RT AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 RT ohjetiedosto lokakuu 2003 korvaa RT (8) AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ Runkorakenteet puukerrostalo, pientalo, puurunko, avoin puurakennusjärjestelmä flervåningshus av trä, småhus, träregelstomme, öppet träbyggsystem multi-storey timber-frame house, detached house, platform-frame, open timber construction system Tässä RT-ohjekortissa esitetään avoimen puurakennusjärjestelmän mukaisten runkorakenteiden yleisperiaate. Kyseessä on kerroksittain toteutettava kantaviin seinärakenteisiin perustuva runkojärjestelmä (platform eli tasorakentaminen). Se soveltuu sekä P3-paloluokan kerroksisiin että P2-paloluokan kerroksisiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin. Järjestelmä on tarkoitettu määrämittaisia valmisosia hyödyntävään paikalla- ja elementtirakentamiseen. JJ/1/lokakuu 2003/7000/Vla/Rakennustieto Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERIAATE 2 RUNKOJÄRJESTELMÄN PERUSOSAT 2.1 ALAPOHJARAKENTEET 2.2 Välipohjarakenteet 2.3 YLÄPOHJARAKENTEET 2.4 Kantavat seinät 3 JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA

2 RT ohjetiedosto 2 1 YLEISPERIAATE Järjestelmän ulkoseinät ja osa väliseinistä ovat kantavia, ja rakennuksen runko rakennetaan kerroksittain. Paikallarakennettaessa seinärakenteet kootaan vaaka-asennossa ala- tai välipohjapalkistoon kiinnitetyn aluslattialevyn päällä, nostetaan pystyyn ja kiinnitetään paikoilleen. Seinärakenteiden päälle asennetaan seuraavan kerroksen välipohjapalkisto ja sen päälle välittömästi aluslattialevyt. Välipohja toimii edelleen työalustana seuraavan kerroksen rakentamiselle. Ks. kuva 4. Ylimmän kerroksen seinärakenteiden päälle asennetaan yläpohjan kantavat rakenteet ja vesikate. Vesikaton valmistuttua aloitetaan eristeiden, ilman- tai höyrynsulkujen sekä LVIS-teknisten laitteiden asennus. Näitä seuraa sisäverhouksien asennus ja lopuksi pintojen viimeistely. Ikkunat ja ulko-ovet asennetaan paikoilleen runkovaiheessa. Julkisivuverhouksen kiinnittäminen voidaan aloittaa heti runkovaiheen valmistuttua. Järjestelmä soveltuu sekä kerroksisten pientalojen rakentamiseen että kerroksisten asuinkerrostalojen ja työpaikkarakennusten rakentamiseen. Rakennusjärjestelmässä käytettäviä rakennetyyppejä ei käsitellä tässä RT-ohjekortissa. 2 RUNKOJÄRJESTELMÄN PERUSOSAT Tässä esiteltävät rakennusosat soveltuvat ensisijaisesti määrämittaisia valmisosia hyödyntävään paikallarakentamiseen. Järjestelmän perustarvikkeita ovat määrämittaiset runkotolpat, ala- ja välipohjapalkit sekä rakennuslevyt. Rakennuksen mitoituksessa on suositeltavaa ottaa huomioon em. tarvikkeiden vakiokoot. Tämä vähentää sekä työmaalla tapahtuvaa rakennusmateriaalien työstämistä että materiaalihukkaa. Ks.kuva 1. Yläsidepuut Levyjäykiste Runkotolpat Alasidepuu Aluslattialevy Ala- tai välipohjapalkit Kehäpalkki Kuva 1. Rakennusjärjestelmän perusosat.

3 3 ohjetiedosto RT Alapohjarakenteet Alapohja voidaan toteuttaa kantavana tai maanvaraisena. Kantavan puurakenteisen alapohjan runko toteutetaan samalla periaatteella kuin jäljempänä esiteltävä välipohja. 2.2 Välipohjarakenteet Välipohjan rungon muodostaa kantava palkisto sekä tämän päälle kiinnitettävä aluslattialevy. Kantavana palkistona käytetään esimerkiksi: lujuuslajiteltuja, mitallistettuja puutavarapalkkeja vaarnapalkkeja levyuumaisia palkkeja viilupuupalkkeja liimapuupalkkeja ristikkopalkkeja. Välipohjapalkisto ladotaan alemman kerroksen seinärakenteiden päälle, ja palkkien päihin kiinnitetään ns. kehäpalkki, joka välittää ylempien kerrosten kuorman alapuoliselle seinärakenteelle. Ks. kuva 2. Rakenteen kantokykyä voidaan lisätä tihentämällä palkkijakoa ja/tai käyttämällä rinnakkain useampaa toisiinsa liitettyä palkkia. Palkiston jakovälin mitoitukseen vaikuttaa rakenteellisten seikkojen lisäksi myös aluslattialevynä käytettävien rakennuslevyjen vakiokoot. Aluslattialevyt kiinnitetään palkistoon ruuvein (tai nauloin), ja narinan välttämiseksi liitos suositellaan vahvistettavaksi liimalla. Aluslattialevy jäykistää rakennetta vaakasuunnassa ja toimii työskentelyalustana seuraavan kerroksen rakentamiselle. Aluslattialevynä käytetään esimerkiksi pontattua havuvaneria. 2.3 Yläpohjarakenteet Yläpohjan rungon muodostaa kantava palkisto tai puuristikot ja näiden päälle kiinnitettävä vesikaton alusrakenne, joka voi olla alusrakennelevy tai laudoitus. Yläpohjapalkisto tai ristikot ladotaan ylimmän kerroksen seinärakenteiden päälle. Ristikkorakenteista yläpohjaa käytettäessä seinät voidaan tehdä tasakorkuisina ja päädyn kohdalla käyttää erillistä päätyristikkoa. Palkkirakenteista yläpohjaa käytettäessä ylimmän kerroksen seinien toteutustapa on sama kuin tasakorkuisissa seinissä, mutta seinien korkeus määräytyy kattorakenteiden mukaan. Palkiston tai ristikoiden jakovälin mitoitukseen vaikuttaa rakenteellisten seikkojen lisäksi myös vesikaton alusrakennelevyjen vakiokoot. Alusrakennelevytys jäykistää rakennetta vaakasuunnassa ja toimii aluskatteena. Levynä käytetään esimerkiksi pitkiltä sivuilta pontattua 15 mm havuvaneria. 2.4 Kantavat seinät Ulko- ja väliseinien runko tehdään tavallisesti määrämittaan katkaistusta, mitallistetusta ja kulmapyöristetystä puutavarasta, mutta myös sahattua tai sileäksi höylättyä puutavaraa tai viilupuurankoja voidaan käyttää. Paikallarakennettaessa seinärungot kootaan ala- tai välipohjan päällä vaaka-asennossa, jonka jälkeen ulkoseiniin Kehäpalkki Aluslattialevy Lattiapalkit Kuva 2. Väli- tai alapohjan rakenneperiaate. Kuva 3. Kantavan ulkoseinän rakenneperiaate. Ylempi yläsidepuu sitoo eri seinien rungot toisiinsa, ja sen päälle asennetaan seuraavan kerroksen välipohjapalkit ja kehäpalkki. Ikkuna-aukotus voidaan sijoittaa runkotolppajaosta riippumatta. Aukkojen pieliin (ja seinien päihin) asennetaan tarvittaessa lisätolppia rakennesuunnitelman mukaan. Suurien aukkojen yläpuolella käytetään tarvittaessa erillistä palkkia. Ks. myös kuva 13.

4 RT ohjetiedosto 4 asennetaan tuulensuojalevyt ja seinät nostetaan pystyyn ja kiinnitetään alasidepuun läpi alapuoliseen vaakarakenteeseen. Kantavien runkotolppien lisäksi seinärunko muodostuu yhdestä alasidepuusta ja kahdesta yläsidepuusta. Ylempi yläsidepuu sitoo eri seinät toisiinsa, ja se kiinnitetään vasta seinien pystytyksen jälkeen. Ks. kuva 3. Seinän kantokykyä voidaan lisätä tihentämällä tolppajakoa ja/tai käyttämällä rinnakkain useampaa toisiinsa liitettyä runkotolppaa. Seinän lämmöneristekerroksen paksuutta voidaan tarvittaessa kasvattaa asentamalla esimerkiksi 50 mm lisäkoolaus joko rungon sisä- tai ulkopuolelle tai runkotolpan syvyyttä kasvattamalla. Seinärungon mitoitus (runkotolppien pituus ja jakoväli) perustuu rakenteellisten seikkojen lisäksi myös rakennuslevyjen vakiokokoihin. Ks. kuvat 13 ja 14. Tavallisesti myös ei-kantavat väliseinät kootaan ja pystytetään samalla periaatteella ja samanaikaisesti kantavien seinien kanssa. Ei-kantavissa seinissä käytetään tällöin pituudeltaan vastaavaa runkotolppaa kuin kantavissa seinissä. Kuva 4. Rakennusrungon havainnekuva. 3 JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA Järjestelmä on kehitetty tehdasvalmisteisia valmisosia hyödyntävään paikallarakentamiseen, mutta sitä voidaan soveltaa myös elementtirakentamiseen. Ammattimaisen rakentamisen ohella se soveltuu myös omatoimiseen rakentamiseen. Järjestelmä perustuu eri valmistajien yleispäteviin ja mitoiltaan yhteensopiviin rakennusosiin, jotka asennetaan rakennukseen yleensä sellaisenaan. Mitoituksen lähtökohtana ovat rakentamismääräysten kerros- ja huonekorkeusvaatimukset sekä rakennuslevyjen vakiomitat. Järjestelmän oleellisia ominaisuuksia ovat mm.: määrämittaisten rakennustarvikkeiden hyödyntäminen vähentää työmaalla tapahtuvaa työstöä sekä materiaalihukkaa verrattuna perinteiseen ns. pitkästä tavarasta toteutettavaan rakentamiseen erikokoisten tarvikkeiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä, esimerkiksi seinän runkopuutavaran määrä poikkileikkausmittojen osalta on mahdollista rajoittaa kahteen: ulkoseinätolppa ja väliseinätolppa paikallarakentaminen ei edellytä yhtä raskasta nostokalustoa kuin elementtirakentaminen, rakenteet ja rakennusosat ovat keveitä järjestelmä on joustava - se soveltuu sekä pien- että kerrostalorakentamiseen järjestelmä yksinkertaistaa rakennusja rakennesuunnittelua järjestelmä mahdollistaa monimuotoiset ja vaihtelevat tilaratkaisut. Järjestelmää voidaan käyttää sekä paloluokan P2 että paloluokan P3 rakennuksissa. Asuinrakennusten ohella järjestelmän yleisperiaatetta voidaan soveltaa myös mm. työpaikka- ja palvelurakennuksissa.

5 5 ohjetiedosto Kuva 5. Kuva 8. Kuva 6. Kuva 9. Kuva 7. Kuva 10. RT Kuvat Kuvasarja ulkoseinän pystytyksestä avoimessa puurakennusjärjestelmässä.

6 RT ohjetiedosto 6 Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Pientalon rakennejärjestelmän mitoitettu leikkauspiirros 1:20. Suluissa olevat mitat soveltuvat kerrostalorakentamiseen, jolloin kerroskorkeus on n. 3 m.

7 7 ohjetiedosto RT Taulukko 1. Rakennejärjestelmän vakio-osat (ks. myös kuva 1). Palkkien osalta ks. myös taulukko 2. Tuote paksuus mm leveys mm pituus mm Runkopuutavara ulkoseinän runkotolppa , (2630) väliseinän runkotolppa 1) 48 66, (2630) ulkoseinän ala- tai yläsidepuu , 172 väliseinän ala- tai yläsidepuu 1) 48 66, 97 ala- tai välipohjapalkki 2) märkätilan palkki 2) Rakennuslevyt aluslattialevy ) 1200 (ympäripontattu havuvaneri) vesikatteen aluslevy ) 1200 (pitkiltä sivuilta pontattu havuvaneri) tuulensuojalevy , 3000, 3100 havuvaneri (mahdollinen) ) 2750 kartonkipintainen kipsilevy 13, , ) Ei-kantavien väliseinien runkopuutavarana voidaan käyttää myös viilupuu- tai liimapuutuotteita. 2) Palkkien poikkileikkausmitat, tyyppi ja jako on määriteltävä tapauskohtaisesti. Ohjeellisia jännemittoja on esitetty taulukossa 2. 3) Vanerin pintaviilun suunta. Taulukko 2. Ala- ja välipohjien ohjeelliset enimmäisjännevälit eri palkkityypeille. Jännevälejä voidaan kasvattaa, mikäli kannattajat ovat useampiaukkoisia. Oikeanpuoleisen sarakkeen vaativamman jäykkyyden mitoituskriteerinä on 1,5 mm taipumaraja, ja sitä suositellaan sovellettavaksi asuntojen pääkannattimien jänneväliä arvioitaessa. Vasemmanpuoleisen sarakkeen arvoja voidaan soveltaa vapaa-ajan rakennuksissa. Tuote k 600 mm taipumaraja 12 mm hyötykuormalle k 600 mm taipumaraja 1,5 mm pistekuormalle Sahatavarapalkki 48 x 172 T24 3,0 m2,3 m 48 x 220 T24 3,9 m3,0 m Liimapuupalkki 42 x 225 L40 4,1 m3,0 m 56 x 315 L40 5,7 m4,6 m 90 x 405 L40 8,1 m7,3 m Viilupuupalkki 45 x 260 5,1 m4,0 m 51 x 300 5,9 m4,8 m 45 x 360 6,6 m5,5 m 51 x 400 7,3 m6,4 m NR-vaarnapalkki 42 x 294 MT40 4,9 m3,7 m 42 x 346 MT40 5,5 m4,4 m 42 x 394 MT40 6,1 m5,0 m

8 RT ohjetiedosto 8 Kuva 14. Rakennejärjestelmän mitoitusperiaate. Mitoituksen lähtökohtana on määrämittaan katkaistu 2480 mm korkea seinän runkotolppa sekä väliseinissä että ulkoseinissä (kerrostaloissa 2630 mm). Runkotolppien korkeus perustuu rakennuslevyjen 2600 mm:n (tai 2750 mm) pituusmittaan. Jos palkisto tehdään korkeampana kuin kuvan 220 mm korkeat sahatavarapalkit, kasvaa kerroskorkeus vastaavasti. Kerrostaloissa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan G1 Asuntosuunnittelu edellyttämä vähimmäiskerroskorkeus on 3,0 m, jolloin runkotolpan korkeus on 2630 mm. Ks. myös kuva 13. Valokuvat: Wood Focus Oy. Tämän RT-ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiön toimikunta TK 170 Puurakenteet: arkkitehti Jussi Vepsäläinen, pj. johtaja Pertti Hämäläinen tekn. toht. Mika Leivo arkkitehti Jarmo Saari arkkitehti Jukka Jaatinen, siht. Esityön tähän RT-ohjekorttiin on tehnyt Jarmo Saari.