MUISTIO. Kuopio, Lautakuntien kokoushuone, Valtuusto-virastotalo Verkkokokousyhteys Jyväskylä, Joensuu, Mikkeli

Transkriptio

1 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika maanantai klo / 6 Paikka Osanottajat Kuopio, Lautakuntien kokoushuone, Valtuusto-virastotalo Verkkokokousyhteys Jyväskylä, Joensuu, Mikkeli johtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet johtoryhmän työvaliokunta 1. Kokouksen avaus, osanottajien toteaminen ja edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja Markku Tervahauta avasi kokouksen. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 2. Palvelurakenneselvitys työryhmän tilannekatsaus Tarja Kauppila kertoi Palvelurakenneselvitys -työryhmän työskentelyn tilanteesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista varten maaliskuussa perustettu työryhmä on kokoontunut nyt kymmenen kertaa. Työryhmän jäseniä Itä- ja Keski- Suomen alueelta ovat ISO:n johtaja Tarja Kauppila sekä Kysin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen. Seuraavat ryhmän kokous on 5.9. Työryhmän tehtävät: 1. valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. 2. tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi, joista hallitus valitsee poliittisella päätöksellä sopivimman ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset ja muut hallituksen linjaukset kunta- ja palvelurakenteesta. 3. selvittää miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukainen palvelurakenne muodostuisi ja antaa esityksensä väliraportin muodossa. Ministeriryhmä ( ) valitsi työryhmän esityksen pohjalta jatkotyöstettäväksi mallin, jossa vahvat peruskunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Erityisvastuualueiden roolia selkeytetään myös jatkotyössä. Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa siten, että vastuu on samalla taholla sekä perus- että erityispalveluista (mahdollisimman pitkälle). Kuvat työryhmän esityksestä ja valitusta mallista jatkotyöskentelyyn ovat muistion lopussa. Työryhmässä on pohdittu, että asukkaan väestöpohja ei välttämättä täytä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuloksellisen kehittämisen edellyttämää tasoa pitkällä tähtäimellä. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavia kriteereitä on tänä kesänä määritelty siten, että suurilla kaupunkiseuduilla on omat kriteerinsä. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit on määritelty erikseen muille alueille. Talouskriteereillä pyritään varmistamaan kunnan taloudellinen kantokyky ja kriisikuntien raja-arvojen alittuminen tullaan ottamaan huomioon. Myös muita kuten kielellisiin oikeuksiin ja harvaanasutukseen liittyviin piirteisiin on laadittu poikkeusperusteita.

2 / 6 Kansliapäällikkö Välimäki on tähdentänyt, että rahoitus ja järjestämisvastuu tulee määritellä selkeästi ja vastuun kantamiseen on oltava riittävän hyvät edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Kysymys on pitkän tähtäimen kantokyvystä ja palvelujen turvaamisesta myös tuleville polville. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta on käsitelty esimerkiksi tämän työryhmän väliraportissa ( , s. 10) ja on syytä tähdentää, että nyt puhutaan järjestämisestä ja järjestämisen hallinnoinnista, tuottaminen on asia erikseen eikä kuulu työryhmän toimeksiantoon. Työryhmässä on pohdittu Erva:n roolia, sille kuuluvia tehtäviä ja aluejakoa ja tältä osin työ jatkuu heti alkusyksystä. Erva-aluerajoista tehtäneen oma asetuksensa. Erva-alueelle pohdittuja tehtäviä löytyy malli C kuviosta (muistion lopussa). Kansliapäällikön työryhmälle tekemän esityksen ( ) lähtökohtana on viisi erva-aluetta, jotka muodostuisivat kahdestakymmenestä vahvasta kunnasta/keskuskaupungista ja niiden kahdestakymmenestä ympäristöalueesta. Esityksen mukaan erva-alueiden maantieteelliset rajat voisivat poiketa nykyisestä. Aluejohtoryhmän keskustelussa tuotiin nyt esiin, että ennen kaikkea uudistuksessa peruspalvelujen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä asioista. Keskustelussa on myös hyvä pitää mukana korjaavien palvelujen tehokkuus ja toimivuus. Nyt keskustelussa on huomiota kiinnitetty ennaltaehkäisyyn. Pohjois-Karjalassa tällainen vastuutahomalli vaatii pohtimista. Tärkeää olisi, että kaikki kunnat olisivat yhteisessä päättävässä elimessä mukana. Ervaa voisi tällä hetkellä luonnehtia lähinnä yhteiseksi sopimistavaksi tai käytännöksi. Siitä voisi jatkossa rakentua koordinointi konttori esimerkiksi koulutuksen, kehittämisen, osaamiskeskusten työnjaon saralle. Näin vahvistettaisiin yhteistoimintaa ja vältettäisiin tarpeetonta kilpavarustelua. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja kehittämistä koskevat teemat ovat erittäin keskeisiä asioita alueella. Siksi aluejohtoryhmässä olisi syytä keskustella asiasta ja harkita vakavasti yhteisiä kehittämishankkeita Itä- Suomeen/Savo-Karjalan alueelle myös Kaste-ohjelman puitteissa. Keski- Suomi on jo hakemassa STM:n valtionavustusta koko maakuntaansa koskevan palvelurakenneuudistusmallin kokeiluun. 3. Kaste-viestinnän uudet tuulet Alueille tehdään omat viestintäsuunnitelmansa. Suunnitelmat tulevat perustumaan ministeriön Kaste-viestintäsuunnitelmaan. Itä- ja Keski-Suomessa alueen tiedottaja Satu-Mari Tolonen avasi nyt Kaste-viestintään liittyviä haasteita. Kaste-ohjelmaa ei kytketä aina välttämättä perustyön kehittämiseen, vaan Kaste-ohjelman sanoma voi jäädä osin hämäräksi. Tiedonkulussa voi olla katkeamisia, koska verkostoja ja yhteistyökuvioita on paljon. Kasteohjelman sisältö on ensisijaista. Se on ennen kaikkea kehittämisväline eikä itseisarvo sinänsä. Tärkeintä on viedä eteenpäin alueen tärkeäksi katsomia kehittämisasioita. Kasteen luonne on muuttunut entistä enemmän poliittisesta ohjausvälineestä uuteen tapaan ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä eikä sitä myöskään pelkästään nähdä enää rahoitusohjelmana.

3 / 6 Kaste Loppuraportissa kuvataan, että vaikka Kaste-ohjelman tavoitteet ovat usein luonnostaan linjassa kuntien strategioiden kanssa, kyseenalaiseksi jää edelleen se, ulottuuko Kaste-ohjelman ohjaus riittävästi aluejohtoryhmien tai hankkeiden toiminnan ulkopuolelle jääviin kuntiin. Arviointi on myös osoittanut, että tietoisuus ohjelmasta ohutta ja siten myös etenkin sen informaatio-ohjauksella tavoitellut vaikutukset ovat kuntakentällä vielä vähäisiä. Kaste-ohjelma näyttäytyy kunnille liian usein vain hanketoimintana, eikä sen asema strategisen ohjauksen välineenä ole vakiintunut. Hankkeiden varaan rakentuvaa mielikuvaa on vahvistanut entisestään aluejohtoryhmien toiminta, joka on etenkin ohjelmakauden alussa keskittynyt liiaksi Kaste-hankkeiden koordinointiin ja seurantaan. Tosin tästä ollaan siirtymässä yhä enemmän kohti strategisen suunnannäyttäjän roolia, mikä voi olla merkittävä askel myös Kaste-ohjelman uudelleenprofiloinnissa. Tätä arvioinnin tulosta johtoryhmän mukaan voi selittää osin hankeväsymys. Tärkeää on myös huomioida se, että kuntien strategioissa on tärkeäksi katsotut alueen kehittämispainopisteet ja Kaste on ennen kaikkea hyvä väline niiden eteenpäin viemiseen. Nyt osa alueen Kaste-hankkeista on onnistunut viestiessään kehittämistuloksiaan. Markkinoinnin olisi keskityttävä entistä enemmän saavutuksiin eikä hankkeisiin sinänsä. Julkisten varojen käyttö velvoittaa myös julkistamaan tuotoksia. Sosiaalisen median mahdollisuudet on hyvä myös tutkia viestinnän tehostamisessa. Itä- ja Keski-Suomen Kaste viestintää on suunniteltu keskitettäväksi alueen nettisivuille ja aikaisemmin käytössä ollut uutiskirje otettaneen uudelleen käyttöön ja jalostetaan sen muotoa edelleen. Tärkeää on huomioida se, että sivusto löytyy helposti. Sivusto voisi toimia myös jonkinasteisena vertaiskehittämisympäristönä, jolloin se voisi toimia myös kannustuselementtinä kaikille toimijoille. Julkaistavien asioiden rajaus on myös hyvä miettiä oikealle tasolle. Innokylä sivusto on huomioitava ja kytkettävä alueen kokonaisuuteen. Järjestöillä on Jelli.fi sivusto, jossa Kaste-asiat on esitelty ja Järjestöt Kasteessa esite ilmestyy lähiaikoina. Ylipäätään kehittämisen koordinaatiota olisi hyvä jatkotyöstää vielä enemmän ja suunnitella toiminta niin, että se nykyresursseilla on toteutettavissa. Johtoryhmän mukaan alueen verkkoviestintää on hyvä nyt kehittää edelleen käydyn keskustelun pohjalta. 4. Itä- ja Keski-Suomen hankeaihiot sekä hankehakemusoppaan linjaukset Uuden vuosituhannen Pohjois-Karjala projektin suunnittelu on edennyt mallikkaasti. Edellisessä johtoryhmän kokouksessa käsiteltyä tiedolla johtamisen hankeaihiosta ei jätetä hakemusta, vaan Joensuu ja Mikkeli toteuttavat kehittämisen omana toimintanaan. Pohjois-Karjalassa on myös kiinnostusta viedä eteenpäin Muistiohjelmaa esimerkiksi rakentamalla asiasta konkreettista toimenpideohjelmaa tai pilotoida Muistiohjelman tavoitteita. Joensuu on myös mukana Lapsi-Kaste jatkohankkeessa. Jyväskylällä on kiinnostusta konseptoida uuden polven terveysasemaa jossa mm. ammattikuntajakaumaa pohdittaisiin uudella tavalla. Tarkoituksena olisi painopisteen siirtäminen hoitajavetoiseen arviointiin ja tukeen. Nyt alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa on nostettu esiin myös monituottajamallien kehittäminen perusterveydenhuoltoon. Pohdittavaksi jää voisiko tähän teemaan löytyä yhteisiä intressejä asian tutkimiseen tai pilotointiin. Yhtenä mahdollisena ideana voisi kehittää kuntien yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon verkko-oppimisympäristöä. Tässä työssä voisi hyödyntää

4 / 6 hanketyönkautta ensisijaisesti lukioihin kehitettyä ISOverstas nimistä verkko-oppimisympäristöä (isoverstas.fi). Itä- ja Keski-Suomen alue on hyvin hajanainen ja tarvetta voisi olla siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusta tavanomaisista koulutus- ja perehdytys tilaisuuksista verkkoon. Samalla verkkoa voisi hyödyntää myös asiakkaiden ryhmätoimintojen tuottamiseen esim. ravitsemusopetuksen osalta. Vapaaehtoistyölle ollaan nyt rakentamassa Jyväskylässä omaa sähköistä oppimisympäristöä. Nyt olisi hyvä miettiä myös kehittämisen lippulaivaa Itä- ja Keski-Suomen Kaste alueelle. Keskeisen kärjen olisi hyvä osua esimerkiksi palvelurakenteiden kehittämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tavoitteena on myös Kaste-rahoituksen näkökulmasta yksi kärki-hanke ja joitakin pienempiä kokonaisuuksia. Itä- ja Keski-Suomessa on haasteita esimerkiksi ikäihmisten avopalveluissa, mielenterveys- ja päihde asioissa ja lastensuojelussa. Painotukset voivat vaihdella maakunnittain. Alueella on myös jo lukuisia hyviä kehittämiskokonaisuuksia meneillään kuten Itä-Suomen yliopiston ikäihmisiin liittyvä iso poikkihallinnollinen hanke. Voisiko isoverstastyyppinen kokonaisuus toimia maakunnallisia pienempiä kokonaisuuksia kokoavana kärkihankkeena? Seuraavassa aluejohtoryhmän kokouksessa pyritään vielä jäsentämään hankekokonaisuutta. Edellisissä johtoryhmän kokouksissa on sivuttu hankkeiden 25 % omavastuun löytymisen vaikeutta. Julkaistussa Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset hankehakuoppaassa mainitaan, että palkkakustannuksina voidaan ottaa huomioon hankkeeseen palkatun henkilöstön palkkamenot sivukuluineen. Myös työpanoksen siirrosta kunnille aiheutuvat kustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia edellyttäen, että ne ovat todennettavissa hankkeen kirjanpidosta. Hankkeen henkilöstömenojen tulee kohdentua kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, joten ne eivät saa sisältää kunnan perustyöstä aiheutuvia kustannuksia. Palkkakustannusten kohdentamisen hankkeelle tulee perustua hankkeelle tehtyyn työaikaan. 5. Kansallisen ja alueellisten toimeenpanosuunnitelmien tilanne Sekä kansallisessa että alueellisessa toimeenpanosuunnitelmassa on edelleen tarvetta hioa kärkiä. Kehittämisessä tulee ottaa esiin entistä selvemmin tuottavuus ja vaikuttavuus näkökulmat. Vaarana on se, että sitoutumista hankkeisiin ei synny, jos ne nähdään pääsääntöisesti kuluerinä. Alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan on hyvä liittää taulukko jossa kuvataan kehittämistoiminnan konkretia. Tällä tavoin sitoutumista ja kiinnostusta voidaan lisätä. Ensisijainen tavoite Itä- ja Keski-Suomen alueella on löytää hyviä kehittämisen kokonaisuuksia joilla on selkeitä edellytyksiä vaikuttavuuteen. Tarkoituksena ei ole hakea valtionavustuksia hankkeille joilta nämä edellytykset puuttuvat. 7. Muut asiat Jäsenvaihdokset: Pekka Puustisen siirryttyä toisiin tehtäviin, nimetään hänen tilalleen taustaorganisaation esityksestä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi. Pekka Mäntyselän jätettyä perusterveydenhuollon yksikön johtajan tehtävät, nimetään hänen tilalleen KYS:n perusterveydenhuollon yksikön johtaja Simo Kokko taustaorganisaation esityksestä. Puheenjohtaja muistutti aluejohtoryhmän linjauksesta, jos joku jäsenistä ei ole pystynyt osallistumaan johtoryhmän kokouksiin kertaakaan voidaan todeta jäsenyyden päättyneen ja hänen tilalleen esitetään toista henkilöä.

5 / 6 Tilaisuudet: Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopio Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus aluekierros Kuopio ISO-päivät Mikkeli Kaste-ohjelman Pohjois-Savon maakunnallinen työkokous Kuopio Kaste aluekierroksella Jyväskylä Jouko Miettinen sihteeri JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kaste-ohjelman alueellinen ohjelmapäällikkö Olli Kerola, Salme Kallinen-Kräkin, STM Riitta Manninen Silja Ässämäki Päivi Tikkanen Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto

6 / 6