LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA. Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin. Syksy 2013

Transkriptio

1 1 LUKKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin Syksy Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot 1.2. Koulujen oppilashuollon yhteystiedot 1.3. Lasten ja nuorten tukipalvelut 2. Tiedottaminen 2.1. Tiedottaminen koululla 2.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle 3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä 3.1. Traumaattisen kriisin vaiheet 4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa 4.2. Perheväkivalta 4.3. Itsemurhauhkailut 4.4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily 4.5. Kuolemantapaukset, Läheltä piti -tilanteet 4.6. Päihde- ja muut riippuvuudet 4.7. Koulukiusaaminen 4.8. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen 4.9. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen 5. Hätäensiapuohjeet 6. Miten järjestetään jälkihoito 7. Henkinen työsuojelu 8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

2 2 1. Mistä saa apua 1.1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Nurmijärven terveyskeskus puh. (09) Myrkytystietokeskus puh. (09) Poliisi 112 Työterveyshuolto ajanvaraus puh. (09) Kriisiryhmä Mobile puh. (09) , (019) Nurmijärven seurakunta puh. (09) Koulujen oppilashuollon yhteystiedot Lukkarin koulun rehtori Tiina Nordgren puh. (040) Lukkarin koulun laaja-alainen erityisopettaja Lotta Ulvelin puh Terveydenhoitaja Jaana Vaittinen puh. (40) Lukkarin koululla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin Psykologi on tavattavissa Lukkarin koululla tarvittaessa Kuraattori puh. (040) Kuraattori Sirpa Hyvärinen Lukkarin koululla parittomien viikkojen maanantaina, tiistaina ja perjantaina sekä parillisten viikkojen tiistaina ja perjantaina. Johtava sosiaalityöntekijä Suvi Salin puh. (09) Lasten ja nuorten tukipalvelut Kasvatus- ja perheneuvola puh. (09) Puhelinajat: maanantaina klo 13-14, tiistaina-torstaina klo Hyvinkään ja Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskus puh. (019) Hyvinkään sairaala puh. (019)

3 3 2. Tiedottaminen 2.1. Tiedottaminen koululla Kriisitilanteen havainnut aikuinen antaa ensiavun ja/tai hälyttää apua. Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen läheisesti liittyville sekä kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, oppilashuoltoryhmän kutsuu koolle apulaisrehtori tai joku muu ryhmän jäsen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan Tiedottaminen koulun ulkopuolelle Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetuspäällikkö. Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA. Lastensuojelulaki 5 luku 25. Ilmoitusvelvollisuus. Opetustoimen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tehdään puhelimitse ja kirjallisesti kirkonkylän sosiaalitoimistoon lastensuojelutyöntekijälle Satu Heikniemi (A-K) puh. (09) , Päivi Ballis (L-Q) pun. (09) , Merja Antila-Halén (R-Ö) puh. (09) ). Ennen soittoa selvitä oppilaan kotiosoite, syntymäaika ja huoltajat. Huoltajille ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä puhelimitse ennen kuin ilmoitus tehdään. Poikkeuksena kiireelliset lastensuojeluasiat. Koulukuraattori Sirpa Hyvärinen puh. (040) antaa lisätietoja ilmoituksen tekemisestä. Sosiaalityöntekijöitä voi myös konsultoida nimettömänä.

4 4 3. Kriisin tunnistamien ja määritelmä Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä aikuisia ja lapsia. Tällaisia tilanteita voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuvan perheja seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhka. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne Traumaattisen kriisin vaiheet Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä. Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista että uhrin voi vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu. Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtää mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentää. Reaktiovaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua, vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot. Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saada enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä.

5 5 Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu. Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin huomioitava erityisesti rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisit kokenut jotakin vastaavaa, pyri olemaan puhumatta omista kokemuksistasi tässä vaiheessa tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritä varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisillä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa. Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin. 4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa Väkivaltaan tulee aina puuttua. Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15- vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä. Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen;

6 6 pyytää tarvittaessa apua poliisilta. Tiedottaa välittömästi rehtorille. Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan Perheväkivalta Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin. Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta - lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen turvallisena aikuisena - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselle rohkea teko. Kerro, että nyt aikuisten on mahdollista auttaa häntä ja hänen perhettään - älä lupaa olla puhumatta asiasta, sillä joudut pettämään lapsen luottamuksen tekemällä lastensuojeluilmoituksen, viemällä asian koulukuraattorin/-psykologin tietoon. - voit sen sijaan todeta lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta voitte paremmin auttaa häntä ja hänen perhettään. Ohjaa lapsi tai mene hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle. - jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, mene hänen kanssaan välittömästi kouluterveydenhoitajan luo. - kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopivat opettajan kanssa työnjaosta ja hoitavat jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Toimivat lapsen tukena. Kun lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee jotain muuta kautta ilmi - kuuntele vanhempaa ja rohkaise tapahtumista kertomiseen - anna tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan esille - ohjata vanhempi joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulukuraattorille tai psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaan. - kerro vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää ja ota perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle. Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyri selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita.

7 7 Voit ottaa perheväkivallan jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessänne on ja miten ne selvitetään? Pyydä tarvittaessa apua oppilashuoltoryhmältä Itsemurhauhkailut Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen; hänen esille tuomiaan pulmia ei saa vähätellä. Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta. Voit kysyä esimerkiksi Mitä tarkoitat sanoessasi, että sinun elämälläsi ei ole väliä? Tai Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa? Älä arastele kysyä neuvoa tai ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi aina soittaa ja konsultoida Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin sattumalta on selviä todisteita ja silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikeaa luottaa ihmisiä, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä kohtaan tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä ilmenee usein masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisena/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. - kuuntele lasta ja osoita, että uskot häntä. Älä kuulustele tai pakota tunnustamaan. - kirjoita sanatarkasti ylös mitä lapsi on sanonut

8 8 - epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voit nimettömästi konsultoida sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät) - Muista, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan puhua vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu Kuolemantapaukset, Läheltä piti tilanteet OPPILAAN KUOLEMA (sairaus/onnettomuus/itsemurha) - Ilmoitus rehtorille, tarkista tiedon oikeellisuus - Rehtori tiedottaa henkilökunnalle ja koululle - Muistohetki ja suruliputus - Luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa - tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa. - Yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla - Perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA - Toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa - Läheisin työtoveri käy kuolleen kotona OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA - Yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti, huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän uskomuksiaan ja tapojaan - Luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa - Luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa eri tavoin, heti asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa (sovittava oppilaan kanssa) - Luokanopettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi) - Perheen mielipide ratkaisee sen kuinka asiaa käsitellään - Syyllisyyden tunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä - Jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä luokassa OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS - Sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa mitä muille oppilaille kerrotaan - Kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä - Opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle - Rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen 4.6. Päihde- ja muut riippuvuudet Jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Toisen aikuisen tultua, viekää oppilas rauhalliseen tilaan, esim. terveydenhoitajan huoneeseen.

9 9 Asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa. Vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Vanhemmat vastaavat jatkosta. Jos yläasteen oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta otetaan yhteys yläasteelle ja oppilaan kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin. Jos oppilas on väkivaltainen tai ei ole muuten hallittavissa, voidaan kutsua poliisi. Alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi. Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneena/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata ruveta keskustelemaan. Voit pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen olleessaan selvä. Ennen kuin lasket lapsen kotiin, varmista, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hanki lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkista onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Ota yhteys rehtoriin välittömästi. Keskustele lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai -psykologin kanssa. Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa. Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille Koulukiusaaminen Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim. koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy sitä ja sen kitkemiseksi teemme päättäväisesti kaiken voitavamme. Koulukiusaaminen on saman lapsen toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kaikki aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista. Emme hyväksy kiusaamista ja oppisisällöissä on asetettu tavoitteeksi ennaltaehkäisevä kasvatus. Koulumme aloitti KiVa Koulu ohjelman käytön syksyllä 2009 ja jatkamme ohjelman parissa tulevinakin vuosina. Oppilaille pidetään KiVa-oppitunteja, joiden sisältönä ovat mm. kunnioitus ihmissuhteissa, kiusaamisen seuraukset ja ryhmän roolit kiusaamisen ylläpitäjänä tai lopettajana. Tunneilla harjoitellaan myös erilaisia tapoja vastustaa kiusaamista. Koululla toimii myös KiVa-tiimi, joka selvittää esiin tulevia kiusaamistapauksia.

10 10 Puuttumisessa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja vastuun ottamiseen. Asiasta keskustellaan kaikkien kiusaamiseen osallistuneiden kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Sovitaan yhteinen seuranta-aika ja toimenpiteet sen varalle että sopimus ei pidä. Kaikkien osapuolten vanhemmille ilmoitetaan sopimuksen sisältö. Katsojan roolissa olevat oppilaat ovat myös osallisina kiusaamisessa. He toimillaan joko hyväksyvät tai vastustavat kiusaamista. Tämän joukon kiusaamista vastustavien asenteiden ja toimien rohkaiseminen on avain onnistumisellemme Aggressiivisen lapsen kohtaaminen Myös opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Kukin meistä reagoi kriisitilanteissa omalla persoonallisella tavallaan. Kriisitilanteesta riippuen meissä käynnistyy fight or flight eli taistele tai pakene reaktiot. Ihmiset eroavat tavoissaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Joku saattaa toimia kuin viilipytty erittäinkin raskaissa tilanteissa, kun taas toinen menee kokonaan toimintakyvyttömäksi. Reagointitapoja esimerkiksi väkivaltatilanteita vastaan voi harjoitella etukäteen mielikuvittelemalla ja laatimalla turvasuunnitelmia, ihan samalla tavoin kuin harjoituksia tulipaloja varten tehdään. Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomaat itse raivostuvasi kyseisestä tilanteessa tai pelkäät omia reaktioitasi, pyydä jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaan pois toisten lasten luota, esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. myös Perusopetuslaki 36b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Kaikista väkivalta- ja uhkatilanteista sekä läheltä piti tapauksista laaditaan ilmoitus. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti. Jos tätä mahdollisuutta ei ole voi esimies tulostaa paperiversioita, joita on helppo täyttää. Raportointilomake tulee täyttää mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tulosta lomake ja lähetä esimiehen allekirjoittama kopio työsuojeluvaltuutetulle seurantaa

11 11 varten. Tapahtuneiden väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointi on tärkeää, koska sen avulla voidaan seurata tapauksia. Samalla opitaan sattuneista tilanteista ja näitä tietoja voidaan käyttää suunniteltaessa torjuntatoimia. Tapaukset käsitellään työpaikkakokouksessa ja mietitään miten vastaavissa tilanteissa tulisi toimia sekä harjoitella toimintatapoja. Saadun tiedon avulla voidaan kouluttaa työntekijät toimimaan työpaikalla yleisimmissä väkivalta- ja uhkatilanteissa Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti paranoidinen ja hysteerinen. Mikäli koet epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstöhallinnon laatimasta Apua uhkatilanteisiin monisteesta löytyy hyviä vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa anna hänelle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Myötäile, vaikka et voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä. Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta, äläkä naura. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja kerro mitä teet ja varmista, että se sopii. Pyri saamaan hänet istumaan. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan meillä kaikilla on oikeus itsemme suojeluun riippumatta työstä, jota teemme. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Myös tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää. Myös sanallisen uhkailun edessä pyri säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi. Älä rupea väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös ja pyri lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Kerro esimiehellesi ja/tai työsuojeluvaltuutetulle asiasta. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia. 5. Hätäensiapuohjeet Arvioi tilanne rauhallisesti. Käänny terveydenhoitajan puoleen, jos hän on tavattavissa. Lievissä tapaturmissa anna välitön ensiapu koulussa. Tarvittaessa ota yhteys lähimmälle terveysasemalle (Nurmijärven terveyskeskus puh. (09) ), Soita, ennen kuin lähetät oppilaan. Ilmoita lapsen huoltajalle.

12 12 Vaikeita tapaturmia ovat mm. epäily vammasta kallon, kaularangan, lantion ja alaraajan alueella. Anna välitön ensiapu koulussa. Peittele oppilas, älä siirtele. Turvaa oppilaan hengitys. Tyydytä verenvuoto puhtaalla painositeellä. Tilaa ambulanssi puh 112. Ambulanssin henkilökunta tietää, mikä on lapselle sopivin hoitopaikka. Ilmoita lapsen huoltajalle. Lievissä silmätapaturmissa peitä silmä tai silmät ja toimita oppilas terveyskeskukseen. Soita, ennen kuin lähetät oppilaan. Huuhdo runsaalla vedellä, mikäli lapsen silmiin on roiskunut syövyttävää ainetta tai roskia. Vaikeissa silmätapaturmissa toimita oppilas selällään maaten molemmat silmät peitettyinä ambulanssilla silmätautien poliklinikalle. Soita etukäteen ja ilmoita tapaturmasta puh. (09) Miten järjestetään jälkihoito Käy tilanne ja tunteesi läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilöstön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Käy tilanne läpi ennen kuin menet kotiin. Keskustele luokan kanssa. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita ja pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä, taikka vihaa ja suuttumusta. Älä vähättele tunteita ja tilannetta. Älä salaile tapahtunutta. Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Mobilesta. Myllyn sivuilla on kesällä 2012 päivitetty kriisiviestintäohjeet, joita noudatetaan tarvittaessa. Sovi tapaaminen perheen tai lapsen kanssa mahdollisimman pian, kun olet itse käynyt tilanteen läpi ja olet rauhallinen. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa et pysty ajattelemaan järkevästi. Käy tilanne lapsen kanssa läpi (esim. Vastuun portaat). Älä hyväksy tekoa, mutta älä hylkää lasta! Vanhempien kanssa keskustellessa ota mukaan toinen koulun aikuinen. Puhu luokassa, mitä todella tapahtui. Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm. kasvatus- ja perheneuvolan palveluja. 7. Henkinen työsuojelu Vakavassa väkivaltatilanteessa keskustele rikosilmoituksen tekemisestä rehtorin kanssa. Ota yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon.

13 13 8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Tämä kriisisuunnitelma on päivitetty Annetaan tiedoksi opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille