Päivähoito Satumetsä. Varhaiskasvatussuunnitelma. Lasitehtaantie 49 B Riihimäki

Transkriptio

1 Päivähoito Satumetsä Varhaiskasvatussuunnitelma Lasitehtaantie 49 B Riihimäki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Rytmitassut 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvattaja 3.1 Kasvatuskumppani 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 5.1 Leikkiminen 5.2 Liikkuminen 5.3 Musiikki 6. Yhteistyö 7. Toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen 7.1 Suunnittelu ja toteuttaminen 7.2 Arviointi 7.3 Kehittäminen

3 1. RYTMITASSUT Rytmitassujen ryhmäperhepäiväkoti sijaitsee Lasitehtaantie 49 B:ssä, Hirsimäen kaupunginosassa. Ryhmässämme on 12 lasta, iältään 1-5 vuotiaita. Toimimme paritalon toisessa päässä, jossa on oma turvallinen ja aidattu piha-alue hiekkalaatikkoineen ja pihaleluineen.yläkerrassa meillä on kaksi suurta huonetta, joissa jumppaamme musiikin tahdissa ja pidämme erilaisia musiikki- ja laulu-leikkituokioita. Toimintamme on musiikkipainotteista: jokainen lapsi pääsee toteuttamaan itseään laulaen, leikkien, soittaen, tanssien ja rytmitellen. Rytminen liikunta ja tanssi antaa lapselle rohkeutta erilaisiin suorituksiin ja lisää ilmaisutaitoja ja parantaa itsetuntoa. Rytmitassuissa myös askarrellaan, leivotaan, jumpataan ja tutustutaan retkeillen luontoon ja lähiympäristöön. Järjestämme lapsille yöretkiä päivähoitopaikassamme sekä tutustumme kirjastoon, museoihin ja lasten tapahtumiin. Henkilökuntaamme kuuluu vastaava lastenhoitaja ja kaksi perhepäivähoitajaa. Satumetsässä hoidetaan lapsia lämmöllä, vankalla ammattitaidolla ja yksilöllisesti. 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen ja monipuolinen toimintaympäristö, jonne lapsen on mukava tulla, ja jossa lapsi huomioidaan omana persoonanaan. Tärkeiksi arvoiksi näemme lapsen itsetunnon kehittymisen ja toisten lasten huomioon ottamisen ja erilaisuuden kunnioittamisen. Lisäksi tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, rehellisyys ja lasten kuunteleminen. Hyvät käytöstavat, ryhmässä toimiminen ja omatoimisuuteen vahvistaminen ovat myös keskeisiä arvojamme. Päiväkodin henkilökunnan toimintaa ohjaa ammattitaito sekä auttavainen ja ystävällinen työote. Tärkeää on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö hoitokasvatussuunnitelmissa, jotta lapsen olisi turvallista kasvaa ja kehittyä kodinomaisessa päivähoidossa.

4 3. KASVATTAJA Aikuiset luovat turvallisen ja virikkeellisen ympäristön, jossa lapsi voi kasvaa, leikkiä, oppia ja tutkia yhdessä hoitajien ja muiden lasten kanssa. Kasvattajan rooli on tukea ja olla läsnä aina lapsen tarvitessa. Ryhmässä korostuvat tutut ja turvalliset hoitajat sekä arjen säännöllinen rytmi. Lasten hoidossa tärkeää on läheisyys, syli ja perushoitotilanteissa lämmin ja kiireetön ilmapiiri. Huomioimme eri ikäkaudet ryhmissä. Ryhmässä kasvattajat luovat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan ja leikkiin ympäristössä, jossa annetaan aikaa omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Lapsi kokee olevansa hyväksytty sekä pienempänä, että isompana lapsena ryhmässä. KASVATUSKUMPPANI Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsen tuntemus. Päivähoidon tehtävä on tukea perhettä kasvatustehtävässä ja yhdessä vanhempien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyön onnistumiseksi on molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus tärkeää kaikissa lapseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen, yhtenäinen kasvuympäristö, minkä mahdollistavat yhdensuuntaiset kasvatusperiaatteet päivähoidossa ja kotona. Päivähoidon kasvattajilla on täydellinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Kuuntelemme ja kunnioitamme lapsen vanhempien asiantuntijuutta omaa lasta koskevissa asioissa. Molemminpuolinen tiedonkulku on tärkeää. Vanhemmat ovat aina tervetulleita päiväkotiimme ja voivat tarvittaessa soittaa päiväkodille tai nykäistä hihasta keskustellakseen lapsen asioista. Vanhempien on oikeus tietää lastaan koskevat asiat. Päivittäiset keskustelut ja kehityskeskustelut tukevat lapsen kehitystä. 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Toimimme paritalossa, jossa on tilavat kodinomaiset puitteet leikille ja luovalle ilmaisulle ja musiikille. Tilat ovat kahdessa kerroksessa. Yläkerroksessa on tilaa musiikki- ja jumppatuokioille. Alakerrassa on keittiö ja kaksi lepohuonetta sekä kaksi leikkihuonetta, joihin on laitettu erilaisia leikkivälineitä lasten saataville. Leikkitiloja on jaettu erilaisille roolileikeille. Paritaloa ympäröi aidattu piha-alue, jossa on toimiva piha, esimerkiksi jalkapallon pelaamiselle, sekä hiekkalaatikko leikkivälineineen. Lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun: mm. kaupungin puisto ja läheinen metsikkö sekä Lasitehtaankoulun alue liukumäkineen ja urheilukenttineen. Päiväkodissa rikkautena on eri-ikäisten lasten muodostama ryhmä, jossa pienemmät oppivat isommilta lapsilta ja isommat huomioivat pienempiään. Meille on tärkeää myönteistä kasvua tukevan ilmapiirin luominen lapsille: lapset saavat osakseen hellyyttä, ymmärrystä, turvaa sekä voivat kokea tulevansa hyväksytyksi hoitoryhmässä. Varhaiskasvatusympäristössä on tavoitteena myös huomioida lasten ainutkertaisuus ja herkkyys. Hoitajat tarkkailevat lasten leikkitilanteita ja leikkisuhteita ja auttavat lapsia luomaan pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Päiväkotia riemastuttaa välillä järjestettävät isovanhempien vierailut.

5 5. OPPIMISEN ILOA Kasvatusympäristön tulee olla innostava, monipuolinen ja kehittyvä. Se herättää lapsen uteliaisuuden ja kokeiluhalun toimia ja ilmaista itseään luontaisella tavalla. Lapselle on ominaista uteliaisuus ja halu oppia uutta. Oppiminen on kokonaisvaltaista: lapsi käyttää kaikkia aistejaan. Lapsen aktiivisuutta tuetaan huomioimalla hänen ikänsä, tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon lapsen iän, kehitystason ja vanhempien toiveet. Leikkiminen, liikkuminen, musiikki ja tutkiminen eri tavoin on lapselle tapa toimia ja ilmaista itseään. Tärkeää on opetella hyviä tapoja, esim. ruokailussa hyvät pöytätavat, riitatilanteissa anteeksi pyytäminen, oman vuoron odottaminen, tervehtiminen ja toisten lasten kunnioittaminen. Pyrimme myös säilyttämään oppimisen ilon. LEIKKIMINEN Leikki on lapsen työtä. Sen avulla kehittyvät mielikuvitus, vuorovaikutustaidot, kieli ja tunteiden ilmaisu. Leikissä lapsi usein ottaa mallia aikuisista sekä aikuisten toimintatavoista. Leikin kautta lapsi saa valmiuksia elämään. Lapselle tarjotaan leikkimiseen riittävästi rauhaa, tilaa ja välineitä. Leikkitilanteissa aikuisen läsnäolo on tärkeää. Lapselle annetaan mahdollisuus sekä vapaaseen että ohjattuun leikkiin. Pienten lasten leikki on harjoittelemista, opettelua, havainnointia ja tutkimista. Isompia lapsia ohjataan pienempiin ryhmiin ja sitoutumaan leikkeihin vähäksi aikaa. Leikin loputtua opetellaan siivoamaan ja viemään tavarat oikeille paikoille. Joka päivä opitaan uusia taitoja ja asioita leikin kautta.

6 LIIKKUMINEN Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa sekä parantaa lapsen itsetuntoa onnistumisen kautta. Liikunta edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Liikunnan avulla harjoitellaan lapsen karkea- ja hienomotorisia taitoja tutustuen eri liikuntamuotoihin sisä- ja ulkoliikunnassa. Lapsille tarjotaan päivittäin mahdollisuus liikuntaan ja liikkumiselle. Liikunnasta lapsi saa iloa, energiaa ja elämyksiä. Sisäliikunnassa lapsille tarjotaan musiikki-rytmiliikuntaa: esimerkiksi temppuratoja, pallo-hernepussileikkejä ja tuokioilla laululeikkejä musiikin tahdissa. Ulkoliikunnassa talvella lapset hiihtävät ja laskevat mäkeä liukureilla ja leikkivät lumella. Kesällä on piha-palloleikit. Hiekkalaatikolla on kova touhu, syntyy mm. hienoja kakkuja ja ajellaan sementtisäiliöautoilla kilpaa. Lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiselle: esimerkiksi kaupungin puisto, metsikköalue ja Lasitehtaankoulun urheilukenttä ympäristöineen. Liikumme päivittäin päiväkodin pihalla sääolosuhteet ja vuodenajat huomioon ottaen. MUSIIKKI Musiikki liittyy olennaisena osana päiväkotimme toimintaan. Rytmitassut on musiikkipainotteinen ryhmä. Toteutamme päivittäin päiväkodissamme musiikkikasvatusta. Laulamme tuttuja lauluja ja leikimme laululeikkejä lasten kanssa. Opettelemme uusia lauluja vuodenaikojen ja teemojemme mukaan. Lapset saavat myös ehdottaa lauluja ja esiintyä niin halutessaan. Suosittuja ovat mm. erilaiset eläinlaulut. Myös rytmisoittimilla elävöitämme musiikkia. Lapset pitävätkin paljon soittimista ja opettelevat mielellään niiden käyttöä. Opettelemme tunnistamaan ja nimeämään erilaisia soittimia. Musiikki on myös liikuntatuokioissamme olennainen osa. Musiikin avulla lapsi ilmaisee itseään. Lisäksi se auttaa tukemaan lapsen minäkuvaa. Lapsen rytmitaju kehittyy ja lapsi löytää musiikin ilon. Lisäksi käytämme toiminnassamme musiikkia elävöittämään maalaamista saadaksemme mielikuvituksen liikkeelle. Lepohetkellä kuuntelemme rauhallista musiikkia, jolloin lapset oppivat rentoutumaan musiikin avulla. Aamupiirissä meillä on laululaiva, jonne pääsee jokainen lapsi laulamaan vuorollaan rytmitassujen lasten nimet.

7 6. YHTEISTYÖ Ennen päivähoidon aloittamista vanhemmat käyvät lasten kanssa tutustumassa muutaman kerran (riippuen lapsesta) päivähoitopaikkaan ja hoitopaikan tapoihin. Kerromme päivähoidon periaatteista, arvoista ja toimintatavoista. Samalla keskustelemme lapsesta ja vanhempien toiveista lapsen suhteen. Hoidon alettua pyrimme päivittäin juttelemaan lapsen päivän sujumisesta. Toimintakauden alussa jaetuista kirjeistä vanhemmille selviää kauden suunnitellut retket, juhlat ja muut tapahtumat. Myös ilmoitustaulultamme löytyy tietoa tapahtumista, vanhempainilloista ynnä muista lapsia koskevia asioita. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat luonnollisesti lasten vanhemmat ja perheet. Yhteistyötä teemme myös toisten päiväkotien, neuvolan, seurakunnan ja kirjaston kanssa. 7. TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Päivähoidon toimintakauden alussa luodaan toiminnalle suunnitelmat ja tavoitteet. Suunnittelemme viikkorytmin etukäteen tulevalle viikolle ja se on vanhempien nähtävissä ilmoitustaululla. Jaamme kuukauden neljälle toiminalle: musiikki-laulu-leikkiviikolle, jumppaviikolle, arkarteluviikolle ja ideaviikolle. Käymme läpi päivänkulun keskenämme sekä vanhempien kanssa. Etsimme ideoita ja tietoa ammattikirjallisuudesta ja netistä. Näitä tietoja hyödynnämme työssämme. Kehityskeskusteluissa laadimme yhdessä vanhempien kanssa kullekin lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman, johon kirjaamme tavoitteita lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen. ARVIOINTI Kehitämme toimintaamme lapsilta ja vanhemmilta saamamme palautteen pohjalta. Varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa käymme läpi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja yhdessä arvioimme lapsen kehitystä, tavotteiden toteutumista ja toimintaamme. Vanhempainillassa kuuntelemme vanhempien toiveita. Arvioimme edellistä kautta ja keskustelemme tulevasta toimintakaudesta. Kerran vuodessa jaamme vanhemmille asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tuloksista keskustelemme omissa kehityskeskusteluissamme. Arvioimme omaa sekä tiimin työskentelyä. Myös vanhemmilta saatu suullinen palaute on tärkeää.

8 KEHITTÄMINEN Kehittymisen edellytyksenä on toiminnan arviointi sekä itsearviointi. Keskustelemme päivittäin lapseen liittyvistä kasvatusasioista ja työskentelytavoista. Koulutamme itseämme käymällä koulutuksissa, lukemalla ammattikirjallisuutta sekä etsimällä tietoa netin kautta. Kerran kuukaudessa arvioimme työskentelyämme työyhteisömme palaverissa.

9