Ehdotus poistoajaksi/-prosentiksi Poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa eli noin 2 vuotta

Transkriptio

1

2 2

3 3 PROJEKTI Sotaveteraanitalo, salaojat ja sadevesijärjestelmä Valmis/kesken valmis Ehdotus poistoajaksi/-prosentiksi Poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa eli noin 2 vuotta Valtuuston hyväksymä suunnitelman mukainen poistoaika tai -prosentti perusparannusmeno poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa 30 v tasapoisto Vesilahden kunnan muiden vastaavien hyödykkeiden poistoaika tai -prosentti Kirkonkylän ala-asteen sisäremontti valmis 20 vuoden tasapoisto, kalusteet 3 vuoden tasapoisto perusparannusmeno poistetaan jäljellä olevan poistoajan kuluessa 30 v tasapoisto 10 v tasapoisto (pitkävaikutteinen, ei Lempäälän jätevedenpuhdistamon saneeraus valmis 10 v tasapoisto 2-10 v tasapoisto kunnan omaa omaisuutta) Tievalot valmis 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto Muut/kunnallistekniikka valmis 8 % menojäännöspoisto 8-10 % menojäännöspoisto 8 % menojäännöspoisto Koivurannan laituri valmis 15 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto Frisbeegolfrata valmis 20 % menojäännöspoisto % menojäännöspoisto 15 % menojäännöspoisto

4 4 VESILAHDEN KUNTA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN TOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA VUODELLE 2015 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHY-työryhmä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. TYHY-työryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. Vesilahden kunta tarjoaa työkykyä ylläpitävää toimintaa henkilöstölleen vuonna 2015 seuraavasti: Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjotaan mahdollisuus saada 13 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 5 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Seteli on henkilökohtainen. Seteleitä voi tilata kunnanvirastosta Marja-Riitta Kelalta, puhelimitse ( ) tai sähköpostitse. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä tai Narvassa. Uudelleen ladattava kuntosalipoletti tulee hankkia kirjastosta ja se maksaa 10 euroa. Poletti on henkilökohtainen. Työkykyä ylläpitävään kuntoremonttiin (5vrk) tarjotaan mahdollisuus viidelle kunnan työntekijälle/toimihenkilölle syksyllä Kohderyhmänä on koko kunnan pitkäaikaisessa, ensisijaisesti yhtäjaksoisessa työ/virkasuhteessa vähintään 5 vuotta ollut henkilöstö. Muita hakukriteereitä ovat: Ei ole aiempina 5 vuotena osallistunut tälle työnantajan tarjoamalle kurssille. V E S I L A H D E N K U N T A Lindinkuja 1 puh. (03) vesilahdenkunta@vesilahti.fi VESILAHTI fax (03)

5 5 Kahden vuoden marginaali viimeksi saatuun ammattiyhdistyksen lomatukeen. Ei aktiivista liikkumista estävää sairautta tai vammaa. Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa terveydentilan riittävyyden ja laatii kuntoutuspäätökset. Viime kädessä arpa ratkaisee osallistujat, jos halukkaita on enemmän kuin mitä kurssille voidaan lähettää. Arvonta tapahtuu TYKY- ryhmässä. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Omavastuuaika on yksi päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Puolen vuoden kuluttua kuntoremonttikurssista järjestetään samassa paikassa seurantaviikonloppu terveystreffit, johon on mahdollista itse ilmoittautua jo kurssin aikana oman halukkuuden mukaan. Terveystreffit matkakuluineen työntekijä maksaa kokonaisuudessaan itse. Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. V E S I L A H D E N K U N T A Lindinkuja 1 puh. (03) vesilahdenkunta@vesilahti.fi VESILAHTI fax (03)

6 6

7 7

8 8

9 9

10 102

11 11

12 12

13 13 MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUKSEN OSAPUOLET SOPIMUSALUE LÄHTÖTILANNE Vesilahden kunta (y-tunnus ) Lindinkuja VESILAHTI Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Eija Eskola Seppo Eskola Eino Paavilainen Velipekka Saarinen Jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistajat Karttaliitteessä esitetyn rajauksen mukainen alue, josta osa on Tanska -tilaa, RN:o 2:44 (omistaja Velipekka Saarinen), Kaukola -tilaa, RN:o 1:63 (omistaja Eino Paavilainen) ja Lemola -tilaa, RN:o 1:57, (omistajina Eija ja Seppo Eskola). Sopimusalueella on Vesilahden kunnanvaltuuston / 37 hyväksymä lainvoimainen asemakaava ja Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymä lainvoimainen Kirkonkylän osayleiskaava. Sopimuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen kaavoituksen aloittamisesta, joka on tämän maankäyttösopimuksen pohjana. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella Kunta ja Maanomistajat sopivat maankäyttö- ja rakennuslain ( /1032) 12a luvun mukaisesti maanomistajien osallistumisesta asemakaavaalueen yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi sovitaan sopimusalueella sijaitsevien yleisten alueiden, kuten puisto- ja katualueiden luovutuksesta kunnalle ja mahdollisista rasitteista. Luovutushinta on yksi, (1) euro / maanomistaja. Kaikki MT-, MA- ja M-alueet jäävät nykyisille maanomistajille. ALUEIDEN LUOVUTTAMINEN Alueiden luovuttamisesta tehdään erilliset kauppakirjat kunkin maanomistajan kanssa. KUNNALLISTEKNIIKAN SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Kunta rakentaa kustannuksellaan ja hyväksymillään suunnitelmilla alueen vaatiman kunnallistekniikan ja tiestön ja huolehtii niiden kunnossapidosta.

14 142 JOHTOJEN JA KATUVALAISTUKSEN RAKENTAMINEN Maanomistajat eivät osallistu alueelle rakennettavien sähkö- ja tietoliikenneverkkojen eikä aluevalaistuksen yms. rakentamiseen eikä niiden kustannuksiin, niistä vastaa alueelliset verkkoyhtiöt ja Kunta, kukin oman vastuualueensa osalta. MAHDOLLINEN PILAANTUNUT MAAPERÄ Mikäli sopimusalueella löytyy myöhemmin rakentamisen tai alueen muun käytön yhteydessä pilaantuneita (saastuneita) maa-alueita, niin niiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä pilaantuneen (saastuneen) maaperän alueen asukkaille tai kolmansille aiheutuneista vahingoista vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. MUUT KORVAUKSET JA EHDOT: Sen lisäksi mitä tässä sopimuksessa on sovittu, sovitaan: - Vesilahden kunta rakentaa kustannuksellaan ja hyväksymillään suunnitelmilla alueen vaatiman kunnallistekniikan ja tiestön. Maanomistajilta peritään näistä kustannuksista 8.700,00 euron korvaus/asemakaavatontti. Korvaus maksetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun Järvenrannan kaava-alueen tontit on pyykitetty sekä kunnallistekniikka ja tiestö on hyväksytysti rakennettu. Maanomistajat sitoutuvat tämän jälkeen välittömästi lohkomaan tontit. Kukin maanomistaja voi erikseen sopia kunnan kanssa maksun suorittamistavan. - Syntyneistä lohkomiskustannuksista vastaavat asemakaavatonttien osalta Maanomistajat ja luovutettavien alueiden (puisto-, katu- ym.) osalta Kunta. - Asemakaava-alueelle on laadittu kunnanvaltuuston hyväksymät rakentamistapaohjeet. - Maanomistajat voivat myydä omistamiansa asemakaavatontteja sen jälkeen kun alueen kunnallistekniikka sen mahdollistaa. Tämä on mahdollista vasta sen jälkeen kun viereisen, Suomelan asemakaava-alueen (Kallioloiden omistama sopimusalueeseen rajoittuva osuus), kunnallistekniikka on valmistunut. Kuitenkin niin, että aikaisin ajankohta omakotitonttien rakentamisen aloitukselle on kesällä Asemakaava-alueelle rakennettavien kiinteistöjen on liityttävä kunnan vesi- ja jätevesihuollon verkostoon. Kunta perii sopimusalueella normaalit taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi- ja jätevesimaksut. - Kumpikaan osapuoli ei saa siirtää tätä sopimusta kolmannelle ilman toisen sopijapuolen erikseen antamaa kirjallista lupaa. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA SITOVUUS SEKÄ LAUKEAMINEN Tämä sopimus tulee voimaan sekä Kuntaa ja Maanomistajia sitovaksi sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu ja kun kunnanhallituksen sopimuksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Tämä sopimus päättyy, kun sopimusosapuolet ilmoittavat sopimusvelvoitteidensa päättymisestä ja se voidaan neuvottelussa yhteisesti todeta sekä allekirjoitetaan sopimuksen päättymistä osoittava asiakirja.

15 153 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Erimielisyydet ratkaistaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Vesilahdessa XX. päivänä xxkuuta 2015 VESILAHDEN KUNTA Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Eija Eskola Minna Hutko hallintojohtaja Seppo Eskola Eino Paavilainen Velipekka Saarinen LIITE Maa-alueen kartta Sopimus kaavoituksen aloittamisesta

16 164

17 175

18 186

19 197

20 20 MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUKSEN OSAPUOLET SOPIMUSALUE LÄHTÖTILANNE Vesilahden kunta (y-tunnus ) Lindinkuja VESILAHTI Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Eija Eskola Seppo Eskola Maria Impola Velipekka Saarinen Heikki Paavilainen Aino Valtamo Jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistajat Karttaliitteessä esitetyn rajauksen mukainen alue, josta osa on Tanska -tilaa, RN:o 2:44 (omistaja Velipekka Saarinen), Lammashaka -tilaa, RN:o 1:62 (omistajat Maria Impola, Heikki Paavilainen ja Aino Valtamo) sekä Kaussa -tilaa, RN:o 1:55, (omistajina Eija ja Seppo Eskola). Maankäyttösopimus koskee Järvenrannan asemakaavaa. Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan vuoden 2015 aikana. Sopimusalueella on lisäksi Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymä lainvoimainen osayleiskaava. Sopimuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen kaavoituksen aloittamisesta, joka on tämän maankäyttösopimuksen pohjana. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella Kunta ja Maanomistajat sopivat maankäyttö- ja rakennuslain ( /1032) 12a luvun mukaisesti maanomistajien osallistumisesta asemakaavaalueen yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi sovitaan sopimusalueella sijaitsevien yleisten alueiden, kuten puisto- ja katualueiden luovutuksesta kunnalle asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Luovutushinta on yksi, (1) euro / maanomistaja. Kaikki MT-, MA- ja M-alueet jäävät nykyisille maanomistajille. ALUEIDEN LUOVUTTAMINEN Alueiden luovuttamisesta tehdään erilliset kauppakirjat kunkin maanomistajan kanssa.

21 212 KUNNALLISTEKNIIKAN SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Kunta rakentaa kustannuksellaan ja hyväksymillään suunnitelmilla alueen vaatiman kunnallistekniikan ja tiestön ja huolehtii niiden kunnossapidosta. JOHTOJEN JA KATUVALAISTUKSEN RAKENTAMINEN Maanomistajat eivät osallistu alueelle rakennettavien sähkö- ja tietoliikenneverkkojen eikä aluevalaistuksen yms. rakentamiseen eikä niiden kustannuksiin, niistä vastaa alueelliset verkkoyhtiöt ja Kunta, kukin oman vastuualueensa osalta. MAHDOLLINEN PILAANTUNUT MAAPERÄ Mikäli sopimusalueella löytyy myöhemmin rakentamisen tai alueen muun käytön yhteydessä pilaantuneita (saastuneita) maa-alueita, niin niiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä pilaantuneen (saastuneen) maaperän alueen asukkaille tai kolmansille aiheutuneista vahingoista vastaa Maanomistaja omalla kustannuksellaan. MUUT KORVAUKSET JA EHDOT: Sen lisäksi mitä tässä sopimuksessa on sovittu, sovitaan: - Vesilahden kunta rakentaa kustannuksellaan ja hyväksymillään suunnitelmilla alueen vaatiman kunnallistekniikan ja tiestön. Maanomistajilta peritään näistä kustannuksista 8.700,00 euron korvaus/asemakaavatontti. Korvaus maksetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun Järvenrannan kaava-alueen tontit on pyykitetty sekä kunnallistekniikka ja tiestö on hyväksytysti rakennettu. Maanomistajat sitoutuvat tämän jälkeen välittömästi lohkomaan tontit. Kukin maanomistaja voi erikseen sopia kunnan kanssa maksun suorittamistavan. - Syntyneistä lohkomiskustannuksista vastaavat asemakaavatonttien osalta Maanomistajat ja luovutettavien alueiden (puisto-, katu- ym.) osalta Kunta. - Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. - Maanomistajat voivat myydä omistamiansa asemakaavatontteja sen jälkeen kun alueen kunnallistekniikka sen mahdollistaa. Tämä on mahdollista vasta sen jälkeen kun viereisen, Suomelan asemakaava-alueen (Kallioloiden omistama sopimusalueeseen rajoittuva osuus), kunnallistekniikka on valmistunut. Kuitenkin niin, että aikaisin ajankohta omakotitonttien rakentamisen aloitukselle on kesällä Asemakaava-alueelle rakennettavien kiinteistöjen on liityttävä kunnan vesi- ja jätevesihuollon verkostoon. Kunta perii sopimusalueella normaalit taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi- ja jätevesimaksut. - Kumpikaan osapuoli ei saa siirtää tätä sopimusta kolmannelle ilman toisen sopijapuolen erikseen antamaa kirjallista lupaa. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA SITOVUUS SEKÄ LAUKEAMINEN Tämä sopimus tulee voimaan sekä Kuntaa ja Maanomistajia sitovaksi sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu ja kun kunnanhallituksen sopimuksen hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

22 223 SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Tämä sopimus päättyy, kun sopimusosapuolet ilmoittavat sopimusvelvoitteidensa päättymisestä ja se voidaan neuvottelussa yhteisesti todeta sekä allekirjoitetaan sopimuksen päättymistä osoittava asiakirja. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Erimielisyydet ratkaistaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Vesilahdessa XX. päivänä xxkuuta 2015 VESILAHDEN KUNTA Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Eija Eskola Minna Hutko hallintojohtaja Seppo Eskola Maria Impola Heikki Paavilainen Velipekka Saarinen Aino Valtamo LIITE Maa-alueen kartta Sopimus kaavoituksen aloittamisesta

23 234

24 245

25 256

26 267

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ OTE PÖYTÄKIRJASTA Seutuhallituksen kokous KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KO- KOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA Kehittämispäällikkö Laine : Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen). Asiaan liittyen kuntayhtymän talousarviossa 2014 on asetettu tavoitteeksi kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminnan ja hanketoiminnan seudullinen kokoaminen. Tavoitteeseen liittyen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat valmistelleet kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvän kokonaisuuden, missä osaamiseen vahvistamiseen liittyvät koulutus- ja materiaalipalveluja tuotetaan seudullisesti. Taustalla on erilaisten hankkeiden runsas määrä sekä niiden koordinoimattomuus, jolloin resursseja kuluu samojen kysymysten rinnakkaiseen ratkaisemiseen. Tavoitteena on hyödyntää koordinoidulla verkostoyhteistyöllä olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Asian valmistelusta vastannut seutusivistystyöryhmä perustelee seudullisen toimintamallin tarjoavan mahdollisuuksia jatkossa myös laajempaan yhteistyöhön kehittämistoiminnoissa. Valmistelua on operatiivisesti toteuttanut Tampereen kaupunki. Esitettävän sopimuksen sisältönä on, että perustettava Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtisi jatkossa kuntien opetusalan henkilöstön osaamisen strategisesta kehittämisestä. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö. Toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset). Toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida myös mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Lisäksi malliin on myöhemmin mahdollisesti liitettävissä mm. esimerkiksi seudullisia yksityisen päivähoidon kehittämis- ja valvontatoimintoja. Taustalla olevia tekijöitä hankkeelle ovat mm. Tampereen seudun Osaava -hankkeen puitteissa luodun toimintamallin vakinaistaminen hankerahoituksen loppuessa. Samassa yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koota yhteen useita kehittämistoimintoja ja pyrkiä näin karsimaan päällekkäistä toimintaa sekä tukemaan eri kehittämishankkeiden synergiaa. Toiminta on tarvelähtöistä suunnittelua ja palvelua, eli vastaa nii- 1/3

37 37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ OTE PÖYTÄKIRJASTA Seutuhallituksen kokous hin strategisiin teemoihin, joihin kuntien olisi joka tapauksessa reagoitava. Aloitusvuodeksi on määritelty alustavasti vuoden 2015 alku. Valmistelussa on sovittu edettävän siten, että kunnat ottavat 2015 ensimmäiset askeleet ja osoitettavat pienet rahoitusosuudet nykyisen OSAAVA - rahoituksen lisäksi. Esitetyssä yhteistyömallissa Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Palvelua hallinnoidaan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen organisaatiossa. Kunnat sitoutuisivat sopimuksen mukaisesti kuntakohtaiseen rahoitusosuuteen sekä mm. ohjaamaan palvelujen sisältöjä ja toteutustapoja vastaamaan omia tarpeitaan Toiminnan kustannukset ovat n euroa, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin ja toimintakuluja Toimintakulut kohdistuvat prosesseihin jotka kuntien pitäisi tavalla tai toisella tuottaa joka tapauksessa. Henkilöstö- ja hallintokulut kohdistuvat täydentämään tai korvaamaan kuntien osaamisen kehittämisen suunnittelu-, järjestämis- ja hallinnointiresursseja. Budjetti ja tuotetut palvelut jyvitetään kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan. Toimintaan haetaan lisäksi kehittämistyötä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23 % kokonaisbudjetista eli Ulkopuolinen rahoitus voi pienentää toteutuessaan kuntien osuuksia. Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Ehdotus yhteistyömalliksi on käsitelty ja hyväksytty yksimielisesti seutusivistyksen kokouksessa Tampereen kaupungin suunnitelmissa on koota lisäksi v alusta lähtien toimiva strateginen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto, jonka keskeisinä tehtävinä nähdään kaupungin koulutuksen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön ja tutkimustoiminnan koordinointi, koulutusosaamisen viennin koordinointi ja edistäminen korkeakoulujen kumppanina sekä edellä mainittuihin teemoihin liittyvien laajojen hankkeiden koordinointi. Opetusalan seudullinen osaamisen kehittämispalvelu on tärkeä osa tätä verkostoa, sillä niin tutkimusyhteistyö kuin koulutusosaamisen vienti edellyttävät suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä koko opetushenkilöstössä. Vuoden 2014 loppuun mennessä selvitetään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien halukkuus osallistua edellä kuvattuun koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoon. 2/3

38 38 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ OTE PÖYTÄKIRJASTA Seutuhallituksen kokous Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä sopimuksen ja lähettää sopimuksen jäsenkunnille hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Otteen vakuudeksi: Juhani Pohjonen seutusihteeri 3/3

39 39 SEUDULLINEN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELU - SOPIMUS OPETUSALAN SEUDULLISESTI STRATEGISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet seudullisesti yhteisiin opetusalan strategisiin kehittämistarpeisiin vastaavan toimintamallin (seudullinen osaamisen kehittämispalvelu) perustamisesta. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sopivat seudullisesta osaamisen kehittämispalvelun järjestämisestä seuraavaa: 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖALUEET Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtii seudun opetustoimen henkilöstön strategisista osaamisen kehittämistarpeista. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö ja toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Lähtökohtaisesti kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset) mutta toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 2. KUNTIEN VÄLISEN OSTOPALVELUSOPIMUKSEN KÄYTÄNNÖT Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Toiminta toteutetaan budjetilla, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin ja toimintakuluja Budjetti ja tuotetut palvelut (koulutettavapäivät) jyvittyvät kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan (Tilastokeskuksen viimeisten tilastojen mukaisessa suhteessa). Toimintaan haetaan jatkuvasti strategista kehittämistä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23%

40 40 kokonaisbudjetista eli (jos uutta ulkopuolista rahoitusta ei saada). Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 3. TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI Kunnat osallistuvat toiminnan ohjaukseen yhteisten strategisten tarpeiden tunnistamiseksi ja vaikuttavimpien osaamisen lisäämisen keinojen valikoimiseksi. Keskeisiä strategisen ohjauksen työryhmiä ovat seutusivistys ja sen opetusryhmä sekä palvelun operatiivinen työtiimi. Tarvelähtöisyyttä ja kehittämisprosessien käytännön toimivuutta ohjaa nimetyt verkostot (opiskeluhuoltoverkosto, varhaiskasvatusverkosto, oppimisympäristöverkosto ja johtajuusverkosto), joihin kunnat nimeävät edustajansa. Toiminnan kustannustehokkuutta arvioidaan tuotettujen koulutettavapäivien (kuusi tuntia yhden henkilön osallistumista osaamisen kehittämisen prosessiin) määrällä. Koulutuksen järjestäjille tuotetaan lukukausittain ja pyydettäessä raportit heidän kertymästään. Tuotettavien palveluiden käyttäjien tilaisuuksissa ja prosesseissa kohtaamaa laatua arvioidaan strukturoidulla palautelomakkeella, jolloin laatupoikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Palvelun vaikuttavuutta arvioidaan koulutuksen järjestäjien laatumittareilla ja toimintaa ohjaavissa ryhmissä. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 4. TIEDOTTAMINEN Ensisijaisesti kunnat tiedottavat henkilöstölleen palvelusta ja sen prosesseista. Näin henkilöstö tietää näiden kehittämisprosessien olevan strategisia ja ensisijaisia. Kunnat ohjaavat esimiehiä hyödyntämään palvelua yhteisötason osaamisen johtamisessa, jotta jokainen saa hyödynnettyä mahdollisimman strategisesti oman osansa tuotetusta palvelusta. Palvelu tiedottaa toiminnastaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa.

41 41 5. SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Kullakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopijapuolille viimeistään syyskuun loppuun mennessä ennen seuraavan vuoden alkua. Irtisanoutuminen astuu voimaan aina vuoden vaihtuessa. 6. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda sovintoratkaisuun, käsitellään asia Pirkanmaan käräjäoikeudessa. 7. VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan , ja se on voimassa saakka. Tämä sopimus tarkastetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä sopimus on hyväksytty sopijapuolten yhtäpitävillä päätöksillä. ALLEKIRJOITUKSET Kangasalla / 2014 Kangasalan kunta Eero Väätäinen kaupunginjohtaja Tuomas Erkkilä koulutoimenjohtaja Oskari Auvinen kunnanjohtaja Leena Pajukoski sivistystoimenjohtaja Orivedellä / 2014 Oriveden kaupunki Lempäälässä / 2014 Lempäälän kunta Juha Kuusisto kaupunginjohtaja Pauliina Pikka kasvatus- ja opetusjohtaja Olli Viitasaari kunnanjohtaja Nina Lehtinen sivistysjohtaja Pirkkalassa / 2014 Pirkkalan kunta Nokialla / 2014 Nokian kaupunki Helena Rissanen pormestari sivistystoimenjohtaja

42 42 Tampereella / 2014 Tampereen kaupunki Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Tiina Kivinen sivistysjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pormestari Tiina Kyöttilä-Vettenranta apulaiskaupunginlakimies Ylöjärvellä / 2014 Ylöjärven kaupunki Vesilahdella / 2014 Vesilahden kunta Pentti Sivunen kaupunginjohtaja Matti Hursti sivistysjohtaja

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48