen varalle että sopimus ei pidä. Kaikkien osapuolten vanhemmille ilmoitetaan sopimuksen sisältö. Katsojan roolissa olevat oppilaat ovat myös osallisina kiusaamisessa. He toimillaan joko hyväksyvät tai vastustavat kiusaamista. Tämän joukon kiusaamista vastustavien asenteiden ja toimien rohkaiseminen on avain onnistumisellemme Aggressiivisen lapsen kohtaaminen Myös opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Kukin meistä reagoi kriisitilanteissa omalla persoonallisella tavallaan. Kriisitilanteesta riippuen meissä käynnistyy fight or flight eli taistele tai pakene reaktiot. Ihmiset eroavat tavoissaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Joku saattaa toimia kuin viilipytty erittäinkin raskaissa tilanteissa, kun taas toinen menee kokonaan toimintakyvyttömäksi. Reagointitapoja esimerkiksi väkivaltatilanteita vastaan voi harjoitella etukäteen mielikuvittelemalla ja laatimalla turvasuunnitelmia, ihan samalla tavoin kuin harjoituksia tulipaloja varten tehdään. Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomaat itse raivostuvasi kyseisestä tilanteessa tai pelkäät omia reaktioitasi, pyydä jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaan pois toisten lasten luota, esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. myös Perusopetuslaki 36b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Kaikista väkivalta- ja uhkatilanteista sekä läheltä piti tapauksista laaditaan ilmoitus. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti. Jos tätä mahdollisuutta ei ole voi esimies tulostaa paperiversioita, joita on helppo täyttää. Raportointilomake tulee täyttää mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tulosta lomake ja lähetä esimiehen allekirjoittama kopio työsuojeluvaltuutetulle seurantaa

11 11 varten. Tapahtuneiden väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointi on tärkeää, koska sen avulla voidaan seurata tapauksia. Samalla opitaan sattuneista tilanteista ja näitä tietoja voidaan käyttää suunniteltaessa torjuntatoimia. Tapaukset käsitellään työpaikkakokouksessa ja mietitään miten vastaavissa tilanteissa tulisi toimia sekä harjoitella toimintatapoja. Saadun tiedon avulla voidaan kouluttaa työntekijät toimimaan työpaikalla yleisimmissä väkivalta- ja uhkatilanteissa Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti paranoidinen ja hysteerinen. Mikäli koet epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstöhallinnon laatimasta Apua uhkatilanteisiin monisteesta löytyy hyviä vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa anna hänelle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Myötäile, vaikka et voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä. Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta, äläkä naura. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja kerro mitä teet ja varmista, että se sopii. Pyri saamaan hänet istumaan. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan meillä kaikilla on oikeus itsemme suojeluun riippumatta työstä, jota teemme. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Myös tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää. Myös sanallisen uhkailun edessä pyri säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi. Älä rupea väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös ja pyri lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Kerro esimiehellesi ja/tai työsuojeluvaltuutetulle asiasta. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia. 5. Hätäensiapuohjeet Arvioi tilanne rauhallisesti. Käänny terveydenhoitajan puoleen, jos hän on tavattavissa. Lievissä tapaturmissa anna välitön ensiapu koulussa. Tarvittaessa ota yhteys lähimmälle terveysasemalle (Nurmijärven terveyskeskus puh. (09) ), Soita, ennen kuin lähetät oppilaan. Ilmoita lapsen huoltajalle.

12 12 Vaikeita tapaturmia ovat mm. epäily vammasta kallon, kaularangan, lantion ja alaraajan alueella. Anna välitön ensiapu koulussa. Peittele oppilas, älä siirtele. Turvaa oppilaan hengitys. Tyydytä verenvuoto puhtaalla painositeellä. Tilaa ambulanssi puh 112. Ambulanssin henkilökunta tietää, mikä on lapselle sopivin hoitopaikka. Ilmoita lapsen huoltajalle. Lievissä silmätapaturmissa peitä silmä tai silmät ja toimita oppilas terveyskeskukseen. Soita, ennen kuin lähetät oppilaan. Huuhdo runsaalla vedellä, mikäli lapsen silmiin on roiskunut syövyttävää ainetta tai roskia. Vaikeissa silmätapaturmissa toimita oppilas selällään maaten molemmat silmät peitettyinä ambulanssilla silmätautien poliklinikalle. Soita etukäteen ja ilmoita tapaturmasta puh. (09) Miten järjestetään jälkihoito Käy tilanne ja tunteesi läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilöstön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Käy tilanne läpi ennen kuin menet kotiin. Keskustele luokan kanssa. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita ja pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä, taikka vihaa ja suuttumusta. Älä vähättele tunteita ja tilannetta. Älä salaile tapahtunutta. Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Mobilesta. Myllyn sivuilla on kesällä 2012 päivitetty kriisiviestintäohjeet, joita noudatetaan tarvittaessa. Sovi tapaaminen perheen tai lapsen kanssa mahdollisimman pian, kun olet itse käynyt tilanteen läpi ja olet rauhallinen. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa et pysty ajattelemaan järkevästi. Käy tilanne lapsen kanssa läpi (esim. Vastuun portaat). Älä hyväksy tekoa, mutta älä hylkää lasta! Vanhempien kanssa keskustellessa ota mukaan toinen koulun aikuinen. Puhu luokassa, mitä todella tapahtui. Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm. kasvatus- ja perheneuvolan palveluja. 7. Henkinen työsuojelu Vakavassa väkivaltatilanteessa keskustele rikosilmoituksen tekemisestä rehtorin kanssa. Ota yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon.

13 13 8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Tämä kriisisuunnitelma on päivitetty Annetaan tiedoksi opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA. Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012)

KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA. Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012) KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012) KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 11.10.2016 94 1 1. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LV 2016-2017 UTRAN KOULU OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA children 1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Utran koulussa on 430 oppilasta oppilashuollon piirissä. Oppilashuollon

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot