UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina KAUPUNGIN TALOUS Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason ylitykset ja alitukset

3 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernituloslaskelma RAHOITUSLASKELMAT Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernirahoituslaskelma TASE Tase, kaupunki ja liikelaitokset Konsernitase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Antolainat Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Uudenkaupungin kaupungin rahastot Varaukset Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma, kaupunki ja liikelaitokset Lainojen keskikorot Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta Henkilöstöä koskevat liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (ERILLINEN KIRJA) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Edeltäjäni Kari Koski siirtyi Rauman kaupunginjohtajaksi syyskuun alusta. Hän ehti olla kaupungin palveluksessa eri tehtävissä yli 35 vuotta, josta kaupunginjohtajana elokuusta 2004 alkaen. Kari Kosken aikana kaupungin elinkeinorakenne monipuolistui merkittävästi. Talouden osalta tilanteemme oli vuonna 2012 edelleen haastava. Kaupunginvaltuusto velvoitti hallintokunnat löytämään vähintään kolmen prosentin säästöt niiden alkuperäisistä talousarvioesityksistä. Niin ikävää kun noiden säästövelvoitteiden täyttäminen onkin, pidän niitä välttämättöminä, sillä vielä säästöjen jälkeen tulevan tilikauden tuloksemme on jäämässä 5,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Mitä aikaisemmin ja viisaammin onnistumme säästöt toteuttamaan, sitä pienemmät ovat niistä aiheutuvat haitat. Vaikka vuosi 2012 Uudessakaupungissa jää monien edeltäjiensä lailla tilastoihin muuttotappiovuotena, toiveet käänteestä parempaan voimistuivat. Uusikaupunki on Suomen kuntakentässä poikkeuksellinen kaupunki siinä suhteessa, että tänne on alkanut syntyä huomattava määrä uusia teollisia työpaikkoja. Valmet-Automotive Oy solmi kesällä sopimuksen Daimler AG:n kanssa peräti noin Mercedes-Benzin A-sarjan auton tuotannosta vuosien aikana. Finnprotein Oy:n soijajalostamon rakennustyöt etenivät aikataulun mukaisesti ja tehtaan harjakaisia päästiin viettämään syyskuun alussa. Soijajalostamo ja sen yhteyteen rakennettava biovoimalaitos muodostavat yli 200 miljoonan euron investointihankkeen, joka vaikuttaa rakennusvaiheen eli seuraavien kahden kolmen vuoden aikana monin tavoin elvyttävästi kaupunkimme elinkeinoelämään ja talouteen. Uudenkaupungin Työvene Oy hankki useita huomattavia tilauksia ja toki muitakin merkittäviä onnistumisia tapahtui yrityskentässämme. Muina keskeisinä asioina on erityisesti huomioitava Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen osakeyhtiömuotoiseksi sekä kaatopaikkatoimintojemme myynti Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Kaupunkiimme syntyvien teollisten työpaikkojen myötä palvelusektorimme tulee vilkastumaan huomattavasti. On vaikeaa ennustaa tämän kehityksen myönteisten työllisyysvaikutusten suuruutta. Paras tapa lisätä käytettävissä olevia varojamme tässä tilanteessa olisi saada kaupunkiin uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan automaattisesti tuo meille uusia asukkaita ja veronmaksajia. Täältä uuden työpaikan löytävien henkilöiden puolisoillekin pitää monessa tapauksessa löytyä mielekäs työ- tai opiskelupaikka. Muuttopäätöksiin vaikuttavat varmasti myös palvelutarjonta ja harrastusmahdollisuudet eri muodoissaan sekä asuntomarkkinoiden tilanne. Hinta- laatusuhteeltaan kiinnostavien omistusasuntojen ohella vuokraasuntojen saatavuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Lopuksi haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä rakentavasta yhteistyöstä. Olen kokenut erittäin antoisaksi päästä mukaanne kehittämään entistä ehompaa Uuttakaupunkia! Vallitseva taloustilanne synnyttää väistämättä kaupungin omaan organisaatioon monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia. Olen varma, että meillä on kaikki edellytykset suoriutua kunnialla tehtävistämme ja kehittää kaupungistamme yhä elinvoimaisempi. Tässä työssä ovat kanssamme vahvasti mukana myös juuri valitut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien jäsenet. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyöllä me onnistumme! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 1

5 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio

6 2.2. Kaupunginvaltuusto 2012 pj pj Jouko Jouko Antola, Antola, sd. sd. I I vpj vpj Kari Kari Vainio, Vainio, kok. kok. II vpj Mauri Kontu, kesk. II vpj Mauri Kontu, kesk. VALTUUTETUT VALTUUTETUT JÄSENTÄ JÄSENTÄ Puheenjohtaja Jouko Antola sd. Aaltonen Juha ps./muutos 2011 Aaltonen Juha ps./muutos 2011 Ahtiainen Jussi kok. Ahtiainen Jussi kok. Aitamurto Pentti vas. Aitamurto Pentti vas. Anto Leena kok. Anto Leena kok. Forss Harto vas. Forss Harto vas. Haahti Tuula sd. Haahti Tuula sd. Haapasalo Ville asti kesk. Haapasalo Ville asti kesk. Sjöblom Mika lähtien kesk. Sjöblom Mika lähtien kesk. Haapavuori Antti sd. Haapavuori Antti sd. Haverinen Pertti komm. Haverinen Pertti komm. Hyvönen Johanna sd. Hyvönen Johanna sd. Jalava Jorma kesk. Jalava Jorma kesk. Junkola-Lehtonen Maija kok. Junkola-Lehtonen Maija kok. Järvinen Jukka sd. Järvinen Jukka sd. Kallinen Arto sd. Kallinen Arto sd. Kangas Tarmo kok. Kangas Tarmo kok. Korhonen Päivi sd. Korhonen Päivi sd. Laivo Olli kesk. Laivo Olli kesk. Lamberg Seppo sd. Lamberg Seppo sd. Lehtonen Ari U:gin Ps. Lehtonen Ari U:gin Ps. Lovén Sanna-Mari vas. Lovén Sanna-Mari vas. Maikola Eija kok. Maikola Eija kok. Myllymäki Lea sd. Myllymäki Lea sd. Nevavuori Juha kesk. Nevavuori Juha kesk. Nieminen Harri sd. Nieminen Harri sd. Niittyluoto Ari Yhteisö Uusikaupunki Niittyluoto Ari Yhteisö Uusikaupunki Nummi Veijo U:gin Ps. Nummi Veijo U:gin Ps. Polojärvi Eila sd. Polojärvi Eila sd. Rosten Mauri sd. Rosten Mauri sd. Salin Lauri kd. Salin Lauri kd. Sjölund Janne sd. Sjölund Janne sd. Tuomainen Marja kok. Tuomainen Marja kok. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Esko sd. Tähtinen Rainer ps./muutos 2011 Tähtinen Rainer ps./muutos 2011 Vahtera Helle kesk. Vahtera Helle kesk. Wala Heikki kok. Wala Heikki kok. Valkeinen Matti kesk. Valkeinen Matti kesk. Valkonen Jari ps./muutos 2011 Valkonen Jari ps./muutos 2011 Varpe Maj-Britt kok. Varpe Maj-Britt kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Lasse kok. Virtanen Veli-Matti kesk. Virtanen Veli-Matti kesk. VARAVALTUUTETUT SDP SDP Pesola Pirjo Pesola Pirjo Toivanen Päivi Toivanen Päivi Virtanen Sinikka Virtanen Sinikka Savolainen Anja Savolainen Anja Kaitanen Veera Kaitanen Veera Kok. Kok. Jefimoff Nina Jefimoff Nina Hakala Jukka Hakala Jukka Kuisma Sirpa Kuisma Sirpa Kesk. Kesk. Sjöblom Mika asti Sjöblom Mika asti Kuusisto Anne Kuusisto Anne Suikkanen Oili Suikkanen Oili Tohila Hannu lähtien Tohila Hannu lähtien Vaaliliitto Vas.+SKP Vaaliliitto Vas.+SKP Jokinen Henna Jokinen Henna Peurla Klaus Peurla Klaus PS PS Lohimies Joni Lohimies Joni Mäkiranta Mika Mäkiranta Mika KD KD Kiertokari Vesa Kiertokari Vesa I varapuheenjohtaja Kari Vainio kok. II varapuheenjohtaja Mauri Kontu kesk. 3

7 2.3. Kaupunginhallitus 2012 JÄSENET JÄSENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENKILÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Heikki Wala kok. Pj Heikki Wala, kok. Pj Heikki Wala, kok. I vpj Johanna Hyvönen, sd. I vpj Johanna Hyvönen, sd. II vpj Juha Nevavuori, kesk. II vpj Juha Nevavuori, kesk. Juha Aaltonen, ps./muutos 2011 Juha Aaltonen, ps./muutos 2011 Leena Anto, kok. Leena Anto, kok. Harto Forss, vas. Harto Forss, vas. Antti Haapavuori, sd. Antti Haapavuori, sd. Päivi Korhonen, sd. Päivi Korhonen, sd. Eija Maikola, kok. Eija Maikola, kok. Mauri Rostén, sd. Mauri Rostén, sd. Helle Vahtera, kesk. Helle Vahtera, kesk. Lasse Virtanen, kok. Lasse Virtanen, kok. Esko Tähtinen, sd. Esko Tähtinen, sd. Oili Suikkanen, kesk. Oili Suikkanen, kesk. Joni Lohimies, ps. Joni Lohimies, ps. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Sanna Lovén, vas. Sanna Lovén, vas. Janne Sjölund, sd. Janne Sjölund, sd. Päivi Toivonen, sd. Päivi Toivonen, sd. Nina Jefimoff, kok. Nina Jefimoff, kok. Päivi Virtanen, sd. Päivi Virtanen, sd. Seppo Maikola, ps. Seppo Maikola, ps. I varapuheenjohtaja Johanna Hyvönen sd. II varapuheenjohtaja Juha Nevavuori kesk. 4

8 Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset Munaistenmetsän kaatopaikka/kaatopaikan myynti ja jätteenkäsittelypalvelun hankinta Hiun I vaiheen tonttien luovutusehdot Varhaiskasvatuksen siirto sivistyspalvelukeskukseen ja Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen yhtiöittäminen Esitys vanhustenhuollon palvelurakenteeksi Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös Kaupunginjohtajan viran täyttäminen Uusien konserniohjeiden hyväksyminen Hallintosääntö / Uudenkaupungin organisaatio Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen toiminta 2012 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginhallitus jatkoi vuonna 2012 talouden kuntoon saattamista ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toimenpide-/säästöohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannuksiltaan edullisempaan suuntaan. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä selvitettiin edelleen yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja erityisesti TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Hankeryhmä ja ns. miljoonaryhmä jatkoivat toimintaansa. Kaupunginhallitus valmisteli Munaistenmetsän kaatopaikan myynnin ja jätteenkäsittelypalvelun hankinta-asian valtuuston päätettäväksi ja hyväksyi valtuuston päätöksen mukaisesti lopullisen kauppakirjan ja palvelusopimukset. Kaatopaikka siirtyi Lassila & Tikanoja Oy:lle Kaupunginhallitus vastasi uuden kaupunginjohtajan valintaprosessista. Kaupunginvaltuusto valitsi uuden kaupunginjohtajan Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnon kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista ehdotuksista. Hallitus seurasi kuntauudistusprosessin etenemistä. Kaupunginhallitus vastasi Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen yhtiöittämisprosessista. Sataman yhtiöittäminen oli vuoden tärkeimpiä hankkeita. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli kaupunginvaltuustolle talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin ennakoivan henkilöstösuunnitelman Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Kunnan Taitoa Oy:n tekemän talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvityksen. Kaupunginhallitus hyväksyi Uudenkaupungin kaupungin yleiset hankintaohjeet ja päätti, että kaupungin kilpailutukseen tulevissa hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan KL-Kuntahankintojen tekemiä sopimuksia ja tulevia kilpailutuksia lukuun ottamatta elintarvikkeiden ja sähköenergian hankintaa. Kaupunginhallitus perusti asuntotyöryhmän miettimään ratkaisua, millä kaupunkiin saadaan muuttamaan lisää asukkaita ja varsinkin millä saadaan uudet työntekijät, jotka tulevat Uudenkaupungin ulkopuolelta, sitoutumaan ja muuttamaan Uuteenkaupunkiin asumaan. 5

9 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 3,3 % ja 2011 lähes 3 %. Vuonna 2012 bruttokansantuote ei kasvanut lainkaan ja tuotannon kokonaistaso on edelleen alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan vuonna 2012, mutta euroalueen taantuma, USAn talouden toivottua hitaampi kasvu ja koko maailmantalouden hidas kasvuvaihe hyydyttivät Suomen talouden kasvun. Vuonna 2013 Suomen talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja maailman bruttokansantuotteen kasvu palaa ennusteiden mukaan 4 %:n vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Maailmantalouden kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu kuitenkin hidastui ja jää 8 %:iin vuonna Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Siellä kasvua hidastavat ennätyksellinen työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt euron kriisin ja velkaantumisen takia. Euron kriisi jatkui Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Korkea työttömyys teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet yritysten investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys pysyi vakaana vuonna Työttömyys oli 7,7 % ja työllisyysaste 69,1 %. Vuonna 2013 työllisyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 3,5 %, ja vuonna 2013 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 2,4 %. Verotulot kasvoivat vain noin prosentin vuonna 2012, mutta valtionosuuksien lähes 6 %:n kasvu auttoi kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan yli 4 %. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2012 noin 2,8 % vuodesta Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,2 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna Kotimainen kysyntä laski vuonna 2012 ja sen ei odoteta juurikaan kasvavan vuonna Viennin kasvu tyrehtyi 2012, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2011 tason. Viennin odotetaan kasvavan vasta vuonna Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin alle maailmankaupan kasvun eikä saavuta vuoden 2008 tasoa. 3.2 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan 5 % vuonna Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät noin 4 %. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 3,2 %. Kuntien palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6 prosenttia. Aineiden ja tarvikkeiden ostot pysyivät ennallaan. Vuonna 2013 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee noin 2,3 %. Suomen inflaatio nousi viime vuonna 2,8 %:iin. Kunta-alan kustannustaso kohosi yli 3 %. Vuonna 2013 inflaation ennustetaan olevan edelleen yli 2 %. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2012 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 1,4 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 3,9 %. Kunnallisveroa kertyi 3,8 % enemmän vuonna 2012 kuin vuonna Yhteisöverotilitykset laskivat 27,4 %, 460 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 19,33 mrd. euroa. 6

10 Kunnallisveron tuoton arvioidaan nousevan vuonna 2013 yli 3 %. Kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan jonkin verran. Kiinteistöveron määrä kasvaa 5 %. Koska kuntien menot kasvoivat tuloja enemmän, vuosikatteet laskivat vuodesta Korkea investointitaso piti myös kuntien lainakannan kasvussa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski vuonna 2012 edellisvuodesta 0,8 mrd. euroa eli yli 30 % eikä se riittänyt kattamaan poistoja. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2012 lopussa lähes 13,9 mrd. euroa. Se on 1,6 miljardia euroa, 13,1 %, enemmän kuin vuonna Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 63 kunnassa (34 kuntaa vuonna 2011). Koska vuosikate laski ja lainakanta nousi, vuosi 2012 oli kunnissa ennakoitua huonompi. Se johtuu pääosin verotulojen pienestä kasvusta. Tilinpäätösarvioiden mukaan yli 220 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tullee edelleen heikkenemään vuonna Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto ,90-33,85-22,95 18,35 7,43 0, ** 12,02-38,88-26,86 20,19 8,31 0,16 Vuosikate 3,02 2,55 1,74 1,80 Poistot -2,15-2,23-2,36-2,651) Satunnaiset erät, netto 1,06 2) 0,12 0,27 0,20 Tilikauden tulos 1,93 2) 0,44-0,35-0,65 muutos-%: Toimintatulot 8,2 4,6 2,0 3,4 Toimintamenot 4,2 5,4 5,0 3,8 Verotulot 4,2 3,9 1,4 4,4 Valtionosuudet 7,5 3,1 5,4 3,0 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj J. Turkkila/hp ,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0, * 11,62-37,45-25,83 19,33 8,07 0,17 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosi 2012 Tilastokeskus ja Kuntaliitto. Vuoden 2013 arviot Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta J. Turkkila/hp ,02 1,06 1) -1,38 1) -5,69 1) 0,26 2,41 1) -0,32-1,17 1) 3,21 1) -1,28 0,05 0,05 1) 0,54 4,76 11, ,55 0,12-0,46-4,31 0,25 0,74-1,11-0,13 2,03-1,43 0,04 0,37-0,22 4,54 12,30 1) Luvut sisältävät HSY:n perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 2012* 1,74 0,27-0,47-4,68 0,18 0,82-2,14-0,18 2,38-1,47 0,47 0,72-0,22 4,32 13, ** 1,80 0,20-0,45-4,50 0,20 0,80-1,95-0,10 3,20-1,60 0,20 0,00-0,25 4,07 15,71 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosi 2012 Tilastokeskus ja Kuntaliitto. Vuoden 2013 arviot Kuntaliitto 7

11 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) (painelaskelma) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB /hp 8

12 Keskeiset ennusteluvut 2011* mrd ** 2013** 2014** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 189-8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78-17,2 6,9 5,7-2,6 0,5 3,8 Kokonaistarjonta ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77-21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Kulutus 151-1,7 2,1 1,8 1,3 0,5 1,2 Investoinnit 37-13,2 1,9 6,8-2,3-2,8 2,8 Kokonaiskysyntä ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2, ** 2013** 2014** Palvelut, määrän muutos, % -4,7 1,6 2,3 0,2 0,7 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % -22,7 8,3 0,9-1,1 1,4 3,0 Työn tuottavuus, muutos, % -5,8 3,0 0,8-0,6 0,7 1,4 Työlliset, muutos, % -2,9-0,4 1,1 0,5-0,3 0,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa 3,4 2,9-2,2-3,0-2,4-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,0 1,6-1,2-1,5-1,2-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 2,1 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 56,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 44,2 44,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -4,8-5,6-3,3-3,6-3,0-2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 56,1 57,2 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 43,3 46,0 46,9 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

13 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus paransivat kertaluonteisesti Uudenkaupungin Sataman yhtiöittämisestä ja Munaistenmetsän kaatopaikan myynnistä kirjatut satunnaiset tuotot 10,5 miljoonaa euroa. Tilikauden budjetoitu alijäämä - 1,1 miljoonaa euroa, ylitettiin tämän takia 8,5 miljoonalla eurolla. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Korkokulut laskivat lähes eurolla, mutta korkosuojaukset aiheuttivat kuluja. Rahoitustuotot nousivat, koska kaupunki voi tehdä euron arvopaperien arvonkorotuskirjaukset. Sijoitusten tuotto oli hyvä. Vuonna 2012 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli euroa, 60,7 euroa/asukas. Se kattoi 19 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 13 % investointien omahankintamenoista. Talousjohtaja Anne Takala Vuosi 2012 oli Suomelle taloudellisesti vaikea. Suomen bruttokansantuote ei kasvanut ja työllisyys heikkeni. Bkt on edelleen alle vuoden 2008 romahduksen tason, koska vuosien kasvu ei riittänyt nostamaan bkt:ta romahdusta edeltäneelle tasolle. Vuodelle 2013 ennustetaan vain puolen prosentin kasvua. Koska kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2012 vain 1,4 % ja valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaukset vähensivät valtionosuuksia, kuntien vuosikatteet laskivat kolmanneksen ja tulokset painuivat miinukselle. Lainakanta kasvoi yli 10 %. Kaupungin verotulot eivät 2012 nousseet vuodesta Koko maassakin kasvu oli ennakkotietojen mukaan heikkoa. Vuonna 2011 verotettavat tulot nousivat koko maassa vielä 4 %, ja ensimmäisen kerran vuosiin Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vielä tätä enemmän. Alkuvuonna 2013 tuloveron tilitykset ovat jääneet huolestuttavasti pienemmäksi kuin edellisenä vuotena. Koska koko maan talouden kasvu on jäämässä viime vuoden arviota heikommaksi, vuoden 2013 verotuloihin liittyy erittäin suuria riskejä. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat vain 0,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin käyttömenojen tulojen ja menojen erotus toimintakate oli 3,4 miljoonaa euroa (4,7 %) heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Verotulot ja valtionosuudet huomioiden alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena olleesta vuosikatteesta jäätiin 2,6 miljoonaa. Kaupungin taloutta Talousarviota tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 102,3 % ja toimintakulujen 100,6 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Sen toteutumisaste oli 99,8 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat euroa. Ne alittivat talousarvion eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 80,6 miljoonaa euroa. Isoimmat talousarvion ylitykset olivat yritysten toimitiloissa ( euroa), sosiaalityössä ( euroa) ja erikoissairaanhoidossa ( euroa). Sosiaalityössä kustannuksia lisäsivät mm. uudet lasten laitossijoitukset, vammaispalvelut. Useimpien kaupungin palvelujen kustannukset ovat olleet 2000-luvulla laskussa. Kaupunki on satsannut vahvasti terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Viimeisen käytössä olevan tiedon mukaan terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna 2010 Uudessakaupungissa 10 % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli 3 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Talouden kehitystrendi on sekin väärä: menot kasvavat ja tulopohja ei vahvistu. Kaupungin verotulot eivät kasva ja valtionosuuksia leikataan. Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Ne nousivat edellisestä vuodesta noin 3,9 miljoonaa euroa. Suuri nousu johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2011 Uudenkaupungin ammattiopisto Novi- 10

14 dan käytössä olevat rakennukset Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli euroa, ja se kirjattiin investointituloksi. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien liittymäjärjestelyt ja Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu) nettomenot yhteensä euroa, katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), Nonparelli ( euroa), ja Hiun kunnallistekniikka ( euroa). Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli raakavesiverkoston laajentaminen. Satama investoi vuonna 2012 noin 0,6 miljoonalla eurolla. Sataman isoin investointi euroa, oli säänsuojahallin osto kaupungilta. Uudenkaupungin Jätehuolto ei investoinnit vuonna Jätehuollon investointitulot sisälsivät myydyn kaatopaikka-alueen kirjanpitoarvon euroa. Vakka-Suomen Veden investoinnit olivat 0,2 miljoona euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli se kasvoi 32 henkilöllä vuodesta Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 964 henkilöä, joka henkilötyövuosina ilmoitettuna oli 794,57. Henkilöstön määrä on toiminnan muutosten takia vaihdellut melko paljon vuosina Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen mukana siirtyi kaupungin palvelukseen 100 henkilöä Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään, ja 54 vakinaista henkilöä siirtyi kuntayhtymän palvelukseen oli moneen vuoteen normaali vuosi: toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 3 % ja kokonaishenkilöstömenot 3,1 % vuoden 2011 tasosta. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 % eli euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 1 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,5 %. Sosiaali- ja terveyskeskus käytti lisäksi vuokratyövoimaa, jonka kustannukset kirjataan palvelujen ostoihin. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Uudenkaupungin asukaskohtaiset eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat olleet korkeat ja niiden kasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa. Tällä hetkellä ne ovat noin miljoonaa euroa yli keskiarvokustannusten. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 26,7 miljoonaa euroa eli 1719 euroa asukasta kohden. Tästä 10,9 miljoonaa, 41 % on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä laski vuonna 2012 noin 1,5 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasosta. Lainojen keskikorko laski, ja lainojen painotettu keskikorko oli noin 1,8 %. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 9,6 miljoonaa euroa eli ne laskivat 4,2 miljoonalla eurolla. Sijoituksia käytettiin kaupungin toiminnan rahoitukseen, koska talousarviossa oli varauduttu nostamaan 10 miljoonaa euroa uutta lainaa, mutta lainoja nostettiin vain 3 miljoona euroa. Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden 2012 lopussa 0,8 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 1,6 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrä laski eurolla. Vuonna 2012 kaatopaikan jälkihoitoa varten tehtyä pakollista varausta purettiin vain 6,666 euroa ja uuden alueen jälkihoitoon tehtiin euron varaus. Uuden kaatopaikka-alueen myymisen jälkeen pakollista varausta purettiin niin, että jäljelle jäi vain vanhan alueen maisemointiin tarkoitettu euron osuus varauksesta. Uudenkaupungin omavaraisuusaste nousi 66,5 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 11

15 Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 19 % poistoista, ja se kattoi 13 % investointimenoista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna Tilikauden ylijäämä euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa ylijäämää. Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna 2012 edelleen talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. Sen painopisteenä oli sosiaali- ja terveystoimi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämiseen sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Koska kaupungin menot jatkavat kasvuaan ja tulot eivät kasva samassa suhteessa, kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn säästöohjelman osana vuoden 2013 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa. 12

16 Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on vuodesta 1998 alkaen jäänyt alle vertailuryhmien tason. Tähän on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän väheneminen. Vuosi 2011 poikkesi pitkänajan trendistä: Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohti nousivat koko maata enemmän. Verotettavat tulot nousivat koko maassa 4 % ja Uudessakaupungissa 4,5 % asukasta kohden. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys on heikentänyt kaupungin tulopohjaa ja samalla myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. Finnprotein Oy:n, autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat toivottavasti auttavat kääntämän palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. 13

17 Uusikaupunki sai paljon yhteisöveroa ja kaupungin kokonaisverotulot olivat huomattavasti yli maan keskiarvon. Vuonna 2002 tilanne muuttui ja verotulot alle koko maan tason. Kaupungin verotulot eivät nousseet vuonna Koko maassa kasvu jäi 1,2 %:iin. Vuonna 2011 Uudenkaupungin verotulot kasvoivat 1,9 %, koska yhteisöveron tuotto nousi miljoonalla eurolla vuodesta Yhteisöveroa saatiin tuolloin 4,5 miljoonaa. Vuonna 2012 yhteisöveron tuotto jäi 2,1 miljoonaan euroon. Koska verotulojen prosentin kasvu vastaa noin euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota Uudenkaupungin verotulot euroa Osuus yht.vero Kiinteistövero Kunnan tulovero Yhteensä Muutos ed. vuoteen -28,2-5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 14

18 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2012 Kaupungin verotulot olivat 54 miljoonaa euroa vuonna Ne eivät nousseet vuodesta Koko maassakin verotulojen kasvu jäi 1,2 %:iin. Kunnan tuloveron tuotto nousi 4,8 %, 2,2 miljoonalla eurolla, mutta yhteisöveron tuotto laski 2,4 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on vuodesta 1998 alkaen jäänyt alle vertailuryhmien tason. Tähän on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän väheneminen. Vuosi 2011 poikkesi pitkänajan trendistä: Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohti nousivat koko maata enemmän. Verotettavat tulot nousivat koko maassa 4 % ja Uudessakaupungissa 4,5 % asukasta kohden. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 22,5 miljoonaa euroa vuonna Tästä euroa oli verotulotasausta. Kaupungin talous on ollut pitkään alijäämäinen, joten kaupunki jatkoi talouden kuntoon saattamista ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän toimenpide-/säästöohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannuksiltaan edullisempaan suuntaan. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä selvitettiin edelleen yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin ja erityisesti TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan kanssa sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Terveyden- ja vanhuspalvelujen menot ovat Uudessakaupungissa muita kuntia korkeammat, vaikka ikärakenne ja tarve otetaan huomioon. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on ollut vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman keskeisin ajatus on saada Suomi kasvu-uralle ja julkinen talous, erityisesti valtion talous, tasapainoon. Osana tasapainotustoimenpiteitä kuntien toimintaan ja talouteen ollaan kohdistamassa niin rakenteellisia kuin rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Hallituksen tavoitteena oli määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja eteneminen vuoden 2011 loppuun mennessä. Aikataulu venyi ja Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys julkistettiin vasta helmikuussa Kuntien lausunnot selvityksestä pyydettiin mennessä. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus on valmistellut valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Kuntarakennelakiluonnos valmistui marraskuussa 2012 ja siitä pyydettiin kuntien lausunnot mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-ehdotus on sekin viivästynyt. Uusi kuntarakennelaki on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa Kuntien on annettava ilmoitus siitä, mihin selvitysalueeseen se haluaa kuulua mennessä ja kuntien yhdistymisselvitykset on tehtävä mennessä. Uudenkaupungin kaupunki on kaikissa yhteyksissä todennut, että Vakka-Suomen kunnat muodostavat luonnollisen yhteistyöalueen. Kaupungin vuokrataloyhtiöitä fuusioitiin vuonna 2011 isommiksi kokonaisuuksiksi. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2012 alussa. Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina, joilla on kullakin oma johtosääntönsä ja johtokuntansa. Liikelaitokset eivät vuonna 2012 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Vuoden 2012 talousarviossa kohdassa muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on liikelaitoksille ja niiden toiminnalle asetettu tavoitetaso. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Liikelaitosten toiminnan vuonna 2012 voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Liikelaitokset jopa ylittivät tavoitteensa. Kaupunki myi vuonna 2012 Munaistenmetsän kaatopaikan Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Kaatopaikan toiminta siirtyi ostajalle jälkeen. Kaupunki ja ostaja sopivat myös jätteenkäsittelypalvelusta. Kaupunki sitoutui toimittamaan yhdyskuntajätteen Munaistenmetsän kaatopaikalle. Sopimus on voimassa 10 vuotta. Jätteenkäsittelypalvelun hinta on kiinteä ensimmäiset kaksi vuotta ja sen jälkeen hintoja tarkistetaan maanrakennusindeksin ja kuljetuskustannusindeksin muutosten mukaisesti. Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen tilikauden ylijäämä nousi kaupan takia euroon. Liikelaitoksen toiminta päättyi ja jätehuolto siirtyi teknisen lautakunnan alaisuuteen, joka toimii myös jätelain mukaisena kaupungin jätehuoltoviranomaisena. 15

19 Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi Liikelaitos yhtiöitettiin ja satamasta vastaa alkaen Uudenkaupungin Satama Oy. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiöittäminen oli pitkä ja työläs prosessi. Liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät yhtiölle käyvällä arvolla. Koska rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa pienempi, kaupunki sai järjestelystä noin 9 miljoonan euron satunnaisen tuoton. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen kannattavuus parani vuodesta 2011, vaikka liikevaihto ja tavaratonnien määrä pysyivät ennallaan. Sataman isot investoinnit siirtyivät vuodelle Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kannattavuus laski vuodesta 2011, mutta se oli kuitenkin ennakoitua parempi. Koska liikelaitoksella on tulossa isoja investointeja ja sen lainakanta on iso, kannattavuuden tulisi edelleen parantua. Liikelaitoksen merkittävin investointi oli raakavesiverkoston laajentaminen. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen kannattavuus parani edellisestä vuodesta. Kannattavuuden tuleekin olla hyvä, koska liikelaitoksella on edessään isot investoinnit ja sen lainakanta on jo tällä hetkellä iso. Pääomakustannukset veivät 33 % liikevaihdosta. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettu uusi ympäristölupa saatiin joulukuussa Päästövähennysten kiristämisen lisäksi siinä määrättiin, että puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren tuntumaan. Putken kustannukset olisivat jopa 10 miljoonaa euroa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hovioikeuteen. Uudenkaupungin kaupunki oli mukana neljän muun kunnan kanssa Kevan Työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin helmikuussa Kyselyyn vastasi 584 henkilöä eli 65 %. Työyhteisön ilmapiiri koettiin melko hyväksi ja työtehtävät mielekkäiksi. Tiedon saaminen siitä, mitä organisaatiossa on meneillään tai suunnitteilla arvioitiin asteikolla 1-5 lukemalla 3 eli sitä tulisi parantaa. Sosiaali- ja terveyskeskus teki vuonna 2012 asiakastyytyväisyyskyselyt terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella ja vanhuspalveluissa. Terveyspalveluissa 75 % piti palveluja vähintään hyvinä. Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneet pitivät vanhustenpalveluja keskimäärin hyvinä tai erittäin hyvinä. Sosiaalityön kustannukset nousivat lähes 9 %. Lasten laitossijoitusten määrä kasvoi viidellä ja vammaisten tukitoimenpiteiden asiakkaiden määrä nousi 285:stä yli 500:een. Vammaispalvelulain muutoksen aiheuttama kustannusten lisäys siis jatkui vuonna Kaupungin päätöksen mukaisesti päivähoito siirtyi vuoden 2013 alussa sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen. Muutokseen valmistauduttiin huolella vuoden 2012 aikana. Perusopetuksen tuntijakoon saatiin lisätunteja vuosiluokkien 3-6 äidinkielen ja matematiikan opetukseen. Koulujen vuosi oli menestyksellinen. Esimerkiksi peruskoulusta ei kukaan eronnut ilman päättötodistusta ja kukaan ei reputtanut ylioppilaskirjoituksissa. Vakka-Suomen kansalaisopiston yhteistyösopimus uudistettiin vuoden 2012 alkupuoliskolla. Uusi sopimus on edellistä parempi ja oikeudenmukaisempi. Uudenkaupungin kirjasto liittyi Varsinais-Suomen kirjastoyhteistyön piiriin ns. Vaski-kirjastoihin. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Ne nousivat edellisestä vuodesta noin 4 miljoonalla eurolla. Suuri muutos johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2011 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli euroa, ja se kirjattiin vuoden 2011 investointituloksi. Kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat euroa ja niiden toteutumisaste oli 80,9 %. Investointitulot olivat euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat euroa. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu yhteensä euroa, Betorantien liittymäjärjestelyt euroa ja Nonparelli euroa. Kaupunki osti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä eurolla entisen sairaalakoulun tilat. Kaupunki myi loppuvuonna Uuden kaupungin Satamalle säänsuojahallin eurolla. Muiden liikelaitosten investoinnit olivat pieniä. 16

20 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos * *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa lähes 3000 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Uusikaupunki Uutta energiaa -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku nousee :een vuonna Nykyisellä kehityksellä tavoitteeseen ei päästä. Vuosina asukasluvun väheneminen lähes pysähtyi, mutta 2011 lasku kiihtyi uudelleen. Vuonna 2012 Uudenkaupungin väestömäärä väheni 149 hengellä. Myös syntyvyys laski vuoden 2010 tasosta. Syntyneitä lapsia oli 23 vähemmän kuin kuolleita. Muuttoliike oli kova ja muuttotappio Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet

21 Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä vain 6,4 % vuonna 2011,kun se oli vastaavankokoissa kunnissa 8,4 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi yli 200 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo yli 22 %. Se on 4 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on laskenut vuosittain. Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti noin 5.300:aan. Menetys oli työpaikkaa. Vuoden 2001 loppuun mennessä työpaikkojen määrä oli noussut jo 7.500:n. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on taas ollut laskussa. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi päätettiin 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tähän ei viime vuosina ole päästy, mutta kaupunkiin on vuosina tulossa satoja uusia työpaikkoja, ja tavoite on saavutettavissa. Tavoitteena oli myös 20 uuden toimipaikan lisäys vuodessa. Vuonna 2012 nettolisäys oli 35. Asukasluvun ja työpaikkojen lisäksi Uudenkaupungin työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja 2013 noin Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6265 vuonna

22 6,5 6,7 6,2 7,6 7,6 8,2 8,2 9,1 9,8 9,6 9,3 8,6 9,8 9,4 9,2 9,1 10,3 9,7 10,0 9,9 9,6 9,4 10,8 10,1 9,8 9,9 9,5 12,6 12,3 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 12,2 12,9 14,1 15,4 16,0 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2012 Vuoden 2012 työttömyysaste oli 9,9 % (9,4 % v. 2011). Se pysyi alkuvuoden melko vakaana, mutta syksyllä 2012 ja talvella 2013 se nousi nopeasti toistaiseksi voimassa olevien lomautusten takia. Tammikuussa 2013 työttömyysaste oli jo 14,8 %. Varsinais-Suomen työttömyys oli 9,6 % ja koko maan 9,4 % vuonna Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste pysyi vuoden aikana melko vakaana. Vuonna 2012 Uudenkaupungin työttömyysaste oli samalla tasolla kuin mitä se oli koko maassa tai Varsinais-Suomessa. TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ % V vuosikeskiarvio 20,0 18,0 16,0 Uusikaupunki Vars.-Suomi Koko maa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,

23 6. HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli lisäystä 32 henkilöä. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaalija terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 henkilöä. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. 19

24 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain / henkilö Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,9 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,3 Sivistyspalvelukeskus , , , , ,2 Liikelaitokset , , , , ,7 Yhteensä , , , , ,1 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2012 oli työpäivinä 12,1 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 16,9 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähenivät hallinto- ja kehittämiskeskuksessa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksessa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 48 henkilöä ,311,0 5,8 15,2 12,8 11,9 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 7,2 10,7 11,7 16,2 5,3 5,7 12,6 14,3 7,9 6,3 13,3 11, ,2 7,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 20

25 PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi vuonna 2012 arviolta noin 4 % ja ansiotaso 3,2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 3 % ja henkilöstömenot 3,1 % vuoden 2011 tasosta. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 % eli euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot nousivat 1 % ja sivistyspalvelukeskuksen 1,5 %. Kun verrataan Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistyspalvelukeskus ,5 Kaupunki yhteensä ,9 Liikelaitokset ,6 Kaikki yhteensä ,0 21

26 Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistyspalvelukeskus ,9 Kaupunki yhteensä ,0 Liikelaitokset ,3 Kaikki yhteensä ,1 22

27 23

28 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (toimintakate+ poistot) olivat 80,6 miljoonaa euroa. Ne nousivat 4,7 miljoonaa, 6,3 % vuodesta Suurin euromääräinen kasvu oli palvelujen ostoissa 3 miljoonaa euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa, 15,5 %. Nettomenojen kasvuun vaikutti suurelta osin käyttöomaisuuden myyntivoiton lasku edellisvuodesta. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot nousivat 3,7 miljoonaa euroa, 6,7 %. Nettomenojen nousu oli suurin sosiaalityön, vanhusten palvelujen ja erikoissairaanhoidon tulosalueissa. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat 0,4 miljoonaa euroa, 2,3 %. Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,5 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,3 Kaupunki yhteensä ,2 Liikelaitokset ,8 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,3 24

29 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Sivistyspalvelukeskus ,1 Kaupunki yhteensä ,3 Liikelaitokset ,5 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,5 25

30 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,3 Sosiaali- ja terveyskeskus ,0 Sivistyspalvelukeskus ,2 Kaupunki yhteensä ,3 Liikelaitokset ,5 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,5 26

31 Toimintakulut ja toimintatuotot Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus oman käyttöön Yhteensä