Pääkirjoitukset 1/2007 6/2012 Dimension juhlajulkaisu Irma Ihon eläkkeellepääsyn kunniaksi.

Transkriptio

1 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti JuhlaJULKAISU 2013 Pääkirjoitukset 1/2007 6/2012 Dimension juhlajulkaisu Irma Ihon eläkkeellepääsyn kunniaksi. Juhlajulkaisu 2013 IRMA IHO MAOL ry:n puheenjohtaja Julkaisun kokosi edimension toimitus.

2 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh Vastaava päätoimittaja Leena Mannila, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh. (09) Paino Forssa Print 2012 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 65, irtonumero 13, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Anni Loukomies, Leena Mannila, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Lauri Vihma, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) maol-toimisto@maol.fi Irma Ihon pääkirjoitukset 1/2007 6/ Harjoituksen merkityksestä... 1/ Jäsenten asialla... 2/ Idols-kisat ja olympialaiset... 4/ Opetussuunnitelmat uudistuvat, oletko valmis... 5/ Pääkirjoitus... 6/ PISA ja MAOL...1/ Ylioppilastutkinnon rakenne vakiintunut...2/ Opetussuunnitelmatyö jatkuu...4/ Tuntijakokeskustelu käy kuumana...5/ MAOL kouluttaa...1/ Oppimistulokset puntarissa...2/ Matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin suuntaavaa opintojen ohjausta vahvistettava...4/ Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta jätti muistionsa...5/ MAOL-oppiaineiden haasteet ja tulevaisuus... 1/ Lukion vuoro... 2/ Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako... 4/ vuotta yhteiskunnan ja yhteisen hyvän puolesta... 5/ Perusopetus lähtöruutuun muuttuuko lukio?... 1/ Peruskoulua pidemmälle... 2/ Isoille uudistuksille lisäaika... 4/ Opettajakunta vaihtuu, vastaako opettajainkoulutus haasteeseen... 5/ KESU ja tasa-arvo... 1/ Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijakoesitys julkistettu.. 2/ Uudet haasteet edessä... 4/ MAOL merkitsee... 6/2012

3 1/2007 Harjoituksen merkityksestä Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtajana pitkään toiminut professori Aatos Lahtinen kirjoittaa ansiokkaasti edellisessä Dimensiossa matematiikan ylioppilastehtävien analyysin lopuksi kokemuksen ja harjoittelun merkityksestä: Ceasar pääsi koko Rooman valtiaaksi sen kokemuksen perusteella, minkä hän oli Gallian sotaretkillä hankkinut. Roomaa ei enää ole, mutta Ceasarin maksiimia kokemuksen hankkimisen tärkeydestä voi käyttää myös matematiikan Imperiumissa.... Harjoituskentillä saadun kokemuksen avulla voi päästä koko lukiomatematiikan valtiaaksi. Matematiikan Imperiumin herruus on tavoittelemisen arvoinen. Harjoituksen merkitys ei rajaudu pelkästään lukion matematiikkaan vaan sama koskee peruskoulua ja myös fysiikkaa ja kemiaa. Kaikki nämä aineet vaativat työtä ja ilman harjoitusta asiat koetaan vaikeiksi ja tylsiksi. Luovaan ajatteluun ei päästä, koska perusasiat eivät suju itsestään. Miksi opiskelijoiden pitäisi päästä matematiikan, fysiikan ja kemian Imperiumin valtiaiksi? Samassa Dimension numerossa YTL:n fysiikan jaoksen puheenjohtaja Jukka Valjakka kirjoittaa: Fysiikan kokeen valitsi vain 10 % vastaajista, mikä on aivan liian vähän verrattuna tarjolla oleviin jatko-opintopaikkoihin. Tarvitaanhan fysiikan perustietoja fysiikan, teknisten alojen ja lääketieteen yliopisto-opinnoissa ja monien alojen ammattikorkeakouluopinnoissa. Tässä tuli jo yksi vastaus. Samalla tavalla voisi sanasta sanaan kirjoittaa kemian osalta. Lähivuosina kemistien tarve kasvaa entisestään, kun kemikaalivirasto aloittaa toimintansa. Ylioppilaskirjoituksissa matematiikan kokeen kirjoittaneiden prosenttiluvut onneksi ovat vähän suuremmat, mutta LUMA-tavoite on siinäkin vielä saavuttamatta. Jatko-opintopaikkoihin pitäisi lisätä vielä ammatilliset oppilaitokset, joihin opiskelijoita hakeutuu jo peruskoulun jälkeen, mutta paljon myös lukion jälkeen. Peruskoulunkin jälkeisiä opintopaikkoja on eniten tarjolla niille, jotka osaavat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Toivottavasti tuntijakoon peruskoulun yläluokille tulleet lisätunnit antavat aikaa harjoittelulle. Olisiko opiskelijan omaa työntekoa korostettava entistä enemmän? Pitäisivätkö ne asiat, jotka halutaan opittavan, harjoitella kunnolla ja jättää liiat pois? Harjoitusten vaativuustasoa vaihtelemalla voidaan kyllä eritasoiset oppijat ottaa huomioon, myös lahjakkaat. Lukiossa fysiikan ja kemian tilannetta vaikeuttaa oleellisesti se, että niitä opiskellaan valinnaisina oppiaineina. Viimeinen tuntijako toi lisää pakollisia kursseja joihinkin oppiaineisiin ja valinnaisuus kapeni entisestään, koska opiskeluun käytettäviä vuorokauden tunteja ei voi kohtuuttomasti lisätä. Neljän vuoden käyttö lukio-opiskeluun on taas kallis ratkaisu sekä opiskelijalle että yhteiskunnalle. Houkutus on suuri jättää kovaa harjoitusta vaativat oppiaineet ja mennä siitä mistä aita on matalin. Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman mukaan opiskelleet aloittavat ylioppilaskirjoitukset pääsääntöisesti keväällä Prosenttiluvut matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajien määrissä tuskin kasvavat, toivottavasti eivät pienenekään. Meneillään oleva opetussuunnitelmakysely tuonee tähän jotain ennakkotietoa. Toivottavasti ainereaaliuudistus, ruotsin valinnaisuus ylioppilaskirjoituksissa ja peruskoulun lisätunnit vaikuttavat siten, että pessimistinen arvioni prosenttiluvuista osoittautuu vääräksi ja hyviä matemaattisten aineiden osaajia löytyy myös niiden joukosta, jotka eivät kulje lukioreittiä. Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoillemme!

4 2/2007 Jäsenten asialla Posti kuljetti vuodenvaihteen jälkeen jäsenmaksulaskun. Siinä vaiheessa moni miettii mitä muuta viidelläkymmenelläviidellä eurolla saa kuin MAOL:n jäsenyyden. Saahan sillä esimerkiksi melkein tankillisen bensiiniä. Jäsenyys on varmasti hintansa väärti. Osa maksusta on lukijan edessä Dimension muodossa. Suurten muutosten aikana MAOL:in valtakunnallinen toiminta korostuu ja se on ollut tuloksellista. Jälki on näkynyt esimerkiksi perusopetuksen tuntijaossa, sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmissa ja ylioppilastutkinnon uudistamisessa. Kaikkea ei ole saavutettu, mutta voi vain kuvitella, mikä olisi tilanne ilman MAOL:in asiantuntemusta. Monet tärkeät opetusta koskevat päätökset tehdään kuntien ja yksittäisten koulujenkin tasolla. Tämän takia pedagogisen järjestön rooli korostuu jäsenistön tukena ja parhaimmillaan neuvonantajana. Kuntatasolla paikalliskerhot ovat merkittäviä vaikuttajia. Liiton haasteena onkin tällä hetkellä, miten pitkäaikaiset kerhojen puheenjohtajat ja muut hallituksen jäsenet saataisiin jaksamaan ja mistä löytyisi tuoreempia voimia heidän rinnalleen ja työn jatkajiksi. Hätähuutojakin on kuulunut kentältä. Paikalliskerhot, joita on tällä hetkellä 37, toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa. Pienimmän kerhon jäsenmäärä on 8 ja suurimman 392. Toisen kerhon jäsenille 20 km on pitkä matka kerhon tilaisuuteen, toisilla 200 km on pieni pyrähdys. Onneksi sähköinen viestintä on tullut avuksi, mutta kokoontumisilla on omat hyvät puolensa. Voi puhua sellaisistakin iloista ja huolenaiheista, joita ei viitsi laittaa kirjoitettuna eteenpäin. Viihteellistä puoltakaan ei sovi vähätellä. Mitä tukea MAOL tarjoaa kerhoille tällä hetkellä? Jäsenmaksusta osa palautetaan kerhoille, joten nollabudjetilla ei tarvitse toimia. Kerhoavustusta voi anoa vielä erikseen tilaisuuksien järjestämistä varten. Kerhon tilaisuuksiin voi pyytää hallituksen jäseniä tai toiminnanjohtajaa. Yhtiön tuote-esittelyistä ja tuotekoulutuksista voi sopia. Liitolta saa apua myös kouluttajien löytämiseksi. Toimistoon voi soittaa ja toiminnanjohtajan lisäksi kaksi yhtiön ja kaksi liiton toimihenkilöä vastaa hyvinkin monenlaisiin kysymyksiin. Liiton sivuja on uudistettu ja uudistetaan edelleen, jotta ne entistä enemmän palvelisivat jäsenkuntaa. Kuun lopulla kerhojen edustajat osallistuvat liittokokoukseen ja kerhojen neuvottelupäiville. Lisäksi MFKA:n tuotekoulutus antaa vinkkejä kouluopetuksen arkeen. Jäsenet voivat tuoda ideoita tullessaan tai tulla vain kuuntelemaan. Kerhotoimikunnalle voi lähettää etukäteenkin viestiä. Toivotaan vuorovaikutteista tilaisuutta, jossa ainetoimikunnat ja kerhojen edustajat vaihtavat kuulumisia. Laadukas jäsenpalvelu on toimintavuoden ykkösasioita. Suurten kasvukeskusten väkimäärä kasvaa ympäristökuntien kustannuksella. Sama ilmiö näkyy kerhojen jäsenmäärissä ja pienet kerhot ovat jo vaikeuksissa. Eri kerhojen välisestä yhteistyöstä löytyy varmasti apua. Olisiko myös kerhorajojen tarkistuksella tilausta, ei tietenkään Helsingin ja Sipoon malliin vaan omasta kerhojen yhteisestä tahdosta lähtien. Kerhotoiminnalla on tilausta jatkossakin. Pienissä kouluissa matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettaja on melko yksin. Yhtenäiskouluratkaisut hiertävät ja tunneista ja ryhmäkokoon liittyvistä asioista joutuu käymään taistelua. Ylioppilastutkinto on uudistunut viime vuosina sellaisella vauhdilla, johon ei ole totuttu. Erityisopetus on lisääntynyt niin lukiossa kuin peruskoulussakin. Suurissa kouluissa on työrauhaongelmia. Kerho on kokoava tekijä ja viestin välittäjä kuntatason päättäjille. Kerhoja kuunnellaan, kerhot edustavat alueensa kaikkia matemaattisluonnontieteellisten aineiden opettajia yli kuntarajojen, joten yhteinen kannanotto on vahva vaikuttaja. Lisäksi monilla alueilla varsinaista ammatillista koulutusta meidän omissa oppiaineissa ei järjestä kuin MAOL-kerho. Kukaan muu kuin matematiikan, fysiikan ja kemian ja tietotekniikan opettaja ei ymmärrä näiden aineiden opetuksen luonnetta ja tärkeyttä.

5 4/2007 Idols-kisat ja olympialaiset Kouvolan kevätpäivien yhteydessä paikallisradion haastattelussa toimittaja kysyi leikkimielellä, että voisiko matemaattis-luonnontieteellisten aineiden suosiota lisätä IDOLS- kisoilla. Nopeasti tulleeseen yllättävään kysymykseen olisi pitänyt vastata, että meillähän on jo. MAOL:in kilpailutoiminnalla yhteistyössä Opetushallituksen kanssa on pitkä historia. Vuosittain järjestetään peruskoulun matematiikka-kilpailu sekä lukiossa matematiikan, fysiikan ja kemian kilpailut. Tietotekniikassa on Datatähtikilpailu. Hyvin menestyneille järjestetään loppukilpailut. Lukion kilpailuissa menestyneitä valmennetaan ja loppukilpailun menestystä voidaan käyttää olympiajoukkueeseen pääsyn perusteena. Myös korkeakoulupaikka aukeaa moniin oppilaitoksiin kymmenelle parhaiten sijoittuneelle. MAOL:n järjestämän kilpailutoiminnan rahoittaa yhteiskunta, Opetushallitus ja elinkeinoelämä toimijoina. Tukisumma on sellainen, että toiminta ei vie jäsenmaksurahoja ollenkaan. Palkintojen ja julisteiden kustannuksiin osallistuu monet yritykset ja yhteistyötahot. Yhteiskunnan tuki kilpailuille on tuki lahjakkaille ja jokaisella halukkaalla pitäisi olla oikeus osallistua niihin opettajan MAOL-aktiivisuudesta riippumatta. Lähetetäänhän kilpailut jokaiseen kouluun maksutta. Miksi kilpailuja ei järjestetä kaikissa kouluissa? Tällainen kysymys heräsi keskusteluissa Suomalaisten Kemistien Seuran ja Kemianteollisuus ry:n järjestämillä Komppa-päivillä, jonne vuosittain kutsutaan kemiassa hyvin menestyneet opiskelijat ja heidän opettajansa. Samat opettajat ja heidän opiskelijansa muodostavat pääjoukon vuodesta toiseen. Sama koskee muitakin kilpailuja. Samojen koulujen opiskelijat loistavat kärkisijoilla. Peruskoulun matematiikkakilpailu pidettiin viime lukuvuonna vain 330 koulussa, lukion fysiikkakilpailu 82 ja kemiakilpailu 130 koulussa. Kilpailujen järjestämisessä kouluissa on aina vaivaa. Syyslomat ovat eri aikoihin. Koeviikkojen ajat vaihtelevat koulun alkamisaikojen ja eri jaksojärjestelmien mukaan. Yhtäaikainen suorittaminen ja valvonta pitää järjestää. Alkukilpailuja kouluissa ei voida viedä kovin myöhäiseen ajankohtaan syksyllä, koska kilpailut pitää ehtiä tarkastaa, loppukilpailut järjestää ja olympiajoukkue valita ennen kesää. Vaivat pitäisi aina palkita. Voisiko käydä rehtorin puheilla vaivojen korvausasioissa? Voisiko kerhojen sisällä ja kerhojen kesken tehdä yhteistyötä järjestelyjen helpottamiseksi? Urheilijat loistavat tuloksillaan, muusikot ja teatteriharrastajat pääsevät julkisuuteen esiintymisillään. MAOL-kilpailut tuovat näkyvään joukkoon lisää onnistuneita. Monelle menestyneelle itsetunnon vahvistuminen on ollut hyvinkin tarpeellista. Kilpailut tuovat näkyvyyttä matemaattis-luonnontieteellisille aineille ja myös kouluille. Paikallislehdet kertovat mielellään oman alueensa oppilaiden menestyksistä, kunhan lehtiin vain otetaan yhteyttä, olympiamenestyksestä kertovat valtakunnallisetkin lehdet. Kilpailuilla tehdään myös MAOL:ia tutuksi. Tulosten julkistamisaikoina vieraillaan kotisivuilla vilkkaasti ja kiinnostus herää myös opiskelijoiden vanhemmissa ja kaveripiireissä. Toivottavasti MAOL:in kilpailujen ajat on merkitty lukuvuosioppaisiin ja kalentereihin! Muutkin tahot järjestävät kilpailuja ja joillakin paikalliskerhoilla on omaa toimintaa. Mahdollisuuksia on riittävästi. MAOL tiedottaa mielellään omaa toimintaa lähellä olevasta toiminnasta. Liiallisuuksiin kilpailemisessa ei tietenkään pidä mennä, kaiken tasoinen oppiminen on tärkeää ja kaiken tasoinen oppiminen vaatii arkista aherrusta. Aherrus tämän lukuvuoden osalta on alkanut. Hyvää alkanutta lukuvuotta!

6 5/2007 Opetussuunnitelmat uudistuvat, oletko valmis Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnos vuosille on parasta aikaa lausunnolla. Seikkaperäisestä asiakirjasta löytyy kohta: Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus selvitetään. Käynnistetään valmistelevat toimet koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseksi. Opetussuunnitelmien uudistaminen on pitkä prosessi, joten on ennakoitavissa, että työ alkaa melko pian. MAOL:n piirissä on seurattu opetussuunnitelmien toimivuutta. Sekä peruskoulussa että lukiossa on tehty kysely ja kyselyn tuloksia on analysoitu ja analysoidaan edelleen Dimensiossa ja tietoa löytyy myös kotisivuilta. Kyselyihin vastaajien määrä on aina ongelma, tosin lukiokyselyssä vastausprosentti oli korkea. Kerhojen kautta on saatu viestejä ja jokainen MAOL:n hallituksen jäsen on aktiiviopettaja ja saa kentältä koko ajan palautetta, samoin toimikuntien jäsenet. Meillä on siis hyvä valmius. Kuitenkin tulevana toimikautena meidän on otettava entistä vakavammin kehittämissuunnitelman haaste vastaan ja käytävä valmistautumaan työhön. Yhteistyö Opetushallituksen kanssa on ollut tiivistä meidän omia oppiaineitamme koskevissa asioissa eikä mikään seikka viittaa siihen, ettei meidän kantoja otettaisi huomioon tulevaisuudessakin. Tuntijako on ratkaistava tietenkin ensin opetussuunnitelman perusteiden ja opetussuunnitelmatyön pohjaksi ja se on oma taistelunsa. Pyrimme tuomaan oman näkemyksemme valmistelijoiden ja päättäjien tietoon. Opetussuunnitelmatyössä voivat kaikki tahot olla mukana. Asioista voi tietysti keskustella kouluissa ja kerhoiltojen aiheiksi sopisi esimerkiksi: Miten peruskoulun matematiikan opetussuunnitelmat ovat toimineet kerhon alueella? Ovatko pitkän matematiikan kurssien sisällöt ja järjestys kohdallaan? Onko lukion kemian uusi syventävä kurssi saatu toimimaan? Miten jaksaa peruskoulun fysiikka ja kemia? Onko aihekokonaisuudet saatu toimiviksi? Aiheita löytyy vaikka millä mitalla ja tämän tyyppisiä asioita käsitellään mahdollisesti tulevissa valtakunnallisissa koulutuksissakin. Palaute olisi ensiarvoisen tärkeää niiden henkilöiden eväiksi, jotka mahdollisesti kutsutaan valmisteleviin toimikuntiin. MAOL:n sisällä tapahtuvan keskustelun lisäksi matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opetukseen liittyen olisi syytä koota laaja-alaisia keskustelufoorumeja. Mukana tulisi olla jatko-oppilaitosten ja muiden sidosryhmien edustajia. Erityisesti elinkeinoelämän näkemykset tulisi ottaa huomioon nykyisessä murroksessa paremmin kuin aiemmin. Kysymys Millä eletään? pitää nostaa vahvasti esiin. Siteeraan alussa mainitsemaani asiakirjaa edelleen: Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on osa yleissivistystä ja elinikäisen oppimisen perusta. Koko ikäluokalle tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tiedot ja taidot ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin. Opettajien täydennyskoulutuksen tulee tukea nykyistä paremmin matematiikan hyödyllisyyden oivaltamista. Jos edellä mainittu kohta siirtyy lopulliseen versioon, asiakirja antaa toivoa. Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka ovat perustana innovaatioille, teknologialle ja tekniikalle. Näille oppiaineille on tuntijaossa varattava riittävästi tilaa, jotta opetussuunnitelmat saataisiin toteuttamaan niitä päämääriä, joita on esitetty koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ja joita on luettavissa myös hallitusohjelmassa. Voimia pimeän marraskuun ylittämiseen! Ei valiteta pimeyttä vaan sytytetään kynttilä.

7 6/2007 Tämä Dimensio sisältää MAOL:in ja MFKA:n tuottamien peruskoulun viidensille, kuudensille ja yhdeksänsille luokille tarkoitettujen matematiikan tasokokeiden sekä viime kevään ylioppilaskirjoitusten arviot. Kaikki nämä kokeet liittyvät nivelvaiheisiin. Ylioppilaskoe siirtää opiskelijat lukiosta jatko-opintoihin, yhdeksännen luokan matematiikan koe yläkoulusta lukioon tai ammattikouluihin ja alaja yläkoulun nivel on opetussuunnitelmassa matematiikan osalta viidennen luokan jälkeen. Kuudennen ja seitsemännen luokan välillä on perinteinen muutosvaihe, jolloin pääsääntöisesti siirrytään aineopetukseen. Päättökokeiden ja lähtötasokokeiden merkitys korostuukin juuri nivelvaiheissa. Kun arvioinnista puhutaan, puhutaan hyvin tärkeästä ja arastakin asiasta. Lukion jälkeen kuuluu korkeakouluilta ja muilta jatko-oppilaitoksilta viestejä, että lukiossa ei ole opittu mitään. Lukion opettajat valittavat lukion tulleiden olemattomia taitoja ja peruskoulun yläluokkien opettajat sysäävät vastuun alakouluun. Tämän takia on erinomaisen tärkeää, että edes lukion jälkeen on valtakunnallinen koe, joka osoittaa, että jotain on opittu. Pitäisikö peruskoulun päättyessä olla vastaavanlainen koe? Tällainenkin ehdotus on heitetty julkisuudessa keskusteluun. Ylioppilaskirjoitusten tapainen koe ei sovi yläkouluun, mutta olisi erinomaisen tärkeää, että myös yhdeksänsien luokkien opettajat testaisivat vapaaehtoisesti oppilaiden taidot matematiikan, fysiikan ja kemian tasokokeiden avulla ihan oman opetuksensa ja arviointinsa tueksi. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvioinnin pitää olla valtakunnallisella tasolla vertailukelpoista ja kohdella oppilasta tasapuolisesti. Tämän tavoitteen saavuttamista auttavat hyvän osaamisen kriteerit, mutta eivät tasokokeet ainakaan heikennä mahdollisuuksia päästä tasapuolisuuteen ja vertailtavuuteen. Lisäksi opettaja saisi mielenrauhan tietäessään, että keväällä osataan jotain, jos kesä vähän ruostuttaakin tietoja ja taitoja eivätkä lähtötasotestit seuraavassa opinahjossa syksyllä oikein suju. MAOL:n matematiikan tasokokeet yläkoulussa ovat jollain tavalla löytäneetkin paikkansa, mutta fysiikan ja kemian kokeita järjestetään varsin vähän, vaikka nekin ovat saatavissa yhdeksännelle luokalle. On harmillista, jos nivelvaiheen testaus tässä kohtaa jää lähtötasotestien tai lukiossa ensimmäisten kurssien epäonnistumistenkin varaan. Lukion opettajalle tulee herkästi mieleen ajatus, että mitenkähän se puolikas, joka ei ole tullut lukioon, pärjäilee. Oppimista on kuitenkin koko ajan tapahtunut ja tämän oppimisen kevään tasokokeet näyttäisivät paremmin kuin syksyn lähtötasokokeet. Asiat unohdetaan nopeasti. Syvälliseen oppimiseen vaaditaan, että sama asia on sisäistetty useampaan kertaan. Oppiaineemme ovat vaativia. Osaamisen taso pitäisi kuitenkin tietää jatko-oppilaitokseen tultaessa mahdollisimman hyvin, ettei tuotettaisi turhia pettymyksiä ja kolauksia itsetunnolle. Myös valinnaisten kurssien valitsijoiden määrään vaikuttaa varmasti se, miten siirtyminen oppilaitoksesta toiseen on onnistunut. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä vaihtuu monesti luokanopettaja aineenopettajaan ja muutos on senkin takia merkittävä. Todistuskaan ei ole ihan niin eksakti kuin matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja yläkoulun puolella ehkä toivoisi. Viidensien ja kuudensien luokkien jälkeen moni koulu testaa opiskelijoiden taidot MAOL:in kokeilla, mutta kasvun varaa on vielä. MAOL:ille olisi iso haaste siinä, että myös fysiikkaan ja kemiaan saataisiin vastaavat kokeet ja tieto niiden olemassaolosta alakoulujen opettajille. MA- OL:illa on asiantuntemusta laatia arviointimateriaalia ja hyvin laadittuina ne palvelisivat koulutuksellisiakin tavoitteita. Kaikki me toivomme, että matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettaa oppiaineista innostuneet ja pätevät opettajat ja heitä pyritään auttamaan tärkeiden oppiaineiden oppimisessa. Hyvät tasokokeet antavat opettajille muutakin tukea kuin tietoa oppilaiden/opiskelijoiden osaamisesta. Oppikirjat ovat monesti liian kunnianhimoisia ja soveltavat opetussuunnitelmaa yläkanttiin. Tasokokeen pitäisi antaa tieto siitä, mikä on keskeistä ja mitkä ovat olleet opetussuunnitelman tavoitteet, kun oppijan ikä otetaan huomioon. Kokeiden laatijoilla on vastuullinen tehtävä myös arvioinnin monipuolistamisessa. Valoisaa pimeintä aikaa.

8 1/2008 PISA ja MAOL PISA-tulos ylitti odotukset. Luonnontieteissä suomalaiset peruskoululaiset olivat OECD-maiden parhaita ja matematiikassa toiseksi parhaita. Syitä hyvään menestykseen on pohdittu varsin perusteellisesti ja monipuolisesti. Professori Jari Lavosen ansiokas kirjoitus tässä lehdessä käsittelee myös tätä puolta. Vannoutuneilla MAOL:laisilla ei voi olla heräämättä ajatus, olisiko MAOL:in toiminnalla tekemistä asian kanssa. MAOL:in toiminta-ajatuksena on tehdä työtä matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Työtä on tehty. Joukko helsinkiläisiä matematiikan ja luonnontieteiden opettajia alkoi 80 vuotta sitten kokoontua säännöllisesti keskustelemaan opetuksen sisällön ja menetelmien ongelmista, ja tästä MAOL-toiminta sai alkunsa. Keskustelu on jatkunut ja jatkuu nykyisin yli 4000 jäsenen hyvin organisoidussa järjestössä esimerkiksi kerhoilloissa, koulutuspäivillä ja kursseilla. 80-luvulla valmistauduttiin kouluissa tietotekniikan tuloon, 90-luvulla kokeellinen opetus oli tärkeänä teemana. Nykyistä keskustelua värittää opetusteknologia ja tietokoneavusteinen opetus. Vaihtuvien aiheiden lisäksi on aina ollut mukana kestoaihe: Miten ja millä menetelmillä oppimistulokset saataisiin paremmiksi ja opiskelijan kiinnostus heräämään? Tärkein menestystekijä on varmasti pitkälle koulutettu, pätevä opetushenkilöstö. MAOL on kaikissa kannanotoissaan vastustanut pätevyysvaatimuksien ohentamista. Täydennyskoulutus on taattava niin kuin se on luvattu taatakin uusimmassa Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa. Tähän saakka matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien täydennyskoulutuksesta on vastannut pitkälti MAOL. Opetusministeriön ja Opetushallituksen LUMAhanke on maininnan arvoinen asia, kun Pisa-tuloksista puhutaan. Sen puitteissa tehtiin mittavaa työtä monella alueella. MAOL oli yhteistyössä mukana ja sai jäsenistönsä toimimaan aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa. Pätevöitettiin opettajia entisestään, kehitettiin opetusmenetelmiä, satsattiin tiedotustoimintaan ja oppiaineemme tuotiin yleissivistävien oppiaineiden joukkoon. LUMA-verkoston koulujen hyvät kokemukset tuotiin yhteiseen käyttöön. Itseään tavallisena pulliaisena pitävän opettajankin pöytälaatikosta saattoi löytyä sellaista, josta voisi sanoa, että eipä tuota kukaan ennen ole keksinyt. Hyvä tulos ei tarkoita sitä, että nyt voidaan löysätä. Tutkimuksen antamat haasteet ovat jääneet vähemmälle keskustelulle. Kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin on OECD-maiden keskiarvoon verrattuna erittäin heikkoa. Tällä on suuri merkitys, kun ajatellaan jatko-opinnoissa menestymistä. Ammatillisella puolella ei mielellään hakeuduta aloille, joilla tarvitaan matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Lukiossa fysiikka ja kemia ovat valinnaisia aineita ja peruskoulusta tulevan kiinnostus oppiaineisiin on ensiarvoisen tärkeä valintoja tehtäessä. Oppiaineet koetaan kyllä tärkeiksi. Ehkä ajatellaan, että tehköön toiset. Tässä kohtaa MAOL:illa ja MAOL-opettajilla on vielä paljon tehtävää. Suomi on tasa-arvoinen maa monessa suhteessa ja yleissivistys on kauttaaltaan korkea. Kohtuullisen hyvä tulos varmasti saataisiin, mitattiinpa minkä aineen osaamista tahansa. Suomella ei ole suuria luonnonrikkauksia ja olosuhteet ovat ankarat, on ollut pakko satsata siihen, mitä meillä on: osaaminen ja erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kuuluvat siihen ytimeen, jonka ympärille nykypäivän toimeentulo voidaan rakentaa. Vaarana on, että hyvä PISA-tulos kääntyy MAOL-oppiaineita vastaan. Joitakin kommentteja on jo kuulunut, että matematiikan ja luonnontieteiden painoarvoa pitäisi pienentää, jotta saavutettaisiin hyvää tulosta muuallakin. Menestyvä yritys ei kävisi heikentämään sen sektorin tulosta, jolla menee hyvin, päinvastoin. Eikä suinkaan hyvä menestys jollain saralla heikennä muiden menestystä. Matematiikkaan ja luonnontieteisiin pitää satsata, sillä valinnaisuuden kaventuminen on iskenyt myös näihin aineisiin peruskoulussa ja erityisesti lukiossa. Nostetaan kuitenkin malja hyvälle PISA- tulokselle ja olkoon jokainen MAOL:lainen hetken koulumaailman Räikkönen, vaikka linnakutsua ei tullutkaan. Hyvää vuotta 2008.

9 2/2008 Ylioppilastutkinnon rakenne vakiintunut Isot rakenteelliset muutokset ylioppilastutkinnossa ovat vakiintuneet. Kokemuksia on jo sekä ruotsin kielen valinnaisuudesta että yksittäisten reaaliaineiden kokeista terveystietoa myöten. Toista kotimaista kieltä kirjoitettiin valinnaisena ensimmäistä kertaa keväällä 2005 ja reaaliaineita terveystietoa lukuun ottamatta keväällä Kysymyksiä on herättänyt myös ylioppilastutkinnon rakenteellisten muutosten vaikutus matematiikan kokeen suorittamiseen. Pitkän matematiikan kokeeseen osallistuvien määrä on pysytellyt pitkään vakiona, noin :ssa. Odotettua lisäystä ei tullut ruotsin valinnaisuuden myötä eikä LUMA tavoitetta ole saavutettu. Lyhyttä matematiikkaa kirjoitetaan entistä enemmän syksyllä ja kevään kokeeseen osallistujien määrä onkin laskenut roimasti tänä keväänä. Onneksi kokonaan matematiikan kokeeseen osallistumattomien määrä ei ole kovin suuri. Voisihan se pienempikin olla, koska on kysymyksessä perustaito. Suurin muutos on tapahtunut fysiikassa ja kemiassa. Positiivista on se, että suuri osa viimeisille kursseille osallistuneista osallistuu ylioppilaskokeeseen. Pelko, että vain parhaimmat osallistuisivat, oli turha. Huonona uutisena on se, että liian vähän opiskelijoita osallistuu viimeisille kursseille. Tämän kevään kokeeseen ilmoittautui fyysikkoa ja kemistiä. Fysiikan osuus on 12 % ja kemian 10 % reaaliaineiden kokeisiin ilmoittautuneiden määrästä. Nämä prosenttiosuudet näyttävät kauniilta ja ovat samaa luokkaa kuin historian, terveystiedon ja yhteiskuntaopin. Tulokset muuttuvat rumemmiksi, kun otetaan huomioon se, että reaaliaineiden kokeisiin osallistutaan syksyisin runsaasti. Tämä ei koske fysiikkaa lainkaan, sillä harva koulu järjestää kurssitarjottimen niin, että kirjoittaminen olisi edes mahdollista. Kemiaankin osallistutaan varsin vähän. Esimerkiksi syksyllä 2007 osallistui fysiikan kokeeseen 629, kemian kokeeseen 1 440, maantieteeseen ja historiaan kokelasta. Korottajat on jo laskettu mukaan. Terveystiedon saldo on 8 073, kun syksy ja kevät lasketaan yhteen. Terveystiedon kokeeseen osallistuvien määrä herättänee monia kysymyksiä. Sillä ei tietenkään ole suurta merkitystä, mikä on matemaattisten aineiden kirjoittajien määrän suhde muiden oppiaineiden kirjoittajien määrään. Sillä on merkitystä, että lukio tuottaa noin pitkän matematiikan kirjoittanutta ja noin fysiikan ja kemian kokeen läpäissyttä. Tästä määrästä pitää riittää kaikkien korkeakouluihin tarpeisiin. Helposti voi laskea kuinka onneton tilanne on, kun vielä muistaa, että pitkien oppimäärien suorittaneilla on oikeus aloittaa opinnot sellaisillakin aloilla, jotka eivät pitkiä oppimääriä vaadi. Ymmärtää hyvin ammattikorkeakoulujen valituksen, että huonoa ainesta hakeutuu opiskelijoiksi. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja pitkässä matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa ei ole ehkä ollenkaan tai taidot ovat hyvin heikot. Matemaattisten aineiden hylkäämisprosentit ovat moneen muuhun oppiaineeseen verrattuna suuria, vaikka läpipääsyn pisterajat ovat painuneet kymmenen tienoille ja allekin. Osallistujien ja osaajien määrät eivät ole läheskään samat. Tämä on ison keskustelun paikka, kun lähdetään uudistamaan opetussuunnitelmia ja tuntijakoja. Ehkä Leikolan komiteaa tarvittaisiin taas. Matemaattisten aineiden opettajilla on iso urakka raivata tilaa omille oppiaineilleen lukion tiukan tuntijaon puitteissa. Monia tärkeitä oppiaineita on kilpailemassa opiskelijan aikaresurssista. Helppoihin ratkaisuihin ei opiskelijoita pitäisi kannustaa. Ylioppilastutkinnon jälkeenkin pitää selvitä. Hyvää kevään odotusta kaikille!

10 4/2008 Opetussuunnitelmatyö jatkuu Opetussuunnitelmat on viety kertaalleen läpi kaikilla tasoilla ja kokemuksia on kertynyt ja kertyy edelleen. Käyttäjien keskuudesta löytyvät parhaat asiantuntijat. Jokaisella pitää olla mahdollisuus sanoa mielipiteensä niin, että se voidaan kanavoida laajempaan käyttöön ja sitä kautta vaikuttaa tulevaan kehittelyyn. Koulun arkea ei tunne kukaan muu niin hyvin kuin opettaja. MAOL on tehnyt peruskoulun ja lukion tuntijakoihin ja opetussuunnitelmiin liittyvät kyselyt. Tuloksia on käsitelty ja käsitellään edelleen Dimension palstoilla ja niitä löytyy myös kotisivuilta. Kevätlukukauden aikana koottiin kerhoista ja koulujen opettajilta suoraan palautetta opetussuunnitelmien toteutumisesta. Liittokokousviikonloppuna kokoonnuttiin Tuusulaan kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan palautteen pohjalta. Mukana oli kaksi edustajaa kustakin kerhosta, MAOL:n hallitus sekä Opetushallituksen ja Teknologiateollisuuden edustajat. Ryhmissä keskustelu oli vilkasta. Erityisen suuren suosion osanottajien määrän perusteella saivat peruskoulun matematiikka ja peruskoulun fysiikka ja kemia sekä lukion pitkä matematiikka. Ongelmakohtia puitiin, ja eri puolilla Suomea saatuja kokemuksia vaihdettiin. MAOL:in opetussuunnitelmatyö sai yhtenä viikonloppuna huomattavasti lisää vauhtia. Keskustelujen pohjalta voidaan sanoa, että peruskoulun matematiikan opetussuunnitelma toimii perusoppiaineksen kohdalta kohtuullisesti. Ongelmiksi katsottiin valinnaisuuden kaventuminen ja heterogeeniset opetusryhmät. Peruskoulun fysiikassa ja kemiassa on niiltä osin tullut muutoksia, että oppiaineita opetetaan jo 5-6 -luokilla ja luokilla on ollut käytössä yksi lisätunti. Keskusteluissa tuli esiin erilaiset käytännöt eri puolilla maata. Resurssien määrän vaihtelun eri kunnissa katsottiin tuoneen huomattavaakin eriarvoisuutta. Myös opettajien pätevyysvaatimukset puhuttivat. Lukion lyhyen matematiikan opetussuunnitelmaan oltiin kohtuullisen tyytyväisiä, joskin korjaamista löytyi. Pitkä oppimäärä keskustelutti enemmän. Sekä kurssien sisällöissä että järjestyksessä löytyi toivomisen varaa. Joitakin kursseja pidettiin erityisen rankkoina. Peräänkuulutettiin sitä, että oppisisällöt tulisi miettiä alakoulusta lukioon saumattomasti yhteen liittyviksi. Läksyjä jäi jatkotyöstämiseksi paljon. Lukion fysiikassa ja kemiassa ei suuria mullistuksia kaivattu - pientä korjaamista kylläkin. Oppisisältöjen laajuus keskustelutti. Syventäville kursseille osallistuvien opiskelijoiden pieni määrä on jatkossa iso haaste. Kiinnostus peruskoulun jälkeen ei ole paras mahdollinen ja osaajia tarvittaisiin enemmän. Herää myös kysymys onko fysiikassa pakollisten ja syventävien kurssien suhde 1/7 ihan oikea. Tietotekniikan asemaa peruskouluissa ja lukioissa on muuttanut valinnaisuuden kaventuminen. Toteutuneiden kurssien määrä on vähentynyt. Tulokset alkavat näkyä jo kansainvälisissä vertailuissakin. Tästä esittää huolestumisensa myös Opetushallituksen pääjohtaja tämän lehden haastattelussa. Nyt on tulosten jatkotyöstämisen aika. Keskusteluryhmien vetäjät on tehneet yhteenvedot ja niiden perusteella edetään eteenpäin. Paikalliskerho on avainasemassa. Kun kutsu kerhon vuosikokoukseen tulee, sinne kannattaa mennä silläkin uhalla, että joutuu toimihenkilöksi. Jos kevään opetussuunnitelmakeskustelut menivät ohi, kannattaa aloittaa nyt. Valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen ja tuntijakojen aikatauluja ei tiedetä, mutta prosessi on väistämättä edessä. Opetushallitus asetti syksyllä 2007 Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan pohtimaan tulevaisuuden linjauksia matematiikan ja luonnontieteiden oppiaineiden opetuksen kehittämiseksi. Vetäjä on Elinkeinoelämän keskusliitosta ja arvovaltaisia jäseniä on eri tahoilta yhteensä 15. Neuvottelukunta on yksi kanava, jonka kautta MAOL voi vaikuttaa. MAOL on esittänyt neuvottelukunnalle näkemyksiään oppiaineidemme nykytilasta ja toiveista tulevaisuudelle. Tähän näkemykseen saatiin paljon aineistoa Tuusulan seminaarista. Toiveita voidaan esittää eri kanavien kautta jatkossakin. MAOL:in yksi tehtävä on välittää kentän toiveet järjestäytyneesti valtakunnallisen valmistelun käyttöön. Yksittäinen mielipide hukkuu satojen yksittäisen mielipiteiden joukkoon. Suuren järjestön kannanottoja on vaikeampi sivuuttaa. Onnistunutta opetustyötä ja aktiivista opetussuunnitelmatyötä koko lukuvuodeksi! 10

11 5/2008 Tuntijakokeskustelu käy kuumana Suunnilleen kymmenen vuoden välein käydään koulumaailmassa tuntijakokeskustelua. Nyt lähdettiin liikkeelle etuajassa, koska erityisesti taito- ja taideaineet kokevat jääneensä heikoille nykyisen tuntijaon aikana. Vuonna 2006 asetettiin koululiikunnan neuvottelukunta ja neuvottelukunnan työn tuloksena ehdotettiin odotetusti liikuntatuntien lisäystä kaikilla kouluasteilla. Media on lähtenyt mukaan, ja jopa tasavallan presidentti on ottanut asiaan kantaa. Myös vieraat kielet ovat vaatimassa lisäpanostusta. Kaikki puolueet kunnallisvaalien alla olivat isossa mediatapahtumassa taito- ja taideaineiden tuntimäärien lisäämisen kannalla, kukaan ei vastannut kysymykseen, mistä vähennetään. Matematiikkaa ja luonnontieteitä asia koskettaa, koska tuntilisäykset otetaan jostain oppiaineesta pois. Opiskelijan päivää ei voi kohtuuttomasti jatkaa eikä valinnaisuutta kaventaa. Keskusteluissa on väläytelty matematiikan ja luonnontieteiden tuntien vähentämistä. Nykyiseen tuntijakoon tosin saatiin peruskoulussa aiemmin menetetty tunti takaisin ja yksi fysiikka-kemia tunti siirtyi alemmalta tasolta peruskoulun yläluokille, mutta valinnaisuudessa menetettiin paljon. Kun valtakunnassa huolestuttiin nuorten hyvinvoinnista, raivattiin yläluokilta kolme viikkotuntia uudelle oppiaineelle, terveystiedolle. Näiltä tunneilta siirrettiin yhteisiä taito- ja taideaineiden tunteja alaluokille opetettavaksi. Jos verrataan taito- ja taideaineiden tuntimääriä eri maissa, tulos ei puolla tuntimäärien lisäystä. Suomessa opetetaan erityisen paljon taito- ja taideaineita verrattuna esimerkiksi muihin OECD maihin, kun taas matemaattisten aineiden tuntimäärät Suomessa ovat pieniä tai korkeintaan keskitasoa. Keskustelun tulisi kuitenkin käydä sillä tasolla, että matemaattisten aineiden asemaa pitäisi parantaa kaikilla kouluasteilla. Parannusta vaatii elinkeinoelämä, ympäristökysymykset sekä yleisestikin korkean teknologian ylläpitäminen. Henkilö, joka allekirjoittaa lain tai asetuksen, jolla matemaattisten aineiden asemaa heikennetään suomalaisessa koululaitoksessa, ottaa vastuun PISA- tulosten heikkenemisestä, elinkeinoelämän pohjan rapauttamisesta ja jatkoopintopaikkojen täyttymättömyydestä tietyillä aloilla. Ammattikorkeakouluissa on kymmeniin ohjelmiin vähemmän hakijoita kuin paikkoja. Eikä ollut mikään yllätys, että juuri matemaattis-luonnontieteellistä tietämystä vaativat paikat jäävät täyttymättä. Tämä viittaa lukionkin tuntijaon vääristymään. Kaikissa ratkaisuissa pitäisi olla mielessä opiskelijan paras. Opiskelijalle pitää antaa vain sellaisia ohjeita ainevalinnoissa, joita kirkkain silmin antaisi omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Opiskelijan täytyy olla tyytyväinen perus- ja toisen asteen koulutukseensa vielä kymmeniä vuosia koulun lopettamisen jälkeenkin. Hänellä pitää olla työ ja toimeentulo. Hän ei saa syrjäytyä sen takia, että ei ole saanut koulussa valmiuksia jatko-opintoihin. Matemaattiset aineet tarjoavat myös onnistumisen elämyksiä ja kehittävät luovuutta ammattiopintoihin valmistamisen lisäksi. Jos opiskeluun annetaan aikaa, voidaan käyttää erilaisia työtapoja ja opiskelu tulee entistä mielenkiintoisemmaksi. Toki joskus täytyy tehdä työtä vaikka ei kiinnostaisikaan. Millainenhan olisi yhteiskunta, jossa tehtäisiin vain kiinnostavat työt. Jokainen voi miettiä tykönään, mitä jäisi tekemättä. Pienissäkin tuntijaon muutoksissa pitäisi miettiä mikä vaikuttaa mihinkin. Kaikkea hyvää ja mielenkiintoista ei saada mahtumaan koulun opetusohjelmiin, vaan on harkittava miten keskeisistä asioista on kysymys ja miten paljon toisaalla menetetään, jos jotain lisätään. Kukaan ei kiellä taito- ja taideaineiden sekä vieraiden kielten opiskelun tärkeyttä, mutta kokonaisuus ja opiskelija täytyy pitää mielessä. Opetustuntimäärät eivät ole kiinni yksinomaan valtakunnallisesta tuntijaosta, vaan myös kuntien taloustilanne ja päättäjien koulumyönteisyys tai -kielteisyys vaikuttaa. Kursseja voidaan kunnan ja koulun tasolla tehtävillä päätöksillä toteuttaa aivan minimimäärä rahapulan takia tai antaa mahdollisuudet laajaan tarjontaan. Toivottavasti kuntavaalit toivat valtuustoihin sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät näkemään pitkälle ja laaja-alaisesti. Koulutuksesta säästämisestä maksetaan tulevaisuudessa ja on jo maksettukin hyvin suuret sakot. Työn iloa harmaaseen, mustaankin syksyyn! 11

12 1/2009 MAOL kouluttaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille lupaa selkeää laadun parantamista opettajien täydennyskoulutukseen. Sanatarkasti asiakirjassa lukee: Koulutuksen järjestäjälle säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon vuoden 2009 talousarviossa. Koulutus onkin otettu huomioon talousarviossa ja asiasta on valmistumassa lakiesitys. Tähän asti virkaehtosopimukseen kuuluva kolmen päivän koulutus on ollut paljolti lukuvuoden suunnittelua, ja tuntityössä tarvittava koulutus on ollut talkoohengen varassa. MAOL-opettajat olisivat tarvinneet ja tarvitsevat laajamittaista täydennyskoulutusta. Jo pelkästään opetusteknologian kehitys on ollut mittava. Vanhimmat vielä aktiivisesti opetustyössä olevat ovat aloittaneet laskutikuilla ja nyt opastetaan opiskelijaa graafisen laskimen käytössä. Liitutaulu on vaihtunut älytauluihin ja kello sekä mittanauha tietokoneantureihin. Lisäksi elinkeinorakenteessa ja opiskelijoiden taustoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Varmasti löytyy opettajia, jotka eivät ole saaneet päivääkään koulutusta työajalla. MAOL on tarjonnut opettajille koulutusta syys- ja talvipäivillä sekä erilaisilla kursseilla. Koulutukseen osallistuminen on ollut opettajan vapaaehtoisuuden varassa. Moni koulutuksen järjestäjä on maksanut osallistumismaksut, mutta matka- ja majoituskulujen korvaaminen on ollut kirjavaa. Sijaiskustannuksia on harva työnantaja korvannut. On helppo ymmärtää, että hinta on muodostunut esteeksi ainakin aloittelevalle opettajalle etenkin, jos koulutuspaikkakunnalla on joutunut majoittumaan. Kuitenkin MAOL-koulutus on monelle opettajalle ollut ainoa täydennyskoulutusmuoto. MAOL ja muut pedagogiset opettajajärjestöt ovatkin parhaita asiantuntijoita koulutuksen antajina. Tälle toiminnalle pitäisi saada vahvempi yhteiskunnallinen status. Opetusministeriön pitäisi suunnata määrärahaa suoraan pedagogisille opettajajärjestöille ja työnantajan tulisi hyväksyä opettajajärjestöjen koulutus viralliseksi koulutukseksi. Ulkopuolinen raha takaisi sen, että koulutusta voitaisiin tarjota hyvän paikalliskerho-organisaation kautta tasapuolisesti ympäri maata pieniä paikkakuntia unohtamatta. Kuntien täydennyskoulutustarjonta on ollut monesti kirjavaa ja vaihdellut taloustilanteen ja kunnan varallisuuden mukaan. Hyvä asia vesittyy, jos tulevia koulutustilaisuuksia ei koeta mielekkäiksi ja niihin tulee pakkopullan maku. MAOL pystyy vastaamaan moniin koulutuksen haasteisiin. Yhteistyö on ollut hyvää monien sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmatyössä Opetushallitus ja ylioppilastutkintouudistuksissa ylioppilastutkintolautakunta ovat hyviä esimerkkejä. Elinkeinoelämän puolelta on ollut helppo saada esimerkiksi luentoapua. Koulutusta on pidetty korkeatasoisena ja se on vastannut opettajien sen hetkisiin tarpeisiin. Lisärahoituksen turvin pystyisimme sitä kehittämään edelleen. Koulutuspäivät voitaisiin suunnata pienemmällekin osanottajajoukolle eivätkä luennoitsijakulut muodostaisi kynnyskysymystä. Koulutus on ollut ja tulee olemaan MAOL:n tärkeä jäsenetu ja sen tasosta liitto pyrkii pitämään huolta jatkossakin tuli lisärahoitusta tai ei. Yhteydenpidolla opetusviranomaisiin yksin ja yhteistyössä muiden pedagogisien järjestöjen kanssa liitto on tehnyt työtä koulutuksen arvostuksen parantamiseksi. Toivottavasti jäsenistö kokee liiton koulutuksen hyödylliseksi ja virkistäväksi. Runsaat osanottajamäärät ovat paras neuvotteluvaltti parantamishankkeille jatkossakin. Eikä MAOL-opettajien koulutus palvele pelkästään matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajia, vaan koko opettajakunta hyötyy ainakin tieto- ja viestintätekniikan alueella. Oppimisympäristöt ja verkko-oppimistaidot onkin nostettu kehittämissuunnitelmassa kaikille opettajille tarkoitetuksi keskeiseksi tavoitteeksi. Toivotan hyvää vuotta 2009 kaikille sidosryhmille ja yhteistyötahoille sekä MAOL:in jäsenelle! 12

13 2/2009 Oppimistulokset puntarissa Melkein puolet vuonna 1990 syntyneestä ikäluokasta on tällä hetkellä päättämässä pitkää koulutusputkea ylioppilaskirjoituksiin. Ainevalinnat on tehty jo marraskuussa. Siitä, mitä kirjoitetaan ja mitä jätetään kirjoittamatta, on olemassa tilastoja. Opettajilla on jo alustava käsitys tuloksistakin. Suoritusten määrä ja laatu ovat selkeitä mittareja, joilla oppimistuloksista saadaan tietoa. Suhteellisen arvosteluperiaatteen mukaan laudatureja tulee joka vuosi likimain yhtä paljon, mutta läpipääsyyn tarvittava pistemäärä kertoo paljon. Jatko-oppilaitoksista on kantautunut huolestuneita arvioita uusien opiskelijoiden matemaattisten aineiden osaamisesta. Se ei vastaa hyvistä PISA-tuloksista saatua mielikuvaa. Syitä etsitään sekä peruskoulun että lukion koulutuksen rakenteesta, opetuksesta, opetussuunnitelmista ja myös arvioinnista. Osaamisen tasoa ei ole luotettavasti varmistettu kaikilta osin riittävän usein. Selitystä löytyy muualtakin kuin koulusta. Elinkeinorakenteen muutos on aiheuttanut suuren kasvun matemaattisia taitoja edellyttävien opiskelupaikkojen lukumäärään. Entistä heikomman arvosanan kirjoittaneet saavat korkeakoulupaikan. Lisäksi peruskoulun pienien opetustuntimäärien takia ei ole voitu saavuttaa kaikkia jatko-opinnoissa vaadittavia taitoja. Esimerkiksi murtoluvut ja rationaalilausekkeiden käsittely on jäänyt aiempaa pinnallisemmaksi. Lukiossa on jouduttu käsittelemään uutena sellaista, mikä aiemmin osattiin peruskoulusta tultaessa. Viimeinen tuntijakouudistus korjasi edellisen tuntijaon virheen ja toi pakollisen lisätunnin peruskoulun matematiikkaan, mutta sen vaikutukset eivät vielä voi näkyä ainakaan korkeakoulutulokkaiden taidoissa. Lisäksi valinnaisuus kaventui ja tämä voi vähentää lisätunnin tuomaa etua. Oppiaineet ovat uudistusten jälkeen vakiinnuttaneet asemansa ylioppilaskirjoituksissa. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä näyttää olevan melkein luonnonvakion asemassa: muutos viime kevääseen verrattuna on + 24 ja on tänä keväänä Fysiikan ja kemian kevään kirjoittajien määrä on vakiintunut fysiikassa 5 000:n ja kemiassa 4000:n tienoille eikä ainakaan fysiikkaa kirjoiteta syksyllä. Reaalikokeen suurin lisääjä on terveystieto, syksyn 2008 ja kevään 2009 kirjoittajien yhteismäärä, yli 9 000, on huikea. Miksi fysiikkaa ja kemiaa kirjoitetaan niin vähän suhteessa esimerkiksi terveystietoon? Miksi pitkän matematiikan kirjoittajien määrä ei kasva vaikka valinnaisuus ylioppilaskirjoituksissa on lisääntynyt. Takaisihan hyvä tai jo keskinkertainen arvosana varman jatko-opintopaikan. Lyhyen matematiikan kirjoittajien määrä on jopa laskussa. Ovatko matemaattiset aineet opiskelijalle liian työläitä ja ovatko ne liian kovassa puristuksessa useiden pakollisten aineiden ja kaiken muun valinnaisuuden keskellä. Säästävätkö koulutuksen järjestäjät näiden oppiaineiden tarjonnassa? Monilta suunnilta on kantautunut huolta siitä, että opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, mitä kursseja lukio tarjoaa. Koulutuksen järjestäjälle on halvempaa tarjota täysi potti sellaisten oppiaineiden kursseja, joissa kursseja on vähän ja tuloksena voi olla silti laudaturarvosanoja tilastoja kaunistamassa. Toivottavasti tästä ei ole kysymys. Tällaiset säästöt maksetaan vuosien kuluttua korkojen kanssa. Monissa lukioissa ei tarjota joka vuosi edes kaikkia valtakunnallisia syventäviä kursseja. Kertauskursseja ei tarjota tai tarjotaan vain kurssin puolikas. Toisaalta löytyy kouluja, joissa opiskelijat opiskelevat kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit ja lisäksi useita koulukohtaisia kursseja. Huonosti lukiokursseja tarjoava koulutuksen järjestäjä on todennäköisesti säästänyt jo peruskoulun puolella ja tarjolla on ollut tuntijaon minimäärän edellyttämät tunnit. Opetusryhmät ovat voineet olla suuria ja heterogeenisiä. Tällöin lukiossa joudutaan tiukkojen kurssisisältöjen lisäksi paikkailemaan peruskouluun kuuluvia asioita. Eriarvoisuus voi kärjistyä hyvinkin pahaksi. Kaivattaisiin valtakunnallista yhtenäisyyttä. Toisaalta paikallinen vapaus pitäisi säilyttää. Korkeakoulu-uudistuksesta käydään parasta aikaa keskustelua, mutta onko tärkeimmästä luonnonvarasta eli hyvien opiskelijoiden saatavuudesta huolehdittu? Peruskoulun tilaa tarkastellaan monelta suunnalta ja uudet tuntijaot ja opetussuunnitelmat tehdään kireällä aikataululla. Lukion tilaa ja tulevaisuutta on käsittelemässä työryhmä. Toivottavasti kokonaisuus on jollakin taholla hanskassa. Toivottavasti päätösten tekijöiden ja muiden koulutuksen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden puheissa - ainakin sivulauseissa - vilahtaa matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen tärkeys sekä ammatinvalinnan että opiskelijan henkisen kasvun kannalta. Isoja ympäristöön ja talouteen liittyviä ongelmia ei ratkaista ilman matematiikan ja luonnontieteiden osaajia. Lisäksi suurelle osalle opiskelijoista matemaattisten aineiden opiskelu tuo mielihyvää ja iloa hyödyn lisäksi. 13

14 4/2009 Matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin suuntaavaa opintojen ohjausta vahvistettava Keväällä YLE julkaisi tilaston siitä, miten lukion päättävät opiskelijat sijoittuivat korkeakouluihin ylioppilaskirjoituksia seuraavana vuotena. Yllättävän harva löysi jatko-opintopaikan heti. Tilasto paljasti myös huolestuttavan suuria eroavuuksia lukioiden välillä. Julkisuudessa esitettiin parannuskeinoksi opinto-ohjauksen lisäämistä. Samaa lääkettä on tarjottu hyvinkin moniin koulumaailman ongelmiin. Opintojen ohjauksella on tärkeä merkitys peruskoulussa ja lukiossa. Määrän lisääminen tuskin kuitenkaan auttaa, vaan opintojenohjaajille täytyy taata tilaisuus kouluttautua niin, että he pystyvät antamaan ajanmukaista tietoa tämän hetken yhteiskunnan tarpeista. Heidän pitäisi pystyä antamaan opiskelijoille realistista tietoa elinkeinoelämästä ja ammateista nyt ja nähdä myös tulevaisuuteen. Opiskelija ei saa pettyä, hänen pitää olla tyytyväinen koulusta saamiinsa eväisiin vuosien jälkeenkin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaajille löytyy jatko-opintopaikka ja opiskelun päätyttyä työpaikka. Ammattikoulutuksen teknisillä aloilla on jatkuva pula hyvistä opiskelijoista samoin tiedeja ammattikorkeakouluissa. Ne lukiot, jotka ovat osanneet panostaa matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen, ovat myös YLEn tilastoissa menestyjiä. Tietenkin tekijöitä on monia, mutta tilastoa ei pidä vähätellä sen takia, että se ei kerro kaikkea. Se kertoo jotain hyvin tärkeää. Opintojen ohjaajalla pitäisi olla myönteinen asenne matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan, olkoon hänen oma koulutushistoriansa mikä tahansa. Matematiikan merkitystä pitää korostaa peruskoulusta lähtien. Jokainen tarvitsee matematiikkaa arkielämässä ja jatko-opinnoissa useilla aloilla. Esimerkiksi tilastomatematiikan kanssa joutuu jokainen tekemisiin. Nykyteknologian käyttö ja ylläpito vaatii matemaattisten aineiden tietämystä. Onko meillä tulevaisuudessa riittävästi esimerkiksi tietotekniikka- alan osaajia, jotka hoitavat järjestelmiä kuten putkimiehet LVI-systeemejä? Mutkikkaita järjestelmiä ei luoda ilman vahvaa koulutusta eivätkä järjestelmät kauan toimi ilman osaajia. Lisäksi niitä ajattelun taitoja, joita matematiikan opiskelu kehittää, tarvitaan hyvinkin monilla elämän alueilla. Matematiikka on väline luonnontieteille ja luonnontieteet taas ovat merkityksellisiä innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Esimerkiksi elektroniikan, tietotekniikan sekä biotieteiden voimakas kehitys perustuu vahvaan ja laajaan luonnontieteelliseen osaamiseen. Koulun ei pidä kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä sellaiseen maailmaan, jota ei ole. Myös koulumaailman ikävien tapahtumien yhteydessä on nostettu opintojen ohjaus keskeiseen asemaan, mikä on ihan hyvä asia. Ongelmien havaitseminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Keskusteluissa ikävänä piirteenä on tullut esiin tapa, jossa oppiaineet jaotellaan ongelmia aiheuttaviin ja ongelmia estäviin oppiaineisiin. Monesti kysymyksessä on raaka oman edun tavoittelu. Helposti tulee mieleen ajatus, että auttaako ongelmiin sellaisten oppiaineiden opiskelu, joiden opettajat ovat raa asti käyttämässä ikäviä tapahtumia omaksi edukseen. Opintojen ohjaajalta vaaditaan paljon, hänen pitää nähdä hyvin laajasti monien intressien yli. Myös matemaattisten aineiden opiskelu on terapiaa useille opiskelijoille. Suomen tulevakin menestys edellyttää matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen vahvistamista ja opintojen ohjauksen vahvistamista niin, että matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen merkitys välittyy opiskelijoille jo varhaisessa vaiheessa. Ei pidä kouluttaa lahjakkaita henkilöitä suureen työttömien ja turhautuneiden kasaan. Syrjäytyneenä on vaikea elää tasapainoista elämää. Hyvää alkanutta lukuvuotta! 14