UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina KAUPUNGIN TALOUS Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason ylitykset ja alitukset

3 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernituloslaskelma RAHOITUSLASKELMAT Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernirahoituslaskelma TASE Tase, kaupunki ja liikelaitokset Konsernitase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Tuloslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki Rahoituslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Antolainat Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Uudenkaupungin kaupungin rahastot Varaukset Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma, kaupunki ja liikelaitokset Lainojen keskikorot Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta Huollettavien varat Elatustukisaamiset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Uudenkaupungin kaupungin tase KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot Yhdistelemätön konserniyhteisö V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (ERILLINEN KIRJA) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Liite 1 Uudenkaupungin Satama liikelaitos Liite 2 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Liite 3 Vakka-Suomen Vesi liikelaitos Liite 4 Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos Liite 5 1

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupunkimme strategiassa, Uusikaupunki Uutta energiaa , on neljän päästrategian lisäksi nimetty kaksi kaiken toiminnan läpäisevää asiaa. Ne ovat talous ja ympäristö. Pitkän aikavälin tavoitteemme on selkeästi talouden tasapaino. Vuoden osalta alkuperäisenä talousarvion tavoitteena oli noin 4,5 miljoonan euron vuosikate, minkä myös saavutimme, vaikka vuoden aikana lisämäärärahoja talousarvioon myönnettiin runsaat 2,2 miljoonaa euroa. Tavoitteenamme oli myös tilikauden niukka ylijäämä. Myös tämän tavoitteemme saavutimme. Ylitimme vuosikatetavoitteemme runsaalla 2,2 miljoonalla eurolla. Vuosikatteemme eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä kattoi vuonna 88 % poistoista ja 80 % investoinneista. Vuosikate oli runsaat 4,4 miljoonaa euroa eli 281,35 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vastaava luku oli 23,26 euroa asukasta kohden. Kaupunkimme palvelurakenne on vuoden aikana ollut useammassakin syynissä. Erilaisten tarkastelujen tuloksena on todettu, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujemme kustannuksissa on yhteensä noin 3 miljoonan euron tehostamistarve. Työ tältä osin on jo aloitettu ja jatkuu vielä pitkään monella eri taholla. Olemme kaiken käytettävissä olevin keinoin pyrkineet vähentämään pysyviä henkilöstökustannuksia. Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 889. Vuoden alusta organisaatioomme siirtyi naapurikuntien henkilöstöä perusterveydenhuollon yhteistyön alkamisen myötä 72. Ilman näitä siirtoja kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä olisi vähentynyt 28:lla. Vuonna toteutimme myös ns. talkoovapaiden avulla pääasiallisesti vapaaehtoisuuden periaatteella noin 0,5 miljoonan euron henkilöstömenosäästöt. Henkilöstömme on erittäin joustavaa ja tehtäviinsä sitoutunutta. Kaikista muutoksista ja myllerryksistä huolimatta henkilöstömme on pystynyt toteuttamaan laadukkaita palveluita kaupunkilaisille. Henkilöstölle kiitos siitä, että olette kaikesta huolimatta jaksaneet viedä kaupunkiamme eteenpäin. Tärkein voimavaramme on takavuosina ollut ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan rakentava ja avoin yhteistyö niin kaikkien päättäjiemme kuin myös kaupungin henkilöstön välillä. Tulevaisuus on kaikissa olosuhteissa vain ja ainoastaan omissa käsissämme. Kari Koski kaupunginjohtaja 1

5 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Tarkastuslautakunta 7 jäs. Keskusvaalilautakunta 5 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja HALLINTO- JA HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS KEHITTÄMISKESKUS Hallinto- ja lupaosasto Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Elinkeino-osasto Talousosasto Talousosasto Yritysten toimitilat Yritysten toimitilat Rakennusyksikkö Rakennusyksikkö Varikko, puistot ja liikuntapaikat Varikko, puistot ja liikuntapaikat Kiinteistönhoito Kiinteistönhoito Puhtaanapito Puhtaanapito Ruokapalvelu Ruokapalvelu Kaupunkisuunnittelu ja Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto maankäyttöosasto Ympäristöterveydenhuollon osasto Ympäristöterveydenhuollon osasto SOSIAALI- JA SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Hallinto Hallinto Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Terveyspalvelut SIVISTYSPALVELU- SIVISTYSPALVELU- KESKUS KESKUS Hallinto Hallinto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Lukio Lukio Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Tekninen lautakunta 11 jäs. Sosiaalilautakunta 9 jäs. Koulutuslautakunta 11 jäs. Ympäristö- ja lupalautakunta 9jäs. Terveyslautakunta 13 jäs. Kulttuurilautakunta 7 jäs. Maaseutulautakunta 7 jäs. Nuoriso- ja liikuntalautakunta 9 jäs. Matkailulautakunta 7 jäs. Lukion johtokunta 9 jäs. Ympäristöterveydenhuollon lautakunta jäs. Liikelaitosten johtokunnat: Uudenkaupungin sataman johtokunta 7 jäs. Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 4+1 jäs. Uudenkaupungin Veden johtokunta 5 jäs. Vakka-Suomen Veden johtokunta 3+3 jäs. Uudenkaupungin Ammattiopisto Novidan johtokunta 7 jäs. 2

6 2.2. Kaupunginvaltuusto pj pj Jouko Jouko Antola, Antola, sd. sd. I vpj Mauri Kontu, kesk. I vpj Mauri Kontu, kesk. II II vpj vpj Veijo Veijo Nummi, Nummi, ps. ps. VALTUUTETUT VALTUUTETUT 43 JÄSENTÄ 43 JÄSENTÄ Puheenjohtaja Jouko Antola sd. Aaltonen Juha (sd asti) ps. Aaltonen Juha (sd asti) ps. Ahtiainen Jussi kok. Ahtiainen Jussi kok. Aitamurto Pentti vas. Aitamurto Pentti vas. Anto Leena kok. Anto Leena kok. Forss Harto vas. Forss Harto vas. Haahti Tuula ( lähtien) sd. Haahti Tuula ( lähtien) sd. Haapasalo Ville kesk. Haapasalo Ville kesk. Haapavuori Antti sd. Haapavuori Antti sd. Haverinen Pertti komm. Haverinen Pertti komm. Jalava Jorma kesk. Jalava Jorma kesk. Junkola-Lehtonen Maija kok. Junkola-Lehtonen Maija kok. Järvinen Jukka sd. Järvinen Jukka sd. Kallinen Arto sd. Kallinen Arto sd. Kangas Tarmo kok. Kangas Tarmo kok. Korhonen Päivi sd. Korhonen Päivi sd. Laivo Olli kesk. Laivo Olli kesk. Lamberg Seppo sd. Lamberg Seppo sd. Lehtonen Ari ps. Lehtonen Ari ps. Lovén Sanna-Mari vas. Lovén Sanna-Mari vas. Maikola Eija kok. Maikola Eija kok. Myllymäki Lea sd. Myllymäki Lea sd. Nevavuori Juha kesk. Nevavuori Juha kesk. Nieminen Harri sd. Nieminen Harri sd. Niittyluoto Ari (sd asti) Yhteisö Niittyluoto Ari (sd asti) Yhteisö Uusikaupunki Uusikaupunki Polojärvi Eila sd. Polojärvi Eila sd. Rosten Mauri sd. Rosten Mauri sd. Ruoranen Johanna sd. Ruoranen Johanna sd. Salin Lauri kd. Salin Lauri kd. Sjölund Janne sd. Sjölund Janne sd. Suominen Pirkkoliisa ( asti) sd. Suominen Pirkkoliisa ( asti) sd. Tuomainen Marja kok. Tuomainen Marja kok. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Rainer ps. Tähtinen Rainer ps. Vahtera Helle kesk. Vahtera Helle kesk. Vainio Kari kok. Vainio Kari kok. Wala Heikki kok. Wala Heikki kok. Valkeinen Matti kesk. Valkeinen Matti kesk. Valkonen Jari ps. Valkonen Jari ps. Varpe Maj-Britt kok. Varpe Maj-Britt kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Veli-Matti kesk. Virtanen Veli-Matti kesk. VARAVALTUUTETUT VARAVALTUUTETUT SDP SDP Pesola Pirjo Pesola Pirjo Savolainen Anja Savolainen Anja Toivanen Päivi Toivanen Päivi Virtanen Sinikka Virtanen Sinikka Kaitanen Veera Kaitanen Veera Kok. Kok. Hakala Jukka Hakala Jukka Jefimoff Nina Jefimoff Nina Kuisma Sirpa Kuisma Sirpa Kesk. Kesk. Kuusisto Anne Kuusisto Anne Sjöblom Mika Sjöblom Mika Suikkanen Oili Suikkanen Oili Vaaliliitto Vas+SKP: Vaaliliitto Vas+SKP: Jokinen Henna Jokinen Henna Peurla Klaus Peurla Klaus PS PS Lohimies Joni Lohimies Joni Mäkiranta Mika Mäkiranta Mika KD KD Kiertokari Vesa Kiertokari Vesa I varapuheenjohtaja Mauri Kontu kesk. II varapuheenjohtaja Veijo Nummi ps. 3

7 2.3. Kaupunginhallitus JÄSENET JÄSENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENK.KOHTAISET HENK.KOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Heikki Wala kok. Pj Heikki Wala, kok. Pj Heikki Wala, kok. I vpj Antti Haapavuori, sd. I vpj Antti Haapavuori, sd. II vpj Juha Nevavuori, kesk. II vpj Juha Nevavuori, kesk. Harto Forss, vas. Harto Forss, vas. Päivi Korhonen, sd. Päivi Korhonen, sd. Eija Maikola, kok. Eija Maikola, kok. Mauri Rostén, sd. Mauri Rostén, sd. Johanna Ruoranen, sd. Johanna Ruoranen, sd. Rainer Tähtinen, ps. Rainer Tähtinen, ps. Helle Vahtera, kesk. Helle Vahtera, kesk. Maj-Britt Varpe, kok. Maj-Britt Varpe, kok. Lasse Virtanen, kok. Lasse Virtanen, kok. Janne Sjölund, sd. Janne Sjölund, sd. Oili Suikkanen, kesk. Oili Suikkanen, kesk. Sanna Lovén, vas. Sanna Lovén, vas. Arto Kallinen, sd. Arto Kallinen, sd. Nina Jefimoff, kok. Nina Jefimoff, kok. Päivi Virtanen, sd. Päivi Virtanen, sd. Esko Tähtinen, sd. Esko Tähtinen, sd. Joni Lohimies, ps. Joni Lohimies, ps. Seppo Maikola, ps. Seppo Maikola, ps. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Maija Junkola-Lehtonen, kok. I varapuheenjohtaja Antti Haapavuori sd. II varapuheenjohtaja Juha Nevavuori kesk. 4

8 Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset Munaistenmetsän toiminnan ja kaatopaikka-alueen kilpailuttaminen Uudenkaupungin osallistuminen Lounaisrannikon kehittämisvyöhykkeen toimintaan Vakka-Suomen Seutukunta kuntayhtymän purkaminen lukien Uudenkaupungin toimenpideohjelman / säästöohjelman hyväksyminen Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen Uudenkaupungin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Kaupunginhallituksen toiminta Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginhallitus keskittyi vuonna talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. Tämän takia vuonna 2009 talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkoi toimintaansa vuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan. Koska talous oli vuonna 2009 vahvasti alijäämäinen, kaupunginhallitus päätti alkuvuodesta ryhtyä toimenpiteisiin lisäsäästöjen löytämiseksi. Samalla päätettiin antaa kaupunginvaltuustolle arvio siitä, miten talousarvion toimenpideohjelma oli siihen mennessä toteutunut. kehittäminen siten, että koko kaupungin - mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen -palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa ehdotukseen perustuvan vuoden 2011 talousarvioon sisältyvän säästöohjelman. Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa Jyty:n, Jhl:n ja Ktn:n kanssa paikallisen säästösopimuksen. Sen mukaisesti työntekijä voi ottaa viiden päivän palkattoman työloman/virkavapauden. Muu henkilöstö päätettiin lomauttaa seitsemäksi kalenteripäiväksi vuoden aikana. Kuntaliitos Taivassalon kunnan kanssa ei toteutunut, koska Taivassalon kunnanvaltuusto päätti helmikuussa, että kunta jatkaa itsenäisenä. Uusikaupunki päätti joulukuussa merkitä Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeita. Uudenkaupungin kaupunki aloitti Viikaistenkadun kehittämishankkeen. Tavoitteena on rakentaa Viikaistenkadulle kaupungin omistamien vuokratalojen paikalle uusi puutaloaluemiljööseen sopiva alue. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä päätettiin purkaa, ja Vakka-Suomen kaikki kunnat tulivat Ukipolis Oy:n osakkaaksi. Ukipolis hallinnoi jatkossa Koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa. Henkilöstön kehittämiseen, jaksamiseen ja eläköitymiseen kiinnitettiin huomiota. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden aikana sekä ennakoivan henkilöstösuunnitelman että Uudenkaupungin uuden henkilöstöstrategian Työ tukee terveyttä. Talouden tasapainottamisryhmä valmisteli kaupunginhallitukselle esityksen vuoden 2011 talousarvioon sisältyväksi säästöohjelmaksi. Säästöohjelma perustui Oy Audiapro Ab:n ja Kuntamaisema Oy:n yhteistyössä laatimaan sosiaali- ja terveystoimen säästöehdotukseen. Ohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden 5

9 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous alkoi vuonna hitaasti toipua vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vuonna tuotanto kasvoi noin 3,2 % mutta se jäi edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät ja taantuman syvin vaihe ohitettiin. Koko maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkuu vuonna Kasvun veturina Aasiassa oli Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui vuonna. Uutiset Yhdysvalloista olivat toiveikkaita, ja talous siellä kasvoi. Toisaalta epävarmuus siellä jatkui, koska työttömyys pysyi ennätyksellisen korkealla ja maan velkaantuminen jatkui. Euroalueen ja koko Euroopan kansantuote kasvoi hitaasti. Euro oli kriisissä Kreikan ja Irlannin talouden ongelmien takia. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet mittavia monissa maissa vuosina Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on ollut alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Useat valtiot aloittivat jo vuoden aikana pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi. Tämä hidastaa Euroopan talouskasvua Työttömyyden odotettavissa oleva hidas lasku teollistuneissa maissa puolestaan hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys pysyi vuonna vuoden 2009 tasolla, vaikka sen odotettiin edelleen heikkenevän. Työttömyys oli 8,4 % ja työllisyysaste 68,2 %. Vuonna 2011 työllisyysasteen odotetaan paranevan. Ansiotaso nousi 2,5 % vuonna sopimuskorotusten takia. Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja verotulojen 4,2 %:n kasvu - josta suuri osa tosin johtuu kuntien vuodelle tekemistä veroprosenttien korotuksista auttoivat kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 3,5-4 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat vuonna Suomessa 1,2 % vuodesta Vuonna 2011 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,4 %. Tuontihinnat erityisesti raaka-aineiden hinnat ovat nousussa ja kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan noin 2,5 % vuonna Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan 2,5 %. Viennin kasvu jatkuu vahvana ja teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet viidenneksellä edellisestä vuodesta. Tämä näkyy satamien liikenteen ja muiden kuljetusten lisäyksenä. Tämä heijastuu toivottavasti myös Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3.2 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna noin 3,5 %. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat maltillisesti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan 3 % ja muiden henkilöstömenojen saman verran. Palkkasumman kasvu hidastui edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 3,2 %. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti hidastunee viime vuodesta. Kun kuntien rahoitustilanteen vaikeutumisen johdosta myös liukumat jäänevät pieniksi, ansiotasoindeksi kohonnee vuonna 2011 noin 2,5 %. Suomen inflaatio nousi viime vuonna 1,2 % vuodesta Kunta-alan kustannustaso kohosi kuitenkin inflaatiota enemmän. Vuonna 2011 inflaation ennustetaan olevan 2-2,5 %. Kuntasektorilla kustannustason nousu tulee edelleen olemaan tätä nopeampaa. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 4,2 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat vain 0,5 %. Kunnallisveroa kertyi 2,1 % enemmän vuonna kuin vuonna Yhteisöverotilitykset nousivat 17,5 %, yli 200 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 18,3 mrd. euroa. Kunnallisveron tuoton arvioidaan nousevan vuonna 2011 noin 3,9 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan yli 20 % mutta kiinteistöveron vain 3,4 %. 6

10 Kuntien menojen hallittu kasvu yhdessä verotulojen ja valtionosuuksien hyvän kehityksen kanssa nosti vuosikatteita, mutta korkea investointitaso piti lainakannan kasvussa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna edellisvuodesta 0,4 mrd. euroa eli lähes 18 % ja se riitti kattamaan poistot. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa lähes 12 mrd. euroa. Se on 1,2 mrd. euroa, yli 10 %, enemmän kuin vuonna Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen vain 8 kunnassa (29 kuntaa vuonna 2009). Vuosi oli kunnissa ennakoitua parempi. Vuosikate nousi lähes arvioiden mukaan 0,35 mrd. eurolla. Tästä huolimatta lainamäärä nousi miljardilla eurolla, ja tilinpäätösarvioiden mukaan yli 60 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien vuoden 2011 tulos tulee olemaan merkittävästi vuotta heikompi, koska vuoden tulos sisältää 950 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudun kuntien Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut ky:n (HSY) perustamisesta saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa. 7

11 8

12 Keskeiset ennusteluvut 2009* mrd. euroa * 2009* ** 2011** 2012** Bruttokansantuote markkinahintaan 171 5,3 0,9-8,0 3,2 2,9 2,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 60 7,0 6,5-18,1 3,6 6,1 4,3 Kokonaistarjonta 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 Tavaroiden ja palvelujen vienti 64 8,2 6,3-20,3 5,7 6,9 5,1 Kulutus 137 2,8 1,9-1,0 2,0 1,6 2,0 yksityinen 94 3,5 1,7-1,9 2,8 2,0 2,7 julkinen 43 1,1 2,4 1,2 0,4 0,7 0,7 Investoinnit 33 10,7-0,4-14,7 3,0 6,0 3,0 yksityiset 29 11,1-0,3-17,4 3,5 7,0 3,4 julkiset 5 7,7-0,7 6,1 0,4-0,7 0,5 Kokonaiskysyntä 232 5,5 2,6-12,1 3,3 3,8 3,1 kotimainen kysyntä 168 4,7 0,6-5,9 1,6 2,5 2, * 2009* ** 2011** 2012** Palvelut, määrän muutos, % 4,5 1,1-5,2 2,0 2,0 2,1 Koko teollisuus, määrän muutos, % 9,9-0,3-17,8 4,9 5,8 4,5 Työn tuottavuus, muutos, % 4,0-0,6-3,9 2,4 1,4 1,2 Työlliset, muutos, % 2,0 1,6-2,9-0,2 1,1 1,3 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,3 68,2 69,0 70,0 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,4 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Vaihtotase, mrd. euroa 7,6 6,4 4,9 4,7 4,6 4,3 Vaihtotase, % BKT:sta 4,2 3,5 2,9 2,6 2,4 2,2 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 4,3 3,7 3,0 3,3 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,2 49,3 56,0 55,4 54,4 54,2 Veroaste, % BKT:sta 42,9 43,0 43,0 42,4 43,0 43,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 5,2 4,2-2,7-3,2-1,3-0,6 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,0 0,5-4,9-5,9-4,1-3,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 35,2 34,1 43,8 47,9 50,0 51,3 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,5 37,5 42,0 44,4 46,2 9

13 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Kaupungin tulojen ja menojen erotus toimintakate oli 5,5 miljoonaa euroa (7,7 %) heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Koska verotulot ja valtionosuudet ylittyivät saman verran, alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena ollut vuosikateja tilikauden niukka ylijäämätavoite kuitenkin saavutettiin. Vuoteen 2009 verrattuna ne paranivat nelisen miljoonaa euroa. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Arvopaperien arvonkorotuksia tehtiin euroa. Vuonna kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli euroa, 281,35 euroa/asukas. Vuosikate asukasta kohden nousi 258 eurolla edellisestä vuodesta. Se kattoi 88 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 80 % investoinneista. Talousjohtaja Anne Takala Rajun taantuman takia Suomen bruttokansantuote laski 8 %:lla vuonna 2009, työllisyys heikkeni 2-3 prosenttiyksiköllä ja verotulot jäivät alle ennakoidun. Vaikka vuonna Suomen talous kääntyi kasvuun, kansantalous oli edelleen merkittävästi pienempi ja työttömyys kolmanneksen isompi kuin vuonna Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu paransivat kuntien taloutta ja niiden tulos on parempi kuin mitä vielä vuoden alussa uskallettiin toivoa. Tosin tässä yhteydessä on muistettava, että parannuksesta suuri osa johtui siitä, että lähes 200 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle. Kaupungin verotulot nousivat vuonna lähes 4,5 miljoonalla eurolla, 9,2 %, kun koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4 %. Uudenkaupungin verotulot kasvoivat, koska kaupunki korotti tuloveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin noin 20 %:lla. Veronkorotusten vaikutus oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti yhteisöveron jako-osuuden nousu kaksinkertaisti yhteisöveron tuoton 3,5 miljoonaan euroon. Huolestuttavaa on, että vuonna 2009 Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden laskivat 1,25 %, kun koko maassa lasku oli 0,45 %. Verotulojen kasvu ei jatkossa ole yhtä nopeaa kuin vuonna, koska veroprosentteja ei voi korottaa jatkuvasti ja yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen vuonna 2012 laskee yhteisöveron tuottoa. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa Lainakanta kasvoi 2,0 miljoonalla eurolla. Se oli 27,9 miljoonaa euroa. Koska korkotaso oli vakaa, Uudenkaupungin korkokustannukset laskivat hieman. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä lainakantaan oli laskettu käytetty luottolimiitti, ja vuoden oikea lainamäärä oli 25,9 miljoonaa euroa. Lainojen keskikorko oli noin 2,5 %. Talousarvio ylittyi, vaikka sitä tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 103 % ja toimintakulujen 102,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) ylitti talousarvion yli eurolla. Sen toteutumisaste oli 101,8 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat euroa, ja ne ylittivät talousarvion noin eurolla. Vuodesta 2009 nettomenot kasvoivat 2,7 miljoona euroa, 3,4 %. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 82,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 5 miljoonalla eurolla ja henkilöstömenot 5,7 miljoonalla eurolla. Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa perustivat vuoden alussa perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka vastaa kuntien perusterveydenhuollosta. Uusikaupunki toimii isäntäkuntana ja sen palvelukseen siirtyi yhteistoimintakunnista 100 uutta työntekijää. Tämä järjestely aiheutti henkilöstömenojen kasvusta yli 4 miljoonaa ja palvelujen ostosta yli 2 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot laskivat eurolla, 1,7 %:lla. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 6,4 %, 3,3 miljoo- 10

14 naa euroa ja sivistyspalvelukeskuksen menot laskivat 1,6 % eli noin euroa. Eniten talousarvio ylittyi erikoissairaanhoidossa 1,1 miljoonalla eurolla. Sen menot kasvoivat 10,9 %, 1,9 miljoonaa euroa. Sosiaalityön menot ylittyivät 0,3 miljoonalla eurolla, lähes 4 %:lla. Kiinteistönhoidon nettomenot ylittyivät 0,2 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin pääongelmana eivät 2000-luvun alkupuolella olleet niinkään isot menot vaan pienet tulot, mutta vuodesta 2008 alkanut menojen kasvu jatkui vuonna. Nettomenot kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa, 3,4 %. Myös palvelujen kustannukset ovat olleet keskiarvossa tai sen alle lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Kaupunki on satsannut vahvasti terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Vuonna 2009 Uudenkaupungin tarvevakioidut menot olivat 10 % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli 3 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Talouden kehitystrendi on väärä: menot kasvavat ja tulopohja ei vahvistu verotettavat tulot kasvavat vähemmän kuin muualla ja taantumavuonna 2009 ne laskivat muita kuntia enemmän. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat miljoonaa euroa vuodesta Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Lokalahden liikennejärjestelyt (0,3 miljoonaa euroa, kevyen liikenteen väylä), Laivanrakentajantie (0,4 miljoonaa euroa), Betorantie (0,2 miljoonaa euroa) ja Pohitullin keittiön laajennuksen ja kunnostuksen (0,3 miljoonaa euroa) loppuun saattaminen. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi vuonna. Satama investoi vuonna noin 0,5 miljoonalla eurolla. Sen isoin investointi oli nosturihankinta, josta maksettiin euroa vuonna. Novidan kokonaisinvestoinnit olivat lähes 0,6 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,5 miljoonaa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 889 vuonna. Vuoteen 2009 verrattuna se nousi 72 työntekijällä. Kasvu aiheutui siitä, että Uudenkaupungin, Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan terveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuonna. Ilman terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä olisi vähentynyt 28 henkilöllä vuodesta Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosina määrä oli 862,10. Kun Uudenkaupungin henkilöstömääriä verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että kaupunki tuottaa tämänkokoisille kunnille poikkeuksellisesti itse ammatillisen koulutuksen. Lisäksi kaupungin henkilöstö kasvoi 100 uuden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen perustamisen takia. Nämä seikat huomioon ottaen kaupungin henkilöstömäärä on kohtuullinen. Palkkamenot nousivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut sisältävät henkilöstömenot 5,7 miljoonaa euroa vuoden 2009 tasosta. Henkilöstömenojen kasvu oli 13,2 % euroa. Ilman terveyspalveluja kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömenot kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaalija terveyskeskuksessa, 31 %, eli euroa. Noususta pääosa aiheutui terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta. Edelliseen vuoteen vertailukelpoiset henkilöstömenot kasvoivat noin 3,5 %. Kaupungin työntekijät olivat talkoovapailla yms. tai lomautettuna viikon ajan. Järjestelyistä saatiin noin 0,5 miljoonan euron henkilöstösäästöt. Uudenkaupungin henkilöstömenojen kasvu oli pitkään alle maan keskiarvon ja kahtena vuotena ne jopa pienenivät, mutta viime vuosina niiden kasvu on ylittänyt tai ne ovat kasvaneet yhtä paljon kuin koko maassa. Ennakkotietojen mukaan kuntien palkkamenot kasvoivat noin 3 % vuonna. Uudenkaupungin asukaskohtaiset eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkevakuutusmaksut ovat korkeat ja niiden kasvu on ollut 1,5-kertainen koko maahan verrattuna. Nämä menot ovat 1,0-1,3 miljoonaa euroa yli keskiarvokustannusten. Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden lopussa noin 27,9 miljoonaa euroa, 1762 euroa/as. Lainamäärä kasvoi 2,1 miljoonalla eurolla vuodesta Kaikista lainoista 42 % on liikelaitosten lainoja. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 15 miljoonaa euroa eli vuoden 2009 tasolla. Siinä ovat mukana arvopapereiden arvojen nousun takia tehdyt kirjaukset. Sijoituksia käytettiin toiminnan rahoitukseen. Lisäksi kaupunki rahoitti toimintaansa käyttämällä lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja ja luotollisia shekkitilejä. Maksuvalmius oli vuoden aikana tiukka. Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden lopussa enää 0,71 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 2,1 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrää laski 0,5 miljoonalla eurolla. Varauksia käytettiin mm. yritysten toimitilahankkeisiin. 11

15 Kaatopaikan jälkihoitoa varten tehtyä pakollista varausta purettiin 0,6 miljoonaa euroa ja uuden alueen jälkihoitoon tehtiin euron varaus. Kaatopaikan jälkihoidon lisätyölle tehtiin uusi pakollinen varaus euroa. Uudenkaupungin omavaraisuusaste laski 62 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Uusikaupunki Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Investointien omahankintamenot Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 88 % poistoista, ja se kattoi 80 % investoinneista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna. Tilikauden ylijäämä euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa kattamatonta alijäämää. Alijäämän kattamiseksi ja uuden alijäämän syntymisen estämiseksi Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. vuonna 2009 vahvasti alijäämäinen, kaupunginhallitus päätti alkuvuodesta ryhtyä toimenpiteisiin lisäsäästöjen löytämiseksi. Talouden tasapainottamisryhmä valmisteli kaupunginhallitukselle esityksen vuoden 2011 talousarvioon sisältyväksi säästöohjelmaksi. Ohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen siten, että koko kaupungin - mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen - palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa ehdotukseen perustuvan vuoden 2011 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvän säästöohjelman. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan. Koska kaupungin talous oli 12

16 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 Verotettavien tulojen muutos % 0,00-2,00-4, Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Uudenkaupungin verotettavien tulojen kasvu on jäänyt vuodesta 1998 alkaen jälkeen vertailuryhmistä. Tähän vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien määrän väheneminen. Vuonna 2009 verotettavat tulot laskivat koko maassa. Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden laskivat 1,25 % ja koko maassa lasku oli 0,45 % Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys nakertaa kaupungin tulopohjaa, ja se heikentää myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. 13

17 4 000 Verotulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Yhteisöveron korkea tuotto piti kaupungin kokonaisverotulot huomattavasti yli maan keskiarvon vuosina Vielä vuonna 2001 verotulot olivat 30 % korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta vuodesta 2002 alkaen ne ovat jääneet sen alapuolelle. Kaupungin verotulot nousivat vuonna noin euroa, 9,2 %, kun koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4 %. Uudenkaupungin verotulot kasvoivat, koska kaupunki korotti tuloveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin ja kiinteistöveroja korotettiin noin 20 %:lla. Veronkorotusten vaikutus oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti myös yhteisöveron jako-osuuden nousu kaksinkertaisti yhteisöveron tuoton 3,5 miljoonaan euroon. Koska prosentin verotulojen kasvu vastaa noin euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota. Ilman veroprosentin korotuksia kasvu olisi ollut noin 1,7 miljoonaa eli tilitettyjen yhteisverojen kasvun verran. Verotulojen kasvu ei jatkossa ole yhtä nopeaa, koska veroprosentteja ei voi korottaa jatkuvasti yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus poistuu vuonna Uudenkaupungin verotulot euroa Osuus yht.vero Kiinteistövero Kunnan tulovero Yhteensä Muutos ed. vuoteen -6,6-28,2-5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 14

18 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin verotulot nousivat vuonna lähes 4,5 miljoonalla eurolla, 9,2 %, koska kaupunki korotti vuodelle tuloveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin ja kiinteistöveroprosentteja noin 20 %:lla. Veronkorotusten vaikutus oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveron jakoosuuden nousu kaksinkertaisti yhteisöveron tuoton 3,5 miljoonaan euroon. Verotulojen kehitystä ajatellen merkittävä seikka on, että vuonna 2009 Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden laskivat 1,25 %, kun koko maassa lasku oli vain 0,45 %. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 28,8 miljoonaa euroa vuonna (26,7 miljoonaa euroa v. 2009). Vuonna kaupunki sai verotulotasausta noin 1,6 miljoonaa euroa ja harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 miljoonaa euroa. Koska kaupungin talous on pitkään ollut alijäämäinen, Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna talouden kuntoon saattamiseen ja talousarviossa olleen talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. Tämän lisäksi kaupunginhallitus päätti alkuvuodesta ryhtyä toimenpiteisiin lisäsäästöjen löytämiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa vuoden 2011 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvän säästöohjelman. Säästöohjelma perustui kaupungin teettämään Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämiseen liittyvään selvitykseen ja siinä olleisiin toimenpideehdotuksiin. Paras-hanke oli edelleen keskeisesti esillä kaupungin toiminnassa vuonna. Vuonna suurin toiminnallinen muutos oli Paras lainsäädännön edellyttämän perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminnan alkaminen. Alueeseen kuuluvat Uudenkaupungin kaupungin lisäksi Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnat. Uusikaupunki toimii isäntäkuntana ja vastaa palvelujen tuottamisesta. Kaupungin henkilökuntamäärä kasvoi uusien toimijoiden myötä sadalla henkilöllä. Vuonna 2005 alkanutta kaupungin toimintojen tarkastelua ja työprosessien analysointia jatkettiin Työelämän kehittämisohjelman tukeman Voimaa prosessityöhön hankkeen aikana uudistetulla toimintamallilla. Uusikaupunki aloitti vuonna 2009 kuntaliitosneuvottelut Taivassalon kanssa ja selvitti yhdistymisen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Taivassalo päätti helmikuussa lopettaa liitosneuvottelut. Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina, joilla on kullakin oma johtosääntönsä ja johtokunta. Yksikään liikelaitos ei vuonna ylittänyt investointi- tai lainavaltuuksiaan. Vuoden talousarviossa kohdassa muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on liikelaitoksille ja niiden toiminnalle asetettu tavoitetaso. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Liikelaitosten toiminnan vuonna voidaan todeta Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitosta lukuun ottamatta olleen tämän tavoitteen mukaista. Jätehuolto joutui tekemään jälkihoidon lisätyölle euron pakollisen varauksen, ja sen tilikausi jäi tämän takia alijäämäiseksi. Kaupunki on luopumassa omasta kaatopaikastaan, ja kaupunginvaltuusto päätti Munaistenmetsän kaatopaikan toiminnan ja kaatopaikka-alueen kilpailuttamisesta. Uudenkaupungin Veden talous on valtuuston päätöksen mukaisesti tasapainotettava suunnitelmakaudella kestävällä tavalla. Uudenkaupungin Veden tilikauden ylijäämä oli vuonna talousarviota ja edellisvuotta isompi. Ohjelman mukaan vesi- ja viemäriosuuskuntien tukemiselle ja osuuskuntien kaupungille siirtymiselle piti määritellä kanta ja ehdot. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Siinä on myös määritelty, miten kaupunki tukee jätevesiosuuskuntia (avustukset ja takaukset) ja osuuskuntien verkostojen kaupungille siirtämisen periaatteet. Jätevesiverkoston laajennus Kustavin ja Lokalahden yhdistämiseksi Uudenkaupungin Veden verkostoon alkoi. Uudenkaupungin Sataman liikennemäärät, liikevaihto ja kannattavuus paranivat vuodesta Vuoden lopussa päätettiin sataman yhtiöittämisestä. Vuoden aikana valmisteltiin 2011 alussa toteutunutta Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan fuusiota Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään. Novidassa oli käynnissä opetussuunnitelmien uudistamistyö. Novidan täyttöaste pysyi ennallaan, ja tilikauden ylijäämä oli ennakoitua parempi. 15

19 Sosiaali- ja terveyskeskus uudisti strategiansa ( Soihtu ), ja valmistautui SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottamiseen vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa. Matleenan vuodeosaston toiminta siirtyi vuonna kansanterveystyöstä vanhustyöhön. Sivistyspalvelukeskus toteutti syksyllä kaupunginvaltuuston 2009 päättämän peruskouluverkkomuutoksen. Elokuussa lakkautettiin viisi peruskoulua: Haapaniemi, Hallu, Lahti, Pohjoiskulma ja Seikow. Tämän lisäksi yksi alakoulu ja yksi yläkoulu yhdistettiin yhtenäiskouluksi. Näin syntyi 1-9 vuosiluokkien Kalannin koulu. Peruskoulujen toimintaa kehitettiin kaupungin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Kehittämiskohteina olivat mm. perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki, oppilashuolto, laatutyö, henkilöstökoulutus ja opetusryhmäkokojen pienentäminen. Kaupunki myi vuoden aikana Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Nuorisokodin osakekannan ja purki Uudenkaupungin Terminaali Oy:n. Ukipolis Oy:n osakaspohjaa laajennettiin, ja yhtiön omistajiksi tulivat myös Laitilan kaupunki sekä Pyhärannan, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kunnat. Uudenkaupungin kaupungin omistus on 75 % osakekannasta. Samassa yhteydessä osakepääoma pienennettiin eurosta euroon. Alkuaan Aluekeskusohjelman ja sittemmin KOKOohjelman isännöintiä ja hallinnointia varten perustettu Vakka-Suomen Seutukunta kuntayhtymä päätettiin purkaa KOKO-ohjelman hallinnointiin liittyvien julkisyhteisöehtojen johdosta. Seudullista yhteistoimintaa päätettiin kuitenkin edelleen jatkaa sopimusperusteisesti ilman julkisen vallankäytön statusta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman, KOKOhankkeen, koordinointi ja hallinnointi, maaseutuhankkeet ja yritysten neuvontapalvelut siirrettiin Ukipolis Oy:lle. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta noin miljoonalla eurolla. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Lokalahden liikennejärjestelyt (0,3 miljoonaa euroa, kevyen liikenteen väylä), Laivanrakentajantie (0,4 miljoonaa euroa) ja Pohitullin keittiön laajennuksen ja kunnostuksen (0,3 miljoonaa euroa) loppuun saattaminen. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi-Uusikaupunki siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi vuonna. Satama investoi vuonna noin 0,5 miljoonalla eurolla. Sen isoin investointi oli nosturihankinta, josta maksettiin euroa vuonna. Vuosi oli Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhdeksäs ja viimeinen toimintavuosi. 16

20 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos *) *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Kaupungin uudessa strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa on tavoitteena, että kaupungin asukasluku on vuonna Vuonna kaupungin asukasluku väheni edelleen 39 hengellä. Syntyvyys kääntyi nousuun, ja syntyneitä lapsia oli 20 enemmän kuin vuonna Vaikka syntyneiden ja kuolleiden määrä oli tasapainossa, muuttotappio vei väestökehityksen negatiiviseksi. Syntyvyys tulee olemaa hyvä myös vuonna 2011, ja toivottavasti parantunut työtilanne vähentää muuttotappiota Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet

21 Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys jää alle vastaavan kokoisten kuntien. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on laskenut vuosittain. 1,0 Asukasluvun vuosimuutos, % 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2, Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti noin 5.300:aan. Menetys oli työpaikkaa. Vuoden 2001 loppuun mennessä työpaikkojen määrä oli noussut 7.500:n. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on taas ollut laskussa. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi on päätetty 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tilastot eivät ole vielä valmistuneet. Tämänhetkisen arvion mukaan vuoden jälkimmäisen puoliskon kehitys oli kuitenkin hyvä, joten tavoite ollaan saavuttamassa. Tavoitteena oli myös 20 uuden toimipaikan lisäys vuodessa. Vuonna nettolisäys oli 49. Vuoden työttömyysaste oli 10,3 % (9,3 % v. 2009). Se siis nousi prosenttiyksiköllä. Varsinais-Suomen työttömyys oli 9,7 % ja koko maan 10 %. Varsinais-Suomen työttömyys nousi yli prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta, kun koko maassa työttömyys kasvoi vain 0,2 %-yksikköä. Vuonna Uudenkaupungin työllisyystilanne oli sekä koko maata että Varsinais-Suomea heikompi. 18

22 25,0 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ % V /12 vuosikeskiarvio Uusikaupunki Vars.-Suomi 20,0 15,0 10,0 18,0 13,7 17,0 14,8 12,3 14,5 14,5 11,8 13,9 14,1 10,8 12,6 12,3 9,8 11,7 12,2 10,1 11,3 15,4 9,8 11,1 16,0 9,9 11,1 12,9 9,1 10,6 9,6 7,6 9,5 8,2 6,5 8,2 Koko maa 6,7 6,2 7,6 9,3 8,6 9,8 10,3 9,7 10,0 5,0 0,

23 6. HENKILÖSTÖ Uudenkaupungin kaupunki Henkilöstö Henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 889. Se kasvoi 72 henkilöllä edellisestä vuodesta. Kasvu aiheutui siitä, että Uudenkaupungin, Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan terveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuonna. Uusikaupunki vastaa palvelujen tuottamisesta ja Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän henkilökunnasta yhteensä siirtyi Uudenkaupungin palvelukseen 100 vakinaista henkilöä. Ilman terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä olisi vähentynyt 28 henkilöllä vuodesta Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosina määrä oli 862,10. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli 0,83. Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Henkilötyövuodet (ei sis. työllistettyjä) Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus ,9 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistys-palvelukeskus ,1 Liikelaitokset ,0 Yhteensä ,16 20

24 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain / henkilö Sivistyspalvelukeskus Palvelukeskukset 2006 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kustannukset, euroa Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , , Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , , Sivistyspalvelukeskus , , , , , Liikelaitokset 136 6,5 52 2, , , , Yhteensä , , , , , Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna työpäivinä 12,5 pv/hlö. Eniten sairauspoissaoloja oli sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 16,2 pv/hlö, ja vähiten sivistyspalvelukeskuksessa 5,7 pv/henkilö. Sairauden takia oli poissa työstä yli 60 päivää 35 henkilöä ja 36 henkilöä oli poissa yli 120 päivää. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kustannukset olivat lähes miljoonaa euroa ,5 12,8 11,3 12,8 11,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 11,4 11, ,9 16,2 Sosiaali- ja terveyskeskus 7,6 8 5,8 7,2 5,3 6,5 2,6 15,2 10,7 5,7 Liikelaitokset

25 PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi arviolta noin 3 % ja ansiotaso 3,2 % vuonna. Uudenkaupungin kaupungin maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä nousi 14,5 % vuoteen 2009 verrattuna. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 31 %, eli euroa. Noususta pääosa aiheutui siitä, että Uusikaupunki vastasi vuoden alusta neljän muun Vakka-Suomen kunnan terveyspalvelujen järjestämisestä. Ilman terveyspalveluja sosiaali- ja terveyskeskuksen palkkamenot nousivat 3,8 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 2 % ja sivistyspalvelukeskuksen laskivat 0,5 % vuonna. Kaupungin työntekijät olivat talkoovapailla yms. tai lomautettuna viikon ajan. Järjestelyistä saatiin noin 0,5 miljoonan euron henkilöstösäästöt. Palkkamenot nousivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja henkilöstömenot 5,7 miljoonaa euroa vuoden 2009 tasosta. Henkilöstömenojen kasvu oli 13,2 % euroa. Ilman terveyspalveluja kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömenot kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa. Toiminta-alueen laajenemisen takia sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaikista henkilöstömenoista kasvoi edelleen, ja se nousi 49 %:iin. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja asukasta kohti, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Tämän lisäksi Uudellakaupungilla oli vielä vuonna oma ammattioppilaitos. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Palvelukeskukset 2009 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus *1) ,6 Sivistyspalvelukeskus ,5 Liikelaitokset ,0 Kaikki yhteensä ,5 Terveyspalvelut ,6 Sosiaali ja terveyskeskus ilman terveyspalveluja ,8 *1) Yhteinen terveyspalvelut tulosalue aloitti toimintansa 1.1. (Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa, Uusikaupunki) 22