SOSIODEMOGRAFINEN TUTKIMUS, joka perustuu Eurobarometri tutkimuksien 68, 69 ja 70 kumulatiivisiin tuloksiin
|
|
- Tuula Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ DV\ doc Bryssel, 26. helmikuuta 2009 SOSIODEMOGRANEN TUTKIMUS, joka perustuu Eurobarometri tutkimuksien 68, 69 ja 70 kumulatiivisiin tuloksiin Naisten asenteita ja mielipiteitä Euroopassa ennen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleja Yhteenvetoanalyysi Maaliskuun kahdeksantena päivänä järjestettävän kansainvälisen naisten oikeuksien päivän aattona ja ennen kesäkuussa 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja vaikutti aiheelliselta tehdä sosiodemografinen tutkimus, jossa tarkastellaan naisten ja miesten asenne ja mielipide eroja Eurooppaa koskevista kysymyksistä ja erityisesti Euroopan parlamentin vaaleista. Tässä tutkimuksessa keskitytään Eurobarometri tutkimusten 68, 69 ja 70 tuloksia koskevaan puolentoista vuoden ajanjakson analyysiin. Kyseessä ei ole siten laadullinen analyysi eurooppalaisten haastattelukäyttäytymisestä vaan määrällinen vertaileva analyysi. Huomionarvoiset tilastotiedot: Ennen tutkimuksen keskeisten näkökohtien käsittelyä on pantava merkille Eurostatin tilastot (ks. liitteet). Ne puhuvat puolestaan. Niiden perusteella voidaan helpommin ymmärtää tiettyjä vastauksia: Työllisyysaste Euroopan unionissa vuonna 2007: naisten työllisyysaste oli 14,2 prosenttia matalampi kuin miesten Työttömyysaste Euroopan unionissa vuonna 2008: naisten työttömyysaste oli 0,9 prosenttia korkeampi kuin miesten Bruttovuositulot (euroissa) vuonna 2005: miehillä; naisilla Tuntipalkka: miesten ja naisten välinen ero vuonna 2007 oli 17,4 prosenttia. Naisten henkilökohtainen tilanne Eurobarometri tutkimukset osoittavat, että naiset pitävät nykyistä tilannettaan kielteisempänä kuin miehet. Tämä koskee käytännöllisesti katsoen kaikkia aloja ja erityisesti kysymyksiä siitä
2 miten naiset näkevät taloudellisen tilanteen sekä kansallisella että yhteisön tasolla, koska heidän käsityksenä on vähemmän optimistinen kuin miehillä miten naiset suhtautuvat globaalistumiseen, koska he pitävät sitä uhkaavampana kuin miehet miten he suhtautuvat euroon, sillä he tukevat euroa huomattavasti vähemmän kuin miehet. Kuulluksi tuleminen ja luottamus Naiset ovat miehiä enemmän kosketuksissa arkipäivään, joten naisten epäluottamus toimielimiin on lähes samalla tasolla kuin miesten, mutta on todennäköisempää, että heillä ei ole antaa vastausta kysymyksiin. Vastaus "en osaa sanoa" on yleisempi naisten keskuudessa naisilla on vähemmässämäärin kuin miehillä tunne, että heitä kuullaan Euroopan tasolla. Mielipide Euroopan unionista Kielteisesti EU:hun suhtautuvia on yhtä paljon naisten ja miesten keskuudessa. Myönteisen mielipiteen esittäjiä on vähemmän naisten keskuudessa, koska heillä on todennäköisemmin neutraali mielipide unionista. EU:n jäsenyyden arviointi Näkemykset ovat samat kuin edellisessä kohdassa. Politiikan alat, joita Euroopan parlamentin pitäisi puolustaa Naisten mielestä tärkeintä olisi oltava kuluttajien ja kansanterveyden suojelu, miesten mielestä sen olisi oltava terrorismin torjuminen. Kampanjan teemoja Naisten mielestä työttömyyteen puuttuminen on tärkeintä ennen talouskasvun edistämistä, mutta miesten mielestä järjestys on päinvastainen. Lisäksi on tähdennettävä, että "en osaa sanoa" vastauksien määrä on korkeampi naisten keskuudessa lähes kaikissa tutkituissa kysymyksissä. Tätä eroa voidaan tarkastella ja pohtia, onko miehillä suurempi taipumus vastata kaikkiin heiltä tutkimuksessa kysyttyihin kysymyksiin. Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan ja äänestystodennäköisyys Vaikka naiset ilmoittavat olevansa vähemmän kiinnostuneita Euroopan parlamentin vaaleista kuin miehet, on todennäköistä, että naiset äänestävät yhtä paljon kuin miehet. Viime vaaleissa vuonna 2004 naiset ja miehet äänestivät suunnilleen yhtä paljon. 2/14 DV\ doc
3 I. NYKYINEN TILANNE, ELÄMÄ EUROOPAN UNIONISSA TÄLLÄ HETKELLÄ ja TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Naiset ovat pessimistisempiä seuraavista seikoista: Henkilökohtainen tilanne Heidän kotitaloutensa taloudellinen tilanne: 37 prosenttia pitää sitä huonona, ja miehistä puolestaan noin 31 prosenttia Taloudelliset vaikeudet: 48 prosenttia mainitsee vaikeudet laskujen maksamisessa kuun lopussa, kun taas miesten kohdalla osuus on 44 prosenttia He kokevat usein, että heidän taloudellinen tilanteensa on heikentynyt edellisen viiden vuoden aikana (53 prosenttia, miesten keskuudessa 48 prosenttia) Kielteiset odotukset heidän taloudellisen tilanteensa kehityksestä seuraavien kahdentoista kuukauden aikana: 29 prosenttia uskoo tilanteen huonontuvan, kun taas miehistä neljännes uskoo näin. Jos tarkastelemme muita sosiodemografisia muuttujia, voimme havaita, että taloudellista tilannetta koskevat huolenaiheet lisääntyvät iän myötä ja vähenevät sen mukaan, kuinka vanha henkilö on ollut koulutuksen päättyessä. Sukupuoliryhmien sisällä on itse asiassa suurempia eroja kuin miesten ja naisten välillä. Taloudellinen tilanne kansallisella tasolla 72 prosenttia naisista ilmoittaa, että heidän maansa talous on huonossa kunnossa (66 prosenttia miehistä on asiasta samaa mieltä) Naiset ovat pessimistisempiä kotimaansa työllisyystilanteen suhteen: 72 prosenttia pitää sitä huonona, kun taas 67 prosenttia miehistä on tätä mieltä. Euroopan ja koko maailman talous II. EDUSTUS Naiset ovat huolestuneempia hintojen noususta ja inflaatiosta kuin miehet: 39 prosenttia verrattuna 35 prosenttiin He pitävät sitä yleisemmin heille henkilökohtaisesti tärkeimpänä ongelmana: 52 prosenttia verrattuna 47 prosenttiin Naiset antavat enemmän "en osaa sanoa" vastauksia, mikä käy ilmi kaikkialla tutkimuksessa ja osoittaa, että naisilla on miehiin verrattuna vähemmän todennäköisesti mielipide asioista, jotka eivät koske heitä suoraan. Naiset sanovat yleisesti, että he keskustelevat politiikasta harvemmin kuin miehet. Naisten ja miesten välillä on vain vähäisiä eroja siinä, tuntuuko heistä, että heitä on kuunneltu päätöksenteon eri tasoilla. DV\ doc 3/14
4 Erot ovat suuret sen osalta, missä määrin naiset ja miehet ilmoittavat keskustelevansa politiikasta: 34 prosenttia naisista ei keskustele koskaan politiikasta, miehistä heitä on alle neljäsosa (23 prosenttia). Tunne siitä, että on tullut kuulluksi Vain hieman vähemmän naisia on samaa mieltä siitä, että he saavat äänensä kuuluville maassaan (46 prosenttia on samaa mieltä ja 47 prosenttia vastaan). Tilanne on päinvastainen miehillä (49 prosenttia on samaa mieltä ja 46 prosenttia vastaan), mutta sukupuolten välinen ero ei ole merkittävä. Ainoastaan 29 prosenttia naisista (ja 32 prosenttia miehistä) katsoo, että heidän äänellään on painoarvoa Euroopan unionin tasolla. Kun kysyttiin, onko päätökset eri kysymyksistä tehtävä kansallisella tasolla vai yhteistyössä EU:n kanssa, naiset vastasivat hieman useammin kuin miehet, että he kannattavat kotia lähempänä olevaa tasoa, eli kansallista tasoa. Luottamus poliittisiin instituutioihin Niiden naisten osuus, jotka eivät selvästi luota Euroopan unioniin, on melko samankaltainen kuin vastaava miesten osuus (37 prosenttia verrattuna 38 prosenttiin) Samankaltainen luottamuksen taso todetaan miesten ja naisten välillä, kun on kyse alueellisella ja kansallisella tasolla toimivista elimistä. Sekä miehistä että naisista 58 prosenttia ei luota esimerkiksi kansalliseen parlamenttiin, 44 prosenttia naisista ja 45 prosenttia miehistä ei luota alueellisiin tai paikallisiin viranomaisiin. Jälleen kerran, mitä kauempana elin on päivittäisestä elämästä, sitä enemmän naisilla ei ole siitä mielipidettä. "En osaa sanoa" vastausten osuus kysymyksessä Euroopan unioniin luottamisesta on 17 prosenttia naisten keskuudessa, mutta ainoastaan 7 prosenttia, kun on kyse kansallisesta hallituksesta tai kansallisesta oikeusjärjestelmästä. Miesten keskuudessa "en osaa sanoa" vastauksen osuus on puolestaan 11 prosenttia EU:n osalta ja 7 prosenttia kansallisen hallituksen tai oikeusjärjestelmän osalta. Muita sosiodemografisia muuttujia tarkasteltaessa tulokset osoittavat, että koulutuksella on voimakkaampi vaikutus naisiin kuin miehiin. Hyvin varhaisessa vaiheessa koulutuksen päättäneet naiset antavat enemmän "en osaa sanoa" vastauksia (22 prosenttia) kuin naiset, jotka päättivät koulutuksensa 20 vuoden iässä tai sen jälkeen (12 prosenttia). Miesten keskuudessa tämä ero ei ole niin silmiinpistävä (12 prosenttia verrattuna 8 prosenttiin). III. GLOBALISAATIO Globalisaatio määritellään usein hyvin abstraktiksi kysymykseksi, mikä merkitsee aiempien tulosten mukaan, että naiset ovat muodostaneet siitä harvemmin mielipiteen. 4/14 DV\ doc
5 43 prosenttia naisista uskoo, että globalisaatio on uhka työllisyydelle ja yrityksille heidän maassaan. 34 prosenttia naisista pitää globalisaatiota hyvänä tilaisuutena kansallisille yrityksille markkinoiden avaamisen ansiosta. Mielipide jakaantuu miesten kesken näistä kahdesta kysymyksestä (42 prosenttia kumpaankin vastaukseen). Naiset antavat miehiä paljon enemmän "en osaa sanoa" vastauksia (24 prosenttia verrattuna 16 prosenttiin). Tässä yhteydessä naiset vastustavat myös enemmän yhteisvaluuttaa, euroa (katso VI kohta). IV. KESKEISIMMÄT TOIMINTALINJAT ja KESKEISIMMÄT VAALIAIHEET NAISTEN OSALLISTUMISEN LISÄÄMINEN Euroopan parlamentin vaalien osalta keskeisistä vaaliaiheista ei syntynyt merkittävää mielipide eroa miesten ja naisten välillä. A. Tärkeimmät Euroopan parlamentin toimintalinjat: Naiset Kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen: 39 prosenttia Terrorismin torjuminen: 38 prosenttia Ilmastonmuutoksen tehokas torjuminen: 36 prosenttia Miehet Terrorismin torjuminen: 35 prosenttia Ilmastonmuutoksen tehokas torjuminen: 35 prosenttia Kuluttajansuojan ja kansanterveyden suojelun parantaminen: 33 prosenttia Turvallisuus ja puolustuspolitiikka, jonka perusteella EU voi vastata kansainväliseen kriisiin: 33 prosenttia Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n energiariippumattomuus: 33 prosenttia Ulkopolitiikka, jonka ansiosta EU voi puhua yhdellä äänellä: 33 prosenttia Kolme eniten mainittua teemaa ovat samat naisilla ja miehillä, vaikka niiden järjestys ei ole sama. Kuten luettelosta käy ilmi, ne koskevat kaikki nykyistä taloudellista tilannetta (kolmen tietojenkeruuajankohdan kumulatiiviset tulokset). Naiset mainitsevat kuluttajansuojelun ja kansanterveyden suojelemisen parantamisen tärkeimmäksi toimintalinjaksi. Voiko tämä olla jälleen kerran osoitus siitä, että naiset haluavat toimintalinjoilla puututtavan ihmisiin suoraan vaikuttaviin aihealueisiin? Heidän valintansa on suppeampi ja päättäväisempi. Tulokset osoittavat edelleen, että miehet pitävät useampia aihealueita tärkeänä. Kiinnostavaa on, että naiset ovat miehiä valikoivampia, kun he valitsevat vastauksia. Heille kaikkein tärkeimmät toimintalinjat ovat selvät, mutta miesten luetteloon sisältyy seitsemän toimintalinjaa. DV\ doc 5/14
6 B. Kolme tärkeintä vaaliteemaa Naiset Työttömyys: 49 prosenttia Talouskasvu: 45 prosenttia Inflaatio ja ostovoima: 44 prosenttia Miehet Talouskasvu: 51 prosenttia Työttömyys: 47 prosenttia Inflaatio ja ostovoima: 45 prosenttia V. EUROOPAN UNIONISTA TIEDOTTAMINEN Naiset katsovat, että heille tiedotetaan vähemmän kuin miehille Euroopan unionista. Tämä seikka pitää paikkansa. EU:n toiminnan ymmärtäminen: Ainoastaan 36 prosenttia naisista ilmoittaa, että he ymmärtävät, miten EU toimii, mutta miehistä lähes puolet (49%) ilmoittavat näin. Lisäksi, naisten alhaisempi myönteinen tulos ei aiheudu tässä tapauksessa "en osaa sanoa" vastausten korkeammasta tasosta (9 prosenttia verrattuna 8 prosenttiin). Tässä kysymyksessä esiin nousseet erot johtuvat suurelta osin ikä ja koulutuseroista. Mitä pidempään vastaaja on ollut kokopäiväisessä koulutuksessa, sitä todennäköisempää on, että hän ymmärtää, miten EU toimii. Kuten edellä huomautettiin, naisten ja miesten välinen ero pysyy näistä näkökohdista huolimatta ennallaan. Havaittuun tiedon puutteeseen liittyy myös todellakin se, että tiedot ovat vajavaiset: Miehet antavat naisia enemmän oikeita vastauksia EU:ta koskeviin kysymyksiin (Syksyllä 2008 tehtyyn Eurobarometri tutkimukseen sisältyi neljä asiakysymystä. Miehistä keskimäärin 59 prosenttia vastasi niihin oikein ja naisista 47 prosenttia). Tämä suuntaus pysyy ennallaan jopa muiden sosiodemografisten muuttujien tarkastelun jälkeen. Euroopan parlamentin seuraavia vaaleja koskevien kysymyksien perusteella vahvistuu se, että naisten tiedot ovat heikommat (asia esitetään yksityiskohtaisesti seuraavissa kohdissa). 6/14 DV\ doc
7 VI. NAISET JA EUROOPAN UNIONI Mielipide EU:sta: Ei vaikuta siltä, että naisilla on miehiä useammin kielteinen mielipide EU:sta (14 prosenttia kummassakin ryhmässä). Naisia, joilla on myönteinen kuva EU:sta, on kuitenkin vähemmän kuin miehiä (43 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä) Tämä aiheutuu siitä, että Euroopan naisilla on useammin neutraali kuva EU:sta kuin miehillä (38 prosenttia verrattuna 32 prosenttiin). Tilanne on sama, kun tarkastellaan kysymystä jäsenyydestä EU:ssa: Naisia, jotka pitävät valtionsa jäsenyyttä myönteisenä, on vähemmän kuin miehiä (50 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä). Kielteinen käsitys EU:n jäsenyydestä on sukupuolten välillä samalla tasolla (14 prosenttia). Tämä on jälleen kerran seurausta siitä, että naisilla on miehiä useammin neutraali käsitys asiasta (30 prosenttia naisista ei pidä jäsenyyttä hyvänä eikä huonona seikkana, kun taas vastaava miesten osuus 25 prosenttia). Jälleen kerran naiset antavat miehiä useammin vastauksen "en osaa sanoa" (6 prosenttia eli kaksi kertaa enemmän kuin miehet). Sen sijaan yhteen kysymykseen miehet ja naiset suhtautuvat hyvin eri tavalla: tuki eurolle: Naiset tukevat euroa huomattavasti miehiä vähemmän (57 prosenttia verrattuna 65 prosenttiin). Aiheutuuko tämä prosenttiero aikaisemmin mainituista taloudellisen tilanteen vaikeuksista ja siitä, että ainoastaan 43 prosenttia naisista katsoo, että euroalue luo enemmän taloudellista vakautta (verrattuna 54 prosenttiin miehistä)? VII. TIETOTASO EUROOPPAA KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ ja EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Naiset kokevat miehiä enemmän, että he eivät saa tietoa Euroopan parlamentista yleensä tai Euroopan parlamentin vaaleista. Naisten todellinen tietotaso on myös alhaisempi kuin miehillä. Naiset kokevat miehiä yleisemmin, että heidän tietonsa Euroopan parlamentista ovat puutteelliset. Syksyllä 2008 tehdyn Eurobarometri tutkimuksen mukaan 32 prosenttia naisista vastasi kokevansa, että he ovat erittäin huonosti perillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Miehistä näin vastasi 23 prosenttia. DV\ doc 7/14
8 Kaiken kaikkiaan, 77 prosenttia naisista katsoi, että he ovat (melko huonosti tai erittäin huonosti) perillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Miehistä näin vastasi 69 prosenttia. Pitkään jatkunut kokopäiväinen koulutus on jälleen ratkaiseva tekijä tässä kysymyksessä. Molemmissa sukupuoliryhmissä johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat katsovat todennäköisimmin olevansa asiasta hyvin perillä. Lopuksi naisten vähäisempää kiinnostusta politiikkaan, joka todettiin tämän kappaleen alussa, vahvistaa se, että Euroopan parlamentin näkyvyys tiedotusvälineissä on vähäisempi syksyn 2008 Eurobarometri tutkimuksen mukaan. Ainoastaan 39 prosenttia vastanneista naisista mutta 50 prosenttia miehistä ilmoittaa lukeneensa, kuulleensa tai nähneensä tiedotusvälineistä jotain Euroopan parlamenttia koskevia tietoja viime aikoina. VIII. TIETO VAALIPÄIVÄSTÄ, KIINNOSTUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN ja ÄÄNESTYSAIKOMUS Naiset ovat vähemmän tietoisia seuraavien Euroopan parlamentin vaalien ajankohdasta. He ilmoittavat myös olevansa vähemmän kiinnostuneita Euroopan parlamentin vaaleista. Vastanneiden naisten aikomus osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin on kuitenkin yhtä suuri kuin miehillä. Tieto Euroopan parlamentin seuraavien vaalien ajankohdasta: Syksyn 2008 Eurobarometri tutkimuksen mukaan 78 prosenttia Euroopan naisista ei tiedä, milloin seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään (miehistä 69 prosenttia). Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan: 40 prosenttia vastanneista naisista ilmoittaa, että he ovat kiinnostuneet seuraavista Euroopan parlamentin vaaleista. Miehistä näin ilmoittaa 48 prosenttia. Näiden tulosten laajempi sosiodemografinen erittely osoittaa suuria eroja naisten ryhmässä. Kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan lisääntyy suhteessa siihen, missä iässä koulutus on päätetty. Se on matalin nuorimmilla ja vanhimmilla vastanneista naisista. On mielenkiintoista, että työttömät naiset ovat kiinnostuneempia kuin työttömät miehet (35 prosenttia verrattuna 31 prosenttiin). Äänestystodennäköisyys: Naisten ja miesten äänestystodennäköisyys seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa on suunnilleen sama: vastanneista naisista 28 prosenttia aikoo varmasti äänestää ja miehistä 31 prosenttia. 8/14 DV\ doc
9 15 prosenttia naisista ei aio äänestää ja miehistä 14 prosenttia. Tämä vastaa aiempia akateemisia tutkimuksia naisista ja Euroopan parlamentin vaaleista. Tutkimukset osoittavat, että kun ilmoitetusta äänestyskäyttäytymisestä annetaan keskiarvo kaikkien jäsenvaltioiden osalta, naiset ilmoittavat osallistuneensa äänestykseen yhtä paljon kuin miehet. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö DV\ doc 9/14
10 ANNEX : SOME GENDER SPECIC STATISTICAL INDICATORS OF ECONOMIC SITUATION IN THE EU The followings economic indicators, provided by Eurostat, have been added in order to complement this sociodemographic analysis. They concern employment and unemployment rates and gender pay gap. They show some relevant discrepancies between genders, that confirm women perception that is often marked by their precarious economic situations 10/14 DV\ doc
11 I. Employment rate On average in EU27, the employment rate for women was 14% lower than for men (in 2007). The smallest difference is noted between men and women employment rates in Finland (3,6%), Sweden (slightly below 5%) and Lithuania (less than 6%). The biggest differences are noticed in Malta (more than 37% difference in employment rate between men and women), Greece (27%) and Italy (just above 24%). Table 1: Employment rate by country in 2007 Employment rate (15 to 64 years) Annual average 2007 in % Total Male Female Diff. % EU 27 65,4 72,5 58,3 14,2 Belgium 62,0 68,7 55,3 13,4 Bulgaria 61,7 66,0 57,6 8,4 Czech Republic 66,1 74,8 57,3 17,5 Denmark 77,1 81,0 73,2 7,8 Germany 69,4 74,7 64,0 10,7 Estonia 69,4 73,2 65,9 7,3 Ireland 69,1 77,4 60,6 16,8 Greece 61,4 74,9 47,9 27,0 Spain 65,6 76,2 54,7 21,5 France 64,6 69,3 60,0 9,3 Italy 58,7 70,7 46,6 24,1 Cyprus 71,0 80,0 62,4 17,6 Latvia 68,3 72,5 64,4 8,1 Lithuania 64,9 67,9 62,2 5,7 Luxembourg 64,2 72,3 56,1 16,2 Hungary 57,3 64,0 50,9 13,1 Malta 54,6 72,9 35,7 37,2 Netherlands 76,0 82,2 69,6 12,6 Austria 71,4 78,4 64,4 14,0 Poland 57,0 63,6 50,6 13,0 Portugal 67,8 73,8 61,9 11,9 Romania 58,8 64,8 52,8 12,0 Slovenia 67,8 72,7 62,6 10,1 Slovakia 60,7 68,4 53,0 15,4 Finland 70,3 72,1 68,5 3,6 Sweden 74,2 76,5 71,8 4,7 United Kingdom 71,5 77,5 65,5 12,0 Source: Eurostat, Employed persons: Employed persons are defined as persons aged 15 and over who during the reference week performed work, even for just one hour per week, for pay, profit or family gain or were not at work but had a job or business from which they were temporarily absent because of, e.g., illness, holidays, industrial dispute and education or training. DV\ doc 11/14
12 II. Unemployment rate On average in the EU27, the unemployment rate for women was 0,9% higher than for men (in 2008). The biggest differences between male and female unemployment rates are noticed in Greece (7,6%), Italy (3,0%) and Spain (2,9%). Female unemployment rates are lower than male rates especially in Ireland ( 2,6%), Romania ( 1,8%) and Estonia ( 1,2%). Table 2: Average unemployment rate by country in 2008 Unemployment rate Annual average 2008 in % Total Male Female Diff. EU27 7,0 6,6 7,5 0,9 Belgium 7,1 6,7 7,6 +0,9 Bulgaria 5,6 5,5 5,8 +0,3 Czech Republic 4,4 3,5 5,7 +2,2 Denmark 3,5 3,1 3,9 +0,8 Germany 7,3 7,4 7,2 0,2 Estonia 6,0 6,6 5,4 1,2 Ireland 6,3 7,4 4,8 2,6 Greece * 8,3 5,2 12,8 +7,6 Spain 11,3 10,1 13,0 +2,9 France 7,7 7,3 8,2 +0,9 Italy * 6,1 4,9 7,9 +3,0 Cyprus 3,8 3,3 4,4 +1,1 Latvia 7,3 7,6 6,9 0,7 Lithuania 5,7 6,0 5,4 0,6 Luxembourg 4,4 3,3 5,7 +2,4 Hungary 7,9 7,7 8,1 +0,4 Malta 5,8 5,6 6,2 +0,6 Netherlands 2,8 2,6 3,0 +0,4 Austria 3,8 3,6 4,1 +0,5 Poland 7,1 6,4 8,0 +1,6 Portugal 7,7 6,6 9,0 +2,4 Romania * 6,4 7,2 5,4 1,8 Slovenia 4,5 4,2 4,9 +0,7 Slovakia 9,6 8,5 11,0 +2,5 Finland 6,4 6,1 6,7 +0,6 Sweden 6,2 5,9 6,5 +0,6 United Kingdom * 5,3 5,6 5,0 0,6 Source: Eurostat, * data only available for 2007 Eurostat produces harmonised unemployment rates for individual EU Member States, the euro area and the EU. These unemployment rates are based on the definition recommended by the International Labour Organisation (ILO). The measurement is based on a harmonised source, the European Union Labour Force Survey (LFS). Based on the ILO definition, Eurostat defines unemployed persons as persons aged 15 to 74 who: are available to start work within the next two weeks; and have actively sought employment at some time during the previous four weeks. The unemployment rate is the number of people unemployed as a percentage of the labour force. The labour force is the total number of people employed plus unemployed. 12/14 DV\ doc
13 III. Gender pay gap The gender pay gap is one of the Lisbon structural indicators and is defined as the relative difference in the average gross hourly earnings of women and men within the economy as a whole. Table 3: Gender pay gap by country in 2006 and 2007 Gender pay gap in unadjusted form in % EU 27 17,7 (p) 17,4 (p) Belgium 9,5 9,1 (p) Bulgaria 12,4 12,7 (p) Czech Republic 23,4 23,6 Denmark 17,6 17,7 Germany 22,7 23,0 Estonia 30,3 30,3 (p) Ireland 17,2 17,1 Greece 20,7 20,7 (p) Spain 17,9 17,6 (p) France 15,8 15,8 (p) Italy 4,4 4,4 (p) Cyprus 21,8 23,1 Latvia 15,1 15,4 Lithuania 17,1 20,0 Luxembourg 10,7 10,0 Hungary 14,4 16,3 Malta 5,2 5,2 (p) Netherlands 23,6 23,6 Austria 25,5 25,5 Poland 7,5 7,5 Portugal 8,4 8,3 Romania 7,8 12,7 Slovenia 8,0 8,3 Slovakia 25,8 23,6 Finland 21,3 20,0 (p) Sweden 16,5 17,9 United Kingdom 24,3 (p) 21,1 (p) Source: Eurostat, (p) provisional value The unadjusted Gender Pay Gap (GPG) represents the difference between average gross hourly earnings of male paid employees and of female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees. The population consists of all paid employees in enterprises with 10 employees or more in NACE Rev. 1.1 aggregate C to O (excluding L). The GPG indicator is now calculated within the framework of the data collected according to the methodology of the Structure of Earnings Survey (EC Regulation: 530/1999). It replaces data which was based on non harmonised sources. For further information please consult the detailed explanatory texts (metadata). DV\ doc 13/14
14 IV. Summary table: employment rate, unemployment rate and gross earnings Employment Rate Annual average EU 27 in % Unemployment Rate Annual average EU 27 in % Gross Earnings Industry and services (excluding public administration) Annual average EU 27 in Euro YEAR Total Male Female Diff. % Total Male Female Diff. % Total (EUR) Male (EUR) Female (EUR) ,0 6,6 7,5 +0, ,4 72,5 58,3 14,2 7,1 6,6 7,8 +1, ,5 71,7 57,3 14,4 8,2 7,6 8,9 +1, ,6 70,8 56,3 14,5 8,9 8,3 9,6 +1, ,0 70,4 55,5 14,9 9,0 8,5 9,8 +1, ,6 70,3 54,9 15,4 9,0 8,4 9,7 +1, * * * ,4 70,4 54,4 16,0 8,9 8,3 9,7 +1, * * * ,6 70,9 54,3 16,6 8,5 7,7 9,4 +1, * * * ,2 70,8 53,7 17,1 8,7 7,8 9,8 +2, * * * * Data for EU 15 14/14 DV\ doc
Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotHenkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training
Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä Jon Hellevig Awara Eduhouse Training 04.02.2014 VENÄJÄN MARKKINASTA Venäjä on normalisoitunut Inflaatio Byrokratia Korruptio Lait ja
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotBroilereiden hyvinvointi ja
Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotKohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään
Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto
LisätiedotIP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009
IP/09/1064 Bryssel 1. heinäkuuta 2009 Verkkovierailujen ryöstöhinnat tiensä päässä: EU:n ansiosta tekstiviestien lähettäminen, puhelujen soittaminen ja verkossa surffaaminen on ulkomailla huomattavasti
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotMMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.
1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.
LisätiedotLIITTEET Komission [KOM(2007) 49 lopullinen] kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta 2007 suomeksi ja ruotsiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJELMÄ STM27-136 TAO/TAS Y Närhinen Antti 12.4.27 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta 27 U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotEU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen
EU Participant Report feedback 2015-2016 Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen 1) Tilastollisen tarkastelun taustoja: Vertailua edelliseen raportoituun sopimuskauteen ei tehty, koska 2014-datan osalta vielä
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b
QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK
LisätiedotKorkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset
Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja
LisätiedotRakentamisen suhdannekatsaus
Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotEuroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua
IP/10/236 Bryssel 5. maaliskuuta 2010 Euroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua Euroopan komissio aikoo toteuttaa useita toimenpiteitä miesten ja naisten välisen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi Eurobarometri 70) syksy 2008 Analyysi
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Strasbourg, 12. joulukuuta 2008 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standardi
LisätiedotOvatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?
Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:
LisätiedotSuomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global
LisätiedotTyöttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys
Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotKansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013
Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennusteet
Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotSymposiumi 2. maaliskuuta "Näkymät vuoteen 2014: mikä on naisten yhteys Euroopan unioniin?"
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 5.3.2010 Symposiumi 2. maaliskuuta 2010 "Näkymät vuoteen 2014: mikä on naisten yhteys Euroopan unioniin?"
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotMEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus
MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa
LisätiedotI. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3
hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotKUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä
Argumenta seminaari Tampereen teknillinen yliopisto 17.2.2012 KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä www.tut.fi/cadwes CADWES Capacity Development
LisätiedotSuomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa
Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja
LisätiedotKRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V
Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Brysselissä 21. toukokuuta 2012 KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB 77.2) Tiivistelmä
LisätiedotEU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia
IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä
LisätiedotIlmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.
Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen
LisätiedotSuomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia
Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28
LisätiedotParadoxes of educational improvement: The Finnish experience
Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire
LisätiedotCAP2020 - tilannekatsaus
CAP2020 - tilannekatsaus VYR vilja- ja öljykasvipäivä 2013 Ylijohtaja Veli-Pekka Talvela MMM / Ruokaosasto / Markkinayksikkö 31.1.2013 1 VALTIOSIHTEERI Risto Artjoki ERITYISAVUSTAJA Tiina Rytilä MINISTERI
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja
LisätiedotAKL:n 44. Autokauppiaspäivät. 21.3.2014, klo 8.30 9.30, Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa
AKL:n 44. Autokauppiaspäivät 21.3.2014, klo 8.30 9.30, Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa Kilpailykyky Mediakäyttäytyminen Mukavuudenhalu Kuluttajakäyttäytyminen MURROS Digitalisoituminen Työllisyys Kannattavuus
LisätiedotAnna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotEUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO
MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,
LisätiedotMarket Report / October 2015
Market Report / October 2015 Overnight stays grow 7% Overnight stays by visitors to Helsinki were up 7% in October when compared to one year ago. Stays by domestic visitors increased more than four percent
LisätiedotKVS2008. Pertti Kuronen
Pertti Kuronen 15.3.2007 1 Pertti Kuronen 15.3.2007 Tariffirakenne ja alustava hintataso KVS2005 toteutuminen KVS2008 lähtökohdat tariffirakenne alustava hintataso alustavat yksikköhinnat 2 Pertti Kuronen
LisätiedotTekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista
IP/08/1144 Bryssel 15. heinäkuuta 2008 Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista Ulkomaisessa verkossa vierailevien
LisätiedotMaksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotHenkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Mika Kokkonen Awara Eduhouse Training 20.05.2014
Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä Mika Kokkonen Awara Eduhouse Training 20.05.2014 VENÄJÄN MARKKINASTA Venäjä on normalisoitunut Inflaatio Byrokratia Korruptio Lait ja
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2010
Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta
LisätiedotTalouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto
Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio 2018 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti: kasvu on hidasta ja velkaantuminen
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta 2014 23/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus Latvian liittymisestä Euroopan vakausmekanismin
LisätiedotCAP2020 - tilannekatsaus
CAP2020 - tilannekatsaus Kari Valonen MMM/MAO/EU-yksikkö 8.6.2012 1 Keskeiset neuvottelukysymykset Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Siirtyminen kohti alueellista tasatukea jäsenvaltioissa Viherryttäminen
LisätiedotSuomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?
Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa
LisätiedotSAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys
SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN
LisätiedotFLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi
Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen
LisätiedotMarket Report / June 2014
Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell
LisätiedotMarket Report / November 2012
Market Report / 212 Nights in Helsinki up nearly 2% in Nights in Helsinki were up 1.7% in. Growth was due entirely to the domestic market, with nights rising by 3.9%. Foreigners' nights were down.8%. By
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Lisätiedotmaa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö
U 53/2016 vp - valtioneuvoston u- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) maa- ja
LisätiedotMarket Report / March 2010
Market Report / 21 Nights continue to rise clearly The strong growth in nights that began in continued in. Growth has also been considerably faster in Helsinki than in other parts of Finland. Increases
LisätiedotSAS ja R yhteiskäyttö
Maria Valaste Kela & Helsingin yliopisto 24.5.2012 SAS Technical Club Sisällys 1 2 3 Tunnuslukuja (R) Hierarkkinen ryhmittely Kuva 4 Aineiston luominen Moni-imputointi R:ssä Tulosten yhdistäminen institution-logo-filen
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotA. Vaaliteemat... 2 B. Tietoisuus vaalien ajankohdasta ja kiinnostus vaaleja kohtaan... 3 C. Äänestämisen todennäköisyys... 4
Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 11.12.2008 Standardi Eurobarometri (EB 70 1 ) syksy 2008 Alustavat tulokset: EU:n
LisätiedotMetsien hiilinielujen
Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa
LisätiedotMarket Report / July 2010
Market Report / July 21 Significant growth in nights in July Nights at accommodation establishments in Helsinki were up 18.2% in July, compared with the year before. Nights increased among both domestic
LisätiedotYmpäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö
U 53/2016 vp - valtioneuvoston U- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Ympäristövaliokunta
LisätiedotMäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?
28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö
Lisätiedot