MUISTIO ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ / 7. Aika maanantai klo

Transkriptio

1 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ / 7 Aika maanantai klo Paikka Kuopio, sosiaali- ja terveyskeskus, kokoushuone 331 Verkkokokousyhteys Jyväskylä Osanottajat johtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet johtoryhmän työvaliokunta 1. Kokouksen avaus, osanottajien toteaminen ja edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. Aluejohtoryhmän verkkokokouksissa jatkossa käytetään Lync verkkokokousjärjestelmää. 2. Tilannekatsaus Kaste-ohjelmaan Arto Vehviläinen STM:stä esitteli tilannekatsauksen Kaste-ohjelman etenemisestä. Kansallinen Kasteen toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty Toimeenpanosta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen alainen johtoryhmä sekä viisi alueellista johtoryhmää. Kaste-ohjelmaa toimeenpannaan kuntien, kuntayhtymien, eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, koulutusyksiköiden sekä kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja koulutusyksiköiden yhteistyöllä. Toimeenpanosuunnitelma muodostuu valtakunnallisesta ja alueellisista suunnitelmista. Valmistelu on tapahtunut laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan mitä eri ministeriöt, STM:n alaiset laitokset, kunnat ja järjestöt tekevät sekä toimenpiteiden toteutusaikataulu. Suunnitelmassa kuvataan myös eri hankerahoittajien yhteistyö, Innokylän rooli, seuranta ja arviointi sekä ohjelman viestintä. Alueellisilla johtoryhmillä on toimeenpanovastuu alueilla. Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat ovat valmistuneet. Tehtävänä on muun muassa Kaste-ohjelman linjausten markkinointi kuntien strategiseen suunnitteluun. Tarkoituksena on verkostoituminen myös yli aluerajojen. Hankesuunnitelmien priorisointi ja toteutettavien hankkeiden seuranta kuuluvat myös alejohtoryhmien tehtäviin. Toimeenpano organisoidaan siten, että STM nimeää osaohjelmille strategiset vastuuhenkilöt ja THL nimeää viidelle (osaohjelmat I-V) ja TTL yhdelle osaohjelmalle (VI) johtajan ja tukiryhmän (kymmenen henkeä). STM asettaa hankerahoittajien yhteistyöryhmän. Hankeopas on ilmestynyt. Oppaassa kuvataan periaatteet ja käytännöt joita noudatetaan valtionavustusten hakemisessa ja myöntämisessä sekä hankkeiden hallinnoinnissa toteuttamisessa ja raportoinnissa. Hakuaika päättyy ja jatkossa SOSTE on tehnyt Järjestöt ja Kaste esitteen. SOSTE:lla on edustus aluejohtoryhmissä ja SOSTE isännöi säännöllisiä suunnittelukokouksia, joissa on mukana RAY:n ja STM:n, SOSTE:n alueiden edustajat sekä alueelliset ohjelmapäälliköt.

2 / 7 Toimeenpanosuunnitelmassa on pyritty kuvaamaan selkeästi tehtävänjakoa. Haastava tehtävä on kuitenkin edelleen kuinka kuntien tietoisuutta Kasteohjelmasta lisätään ja saadaan kunnat ottamaan koppia niille ajatelluista tehtävistä. Edelleen Kaste mielletään ennen kaikkea hankkeiden kautta ja Kasteen ohjelmallinen luonne on jäänyt ohuemmaksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestää vuosittain peruspalvelujen arviointiin liittyviä seututapaamisia joissa on nyt ollut myös Kaste-ohjelman tietoisku mukana. Kokemukset ovat olleet hyviä. Kaste-ohjelmaa tulisi jatkossa edistää niin, että se olisi mukana vahvemmin olemassa olevissa ryhmissä. Kasteen tulisi olla yli eri hallintokuntien menevää toimintaa ja pulmana edelleen on, että yleishallinnossa helposti delegoidaan Kaste sosiaali- ja terveys johdon tehtäväksi. 3. SADe-ohjelma Minna Angeria THL:ta esitteli SADe SoTe palvelukokonaisuuden. SADe on hallituksen kärkihanke, joka jatkuu 2015 loppuun. Tarkoituksena on saada kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia. Tarkoituksena on ennen kaikkea saada palvelut vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämän eri vaiheissa ja tilanteissa riippumatta hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista. Näitä eri palveluita valmistuu 2012 alkaen. Tähtäimessä on nopeuttaa ja helpottaa kansalaisten asiointia, kehittää uusia välineitä osallistumiseen ja vuorovaikutukseen sekä helpottaa asioinnin saatavuutta niin, että asiointi ei ole ajasta ja paikasta riippuvaisia. Tarkoituksena on myös tehostaa julkishallinnon asioiden käsittelyn nopeutta ja virheettömyyttä, sujuvoittaa tiedonkulkua, saada asiantuntijaresurssit laajempaan käyttöön ja edesauttaa yhdessä toteutettujen ratkaisujen hyödyntämistä omien investointien sijaan. Tarkoituksena on myös saada säästöjä tehostamalla prosesseja. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus on osa valtionvarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa. SADe SoTe palvelukokonaisuus on myös osa STM:n Kasteohjelmaa. Palvelukokonaisuuden strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa STM ja operatiivisesta toimeenpanosta THL. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kuntaliiton ja kuntatoimijoiden kanssa. THL:n selvityksen mukaan nykytilan haasteina nähdään muun muassa se, että sähköisissä palveluissa on toteutettu alueellisia ratkaisuja jolloin kehittämisessä on voinut olla päällekkäisyyttä. Myös prosesseissa ja toimintatavoissa olisi yhdenmukaistamisen tarvetta. Määrityksissä on paljon hyviä alueellisia käytäntöjä ja niissä on hyödynnetty standardiratkaisuja, mutta kansallisia vaatimuksia ei ole otettu huomioon riittävässä määrin johtuen osin siitä, ettei niitä ole vielä määritelty. Kansallista mallia parhaiden käytäntöjen leviämiselle ei ole. Kilpailutukset on tehty paikallisesti ja tähän tarvittaisiin enemmän kansallista koordinaatiota. Suomesta on puuttunut vahva kansallinen toimija, jolla olisi koordinointi- ja toimeenpanovaltaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Sosiaalitoimen sähköisiä palveluita on myös hyvin vähän ja vain suurimmat kunnat/kaupungit tarjoavat näitä palveluita. Pitkän aikavälin visiona on tuottaa keinoja, joilla kansalaisella on aito mahdollisuus ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja ongelmien ennaltaehkäisystä sekä tehostaa hoito- ja palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta.

3 / 7 Tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa kehittää kansalaisille verkkopalveluja, jotka tukevat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, seurantaa, avuntarpeen itsearviointia, päätöksentekoa ja palautteen antamista. Verkkopalvelujen avulla kansalainen voi löytää soveltuvimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hakeutua niiden käyttäjiksi ja viestiä turvallisesti palveluorganisaatioiden kanssa. Palvelut parantavat kansalaisten omahoitoa, hoidon sujuvuutta ja auttavat palveluorganisaatioita kohdistamaan resurssejaan tehokkaammin. SoTe palvelukokonaisuuden kehittäminen jaetaan kolmeen koriin. Kansallisina palveluina kehitetään viranomaisrekistereihin pohjautuva palveluhakemisto, tutkittu ja arvioitu yleinen sosiaali- ja terveystieto muun muassa riskitesteihin ja avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiin sekä malli strukturoidun palautteen keräämiseen. Toinen kori sisältää kansallisesti määriteltävät ja alueellisesti toteutettavat palvelut kuten yhteiset määrittelyt ajanvaraukselle ja turvalliselle viestinvälitykselle. Kolmas kori sisältää kansalaisille suunnattujen sähköisten sote-palveluiden kehittämistyön tuen ja koordinaation. Myös hankkeet joita ei rahoiteta, tulisivat saamaan kehittämistyön tukea jotta vältettäisiin päällekkäistä työtä. Yhtenä esimerkkinä on SADe-ohjelman etenemisestä jo liikkeelle lähtenyt palveluhakemiston toteutus, jonka tarkoituksena on muodostaa uusi monista lähteistä koottu tietokanta palveluhakemiston tarpeisiin. Tietokannan yhteyteen rakennetaan palvelutuottajille ylläpitokäyttöliittymä. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään SOTE-organisaatiorekisterin ylläpitokäyttöliittymää myös hakemiston tarpeisiin. Tarkoituksena on minimoida päällekkäinen tiedonkeruu ja hyödyntää olemassa olevia rekistereitä ja tietokantoja (THL:n ylläpitämä SOTE-organisaatiorekisteri, Valviran ylläpitämä Valveri-rekisteri, paikalliset sekä kansalliset tietokannat ja rekisterit niiltä osin kuin mahdollista). THL toimii valtionapuviranomaisena sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kehittäjäkumppanihaussa. Kehittäjäkumppaneita haetaan kunnista ja kuntayhtymistä vuosille Valtionavustusta jaetaan noin 4 miljoonaa euroa. Valtionavustusohje lomakkeineen löytyy Hakuaika päättyy ja valtioavustuspäätöksistä ilmoitetaan tammikuussa Tarkoituksena on, että kehittäjäkumppanit kehittävät sähköisiä palveluita laajoille tai paljon palveluja käyttäville tai tarvitseville asiakasryhmille. Kehittäjäkumppanit osallistuvat myös kansallisten sähköisten asiointipalveluiden, kansallisen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuurin, avoimuuden ja yhteentoimivuuden määrittelytyöhön sekä osallistuvat kuntien yhteistyönä tuotettavien kansallisten sähköisten palvelujen suunnitteluun, toteutukseen, pilotointiin ja käyttöönottoon. Vuosi 2013 on määrittely- ja suunnitteluvaihe, pilotointi tehdään ja tapahtuu käyttöönotto. Rahoitus tulee VM:ltä ja on erillinen Kaste ohjelman rahoituksesta. Johtoryhmässä nostettiin esiin mm. Terveysportti jossa on klikkausta/kk. Terveysportissa asioineista 24 % olisi pyrkinyt vastaanotolle, jos he eivät olisi saanut yhteyttä ja vastaavasti 10 % ei olisi hakeutunut mihinkään ilman Terveysportin yhteyttä. Täytyy muistaa se, että portaalit voivat lisätä myös kysyntää eikä pelkästään vähentää sitä.

4 4. Sade ohjelman hankeaihiot: MUISTIO / 7 Liian pienille harteilla rakennetuissa seutuportaaleissa ei ole käynyt asiakkaita. Tärkeää muistaa myös se, että on joukko ihmisiä jotka eivät ole eivätkä tule olemaan koskaan sähköisten palveluiden suurkäyttäjiä. Kehitettävien kokonaisuuksien täytyy olla kiinteä osa järjestelmää eikä irrallisia portaaleja. Kansalaiset hakevat joka tapauksessa tietoa netissä ja tämän vuoksi tässä kehityksessä täytyy olla mukana. Eterveyskeskus Emeritus professori Esko Kumpusalo esitteli Eterveyskeskus aihion. Kehittämisaihio pohjaa Kanerva Kaste hankkeessa tehdylle kehittämistyölle (Hyvinvointipolku.fi). Mukana hankkeessa on nyt Lieksan ja Sipoon kunnat. Tarkoituksena on yhdistää hyvinvoinnin ja sairauksien hoito niin, että hyödynnetään väestöltä saatavaa terveyskertomusta ja ammattilaisten sairauskertomuksia. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus verkostoitua, määritellä sekä suunnitella ja kehittää toimintaa. Toisessa vaiheessa testataan toimintaa. Pilotointi kohdennetaan peruskoululaisille ja maahanmuuttajille. Pilotointipaikkakunnat ovat Lieksa ja Sipoo. Kolmannessa vaiheessa testaaminen laajennetaan terveyskeskusten asiakkaisiin ja neljännessä vaiheessa käyttöönottoa laajennetaan Pohjois-Karjalaan. Eterveyskeskuksen tulisi olla oman terveyskeskuksen näköinen, koska paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli alueella. Kehittämisessä tulee olla kansallisesti yhteinen näkemys, vaikka asiat hoidetaan paikallisesti. Nyt rakennetut terveystuvat ja esimerkiksi Kuopion terveyskioski tukevat Eterveyskeskusta. Tietotekniikan käyttämisestä voi olla hyötyä myös yhteydensaannin osalta terveyskeskuksiin. Hankeaihion seikkaperäisempi kuvaus on muistion liitteenä olevassa esityksessä. Hyvis - hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kehittämisjohtaja Maija Paukkala esitteli hankeaihion. Hankkeen lähtökohtana on olemassa olevan palvelukokonaisuuden hyödyntäminen ja edelleen laajentaminen ja kansalliseen kehitystyöhön mukaan meneminen. Hyvis-kehittämisessä on nyt mukana neljä sairaanhoitopiiriä. Itä- ja Keski- Suomen Kaste-alueelta mukana on Itä-, Etelä-Savon sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Erva-alueen johtoryhmät ovat linjanneet, että alueelle halutaan yksi ainoa sähköinen väylä asioinnille. Hyvis ratkaisussa on viety eteenpäin sähköistä asiointia, ajanvarausta, lomakkeistoa ja turvallista viestinvälitystä. Hyvis sisältää jo nyt valmista kehitystyötä josta on tehty yhteistyösopimukset. Kehittämis- ja juurruttamissuunnitelmat ovat myös valmiina. Hankkeen kehittämiskohteina ovat kansalaisen alueellinen ajanvarausratkaisu, hoitoon hakeutumisen yhdistäminen ajanvaraukseen sekä kalenterinäkymä kansalaisille. Hyvis ratkaisua tarjotaan edelleen kehitettäväksi, kansalliseksi ja alueelliseksi sähköisen asioinnin kokonaisprosessin ja teknisen kokonaisarkkitehtuurin malliksi. Tarkoituksena on toimittaja riippumaton ratkaisu. Hankkeessa asiakaslähtöisyyden periaatetta toteutetaan niin, että kansalaisella on vain yksi ainoa näkymä, josta hän menee sisään alueen sähköisiin

5 / 7 palveluihin. Esimerksi sekä sairaalan että terveyskeskuksen ajanvaraukset tai laboratoriotestien tulokset ovat potilaan kotikoneella samassa käyttöliittymässä, potilaan omalla sivulla. Lisäksi väestölle tarjotaan terveyden edistämisen ja alueellisen tiedottamisen kokonaisuus verkon kautta. Tämä periaate on asetettu Itä- ja Keski-Suomen yhteiseksi tavoitteeksi Erva- johtoryhmien kokouksessa Hyviksen nykyiset yhteistyökumppanit ovat Eksote, Carea, ESSHP, ISSHP, KSSHP sekä alueen kunnat ja kaupungit. Alueella on yli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Väestöpohja asukasta eli 14% maan väestöstä. Teknistä yhteistyötä vetää yhteistyökumppaneiden omistama Medi-IT Oy. Kumppanit ovat tehneet sopimuksen sähköisten palveluiden yhdenmukaisesta toteuttamisesta. Kansallisiin määrittelyihin osallistutaan ajanvarauksen, hoitoon hakeutumisen sekä riskitestien ja avuntarpeen itsearvioinnin osalta. ESSHP hallinnoi hanketta. Mukana olevien piirien tehtävänjaosta sovitaan hankevalmistelun yhteydessä. Kustannusarvio on nyt 1.6 miljoonaa euroa. Aluejohtoryhmä kommentoi hankkeista, että esiteltyjä hankkeita tulisi saattaa edelleen yhteen. Eterveyskeskus on innovatiivinen ja hyvä ratkaisu, mutta kokonaisuus voi olla liian pieni nyt. Hyvis ratkaisusta löytyy myös puollettavalle lausunnolle perusteita. Hyvis on jo nyt muun muassa suuntautunut laajalle maantieteelliselle alueelle. Päällekkäistä työtä joka tapauksessa tulisi välttää. 5. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio Keski-Suomen näkökulmasta Jouko Isolauri esitteli näkemyksiä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatioon. Esitetyistä eri malleista ja erityisesti vastuukuntamallista on keskuskaupunkien ja maalaiskuntien välillä erilaisia näkemyksiä. Malli sopii pääsääntöisesti eri alueiden keskuskaupungeille, muttei välttämättä ympärillä oleville maalaiskunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio hallinnollisesti on nähty hyvänä, mutta sitä vastoin toiminnallinen integraatio vaatii enemmän pohdintaa. Eri sektoreilla on erilaiset tavat toimia ja erilaiset käsitykset siitä mitä pitäisi saada aikaan. Tämä lähestymiskulma puoltaa ajatusta, että eri sektorit säilyisivät ominaan. Terveydenhuollossa puolestaan maakuntatasoinen integraatio voisi olla hyvä. Keski-Suomessa erikoissairaanhoitoa on toteutettu myös terveyskeskuksissa hyvässä yhteisymmärryksessä. Keski-Suomessa ERVA-hoitojen kustannukset ovat 2.7 % kokonaiskustannuksista. Keski-Suomi on muuttovoittomaakunta. Muutto tapahtuu pääasiassa keskuskaupunkiin ja muuttajat ovat opiskelijoita. Yhtenä ajatuksena on rakentaa 2-4 sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta joilla olisi myös erikoissairaanhoidon tehtäviä. Sairaaloiden yhteistyöverkostoa tulisi tiivistää. Tämä tarkoittaa nykyistä pidemmälle menevää työnjakoa, joka perustuu dokumentoituihin hoitotuloksiin ja osaamiseen, ei sairaaloiden statukseen. Perusterveydenhuoltoa on pyritty kehittämään hankkeiden avulla. Nyt olisi etsittävä myös toisentyyppisiä kehittämistapoja ja erilaisia toimivia malleja myös kansainvälisesti. Nyt muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio kehitys saa kannatusta lähinnä Suomessa.

6 / 7 Johtoryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon kalleutta ei korjata kuntarakenteilla. Tällöin on mietittävä onko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla saavutettavissa myös toimintojen tehostumista. Nyt peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon varustelu on erilaista jolloin voitaisiin esimerkiksi miettiä puheterapeuttien allokointia toisella tavoin. Sosiaalitoimen palvelujen järjestämisessä on havaittavissa muutostrendejä jossa sosiaalitoimen palvelut ovat hajautumassa. Perinteistä sosiaalitoimen aluetta on jo siirtynyt moneen eri suuntaan muun muassa varhaiskasvatus siirtymässä opetustoimen suuntaan, lastensuojelu keskittymässä ja pitkäaikaistyöttömyyden kysymykset ovat TEM:ssä ja nuorisotoimessa. Perinteinen kunnallinen sosiaalityö näyttää rakentuvan perusaikuissosiaalityön ja perhetyön ympärille. Rakennekysymyksissä olisi nyt hyvä määritellä selkeä suunta ja tehdä pitkäjänteistä kehittämistyötä tähän sovittuun suuntaan, vaikka osittaisuudistusten kautta. Hankekehittäminen on ollut hyvää, mutta juurruttamisessa on ollut pulmia ja hyvät käytännöt eivät ole levinneet toivotulla tavalla. Kehittämisessä on ollut hyviä kokemuksia myös pienimuotoisista kehittämishankkeista jotka ovat nousseet yksittäistenkin työntekijöiden kautta. Keski- Suomessa on nyt suunniteltu hankkeiden maantieteelliseksi alueeksi Keski- Suomen maakunnan hankkeita. Näin pyritään välttämään laajojen hankkeiden raskasta hallinnointia. Yhteistyötä ja vertaiskehittämistä tultaisiin tekemään Itä-Suomen maakuntien mahdollisten rinnakkaishankkeiden kanssa. Tarkoituksena on päästä nopeammin varsinaiseen kehittämistyöhön ja, ettei hallinnoinnin raskaus vie tältä kehittämistyöltä aikaa ja resursseja. 6. ISOverstas Koordinaattori Aune Kariluoto esitteli ISOverstas toimintaa. Nyt lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen rakennettua kehittämis- ja oppimisympäristöä esiteltiin johtoryhmälle jotta tämän mallin monistamista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perehdyttämiseen ja kouluttamiseen ja asiakasryhmien ohjaamiseen ja tukemiseen voitaisiin arvioida sekä voitaisiinko tästä teemasta rakentaa Kaste rahoitteinen kokonaisuus Erva-alueelle. ISOverstaan piirissä on nyt yhteensä 83 oppilaitosta Etelä-Savosta, Kainuusta, Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta (n opiskelijaa, joista lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä n opettajaa) Hallinnoiva organisaatio Kuopion kaupunki. ISOverstas on verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö joka antaa tukea toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen- järjestäjien / oppilaitosten koulutustehtävään, opiskelijalle uusia opiskelumahdollisuuksia, opiskeluympäristöjä ja tietoyhteiskuntavalmiuksia, opetushenkilöstölle tukea ammatilliseen uudistumiseen sekä oppilaitoksille verkko-oppimisen tukipalveluja ja tukea osaamisen vahvistamiseen ja jakamiseen verkostossa Alejohtoryhmässä todettiin, että ISOverstaan toimintamallille olisi käyttöä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämisrakennekysymykset ovat nyt vielä auki, mutta tämä konsepti ei ole kiinni tulevasta sovittavasta rakenteesta. Asiassa täytyy myös pohtia koordinaatiota, ettei erilaisia alustoja ja työkaluja kehitetä päällekkäin. ISOverstas on valmiiksi kehitetty konsepti ja nyt tarkoitus olisikin lähinnä vaihtaa toimialaa.

7 / 7 Rampe- ja Kanerva hankkeiden yhteisessä loppuseminaarissa tuli esiin myös samoja kehittämistapojen teemoja ja niihin palataan seuraavassa johtoryhmän kokouksessa. 7. Muut asiat Kasteen aluekierros Jyväskylässä Ministerit Maria Guzenina- Richardson ja Henna Virkkunen johtavat tilaisuutta. ISO-päivät Mikkelissä Kaste-ohjelman Pohjois-Savon maakunnallinen työkokous Kuopiossa Jäsenvaihdosten käsittely siirretään seuraavaan johtoryhmän kokoukseen. Jouko Miettinen sihteeri JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kaste-ohjelman alueellinen ohjelmapäällikkö Olli Kerola, Salme Kallinen-Kräkin, STM Riitta Manninen Silja Ässämäki Päivi Tikkanen Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto