TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.10.2013 ALKAEN"

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN Perusturvalautakunta hyväksynyt Voimaantuloajankohta

2 Sisällys 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen hakeminen Päätöksenteko ja päätös TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Ansiotulot Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Veronpalautukset Korvaukset Vähäiset tulot ja avustukset Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Lainat ja velat Ulosotto Perintä etuudesta Yrittäjien tulot Opiskelijan tulot Alle 18 -vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Hoitovapaa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Työmatkakulut TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ PERUSTOIMEENTULOTUKI Perusosa ja siihen sisältyvät menot Perusosa erityistilanteissa Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot

3 6.2.1 Kohtuulliset asumismenot Sähkö-ja vesilaskut Kotivakuutus Terveydenhuoltomenot Vangin toimeentulotuki Jälkihuollossa oleva nuori Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Muut kuin perustoimentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Lasten harrastusmenot Välttämättömät lasten tarvikkeet Matkaliput Vaate- ja jalkinemenot Kodin irtaimisto Henkilöllisyystodistus Aikuisten harrastusmenot Erityisruokavalio Hautauskustannukset Elatusapumaksut Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Velat Vuokrarästit Liiton jäsenmaksu Edunvalvontapalkkio EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI OIKAISUVAATIMUS TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖKSESTÄ

4 1 YLEISTÄ Jokioisten kunnan toimeentulotukiohjeet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali-ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Jokioisten toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohje et lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa ei ole voitu käsitellä kaikkia mahdollisia toimeentulotukiasioita ja tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta ja Sosiaali- ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2013:4). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että tukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan vaan, että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittelee laki toimeentulotuesta (1412/1997). 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. 2.2 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa voi siirtää järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa, kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Asiakkaan tai hänen perheenjäsenensä oleskellessa muutoin kuin satunnaisesti kahdessa kunnassa, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot ovat syntyneet tai aiheutuneet. Jos asiakkaalle aiheutuu toimeentulotuen tarpeeseen johtaneita kustannuksia molemmissa kunnissa oleskelusta, tulee myös tukea hakea molemmista kunnista. Ei -kiireellinen toimeentulotuki haetaan asiakkaan vakituisesta oleskelukunnasta. 4

5 Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntymishetkellä. Kiireellinen toimeentulotuen syynä voi olla esimerkiksi äkilliset lääkekustannukset, matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Kiireellisen toimeentulotuen tarpeen arvioi sosiaalityöntekijä. Mikäli toimeentulotuen tarve ilmenee asiakkaan ollessa määräaikaisesti laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää asiakkaan vakinainen oleskelukunta/asuinkunta. Asiakkaan oleskellessa toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. Asiakkaan, jolla on Jokioisilla Poste Restante osoite, tulee aina selvittää kenen luona hän oleskelee, koska Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan asumis-/oleskeluselvitys -lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Jos ei pysty todistamaan vakinaista asumista kunnassa, voi saada vain kiireellistä toimeentulotukea. Pääsääntöisesti asunnottomilta lasketaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen vangeille myöntää se kunta, jossa vanki vangittaessa oleskeli. Väestörekisterikunta ei kuitenkaan ole kotikuntalain 3 :n mukaan ratkaiseva asia. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos vangin osoite ja kotikunta kuitenkin muuttuvat tuomion aikana, uusi kotikunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä. Vangin vapauduttua toimeentulotuesta vastaa oleskelukunta. 2.3 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella myös suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Jokioisilla toimeentulotukea haetaan joko kirjallisesti tai varatulla vastaanottoajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa mm. sosiaalivirastosta tai kunnan internet sivuilta. Toimeentulotukihakemus käsitellään viivytyksettä, viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Kiireellinen toimeentulotukihakemus käsitellään pääsääntöisesti samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotuki maksetaan asiakkaalle aikaisintaan hakemuskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella, joten hakemus tulee jättää haettavan kuukauden aikana. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea haettaessa on hakemuksen perustelu, edellä mainittujen erityisten syiden esittäminen tärkeää. Uusille asiakkaille tehdään kahden kuukauden takautuva laskelma, jossa huomioidaan hakukuukauden ja sitä edeltävien kahden kuukauden tulot. Uudelleen toimentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Jos hakijan asioinnissa on pidempiaikainen katkos, tehdään asiakkaalle kolmen kuukauden laskelma. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan on esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen (Laki toimeentulotuesta 17 ja Hallintolaki 31 ). Asiakkaan on esitettävä selvitykset kaikista tuloistaan, muun muassa tiliotteet kaikista tileistään. Tämä koskee myös puolison ja lasten tietoja. Alkuperäiset tositteet (lasku ja/tai maksukuitti) kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa esitetään otettavaksi menona huomioon, tulee myös esittää. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä. puutteellisesta hakemuksesta pyydetään lisäselvitys, jossa on kahden viikon määräaika sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättämien ei estä päätöksentekoa. (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. 5

6 Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos asiakas haluaa keskustella sosiaalityöntekijän kanssa, ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään puhelinaikana Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joihin kuuluvat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksuja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista ja tarpeista johtuvia tarpeellisiksi katsottavia menoja. Tuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman perusteella, voidaan tuloylijäämä ottaa huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Tarvittaessa tuki voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuessa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukipäätös perustuu aina laskelmaan. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon perheenjäsenten yhteenlasketut toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytettävissä olevat tulot ja varat. 18 vuotta täyttäneille perheenjäsenille tehdään kuitenkin aina oma laskelma ja päätös. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot ja varat (Laki toimeentulotuesta 11 ja 12 ) tulolähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ja varoja ovat esimerkiksi palkka, yritystulot, työttömyysetuudet, eläke -ja sosiaalietuudet sekä pankkitiliotteessa näkyvät tilillepanot. Lisäksi otetaan tuloina huomioon pääoma- ja osaketulot. Säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus ovat myös käytettävissä olevia varoja, joten ne otetaan tulona huomioon toimeentulotuessa. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien varoina otetaan huomioon pääsääntöisesti myös tilin saldo hakemiskuukauden 1.päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelma aloitetaan. 6

7 Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden loppupuolella tulevat tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuessa tulee joka tapauksessa jokainen tulo huomioiduksi. Sellainen ansiotulo tai etuus, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien 2 peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. (Totul 15 ) Kelan maksamat etuudet tarkistetaan Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluontoinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloiksi useamman kuukauden ajan. Tällaisia kertaluontoisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö ja omaisuuden myynnistä saadut tulot tai vakuutuskorvaukset. Erilaiset lotto-, veikkaus-ja arpajaisvoitot otetaan tulona huomioon Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (Kohtuullisuudesta ks. esim. KHO /444). 4.2 Ansiotulot Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin tehtyä väliaikaista muutosta, jonka mukaan toimeentulotuessa osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta niin sanottuna etuoikeutettuna tulona. Tällöin vähintään 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään huomioon ottamatta tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Ansiotulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, ulosmittaus, työpaikan henkilöstöruokailun maksut). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin ansioihin. Osa-aikatyössä on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. 7

8 4.3 Työttömyysturvan muuttaminen kuukausituloksi Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein 20 päivältä. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään, vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Näin pitkäaikaistyöttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuessa työttömyysturva jaksotetaan kuukausituloksi käyttäen kerrointa 21,5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on tullut tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21,5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 4.4 Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan huomioon käytettävissä olevana tulona. Jos asiakas ei kuitenkaan saa veronpalautusta käyttöönsä esimerkiksi ulosmittauksen vuoksi, tulee asiakkaan esittää ulosottoviranomaisen antama tosite ulosmittauksesta. 4.5 Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. stipendit, apurahat), vakuutuskorvaukset sekä rikosperusteiset korvaukset muun muassa pysyvästä viasta ja haitasta ovat myös toimeentulotuessa huomioon otettavia tuloja. Tuloina huomioidaan myös kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä haitasta tai viasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus. 4.6 Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 20 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi alaikäisten lasten satunnaiset kesä-ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 4.7 Tulot joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta tulona huomioon: äitiysavustusta, äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. 4.8 Lainat ja velat Pikavippejä ja muita asiakkaan ottamia luottokorttiluottoja ja pankkilainoja ei oteta tulona huomioon eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena ovat opintolainat ja vanhemmilta saadut lainat, jotka otetaan tulona huomioon. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona ja opintolainan korot silloin, kun niiden maksulla turvataan asiakkaan 8

9 opintojen jatkuminen. Yksityisiltä henkilöiltä otetut lainat, yksityispanot ja yksityishenkilöiden avustukset ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa, joita ei ole maksettu lyhyen ajan (kuukausi) sisällä takaisin. 4.9 Ulosotto Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona huomioon otetaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. (KHO /293 ja KHO /1800.) Myös ulosottoviranomaisen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai etuuden ulosmittaukselle. Maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea. Suurien ulosmittausten kyseessä ollessa tulee asiakas ohjata velkaneuvontaan. (KHO /674 ja /135.) 4.10 Perintä etuudesta Etuudesta tehty perintä otetaan huomioon, jos esimerkiksi Kela on maksanut asiakkaalle liikaa etuutta, jota perii myöhemmin takaisin maksamastaan etuudesta. Tällöin toimeentulotuessa asiakkaalle lasketaan tuloksi tosiasiassa maksettu etuus. Asiakas voi sopia Kelassa, että liikamaksu voidaan periä erissä Kelan maksamasta etuudesta. Mikäli asiakas kuitenkin maksaa itse perittävän summan Kelaan, maksuun suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa Yrittäjien tulot Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyssä lähtökohtana on yrittäjän antama tarkka tuloselvitys. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, mikä on ollut yrityksen tulos ja minkä verran ja minä päivinä yrittäjä on tehnyt yksityisottoja edeltävän puolen vuoden aikana. Lisäksi selvitetään mahdollisesti kilometri- ja kulukorvauksina sekä päivärahoina yli verotettavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. Mikäli esitetty selvitys ei riitä päätöksen tekemiseen, voidaan asiakkaalta pyytää lisäselvitystä ja/tai asiantuntijalta yritysselvitys. Yrittäjyyteen liittyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissaan tapahtuviin muutoksiin. Tällöin toimeentulotukea myönnettäessä tulojen arviointikautena voi olla koko tilikausi. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista 4.12 Opiskelijan tulot Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto-ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opintolaina on sellainen kertaluontoinen tulo, joka voidaan jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintolaina maksetaan. Tapauksissa, joissa opiskelija on nostanut lukukauden lainan kerralla, voidaan toimeentulotukilaskelma laatia myös siten, että kyseisenä kuukautena otetaan koko nostettu laina tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulta ja ylijäämä siirretään seuraaville kuukausille. Jos opiskelija voisi saada valtion takaaman 9

10 opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen toimeentulotuen laskelmassa. Jos opiskelu on viivästynyt eikä opiskelija saa enää opintotukea, tulee hänen laatia suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos opiskelija ei pysty edelleenkään määräajassa (annetaan 1-2 kk) suorittamaan opintojaan loppuun ja hän siten laiminlyö velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan. (Ks. KHO /1481). Jos opiskelija suorittaa toista tutkintoa siten, että opintoetuuksien enimmäismäärä on jo käytetty, opiskelijan tulisi rahoittaa vapaaehtoinen opiskelu muulla tavalla. Opiskelija voi kuitenkin saada asumistukea asumiskustannuksiin. Toimeentulotukea voidaan myöntää, mutta perusosaa voidaan alentaa 20 %:lla Toimeentulotukilain 10 :n 1 kohdan mukaisesti. (Ks. KHO /2547). Opiskelijan luvalla voidaan tilannetta ja opintojen edistymistä selvittää ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajaan tai opintosihteeriin. Alaikäisen kodin ulkopuolella asuvan opiskelijan elatusvelvollisuudesta vastaa vanhemmat. Mahdollista toimeentulotukea myönnettäessä voidaan tuki myöntää takaisinperinnällä, mikäli vanhemmat ovat laiminlyöneet elatusvelvollisuuden. Vain tosiasialliset vanhempien avustukset huomioidaan esimerkiksi raha, ruoka, vaatteet. Jos toimeentulotukea saavan perheen alaikäinen opiskelija on kuitenkin nostanut opintolainan, se otetaan huomioon perheen laskelmassa käytettävissä olevana tulona enintään hänen perusosansa suuruisena Alle 18 -vuotiaan lapsen ansiotulot ja varallisuus Toimeentulotukilain 11 ja 12 :n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot. Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin, kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. Lapsilisä, elatustuki ja perhe- eläke ovat perheen, eivät lapsen tuloa, joten ne otetaan kokonaan tulona huomioon. Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesä-ja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon. Jos alle 18 -vuotiaan tulot ovat lyhytaikaisia (alle 1 kk) ja tulot ovat vähäiset, ei tuloa oteta huomioon perheen laskelmassa, lapsesta aiheutuvat menot kuitenkin hyväksytään menoksi Hoitovapaa Asiakkaan käyttäessä laissa säädettyä oikeuttaan hoitovapaaseen, hänen käytettävissä oleviksi tuloikseen voidaan lukea vain ne tulot, jotka hän hoitovapaalla ollessaan todellisuudessa saa Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan ja tällöin hänen tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2 : Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan ). 10

11 4.16 Työmatkakulut Työmatkakulut voidaan toimeentulotukilain 11 2 momentin 2 kohdan mukaan vähentää asiakkaan ansiotuloista. Hakijan nettotuloja ei huomioida siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Laskelmassa työmatkakulut vähennetään ansiotulosta (nettotulosta) STM:n ohjeen mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä oman auton käyttö on välttämätön, voidaan menona hyväksyä 0,15e/km. Työmatkakustannukset eivät kuitenkaan yksistään voi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Ellei asiakkaan ennakonpidätysprosenttia laskettaessa ole huomioitu vähennyksenä työmatkakuluja, ohjataan asiakas tarkistuttamaan ennakonpidätysprosenttinsa. Työmatkat huomioidaan ensisijaisesti julkisen liikenteen mukaisina halvimman vaihtoehdon mukaan. 5 TOIMEENTULOTUEN PERINTÄ Toimeentulotuki voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnästä määrätään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta, etuutta tai muuta jatkuvaa tai kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, voidaan myönnetty toimeentulotuki toimeentulotukilain 23 :n perusteella periä siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin myös jos asiakkaalla on varallisuutta, kuten esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tai hän omistaa kiinteää tai muuta omaisuutta, jota ei ole voitu realisoida tarpeeksi nopeasti. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallinto-oikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 6 PERUSTOIMEENTULOTUKI 6.1 Perusosa ja siihen sisältyvät menot Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman 11

12 alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisessa suhteessa (avoliitossa) ja rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille, yhteistaloudessa asuville, täysiikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Alaikäisen lapsensa kanssa vanhempiensa luona asuvan perusosa on yksinhuoltajan perusosa. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotukilain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Toimeentulotuen määräämistä varten on selvitettävä, onko kysymyksessä yhteistaloudessa perheenä asuvista, muuten yhdessä asuvista henkilöistä tai alivuokrasuhteesta. Toimeentulotuen perusosa määräytyy sen mukaan, minkälaisesta asumisesta on kysymys. Alaikäiselle avoliitossa asuvalle ei voi tehdä yhteistä normilaskelmaa ja päätöstä avopuolison kanssa. (KHO /2975). Yhteistaloudessa asuvan perusosa Yhteistaloudessa asuvan perusosaa käytetään avioliitossa, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa ja yhteistaloudessa asuvilla. Yhdessä asuvien eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta tulee selvittää onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Yhteinen vuokrasopimus ei yksin ole peruste käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Toisaalta alivuokrasopimus, silloin kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, ei myöskään ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä. Tuen hakijan asuessa kimppa-asunnossa, kuten esimerkiksi opiskelijat soluasunnoissa, perusosana toimeentulotukilaskelmassa käytetään yksin asuvan perusosaa, jos taloudet ovat erilliset. Perusosaan sisältyvät menot Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perusosalla katettavia menoja ovat: Ravintomenot Vaatemenot Vähäiset terveydenhuoltomenot Henkilökohtainen ja kodin puhtaus Paikallisliikenteen matkustuskulut Puhelimen käyttömenot Yle-vero Sanomalehden tilaus Internetin käyttökulut ym. informaatiomenot 12

13 Harrastus-ja virkistystoiminta Vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimentuloon kuuluvat menot 19 % Perusosa erityistilanteissa Käyttövarat Laitoshoidossa tai vankilassa oleville ei oteta huomioon perusosaa, vaan tarvittaessa käyttöraha. Vangeille voidaan kuitenkin myöntää perusosa asiointilomien ajalle, mikäli vangilla ei ole omia varoja. Samoin perusosa voidaan myöntää sairaalahoidosta lomalla oleville lomapäiviltä. Lyhytkestoisen hoidon maksu otetaan huomioon menona. Pääsääntöisesti huomioidaan asiakkaalle täysi perusosa. Laitoshoidon pitkittyessä käyttövara on 99 euroa kuukaudessa (3,30 /pv) niiltä päiviltä, jolloin asiakas on ollut laitoshoidossa. Asumispalvelusijoituksen ajalta huomioidaan muut kuin ravintomenot eli 51 % perusosasta, kun hoito kestää vähintään 1 kk, niiden osalta, joilla on asunto ja/tai erääntyviä, perusosalla katettavia menoja. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaanhoidosta pitkäaikaishoidon maksu, ei henkilölle synny toimeentulotuen tarvetta. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopuminen. Päihdehuollon asiakasmaksuosuuteen annetaan tarvittaessa maksusitoumus, mikäli asiakkaalla on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus. Ensisijaiset etuudet tulee hakea Kelasta kuntoutuksen ajalta. Mikäli asiakasmaksu maksetaan toimeentulotuesta, peritään etuudet perusturvalautakunnalle ja asiakkaalle maksetaan käyttövaroja kuntoutusajalle. Alennettu perusosa Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän johdosta toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva vuovuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana, yrittäjänä tai opiskele päätoimisesti tai ole lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä tai hänellä on muu edellä mainittuihin syihin verrattava hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. Mikäli tuen hakija ei ohjauksesta huolimatta ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20 ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40 prosenttia. 13

14 Perusosaa voidaan alentaa, kun tuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnitelman laatimisesta tai ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai omasta syystään keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Jos tuen hakija irtisanoutuu työpaikastaan tai keskeyttää kurssin tai työharjoittelun, voidaan perusosaa alentaa. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytyy kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta suunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin toimenpiteisiin. Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa lähinnä tilanteissa, joissa opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään. Samalla tulee ottaa huomioon olisiko opiskelijan mahdollista opiskelun luonne huomioon ottaen, ottaa vastaan tilapäistä tai osa -aikatyötä. Perusosan alentamisen tulee aina perustua yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista. Perusosaa voidaan alentaa, jos nuori ei hae yhteishaussa opiskelemaan. Perusosaa voidaan olla alentamatta, jos nuorella on konkreettinen ja realistinen vaihtoehtoinen suunnitelma. Jos tämä suunnitelma ei onnistu, niin perusosaa alennetaan. Myös yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään prosentilla, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa (KHO /1472). Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Jos toimeentulotukea hakeva yrittäjä ei ole saanut toimeentuloaan yrityksestä, tai saanut tuloa vähintään työttömyyspäivärahan verran, eikä hän ole kuitenkaan lopettanut yritystään, voidaan asiakasta ohjata lopettamaan kannattamaton yritystoiminta ja hakemaan ensisijaisia etuuksia esimerkiksi työttömyyspäivärahaa. Yrittäjälle voidaan myös antaa noin 3 kuukauden järjestelyaika asioidensa hoitamiseen, jonka jälkeen hänen perusosaansa voidaan alentaa, jos kannattamaton yritystoiminta jatkuu. Perusosan alentamisen edellytykset Perusosaa voidaan alentaa edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa 40 % mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi ellei se ole tarpeetonta. 6.2 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina huomioon -kohtuulliset asumismenot -taloussähköstä aiheutuvat menot - kotivakuutusmaksu -vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 14

15 6.2.1 Kohtuulliset asumismenot Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Asiakkaalle annetaan riittävä määrä aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Asumismenojen määrät kirjataan laskelmaan todellisen suuruisena ilmoitettu sarakkeeseen ja hyväksyttävät menot sarakkeeseen merkitään enintään asumisnormin mukaiset menot. Perusturvalautakunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Vuokra-asunnossa kohtuulliset asumismenot sisältää vuokran sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksun ja saunamaksun. Toimeentulotukea määriteltäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon, ja hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat käyttövastike, lämmityskustannukset, vesi-ja saunamaksut. Asumisoikeusasunnon pääoma-ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Korot voidaan ottaa huomioon muina asumismenoina täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Suositukset kohtuullisista asumismenoista ovat sovellettavissa myös omistusasunnon asumiskustannuksia huomioon otettaessa. Omistusosakkeessa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat vastike, lämmityskustannukset, vesi-ja saunamaksut. Rahoitus- /pääomavastiketta ei hyväksytä menoksi, koska sillä lyhennetään asuntoa varten otettua lainaa. Omakotitalossa hyväksyttäviä asumiskustannuksia ovat lämmityskustannukset (lämmityssähkö, öljy, puut), vesi-ja jätevesimaksu, tontin vuokra, kiinteistövero, palovakuutusmaksu ja jätehuoltomaksu. Perustoimeentulotukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi hyväksytään myös omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Korkomenot otetaan huomioon kokonaan, mikäli muut huomioonotetut asumismenot jäävät kohtuullisuusrajojen sisälle. Edellytyksenä on myös, että tuen hakijan verotuksen ennakkopidätyksessä asuntolainojen korot on otettu huomioon ja että perhe asuu itse Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: Kohtuulliset asumismenot alkaen seuraavasti: Perheen koko vuokran tai kokonaisasumiskulujen yläraja kohtuulliset m

16 Sähkölaskuissa huomioidaan erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Taloussähkölaskun kohtuullisuutta on seurattava. Mikäli taloussähkömenot ovat kohtuuttoman korkeat, huomioidaan kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/perheen koko. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan/kokonaisasumiskustannuksiin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Kohtuullisena taloussähkömaksuna/kk voidaan pitää: yksin asuvalla (kerrostalo yksiö, käyttö 1500 KwH/vuosi) 31 /kk 2 hlöä (kerrostalo kaksio, käyttö 2000 KwH/vuosi) 37 /kk 3 hlöä (kerrostalokolmio, käyttö 2600 KwH/vuosi) 43 /kk 4 hlöä (kerrostalo, käyttö 3200 KwH/vuosi) 50 /kk 5 hlöä (kerrostalo 3800 KwH/vuosi) 56 /kk 6hlöä (kerrostalo 4400 KwH/vuosi) 63 /kk Kohtuulliset taloussähkömaksut/kk/hlö ovat kesimääräisiä käytön lukuja ja esim. omakotitalossa asuvilla kohtuullinen taloussähkömeno/kk/hlö voi olla hieman suurempi. Kohtuullisia taloussähkömaksuja/kk/hlö/asumismuoto voi tiedustella sähköyhtiöiltä. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, voidaan taloussähkön osuus erottaa vuokrasta (ks.yllä oleva) ja ottaa erikseen menona huomioon laskelmassa. Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat: hoito- tai käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous ja auraus Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen 16

17 erääntymiskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään vuokra/kokonaisasumiskustannusten enimmäiskustannuksien mukaisesti). Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokra/kokonaisasumismenot, annetaan asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Omakotiasujan kohtuullisina hoitokuluina/kk voidaan pitää: Taulukko 2. Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut. Perheen koko (hlöä) Kohtuulliset omakotitalon hoitokulut (euroa) Kohtuulliset neliöt (m2) 1 139, , , , , , lämpö: kohtuulliset asumisneliöt x 1.40 /kk (v. 2013) vesi: hlöiden lkm x 20 /kk (v. 2013) muut asuinkulut: 68,13 /asunto/kk. (v. 2013) Jos asiakkaan omakotitalon hoitokulut ovat kohtuuttoman korkeat, voidaan hoitokulut kohtuullistaa yllä olevan mukaisesti. Mikäli käytetään hoitokulujen laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan lähes kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, vakuutuslaskut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, taloussähkömaksu ja asuntolainan korot huomioidaan laskelmassa erikseen menona. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin. Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mahdollisuus saada 17

18 halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset kokonaisasumiskulut Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi Sähkö-ja vesilaskut Vuokran lisäksi perustoimeentulotuessa hyväksytään taloussähkökulut erikseen menoksi. Kulut otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisenä, ellei laskua ole pidettävä kohtuuttomana. Myös lämmityssähkö kuuluu perustoimeentulotukeen, mutta se on asumistukilain 6 :n tarkoittama asumismeno. Jos asiakkaan asunnossa on sähkölämmitys, laskutetaan sähkölaskussa sekä lämmityssähkö että taloussähkö. Mikäli sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitettyä erikseen, voidaan lämmityssähkön osuutta sähkömenoista arvioitaessa käyttää kohtuullisuusharkintaa. Yleensä arvioidaan, että taloussähkön osuus on noin 30 % ja lämmityssähkön noin 70 % kulutuksesta ja sähkölaskusta. Jos sähkölämmityksen lisäksi on puulämmitys, pidetään kohtuullisena kulutuksena enintään 350 euroa vuodessa. Kohtuulliset vesilaskut otetaan myös huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana asumismenona Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään menoksi koti-irtaimiston osuus (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös /0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittely-osa, josta selviää mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti toimeentulotukiasiakkaiden edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain 18

19 poikkeuksellisesti, kun asiakkaalla on tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa. Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäisten terveydenhuoltomenojen suuruudeksi on arvioitu noin 3 % perusosasta. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon kohtuulliset, välttämättömät julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Tarvittaessa voidaan käyttää terveydenhuollon asiantuntijoita lausunnonantajina. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla tai muulla tavoin. Terveydenhuoltomenoja ovat mm. lääkärin määräämät lääkekulut, sairaalamaksut ja hammashoidosta aiheutuneet kustannukset. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v /kalenterivuosi. Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Asiakkaan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Kun maksukatto on täyttänyt, asiakas toimittaa maksutositteet sen terveydenhuollon yksikön taloustoimistoon missä maksukatto on täyttynyt. Asiakas saa vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 15,10 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan vähäisinä terveydenhuoltomenoina, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Apteekin reseptin uusinnasta perimä maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa maksutta. Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat itse lääkkeet apteekista, minkä jälkeen omavastuu-osuus otetaan huomioon toimeentulotuesta päätettäessä reseptin, potilasohjeen tai yhteenvedon ja apteekkikuitin perusteella. Asiakas voi itse tulostaa yhteenvedon pankkitunnuksillaan. Alkuperäinen maksukuitti on aina liitettävä hakemukseen. Tarvittaessa voidaan asiakkaalle antaa apteekkiin maksusitoumus lääkkeiden lunastamista varten. Maksusitoumusta lääkkeisiin myönnettäessä Jokioisten kunta sitoutuu maksamaan asiakkaalle määrättyä lääkettä korvaavan edullisemman lääkkeen, mikäli lääkäri ei ole tätä kieltänyt. E-pillereiden ja muiden ehkäisyvälineiden kustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, silloin kuin ne perustuvat lääkärin määräykseen tai lausuntoon. Elämänlaatua edistävät lääkkeet (esim. potenssilääkkeet, tupakanvieroituslääkkeet) hyväksytään menoksi, kun kyseessä on lääkärin määräämä sairauden hoito. Toimeentulotukipäätöksen tekijällä on oikeus pyytää asiakasta toimittamaan joko omalääkärin tai hoitavan lääkärin lausunto lääkkeen välttämättömyydestä sairauden hoidossa. (KHO /1887 ja 1889.) 19

20 Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta, vaan heidät ohjataan hakemaan Kela-kortilla ja Kelan ilmoituksella lääkkeet suoraan apteekista. Terveydenhoitokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset etuudet kuten KELAn tai vakuutusyhtiöiden kautta tulevat korvaukset. Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien tarvittavia hoitotarvikkeita maksutta asiakkaan käyttöön Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito on perustoimeentulotuella katettava meno. Fysikaalinen hoito hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain, kun julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sen sairauden hoitoon. Yksityislääkärin määräämän hoidon kustannuksia ei hyväksytä menoksi. Myöskään esimerkiksi naprapatian, osteopatian ja muiden niin sanottujen vaihtoehtohoitojen kuluihin ei myönnetä toimeentulotukea. Pelkkää hierontaa ei katsota välttämättömäksi terveydenhuoltomenoksi, joten sen kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin, välttämättömän hoidon kustannuksiin, joten asiakkaan on tarvittaessa esitettävä lääkärinlausunto hoidon tarpeellisuudesta. Hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perusteltua (esim. työhön paluun nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse (max. 10 kertaa vuodessa). (KHO /3247). Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Edellä mainituista syistä toimeentulotuki on haettava ennen hoidon aloittamista Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämien silmälasien hankintakustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea asiakkaalle kolmen vuoden välein, jolla on toimeentulotukioikeus. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus liikkeeseen. Tästä syystä toimeentulotukea tulee hakea ennen silmälasien ostamista. Asiakkaan tulee toimittaa kolmesta eri liikkeestä kustannusarvio silmälaseista. Kohtuullisina kustannuksina yksiteholaseista huomioidaan enintään 100 ja moniteholaseista 150. Lasten silmälasien hankintakulut ovat usein korkeammat ja silmälasien käyttöikä on lyhyempi. Esim. lasten ja muiden perussairauden vuoksi erikoisvahvat/erikoislasit tarvitsevien asiakkaiden osalta kustannukset voidaan huomioida korkeampina ja useammin kuin joka 3. vuosi optikon arvion mukaan. Mikäli optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille, ovat silmälääkärikulut toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vähentämisen jälkeen jäävän omavastuuosuuden osalta. Piilolinssien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi ainoastaan, jos asiakkaalla on niihin lääkärin määräys. Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. 20

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 3 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 2.2 Toimeentulotuen myöntää

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET TAMPEREEN TOIMEENTULOTUKIOHJEET Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY... 2 2.1 Oikeus toimeentulotukeen... 2 2.2 Toimeentulotuen myöntää

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Liite nro PER 19.2.2014 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 19.3.2014 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

62100 Lapua Hakemus saapunut..20

62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 (virkailija täyttää) 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje Toimeentulotuen soveltamisohje 23.4.2014 Sisällys 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4 2.3 Eräät eritystilanteet...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN Hakemus Hakijan henkilötiedot Hakemus saapunut / 20 Toimeentulotuen hakijan, häen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUKI MITÄ SE ON? Toimeentulotuki on muuta toimentuloturvaa täydentävää viimesijaista yksilö- ja perhekohtaista taloudellista tukea. Sen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2015 alkaen Päivitetty 17.12.2014 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4

Lisätiedot

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen

Postinumero ja toimipaikka. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen. Oleskeluluvan voimassaoloaika. Puhelin Kotikunta Kansalaisuus, ellei Suomen Nakkilan sosiaalitoimisto Porintie 11 29250 Nakkila TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Haen toimeentulotukea alkaen Hakemuksen saapumispvm ( virkailija täyttää ) HENKILÖTIEDOT Hakijan sukunimi ja etunimet Äidinkieli

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA

TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA HYVINVOINTIPALVELUT TOIMEENTULOTUKIOHJE UUDEN OULUN KUNNISSA 1.1.2012 ALKAEN Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille OULUN KAUPUNKI 1 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 2 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191) 1 of 13 27/05/2011 12:42 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 30.12.1997/1412 30.12.1997/1412 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki toimeentulotuesta

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 1 2.2 Toimeentulotuen hakeminen ja määräytyminen 2 2.3 Tiliote ja laskut

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY 3 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 2.2 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE. Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 1 Perusturvalautakunta 29.10.2014 77 TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJE Limingan kunnassa 1.1.2015 ALKAEN 2 Sisällys TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMISOHJEET 4 1 SÄÄNNÖKSET 4 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus 1/5 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus Saapumispäivämäärä / 20 Pyydämme täyttämään hakemuksen kaikilta osin ja allekirjoittamaan sen. Hakemukseen tulee liittää kaikki tarvittavat tositteet ja tiedot,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2012 35 Rantalantie 6 81720 Lieksa puh. 04010 44310 klo 9.00-12.00 Sisällysluettelo 1 SÄÄNNÖKSET, OHJEET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 4

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS 1.1.2015 ALKAEN

LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS 1.1.2015 ALKAEN LIPERIN KUNNAN TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS 1.1.2015 ALKAEN 1 Sisällys 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 1.1 Toimeentulotuen rakenne ja määräytyminen... 5 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika ja määräytyminen

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2015 Sosiaaliohjaajat Anne Seppälä ja Sofia Kemppainen X.X.2012 Matti Meikäläinen Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1 Joensuu Kontiolahti - Outokumpu sote-yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2014 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Keskustie 2 4 12100 OITTI

Perusturvalautakunta Keskustie 2 4 12100 OITTI Perusturvalautakunta Keskustie 2 4 12100 OITTI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Kuukaudelle: Saapunut: Hakemuksessa vaadittavat tositteet. Puutteellisesti täytetty hakemus ja tarvittavien tositteiden puuttuminen

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen)

LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI. (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 69 LOMAKKEET LAPSEN ELATUSAVUN SUURUUDEN LASKEMISEKSI (tarkoitettu liitettäviksi elatusapusopimukseen) 70 LAPSEN ELATUKSEN TARVE LIITE 1 LAPSEN NIMI: Yleiset kustannukset (2.2) Erityiset kustannukset (

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) 1(5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon sen kuukauden

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN ORIPÄÄN KUNTA SOSIAALITOIMI TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN JOHDANTO Toimeentulotukea myönnetään 1.3.1998 voimaan astuneen toimeentulotukilain (1412/97) mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JANAKKALAN KUNTA Perusturvalautakunta Juttilantie 1 14200 TURENKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS VIRKAILIJA TÄYTTÄÄ Saapunut, pvm Vastaanottaja Postitse Kotikäynti Toimistoasiointi Muu OHJEET HAKEMUS Mille ajalle

Lisätiedot