UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 ASUKKAILLE YRITYKSILLE MATKAILIJOILLE PÄÄTÖKSENTEKO Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kunnallistalous vuosina KAUPUNGIN TALOUS Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT KUNTAKONSERNI Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki Investoinnit hankkeittain, liikelaitokset YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA, KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET RAHOITUSLASKELMA, KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TASE, KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET KONSERNITASE

3 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Tuloslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin Satama Uudenkaupungin Jätehuolto Vakka-Suomen Vesi Rahoituslaskelmat Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin Satama Uudenkaupungin Jätehuolto Vakka-Suomen Vesi TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Antolainat Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Uudenkaupungin kaupungin rahastot Varaukset Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma, kaupunki ja liikelaitokset Lainojen keskikorot Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta Huollettavien varat Elatustukisaamiset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Taseet Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin Satama Uudenkaupungin Jätehuolto Vakka-Suomen Vesi KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot Yhdistelemätön konserniyhteisö V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS kuitenkin tapahtunut. Tästä huolimatta meidän on jatkossakin pidettävä talouden osalta edelleen tiukkaa linjaa. Kaupunkimme käyttötalouden ongelmana eivät ole enää vuosiin olleet liian suuret menot, kun lähes kaikki mahdollinen on jo karsittu, vaan liian pienet tulot eli heikko verotulojen kehitys. Vuonna 2007 verotulomme olivat 45 milj. euroa ja ne kasvoivat lähes 9 % eli kehitys oli aivan eri luokkaa kuin vuonna 2006, jolloin verotulot kasvoivat ainoastaan 2,2 %. Kasvusta osa johtuu tuloveroprosentin korotuksesta. Parantunut työllisyystilanne ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi tehty pitkäjänteinen työ alkaa lopultakin näkyä myös verotuloissamme. Mennyt vuosi eli vuosi 2007 oli kaupungissamme varsin kohtuullinen monestakin syystä. Merkittävimpänä tekijänä pidän työttömyysasteemme vakiintumista alle koko maan keskiarvon tason. Vuoden 2007 lopussa työttömyysasteemme oli 8,2 % (v ,6 %), kun koko maan vastaava keskiarvo oli 8,2 % (v ,5 %). Vuoden 2006 lopulla tuli tietoon riski työllisyystilanteemme olennaisesta heikentymisestä vuoden 2007 kesään mennessä. Kysymyksessähän oli yli 200 henkilön työsuhteen päättyminen vuoden 2007 alkupuoliskolla. Tilanteen huononeminen onnistuttiin kuitenkin estämään kaupungin ja seudun yritysten yhteistoimin siten, että työllisyys on vuoden aikana jopa parantunut lähes kaksi prosenttiyksikköä. On selvää, että emme edelleenkään selviä tulevaisuuden haasteista ilman laajaa ja aitoa yhteistoimintaa kaupunkimme sisällä. Yhteistyö niin kaikkien päättäjiemme kuin myös kaupungin henkilöstön välillä on viime aikoina parantunut olennaisesti. Yhteishengen lisäksi kaupungissamme aistii kaikkialla muuallakin selkeästi "tekemisen meininkiä". Kiitokseni jälleen koko kaupungin joustavalle ja erittäin sitoutuneelle henkilöstölle. Samoin kiitos myös lukuisille yhteistyökumppaneillemme. Luottamuksellisella ja reilulla yhteistyöllä olemme selvinneet vaikeista tilanteista ja olen varma, että tällä "pääomalla" selviämme jatkossakin kaikista mahdollisista eteemme osuvista haasteista. Kari Koski kaupunginjohtaja Myös 1990-luvun puolivälin lama-ajoista periytyvä työttömyytemme vaikea rakenne on samoin saatu pikku hiljaa oikaistuksi. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut vuoden 2006 lopun tilanteeseen verrattuna. Toinen suuri haasteemme on jo vuosia ollut muuttotappion pysäyttäminen. Vuoden 2007 lukujen perusteella (yli sadan henkilön nettovähennys) muuttotappion vähentämiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi on käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Vuoden 2007 aikana valmisteltu kaupungin strategian päivitys pyrkikin vastaamaan juuri tähän haasteeseen. Vuoden 2007 lukujen perusteella kaupungin talous on ennakoitua parempi, mutta kuitenkin edelleen heikko. Selkeä muutos parempaan on 1

5 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2007 Vakka-Suomen Veden johtokunta 6 jäs. Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. 5 jäs. Keskusvaalilautakunta 5 jäs. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Merisataman johtokunta 7 jäs. HALLINTO- JA HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS KEHITTÄMISKESKUS Hallinto- ja lupaosasto Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Elinkeino-osasto Talousosasto Talousosasto Teknisten ja sisäisten Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto palvelujen osasto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu ja ja maankäyttöosasto maankäyttöosasto Liikelaitokset: Liikelaitokset: Uudenkaupungin Uudenkaupungin Vesi Vesi Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin satama Uudenkaupungin jätehuolto Uudenkaupungin jätehuolto Vakka-Suomen Vesi Vakka-Suomen Vesi SOSIAALI- JA SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Hallinto Hallinto Lapsiperheiden Lapsiperheiden palvelut palvelut Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö ja elatusturva Sosiaalityö ja elatusturva Kansanterveystyö Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Kuntoutus Kuntoutus SIVISTYSPALVELU- SIVISTYSPALVELU- KESKUS KESKUS Hallinto Hallinto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta 11 jäs. Ympäristö- ja lupalautakunta 9jäs. Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 jäs. Koulutuslautakunta 11 jäs. Tarkastuslautakunta Kulttuurilautakunta 9 jäs. Maaseutu- ja tielautakunta 9 jäs. Vapaa-aikalautakunta 9 jäs. Lukion johtokunta 9 jäs. Ammattillisen koulutuksen johtokunta 7 jäs. 2

6 2.2. Kaupunginvaltuusto 2007 pj Helena Vartiainen, sd pj Helena Vartiainen, sd I vpj Juhani Tapio, kok I vpj Juhani Tapio, kok II vpj Pentti Aitamurto, vas II vpj Pentti Aitamurto, vas VALTUUTETUT VALTUUTETUT 43 JÄSENTÄ 43 JÄSENTÄ Puheenjohtaja Helena Vartiainen sd Aaltonen Juha Aaltonen Juha Ahtiainen Jussi Ahtiainen Jussi Andersson Urpo Andersson Urpo Antola Jouko Antola Jouko Elo Tiina Elo Tiina Forss Harto Forss Harto Haapavuori Antti Haapavuori Antti Hakala Jukka Hakala Jukka Havanko Pirkko Havanko Pirkko Haverinen Pertti Haverinen Pertti Heino Pirkkoliisa Heino Pirkkoliisa Helminen Sari Helminen Sari Jalava Jorma Jalava Jorma Jefimoff Nina Jefimoff Nina Juuti Anitta Juuti Anitta Järvinen Jukka Järvinen Jukka Kangas Tarmo Kangas Tarmo Kontu Mauri Kontu Mauri Koukonen Veikko Koukonen Veikko Lamberg Seppo Lamberg Seppo Leino Teija Leino Teija Lipponen Juha Lipponen Juha Maikola Eija Maikola Eija Nevavuori Juha Nevavuori Juha Niittyluoto Ari Niittyluoto Ari Rauhala Rauli Rauhala Rauli Rosten Mauri Rosten Mauri Runola Birgitta Runola Birgitta Ruoranen Johanna Ruoranen Johanna Salin Lauri Salin Lauri Savolainen Anja Savolainen Anja Sjölund Janne Sjölund Janne Tähtinen Esko Tähtinen Esko Uotila Pia Uotila Pia Vahtera Helle Vahtera Helle Vainio Kari Vainio Kari Valkeinen Matti Valkeinen Matti Varpe Maj-Britt Varpe Maj-Britt Virtanen Lasse Virtanen Lasse Virtanen Tauno Virtanen Tauno sd sd kok kok sd sd sd sd kesk kesk vas vas sd sd kok kok sd sd skp skp sd sd sd sd kesk kesk kok kok sd sd sd sd kok kok kesk kesk kd kd sd sd vas vas kok kok kok kok kesk kesk sd sd kesk kesk sd sd kesk kesk sd sd kd kd sd sd sd sd sd sd kesk kesk kesk kesk kok kok kesk kesk kok kok kok kok sd sd VARAVALTUUTETUT VARAVALTUUTETUT SDP: SDP: Kallinen Arto Kallinen Arto Huovinen Tarja Huovinen Tarja Vikman Kaarina Vikman Kaarina Tättilä Raija Tättilä Raija Segerroos Jarmo Segerroos Jarmo Vaaliliitto KESK+KOK: Vaaliliitto KESK+KOK: Puukki Jukka Puukki Jukka Suominen Jean Suominen Jean Hento Eero Hento Eero Koskenrouta Pirjo Koskenrouta Pirjo Tohila Hannu Tohila Hannu Harmovaara Pekka Harmovaara Pekka Vaaliliitto VAS+SKP: Vaaliliitto VAS+SKP: Jokinen Henna Jokinen Henna Partanen Mauri Partanen Mauri Peurla Klaus Peurla Klaus Vaaliliitto KD+PS: Vaaliliitto KD+PS: Valkonen Java Valkonen Java I varapuheenjohtaja Juhani Tapio kok II varapuheenjohtaja Pentti Aitamurto vas. 3

7 2.3. Kaupunginhallitus 2007 JÄSENET JÄSENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENK.KOHTAISET HENK.KOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Jouko Antola sd Pj Jouko Antola, sd I vpj Pj Rauli Jouko Rauhala, Antola, sd kesk II I vpj vpj Sari Rauli Helminen, Rauhala, sd kesk Harto II vpj Forss, Sari Helminen, vas sd Antti Harto Haapavuori, Forss, vas sd Jorma Antti Jalava, Haapavuori, kesk sd Anitta Jorma Juuti, Jalava, sd kesk Eija Anitta Maikola, Juuti, kok sd Tarmo Eija Maikola, Kangas, kok kok Pia Tarmo Uotila, Kangas, kesk kok Kaarina Pia Uotila, Vikman, kesk sd Kaarina Vikman, sd Anja Savolainen, sd Matti Anja Valkeinen, Savolainen, kesk sd Johanna Matti Valkeinen, Ruoranen, kesk sd Teija Johanna Leino, Ruoranen, vas sd Janne Teija Sjölund, Leino, vas sd Tiina Janne Elo, Sjölund, kesk sd Juha Tiina Aaltonen, Elo, kesk sd Juha Juha Lipponen, Aaltonen, kok sd Lasse Juha Virtanen, Lipponen, kok kok Helle Lasse Vahtera, Virtanen, kesk kok Kari Helle Virtanen, Vahtera, sd kesk Kari Virtanen, sd I varapuheenjohtaja Rauli Rauhala kesk II varapuheenjohtaja Sari Helminen sd Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset Lausunto Rauman, Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin kuntaliitoksen ja lisätyn yhteistyön esiselvityksestä Kunta- ja palvelurakenteen uudistamislain mukaisen selvityksen antaminen valtioneuvostolle Ehdotus ympäristöterveydenhuollon seudullisen valvontayksikön hallintomallista, kustannustenjaosta ja käynnistämisestä Janhuanniemen kortteleiden luovutusehdot Kaupunginhallituksen toiminta 2007 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelua kaupunginvaltuustolle jatkettiin edelleen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Aktiivista elinkeinopolitiikkaa toteutettiin edistämällä uusia teollisuus- ja palveluelinkeinoihin liittyviä hankkeita. Näiden tavoitteena oli elin- keinorakenteen monipuolistamisen lisäksi vähentää kaupungista ulospäin suuntautuvaa muuttoliikettä ja jarruttaa väestömäärän laskua. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta väestön määrä laski kuitenkin 109 hengellä. Janhuan alueen rakentamiseksi käydyn ideakilpailun tuloksena päätettiin muuttaa alueen asemakaavaa ja toteuttaa sinne tehokas puutalokaupunginosa. Valmisteltiin lausunto kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jossa esitettiin, että neuvotteluja yhteistyöstä tai kuntaliitoksesta jatketaan Laitilan ja Pyhärannan kanssa ja toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhdessä Vakka-Suomen kuntien kanssa. Yhteisen perusterveydenhuollon suunnittelua Laitilan ja Pyhärannan kanssa jatkettiin edelleen hankkeen muodossa, johon rahoitus saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hyväksyttiin eri toimialojen strategioita osana Uudenkaupungin strategiaa Kunnon koti kuntalaisille. Kaupunginlahden ympäristön parantamiseksi käynnistettiin Meri, maa ja virtuaaliluonto -niminen hanke. 4

8 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Talouskasvu oli vuonna 2007 edelleen nopeaa, ja kokonaistuotannon määrä lisääntyi noin 4,5 %:n prosentin vuosivauhdilla. Suhdanneodotukset ovat Yhdysvaltain taantuman ja maailmantalouden kasvun hidastumisen takia heikentyneet, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvuvauhdin hidastuvan alle kolmen prosentin vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2007 yli kaksi prosenttia. Vuonna 2008 kuluttajahintojen nousu pelätään kiihtyvän mm. yleisen korkotason, raakaöljyn hintojen ja palkkojen korotuksen takia. Työttömyysaste oli vuonna 2007 keskimäärin alle seitsemän prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2008 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen vuonna 2008, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70 %. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Palkansaajien työpanos Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % ,7 4,0 3,8 0,7 0,2 8,8 43,4 50,2 2,1 44,1 7,7 2,1 4, ,8 5,0 3,9 1,2 0,9 8,4 43,8 50,4 2,7 41,3 3,9 2,2 3,4 2006* 2007* 2008** 2009** 4,9 4,9 3,0 1,8 1,6 7,7 43,4 48,9 4,0 39,2 4,9 3,1 3,8 4,4 5,9 3,3 1,1 2,5 6,9 43,0 47,5 5,2 35,4 4,4 4,3 4,3 2,8 6,8 5,5 0,5 3,3 6,2 42,3 47,5 4,5 32,8 3,4 4,2 4,0 2,3 5,0 4,5 0,0 2,2 5,9 42,0 47,6 4,1 31,1 2,8 3,5 4,2 arvioidaan kasvavan noin 6 % vuonna Kuntien kaikki toimintamenot kasvoivat yli 5 prosenttia vuonna Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 7,5 % eli lähes puolitoista prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan yli 16,3 miljardia euroa. Tästä kunnallisveron tilitykset olivat 14 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitysten nopea kasvu, 6,4 %, johtui ansiotulojen ripeästä kehityksestä sekä kuntaryhmän jako-osuuden muuttamisesta. Yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvoivat myös arvioitua nopeammin. Vuonna 2008 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän alle 7 % ja verotulojen määrä on hieman alle 17,5 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan 6,7 %. Veropohjaa kasvattavat ansiotulojen arvioitu 5 prosentin lisäys sekä työttömyyden paraneminen. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2008 lähes 15 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2008 noin 1,6 miljardia euroa. Suotuisan taloustilanteen heikkeneminen heijastunee yritysten ennakoitua pienempinä tuloksina ja sitä kautta myös arvioitua pienempinä yhteisöverotuloina. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 890 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 kuntien taloudellinen tilanne parani. Kuntien vuosikate nousi vuoden 2006 tasosta, ja se riitti poistoihin. Lainakanta nousi 0,55 mrd eurolla eli 7 %:lla. Vuosikate oli negatiivinen 49 kunnassa (v kunnassa). Suuressa osassa kuntia taloudellinen tilanne jatkuu edelleen tiukkana, vaikka 119 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma nousi vuonna 2007 yli 5,5 prosenttia eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat ansiotason kohoaminen noin kolmen prosentin verran sekä lisäksi työpanoksen lisäys ja rakennemuutokset Kuntaalan keskimääräinen ansiotaso kohoaa vuonna 2008 viitisen prosenttia syksyllä 2007 voimaantulleiden uusien virka- ja työehtosopimusten takia. Koko kunta-alan palkkasumman kasvuun vaikuttavat ansiotason muutosten ohella ratkaisut, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan palkkasumman 5

9 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,29-26,30-18,01 14,26 5,07 0,16 1,48-1,76 0,29 0,01 Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosien arviot Kuntaliitto 2006* 8,75-27,46-18,71 15,17 5,50 0,14 2,10-1,78 0,76 1, ** 9,20-29,00-19,80 16,32 5,76 0,12 2,40-1,85 0,30 0, ** 9,70-30,70-21,00 17,43 6,58 0,10 3,11-1,91 0,30 1,50 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosien arviot Kuntaliitto ,48 0,29-0,60-3,23 0,21 0,92-0,93-0,29 1,60-0,81 0,19 0,20-0,04 3,19 7, * 2,10 0,76-0,99-3,57 0,22 1,57 0,09-0,38 1,47-0,95 0,17 0,53 0,93 4,12 8, ** 2,40 0,30-0,50-3,90 0,20 1,10-0,40-0,25 1,65-1,00 0,00 0,00 0,00 4,12 9, ** 3,11 0,30-0,50-4,00 0,20 0,90 0,01-0,30 1,29-1,00 0,00 0,00 0,00 4,12 9,35 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd ,2 3,9 3,7 3,6 3,7 Toimintamenojen nimellinen kasvu KUTHANEK:n arvion mukaan,%: 2,4 2,7 2,7 2,5 2,5 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: ,0 Nettoinvestoinnit Vuosikate KUTHANEK:n talousjaoston mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat 5,1 % ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * 06e 07e 08e 09e 10e 11e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: Peruspalvelubudjetti Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä kassavarat , mrd (käyvin hinnoin) Lainakanta Kassavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: Peruspalvelubudjetti

10 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Vuodesta 2006 nettomenot kasvoivat euroa, 3,5 %. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 70 miljoonaa euroa. Ne nousivat 5,1 %, noin 3,4 miljoonaa euroa vuodesta Suurin euromääräinen kasvu oli palvelujen ostoissa, 2,9 miljoonaa euroa. Tästä kaatopaikan pakollisen varauksen osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon osuus oli vain 0,4 miljoonaa euroa, vaikka kaupungin hoitoketju ei toiminut ja kaupunki joutui maksamaan siirtoviivemaksua. Henkilöstökulut kasvoivat 4,7 % (1,7 miljoonaa euroa). Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 5,7 %, 2,2 miljoonaa euroa ja sivistyspalvelukeskuksen 4 %, noin 0,6 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen alijäämä pieneni lähinnä omaisuuden myyntitulojen takia noin 3 %, 0,5 miljoonalla eurolla. Merkittävimmin talousarvio ylittyi kansanterveystyössä, jonka tulot jäivät alle talousarvion ja joka painiskeli lääkäripulan kanssa. Kaupungin verotulot nousivat lähes 9 %, noin 3,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet kasvoivat noin 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2006 vuoteen Kaupungin verotuloja kasvatti tuloveroprosentin 0,75 %-yksikön nosto. Talous vahvistui, koska käyttötalousmenot kasvoivat samanaikaisesti vain 3,4 miljoonaa euroa. Menojen kasvusta noin 1,5 miljoonaa euroa aiheutui Uudenkaupungin Jätehuollon kaatopaikan jälkihoitoon tekemästä pakollisesta varauksesta. Varsinainen nettomenojen kasvu olisi ilman tätä varausta ollut pari miljoonaa. Mutta on muistettava, että kaupungin tilikauden tulos oli sekä vuonna 2006 että 2007 negatiivinen. Kaupungin talous ei siis ollut tasapainossa vuonna Vuonna 2007 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 1,2 miljoonaa euroa, 75 euroa/asukas. Kaupungin ja liikelaitosten yhteinen vuosikate asukasta kohti nousi jonkin verran edellisestä vuodesta. Se kattoi vain neljänneksen omaisuuden kulumista vastaavista poistoista. Investoinnit tehtiin siis pitkälti velaksi. Toisaalta suuri osa investoinneista ja lainanotosta on liikelaitosten, joiden toimintaa ei rahoiteta verovaroin. Velanhoitokustannukset ovat nousseet, koska korkotaso on noussut reippaasti. Euribor-korot olivat vuoden aikana jo lähellä 5 %. Loppuvuonna tilanne rauhoittui. Talousarvio toteutui tarkasti. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) toimintatuottojen toteutumisaste oli 111,2 % ja toimintakulujen 99,7 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion yli eurolla. Toteutumisaste oli 97,9 %. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) nettomenot olivat euroa, ja ne alittivat talousarvion eurolla. 7 Uudenkaupungin kaupungin ongelmana eivät enää ole isot menot vaan pienet tulot. Palveluja tuottavan henkilöstön määrä pieneni aina viime vuoteen saakka. Viime vuonna henkilöstöä lisättiin sosiaalija terveyskeskuksen vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kotihoidossa. Henkilöstömääriä muihin kuntiin verrattaessa on muistettava, että kaupunki tuottaa tämänkokoisille kunnille poikkeuksellisesti itse sekä ammatillisen koulutuksen että terveyskeskuspalvelut. Henkilöstömäärä on tämä huomioiden kohtuullinen. Myös palvelujen kustannukset ovat keskiarvossa tai sen alle lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 8,3 miljoonaa euroa. Ne kaksinkertaistuivat vuodesta Nettoinvestointimäärää pienensivät yli kahden miljoonan euron luovutustuotot. Vuosi 2007 oli suurten investointien vuosi: kaatopaikan laajennus valmistui, sataman laituripaikkaa saneerattiin, jätevedenpuhdistamon laajennus alkoi ja Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen jatkuivat. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat n.96 miljoonaa euroa ja tulot vain 95 miljoonaa euroa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 797 vuonna Vuoteen 2006 verrattuna se nousi 15 työntekijällä. Maksetut palkat nousiva eurolla eli 3,8 %. Eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut sisältävät henkilöstömenot nousivat eurolla, 4,7 %:lla. Koko kunta-alan palkkasumma

11 nousi noin 5,5 % ja ansiotaso 3 % vuonna Uudenkaupungin henkilöstömenojen kasvu on ollut koko 2000-luvun alle maan keskiarvon ja kahtena vuotena ne ovat jopa pienentyneet, vaikka eläkevakuutusmaksut ovat nousseet. Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden 2007 lopussa noin 24 miljoonaa euroa, 1484 euroa/as. Lainamäärä kasvoi 3,5 miljoonalla eurolla vuodesta Kaikista lainoista 47 % on liikelaitosten lainoja. Rahoitusvarat pienenivät yli 2 miljoonaa euroa. Koska investointeja siirtyi vuodelle 2007, ja korkotaso nousi vuonna 2006, kaupungin pitkäaikainen lainakanta ei juuri noussut, vaan kaupunki rahoitti toimintaa purkamalla sijoituksia ja käyttämällä lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja ja jonkin verran myös luotollisia shekkitilejä. Maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat taseessa 18 miljoonaa euroa, miljoonan verran isommat kuin vuonna Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden 2007 lopussa enää 0,75 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 3,7 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrää laski 0,5 miljoonalla eurolla. Varauksia ja rahastoja käytettiin mm. yritysten toimitilahankkeisiin ja EU-projekteihin. Jätehuolto teki euron pakollisen varauksen kaatopaikan jälkihoitoa varten. Uudenkaupungin omavaraisuusaste laski 68 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Vuoden 2007 tilikauden alijäämä on ,31 euroa. Se esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämätilille. Uudenkaupungin pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla ja rahoitusvarallisuus kasvoi 0,8 miljoonalla, joten rahatilanne heikkeni 2,5 miljoonalla eurolla. Käytännössä kaupunki ja liikelaitokset tekivät investointinsa suurelta osin velaksi ja kaupungin tulot menivät käyttömenojen katteeksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen heikko, koska talous on tasapainossa vasta silloin, kun vuosikate riittää poistoihin. Kaupungin omaisuuden kunnossapitämiseksi investointien on vastaavasti oltava vähintään poistojen suuruiset. 8

12 Vuosikate, poistot ja investoinnit e/as Uusikaupunki Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Investointien omahankintamenot Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrää kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli 26 % poistoista, ja se kattoi runsaan kymmenyksen investoinneista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna Vuosikatetta heikensi jätehuollon tekemä kertaluonteinen 1,5 miljoonan euron pakollinen varaus vanhan kaatopaikka-alueen jälkihoitoon. Ilman varausta vuosikate olisi kattanut noin 60 % poistoista. Verotettavien tulojen muutos % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4, Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden pohja, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. 9

13 Maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Verotettavien tulojen kasvu on jäänyt vuodesta 1998 alkaen jälkeen vertailuryhmistä. Tähän vaikuttavat lähinnä väestön ja palkansaajien määrän väheneminen. Vuoden 1993 pudotuksen jälkeen kasvu oli vakaata vuosina Vuonna 1997 jopa ylitettiin muiden kuntien kasvuvauhti. Vuonna 2006 kaupungin verotettavat tulot asukasta kohden kasvoivat 4,3 %, kun ne kasvoivat koko maassa yli 5 %. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuvat heikko kehitys nakertaa kaupungin tulopohjaa ja heikentää myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä Verotulot, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Yhteisöveron korkea tuotto piti kaupungin kokonaisverotulot huomattavasti yli vertailuryhmien ja kovassa kasvussa vuosina Vielä vuonna 2001 verotulot olivat 30 % korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta vuodesta 2002 alkaen ne ovat jääneet sen alapuolelle. Kaupungin verotulot nousivat vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa euroa, 8,9 %, kun ne koko maassa nousivat 7,5 %. Uudenkaupungin verotuloja kasvatti se, että v tuloveroprosenttia korotettiin 0,75 %-yksiköllä. Jokainen prosentin verotulojen kasvu vastaa euroa ja tämä osoittaa kuinka, mikä merkitys työllisyyden ja verotulojen suotuisalla kehityksellä on kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota. 10

14 Uudenkaupungin verotulot euroa Osuus yht.veron tuot Kiinteistövero Kunnan tulovero Yhteensä Muutos% 9,2-6,6-28,2-5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2007 Uudenkaupungille tilitetty kunnallisvero nousi vuonna 2007 vuodesta 2007 noin 9,3 % eli 3,5 miljoonaa euroa, kun koko maassa kunnallisveron tuotto nousi 6,4 %. Uudenkaupungin tilitykset nousivat kahdesta syystä: työllisyys ja ansiotaso nousivat ja kaupunki korotti tuloveroprosenttia 0,75 %-yksiköllä. Vuonna 2006 Uudenkaupungin verotettavat tulot (vastaa suunnilleen entistä veroäyrimäärää) kasvoivat 4,3 %, kun ne koko maassa kasvoivat 5 %. Verotettavan tulon kehitys jää Uudessakaupungissa alle maan keskiarvon lähinnä edelleen jatkuvan väestötappion ja työikäisen väestön vähenemisen takia. Vuonna 2007 tilitettiin yhteisöveroa 1,8 miljoonaa euroa (vuonna 2006 n. 1,7 miljoonaa euroa). Yhteisöveron tuoton arvioidaan edelleen hieman nousevan vuonna Uudenkaupungin yhteisövero asukasta kohden on enää puolet koko maan keskiarvosta, kun se vuonna 2000 oli nelinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 21,2 miljoonaa euroa vuonna 2007 (20 miljoonaa euroa v. 2006). Vuonna 2007 kaupunki sai verotulotasausta noin 0,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 toteutettiin Kunnon koti kuntalaisille strategiaa. Uudenkaupungin strategia on kasvustrategia. Tavoitteena on prosessimainen työskentelytapa, palveluverkostojen kehittäminen ja sellaisen asunto- ja työpaikkatuotannon käynnistäminen, joka johtaa sekä asukas- että työpaikkamäärän kasvuun. Uudenkaupungin isot strategiset tavoitteet ovat: - kaupungissa on monipuoliset laadukkaat palvelut - kaupungin talous on tasapainossa - Uusikaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani - toimiva johtajuus ja prosessiajattelu Uudenkaupungin strategiset valinnat ja hankkeet perustuvat vahvasti seutuyhteistyöhön. Valtuusto tarkisti strategiaa seminaarissaan lokakuussa, ja se hyväksyi päivitetyn strategian helmikuussa Paras-hanke oli edelleen keskeisesti esillä kaikkialla ja kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa vuonna Uudenkaupungin vastaus kunta- ja palvelurakennehanke kyselyyn toimitettiin sisäasiainministeriölle elokuussa. Vuonna 2005 alkanutta kaupungin toimintojen tarkastelua ja työprosessien analysointia jatkettiin. Painopiste oli terveydenhuollon prosesseissa. Yhtenä syynä tähän oli Laitilan, Pyhärannan ja Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhdistämishanke. Vuonna 2007 järjestettiin kahdet prosessimessut: toiset henkilökunnalle ja toiset luottamushenkilöille. Koska vuosi oli prosessitoiminnan osalta hiljaisempi kuin aikaisemmat vuodet, kaupunki päätti hakea Työelämän kehittämisohjelmasta tukea prosessitoiminnan kehittämiseen. Hakemus jätettiin tammikuussa 2008 ja myönteinen päätös saatiin maaliskuussa. Koululaisten iltapäivätoiminta siirtyi sosiaali- ja terveystoimelta sivistyspalvelukeskuksen hoidettavaksi elokuussa

15 Vakka-Suomen kansalaisopisto aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Syksyllä 2007 aloitti toimintansa perusterveydenhuollon sisällä lääkäreiden kenttäopetuksesta vastaava opetusterveyskeskus. Perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyi syyskuun lopulla TYKS Vakka- Suomen sairaalan hoidettavaksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin huhtikuun alussa käyttöön ottama siirtoviivemaksu aiheutti suuria kustannuspaineita erikoissairaanhoidon, kansanterveystyön ja vanhustyön tulosalueille. Siirtoviivemaksusta aiheutui erikoissairaanhoitoon euron kustannus. Seutukunnallisen työterveysyksikön ja Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan yhteisen terveyskeskuksen suunnittelu jatkuivat. Sosiaalija terveysministeriö myönsi keväällä avustuksen "Yhteinen perusterveydenhuolto" -hankkeelle. Vakka-Suomen Veden vuoden 2007 toiminta keskittyi Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin rakentamiseen (toteuttajana ympäristökeskus) ja Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennukseen. Biosuodatinlaitoksen laajennushankkeesta toteutettiin 70 %, Laitila-Uusikaupunki siirtoviemärin I-vaihe on valmis ja II-vaiheen rakennustyöstä valmistui 40 %. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 8,3 miljoonaa euroa. Ne kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. Jäähallin saneeraus valmistui ja työterveyshuollolle saneerattiin uudet tilat, koska opetusterveyskeskus aloitti toimintansa sen entisissä tiloissa ja Janhuanniemen kunnallistekniikan rakentaminen alkoi. Liikelaitosten osalta voidaan todeta, että Munaistenmetsän kaatopaikan laajennus valmistui ja Sataman laituriinvestointi toteutui pääosin vuonna Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuodeosastojen, vanhainkodin ja kotihoidon henkilöstöohjelman mukainen henkilöstölisäys oli 13,57 vuonna Perusopetuksen osa-alueella Uudessakaupungissa työskenneltiin mm. koulukiusaamisen vähentämiseksi. Vakka-Suomen kuntien väliseksi yhteistyökohteeksi linjattiin opiskeluhuoltopalveluiden laadun kehittäminen. Hankkeeseen saatiin TYKES-rahaa. Paras-hankkeen mukainen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kokoaminen leimasi vuotta Uusikaupunki ei osallistunut koko Satakuntaa koskevan yhden järjestäjän mallin kehittämiseen, vaan se aloitti tunnustelut Uudenkaupungin ja Raision seudun koulutuskuntayhtymän välillä. Novidassa on ollut käynnissä mm. Kunnariopintopolkuhanke, Oppimiskeskus-hanke sekä Avoimen lähdekoodin käytön edistämishanke. Oppimiskeskus otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa ja sille laadittiin mm. liiketoimintasuunnitelma. Vuosi 2007 oli Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Vakka-Suomi oli edelleen mukana vuonna 2002 alkaneessa aluekeskuskokeilussa. Vakka-Suomi on aluekeskusohjelma-aluetta vuosina , ja se on määritelty haasteelliseksi alueeksi vuosiksi Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän toiminnasta voidaan mainita esimerkiksi Kulttuuri voimavaraksi hanke. Korkeakouluasiamiestoiminta jatkui vuonna 2007, samoin monivuotinen Vakka-Suomen internet- paikkatietojärjestelmähanke. 12

16 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos *) Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta vajaassa 20 vuodessa 2500 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Kaupungin Kunnon koti kuntalaisille strategiassa tavoitteena on, että kaupungin asukasluku on vuonna Asukasluvun väheneminen kuitenkin jatkui samansuuruisena kuin vuonna Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet

17 Uudenkaupungissa lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä on pienentynyt nopeammin kuin koko maassa ja syntyneisyys jää alle vastaavankokoisten kuntien. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavankokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan asukkaan kuntien asukasmäärä on 2000-luvulla ollut kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on laskenut 0,4-1,7 % vuodessa. Myös Varsinais-Suomen ja koko maan väkiluku on vastaavana aikana noussut. 1,0 Asukasluvun vuosimuutos, % 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2, Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Työpaikkojen määrä romahti noin 5300:aan. Menetys oli 4000 työpaikkaa. Vuoden 2001 loppuun mennessä työpaikkojen määrä oli noussut yli 7500:n. Kunnon koti kuntalaisille -strategiassa työpaikkatavoitteeksi päätettiin 500 uutta työpaikkaa vuoteen 2012 mennessä eli 70 vuodessa. Työpaikkatavoite ei toteutunut vuonna Elinkeino-osaston seurannassa olevien teollisuusym. yritysten työpaikat vähenivät Valmet Automotiven irtisanomisten takia, vaikka muun teollisuuden työpaikkamäärät kasvoivat. Vuoden 2007 työttömyysaste oli 8,2 % (9,6 % v. 2006). Se siis laski 1,4 prosenttiyksiköllä. Varsinais-Suomen työttömyys oli 6,5 % ja koko maan 8,2 %. Molemmat laskivat edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 alussa Uudenkaupungin työllisyys oli koko maan tasolla mutta edelleen Varsinais- Suomen yläpuolella. 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 18,0 13,7 17,0 14,8 12,3 14,5 14,5 11,8 13,9 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ % v vuosikeskiarvio 14,1 10,8 12,6 12,3 9,8 11,7 12,2 10,1 11,3 15,4 9,8 11,1 16,0 9,9 11,1 Uusikaupunki Vars.-Suomi Koko maa ,9 9,1 10,6 9,6 7,6 9,5 8,2 6,5 8,2 14

18 6. HENKILÖSTÖ Uudenkaupungin kaupunki Vakinainen henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 797 eli lisäystä 15 vuoteen Vuodesta 2003 henkilöstö on vähentynyt 74 henkilöä. Vuonna 2004 henkilöstön vähenemiseen vaikuttivat: - kaupungin puhelinvaihdepalvelut siirtyivät Protone Oy:n hoidettavaksi (vähennys 3 henkilöä) - aluepelastuslaitos siirtyi Turun kaupunginorganisaatioon (26 henkilöä) - kentänhoitajat siirtyivät sivistyspalvelu keskuksesta tekniseen ja ympäristö keskukseen (6 henkilöä) Kaupunginkanslia ja tekninen ja ympäristökeskus yhdistyivät alkaen. Näiden henkilöstö väheni 10 henkilöllä. Vuonna 2007 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaali- ja terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä alkaen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus on 48 % koko henkilöstöstä. Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä

19 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Palvelukeskukset 2003 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2004 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2005 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2006 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2007 Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,7 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus , , , , ,0 Liikelaitokset ,2 49 2, , ,5 52 2,6 Yhteensä , , , , ,8 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2007 oli 10,8 pv/henkilö. Eniten sairauspoissaoloja oli hallintoja kehittämiskeskuksessa 12,8 pv/henkilö ja vähiten liikelaitoksissa 2,6 pv. Sairauden takia oli poissa työstä yli 30 päivää 32 henkilöä, yli 50 päivää 25 henkilöä ja yli 100 päivää 20 henkilöä. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö , ,1 10,5 13,5 12,5 12,8 12,2 11,6 13,7 11,4 11,7 5,3 8,2 7 7,6 8 6,1 6,5 4 2,7 2,6 2 0 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelu-keskus Liikelaitokset

20 PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi noin 5,5 % ja ansiotaso 3 % vuonna Uudenkaupungin kaupungin maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 2006 verrattuna 3,8 prosenttia. Eniten kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksen palkkasumma 6,2 %. Sivistyspalvelukeskuksen palkkasumma pienentää se, että vuoden 2007 alussa perustettiin seudullinen kansalaisopisto, Vakka-opisto, jota hallinnoi Laitilan kaupunki. Kaupungin ja liikelaitosten palkkasumma, josta on vähennetty investointimenoihin aktivoidut palkat sekä sairausvakuutusja tapaturmakorvaukset olivat vuonna euroa ja muutos 3,7 % vuoden 2006 vastaavaan summaan verrattuna. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaikista palkoista ja palkkioista nousi prosentilla 42 %:iin ja vastaavasti sivistyspalvelukeskuksen osuus pieneni prosenttiyksiköllä vuoteen 2006 verrattuna. Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Palvelukeskukset Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistyspalvelukeskus ,3 Väh. kansalaisopiston osuus Sivistyspalvelukeskus, ilm.kansalaisopistoa ,3 Liikelaitokset ,3 Kaikki yhteensä ,8 Kansalaisopisto Yhteensä, ilman kansalaisopistoa ,8 Kansalaisopiston toiminta siirtyi Vakka-opistolle vuoden 2007 alusta lukien. 17

21 Henkilöstömenot 1000 euroa Palvelukeskukset Muutos Muutos % % toimintakuluista, kaup+liik. Hallinto- ja kehittämiskeskus ,2 10,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,3 18,8 Sivistyspalvelukeskus ,2 14,8 Väh. kansalaisopiston osuus ,0 Sivistyspalvelukeskus, ilman kans.opistoa ,4 14,8 Liikelaitokset ,2 1,1 Kaikki yhteensä ,7 45,1 Kansalaisopisto ,0 Yhteensä ilman kansalaisopistoa ,8 45,1 Henkilöstömenot 2007 Sivistyspalvelukeskus 33 % Sosiaali- ja terveyskeskus 42 % Liikelaitokset 2 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 23 % 18

22 Palkkasumman muutos % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10, Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Käyttötalouden palkat, /as Uusikaupunki as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa 19

23 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat 70 miljoonaa euroa vuonna Ne nousivat 5,1 %, noin 3,4 miljoonaa euroa vuodesta Suurin euromääräinen ja prosentuaalinen kasvu oli palvelujen ostoissa, 2,9 miljoonaa euroa. Tästä jätehuollon tekemän kaatopaikan jälkihoitovarauksen osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidon osuus 0,4 miljoonaa euroa. Kansalaisopiston maksuosuus oli euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 4,7 % (1,7 miljoonaa euroa). Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 5,7 %, 2,2 miljoonaa euroa, sivistyspalvelukeskuksen 4 %, noin 0,6 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen alijäämä pieneni lähinnä omaisuuden myyntitulojen takia noin yli 3 %, 0,5 miljoonalla eurolla. Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,3 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,0 *) Kaupunki yhteensä ,5 Liikelaitokset ,3 Kaupunki ja liikel.yht ,1 *) Jätehuollon pakollinen varaus n. 1,5 milj. euroa kasvattaa liikelaitosten toimintakuluja vuonna Toimintakate +poistot 2007 ulkoiset ja sisäiset, ilman liikelaitoksia Sivistyspalvelukeskus 19 % Toimintakulut + poistot 2007, ulkoiset ja sisäiset Liikelaitokset 7 % Sosiaali- ja terveyskeskus 50 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 24 % Sivistyspalvelukeskus 23 % 20 Sosiaali- ja terveyskeskus 58 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 19 % Sivistyspalvelukeskus 6 % Toimintatuotot 2007 ulkoiset ja sisäiset Liikelaitokset 28 % Sosiaali- ja terveyskeskus 24 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 42 %

24 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,9 Kaupunki yhteensä ,3 Liikelaitokset ,3 Kaupunki ja liikel.yht ,6 Toimintakulut 2007 ulkoiset ja sisäiset Toimintatuotot 2007 ulkoiset ja sisäiset Liikelaitokset 6 % Sivistyspalvelukeskus 19 % Sosiaali- ja terveyskeskus 52 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 23 % Sivistyspalvelukeskus 6 % Liikelaitokset 28 % Sosiaali- ja terveyskeskus 24 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 42 % Toimintakate 2007 ilman liikelaitoksia, ulkoiset ja sisäiset Sivistyspalvelukeskus 23 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 16 % Sosiaali- ja terveyskeskus 61 % 21

25 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Sivistyspalvelukeskus ,1 Kaupunki yhteensä ,3 Liikelaitokset ,3 Kaupunki ja liikel.yht ,6 Toimintakulut 2007, ulkoiset Toimintatuotot 2007, ulkoiset Sivistyspalvelu-keskus 19 % Liikelaitokset 6 % Sosiaali- ja terveyskeskus 53 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 22 % Liikelaitokset 32 % Sivistyspalvelukeskus 6 % Sosiaali- ja terveyskeskus 25 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 37 % Toimintakate 2007 ilman liikelaitoksia, ulkoiset Sivistys-palvelukeskus 22 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 18 % Sosiaali- ja terveyskeskus 60 % 22

26 Toimintakulut ja toimintatuotot Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa, kaupunki Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut 2007 Toimintatuotot 2007 Vuokrat Avustukset 1 % Aineet, 5 % tarvikkeet, tavarat 6 % Muut toimintakulut 1 % Muut toimintatuotot 18% Myyntituotot 13 % Palvelujen ostot 42 % Henkilöstökulut 45 % Vuokratuotot 20 % Maksutuotot 39 % Tuet ja avustukset 10 % 23

27 8. INVESTOINTIMENOT Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 3,2 miljoonaa euroa ja liikelaitosten yli 5 miljoonaa euroa vuonna Yhteensä kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olivat 8,3 miljoonaa euroa. Ne kaksinkertaistuivat vuodesta Nettoinvestoinnit ylittivät poistot 1,8-kertaisesti. Investointeja kasvattivat mm. Vakka-Suomen Veden investoinnit, kaatopaikan laajennus ja Uudenkaupungin Sataman laituri-investointi toteutui pääosin vuonna INVESTOINNIT PALVELUKESKUKSITTAIN Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,20 Sosiaali- ja terveyskeskus ,18 Sivistyspalvelukeskus ,22 Kaupunki yhteensä ,30 Liikelaitokset ,27 Kaupunki ja liikel.yht ,41 Nettoinvestoinnit palvelukeskuksittain 2007 Liikelaitokset 62 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 30 % Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistys- 2 % palvelu- keskus 6 % 24

28 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Uudenkaupungin talous oli tilinpäätösnumeroilla mitattuna heikkenevä vuonna Vuosikate oli noin 1,2 miljoonaa euroa positiivinen ja tilikauden alijäämä lähes 2,7 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintamenot ja tulot olivat siis edelleen pahasti epätasapainossa vuonna KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP TP MUUTOS % Toimintatuotot ,39 Toimintakulut ,66 Toimintakate ,61 Verotulot ,88 Valtionosuudet ,20 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,45 Muut rahoitustuotot ,41 Korkokulut ,33 Muut rahoituskulut ,06 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä ,67 Vuosikate ,27 Suunnitelman mukaiset poistot ,61 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos ,39 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,40 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,62 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,20 Tilikauden yli / alijäämä ,02 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä