Matematiikan oppimisvaikeuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matematiikan oppimisvaikeuksista"

Transkriptio

1 Matematiikan oppimisvaikeuksista Vesa-Matti Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö

2 Päivän ohjelma Kahvit Matematiikan oppimisvaikeudet ja matematiikka-ahdistus Lounas Inkluusio, kieli, vuorovaikutus ja matematiikan oppimisvaikeus Kahvitauko Matematiikan oppimisvälineiden käyttö Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 2

3 Matematiikan oppimisvaikeuksista Minä ja matematiikka Minäkäsityksellä tarkoitetaan yksilön kokonaisvaltaista käsitystä itsestään, taidoistaan, taustastaan, ulkonäöstään, kyvyistään, asenteistaan, resursseistaan ja tunteistaan. Matematiikkakuva määritellään tiedon, uskomusten, käsitysten, asenteiden ja tunteiden kokonaisuudeksi, jota erilaiset matematiikkakokemukset muokkaavat. Matematiikkakuva on kaksiosainen, ja se sisältää toisaalta kuvan itsestä matematiikan oppijana ja opettajana ja toisaalta kuvan matematiikan luonteesta, sen opettamisesta ja oppimisesta. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 3

4 Minän ja matematiikan suhde Matematiikan oppimisvaikeuksissa on syytä pohtia minän ja matematiikan suhdetta: jos minä hallitsee suhdetta (siis oppilas tietää ja tuntee kykynsä ja taitonsa), matematiikan oppiminen on älyllinen leikki; minä kontrolloin, minä osaan jos matematiikka hallitsee suhdetta (siis oppilas käsittää matematiikan vaikeaksi ja siten minäkäsitys muuttuu negatiivisemmaksi osaamisen osalta) matematiikan opiskelu muuttuu painajaiseksi, jota minä tahtoo paeta ja matematiikka alkaa ahdistaa. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 4

5 Matematiikkakuva Kolmeen pääkategoriaan jaettuna matematiikkakuvaan vaikuttavat ympäristötekijät, älylliset ja persoonalliset ominaisuudet. Ympäristötekijöihin lukeutuisi tässä kontekstissa esimerkiksi negatiiviset koulukokemukset, vanhempien painostus, tunteeton opettaja ja matematiikan esittäminen kaavakokoelmana. Älyllisillä ominaisuuksilla tarkoitetaan muun muassa opiskelijalle sopimattomien oppimistyylien käyttöä, opiskelijan asennetta, puutteita sinnikkyydessä, itseluottamusta ja matematiikan sovellettavuuden ymmärtämistä. Persoonallisiin piirteisiin taas lukeutuisi kyvyttömyys kysyä kysymyksiä ja apua ujouden, häpeän ja huonon itsetunnon takia sekä matematiikan näkeminen sukupuolisena. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 5

6 Matematiikka-ahdistus Matematiikka-ahdistus (engl. mathematics anxiety, anxiety towards mathematics) on negatiivisen matematiikkakuvan äärimuoto. Sillä tarkoitetaan epämukavuuden tilaa, joka ilmenee niin arkipäivän kuin opiskeluympäristön tilanteissa, joissa ollaan tekemisissä numeroiden kanssa ja joudutaan ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Matematiikka-ahdistusta ja sen vaikutusta matematiikan oppimiseen on tutkittu paljon erityisesti ulkomailla. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 6

7 Matematiikka-ahdistuksen syntyminen Tutkimuksissa esiin ovat nousseet erityisesti negatiiviset kokemukset kouluaikojen matematiikan opetuksesta ja positiivisen tuen puute kotoa, jotka yhdessä yleisen koejännityksen kanssa näyttäisivät johtavan matematiikka-ahdistukseen. Epäonnistuminen muuttuu negatiiviseksi stressitilaksi, stressi lisääntyy epäonnistumisen toistuessa, oppilaan itsetunto kärsii, oppilas lamaantuu matemaattisesti ja syntyy pakoreaktioita matematiikkasta (läksyt tekemättä, poissaolot matematiikan tunneilta, jne). Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 7

8 Matematiikka-ahdistuksen syntyminen PISA-tutkimus (2003) osoittaa, että matematiikka-ahdistusta on suomalaisilla peruskoululaisilla selvästi enemmän kuin muissa OECD-maissa. Matematiikka-ahdistusta on alakouluikäisillä ilmenee erityisen paljon 56-luokkalaisilla. Matematiikkaan liittyvät tuntemukset kytkeytyvät erityisen paljon ikävuosina 911 saatuihin matematiikkakokemuksiin. Matematiikka-ahdistukseen vaikuttavat sisäsyntyisten asioiden (kuten epäonnistumisen pelko) lisäksi ulkoiset syyt, esimerkiksi liian korkeat vaatimukset. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 8

9 Matematiikka-ahdistuksen syntyminen Matematiikka-ahdistuksen voidaan osoittaa olevan klassisesti ehdollistamalla opittua, eli useiden vaikeiden ja negatiivisten kokemusten kautta matematiikkaa on opittu pelkäämään ja sitä kautta se on alkanut ahdistaa. Matematiikka koetaan jo varhain tärkeäksi oppiaineeksi, jolloin siinä menestymättömyys on omiaan ruokkimaan ahdistusta. Matematiikka-ahdistusta on havaittu jo esiopetusikäisillä lapsilla (Helanen). Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 9

10 Dyskalkylia ja dysmatemaatikot Dyskalkylia tarkoittaa laskutaidottomuutta tai heikkoa kykyä tulkita matemaattisia laskuja (vrt. dyslexia). Dysmatemaatikot ovat puolestaan henkilöitä, joilla matematiikka tuottaa loogisuutensa vuoksi ongelmia. Heitä on tutkimusten mukaan noin 12% oppilaista (Olav Magnen vanhahkojen tutkimusten mukaan). Oppimisvaikeuksia pelkästään matematiikassa on noin viidellä prosentilla oppilaista. Yleensä oppimisvaikeuksia on siis monissa muissakin aineissa. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 10

11 Esimerkkejä dysmatemaattisista piirteistä Erotuksen arvo on toistuvasti suurempi, kuin vähenevä (21 12 = 41). Toistuvasti mahdottomia vastauksia, esimerkiksi junassa oli 246,62 matkustajaa. Desimaaliluvun neliö laskettu toistuvasti väärin (esimerkiksi 2,4 2 = 4, 16). Kulman koon arviointi toistuvasti väärin (tylppä kulma arvioidaan pienemmäksi kuin 90 ja terävä suuremmaksi kuin 90 ). Dysmatemaatikkojen tekemät virheet ovat aina systemaattisia ja taustalla ovat ongelmat loogisessa ja matemaattisessa ajattelussa. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 11

12 Muita oppimishäiriöitä Seuraavassa listassa luetellaan tavallisimpia muita oppimishäiriöitä oppilailla, joilla on myös matematiikan oppimishäiriöitä: 1) yleiset oppimishäiriöt (heikko lahjakkuus, kyvyttömyys asioiden yhteyksien näkemiseen, huono muisti), 2) aloitekyvyttömyys, päiväunelmointi, 3) tunne-elämän häiriöt, ja niistä erityisesti esimerkiksi matematiikkapelko, laskentainho, 4) rauhattomuus, hyperaktiivisuus, levottomuus ja keskittymiskyvyttömyys tai vähäinen keskittymiskyky. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 12

13 Opettaja aiheuttaa oppimishäiriöitä Monissa tutkimuksissa opettajan vaikutusta matematiikka-ahdistuksen ja oppimishäiriöiden syntyyn pidetään merkittävänä. Opetuksesta puuttuu konkretia; kuvat eivät välttämättä konkretisoi matematiikkaa tarpeeksi. Opettaja vaatii oppilaan kehitystasolle mahdotonta matemaattista ajattelua. Esimerkiksi kaikki seitsemäsluokkalaiset eivät kykene abstraktiina ajatteluun. Opettaja painostaa oppilasta tietoisesti tai alitajuisesti. Matematiikka ei ole nopeuslaji! Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 13

14 Opettaja aiheutaa oppimishäiriöitä Eriyttämisen puute; sekä hyvät että huonot oppilaat pitää eriyttää. Kaavojen ja muistisääntöjen opettaminen ja opettelu ilman ymmärrystä aiheuttavat matematiikka-ahdistusta. Opettaja ei ota huomioon oppilaan esitietoja tai jättää niiden puuttumisen huomiotta. Matematiikka ei ole kaavoja ja mekaanisia laskumenetelmiä! Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 14

15 Opettaja aiheutaa oppimishäiriöitä Opettaja ei ota huomioon persoonallisuutta ja matematiikkaminä-suhdetta. 25% oppilaista kahlaa peruskoulun läpi oppimatta edes arjessa tarvittavaa perusmatematiikkaa. (Hannu Korhonen: Perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 2000.) Matematiikka ei ole pelkästään laskusuorituksia. Laskento on vain osa matematiikkaa, ei sen synonyymi! Matematiikka on ajattelutapa! Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 15

16 Esimerkkejä opettajan aiheuttamista ongelmista Yhteen- ja kertolasku menee sekaisin, koska oppilas ei ymmärrä kertolaskun käsitettä. Ei ole opetettu lopputuloksen kokoluokan arviointia, joten viattomien laskuvirheiden aiheuttamia vääriä vastauksia ei osata korjata. Ongelmat murtoluvuilla operoinnissa. Oppilaat eivät ymmärrä murtoluvun käsitettä, muistavat ainoastaan erilaisia operaatioita mahdollisesti väärin. Pelko sanallisia tehtäviä kohtaan; etsitään tehtävästä luvut ja tehdään niille jotain. Matematiikka ei ole nopeuslaji! Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 16

17 Oppimisvaikeuksien diagnosointi Keskustelu oppilaiden kanssa, Kuinka ratkaisit tehtävän?, Kuinka ajattelit? On helpoin tapa löytää väärät tavat ratkaista matemaattisia ongelmia. Oppilaiden seuraaminen, erityisen hedelmällistä on seurata pari- ja ryhmätyöskentelyä. Oppilaiden työskentely konkreettisilla välineillä (esimerkiksi murtokakuilla) paljastaa paljon oppilaan ajattelutavasta. Myös joitain standardoituja testejä voidaan käyttää. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 17

18 MAKEKO: Matematiikan keskeisen oppiaineksen kokeet MAKEKOn avulla saadaan selville, mitä oppilas osaa ja mitä hän ei osaa keskeisistä matematiikan sisällöistä. MAKEKO-kokeet löytyvät luokille 19. Luokan 9. loppuun löytyy lisäksi keskeisten käsitteiden koe. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 18

19 Virheitä korjaava ja oppimishäiriöitä ehkäisevä opetus Matematiikka on luonteeltaan sellaista, että kaikki uusi tieto perustuu vanhan tiedon pohjalle; murtolukukäsitettä ei voi opettaa ilman lukukäsitettä, jne. siksi korjaavat toimenpiteet pitää tehdä välittömästi, kun ongelmia havaitaan. Käsitteiden opettamisessa ei saa käyttää oikoteitä, siihen pitää varata aikaa ja jokaisen uuden käsitteen yhteydessä opettajan on varmistuttava siitä, että jokainen oppilas ymmärtää käsitteen. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 19

20 Käsitteiden opetuksesta Helposti väärinopetettavia käsitteitä: murtoluvun käsite, prosenttikäsite, jakolaskun käsite, tilavuus- ja pinta-alakäsitteet, monet geometrian käsitteet. Opettajilla on monesti itselläänkin vääränlaisia käsityksiä käsitteistä, esimerkiksi jakolaskussa aina suurempi luku jaetaan pienemmällä. Käsitteiden opetuksessa on tärkeä eriyttää ja ohjata eritysopetukseen. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 20

21 Virheitä korjaava ja oppimishäiriöitä ehkäisevä opetus Mekaaninen toistaminen ei opeta uutta, se yliopettaa ja automatisoi jo opittua. Myös kotitehtävät kannattaa eriyttää. Sanallisia tehtäviä kannattaa lukea ääneen; noin 60%:lla oppilaista, joilla on luki-vaikeuksia on myös vaikeuksia matematiikassa. Sanallisten tehtävien kohdalla kannattaa testata myös luetunymmärtämistä. Onnistuminen lisää onnistumista! Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 21

22 Virheitä korjaava ja oppimishäiriöitä ehkäisevä opetus Ryhmätyön voimaa ei kannata aliarvoida myöskään matematiikassa. Muistisäännöt ilman sisältöä ovat omiaan sekoittamaan matematiikkakuvaa. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 22

23 Matematiikan oppimisvaikeudet aja niiden voittaminen lyhyesti Hannele Ikäheimoa mukaillen Matematiikka on kuin tiilistä rakennettu talo, jossa emotionaaliset tekijät ovat laastina; perustan on oltava tukeva, yhtään tiiltä ei saa jättää välistä pois, laastia pitää olla tasaisesti joka paikassa, muuten talosta tulee vino tai seinät romahtavat kokonaan. Oppilasta, jonka matematiikan tiilitalo on vino, täytyy auttaa ja kannustaa. Ensin täytyy selvittää, mitkä tiilet puuttuvat ja miksi. Syynä saattaa olla heikko perusta, ja silloin on uskallettava aloittaa aivan alusta. Syynä saattaa olla myös se, että laasti on murentunut, eikä pysty pitämään kiviä paikoillaan. Puuttuvien tiilien löytäminen vaatii järjestemällisyyttä ja paikoilleen asettaminen on aloitettava alimasta tiilestä. Laastin kuntoa täytyy myöskin tarkkailla koko ajan. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 23

24 Kirjallisuutta Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (Toim.). (2004). Matematiikka: näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen (2, uud. p.). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Buxton, L. (1984). Do you panic about maths? Coping with maths anxiety. London: Heinemann Educational Books. Farrel, E. (2006). Taking anxiety out of equation. Chronicle of higher education. Vol. 52(19). Gresham, G. (2007). A study of mathematics anxiety in pre-service teachers. Early Childhood Education Journal, 35(2), Hembree, R. (n.d.). The nature, Facts, and Relief of Mathematics Anxiety. Journal for Research in Mathematics Education Vol. 21(1), Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 24

25 Kirjallisuutta Huhtala, S. (1999). Mä inhoon tätä matikkaa... opiskelijan oma matematiikka oppimisvaikeuksien selittäjänä. Helsinki: Opetushallitus. Ikäheimo, H. (1995). Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Opperi. Helsinki Kaasila, R. (2000). Eläydyin oppilaiden asemaan luokanopettajiksi opiskelevien kouluaikaisten muistikuvien merkitys matematiikkaa koskevien käsitysten ja opetuskäytäntöjen muotoutumisessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kendall, P. C. (2000). Childhood Disorders. Psychology Press. Newstead, K. (1998). Aspects of Childrens Mathematic Anxiety. Educational Studies in Mathematics Vol. 36(1), Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 25

26 Kirjallisuutta Pinola, S. (2008). Täältä ei löyvy nelosta! Tapaustutkimus oppimisvaikeuksista ja niiden ilmenemisestä lukukäsitteessä. Pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto. Plake, B. S. & Parker, C. S. (1982). The development and validation of a revised version of the Mathematics Anxiety Rating Scale. Educational and Psychological Measurement, 42(2), Pietilä, A. (2002). Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva: Matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina. Helsinki: Helsingin yliopisto. Schwartz, A. E. (2002). Axing Math Anxiety. The Education Digest Vol. 62. Vesa-Matti Sarenius Matematiikan oppimisvaikeuksista 26

Matematiikan oppimisvaikeuksista. Vesa-Matti Sarenius. OuLUMA

Matematiikan oppimisvaikeuksista. Vesa-Matti Sarenius. OuLUMA Matematiikan oppimisvaikeuksista Vesa-Matti Sarenius OuLUMA Matematiikan oppimisvaikeuksista Minä ja matematiikka Minäkäsityksellä tarkoitetaan yksilön kokonaisvaltaista käsitystä itsestään, taidoistaan,

Lisätiedot

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! 1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra

Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Mitä on algebra? Algebra on aritmetiikan yleistys. Algebrassa siirrytään operoimaan lukujen sijaan niiden ominaisuuksilla.

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen

Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Prosentti Prosentti on arkielämän matematiikkaa. Kuitenkin prosenttilaskut ovat oppilaiden mielestä

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Prosenttikäsite-pelin ohje

Prosenttikäsite-pelin ohje 1(5) Prosenttikäsite-pelin ohje Yksi neljäsosa kakkua Tässä pelissä opitaan yhdistämään * murtoluvun kuva ja sanallinen kuvaus sekä murtolukumerkintä * murto- ja desimaali- sekä %-luvun merkinnät. 0,25

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla 1(8) Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana A. Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? B. Miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius

Arviointi POPSissa. Yleistä arvioinnista I. Matematiikan didaktiikka, osa II. Arvionnista Sarenius Matematiikan didaktiikka, osa II Arvionnista Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Yleistä arvioinnista II Arvioinnista ei pitäisi välittyä vallankäyttö. Arvosanojen tehtävä ei ole luoda

Lisätiedot

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi KYMPPI-kartoitus KYMPPI-kartoitus sisältää luonnollisten lukujen ja desimaalilukujen käsitteisiin liittyviä tehtäviä, laskutoimituksia sekä mittayksiköiden muunnoksia. Nämä ovat 10-järjestelmän hallinnan

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi

Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi Matematiikan didaktiikka, osa II Estimointi Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Arviointi Arvionti voidaan jakaa kahteen osaan; laskutoimitusten lopputulosten arviointiin ja arviontiin

Lisätiedot

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 =

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Traggelprov 0 20 A Namn: 2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Dubbelt + Dubbelt 4 + 4 = 6 + 6 = 8 4 = 14 7 = 9 + 9 = 3 + 3 = 18 9 = 20 10 = 7

Lisätiedot

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY

Varga Neményi -menetelmän esittely VARGA NEMÉNYI RY Oppiaineen tehtävä Kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle. Kehittää oppilaiden kykyä käsitellä

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Eija Voutilainen pedagoginen yhteyshenkilö, Helsingin Matikkamaa Tämän syksyn koulukirjoittelua yleisönosastoissa on hallinnut lahjakkaan oppijan teema: Lahjakas

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

1. Lasketaan käyttäen kymmenjärjestelmävälineitä

1. Lasketaan käyttäen kymmenjärjestelmävälineitä Turun MATIKKAKAHVILA 22.09.2016 Teija Laine 1. OTTEITA UUDESTA OPETUSSUUNNITELMASTA: "Vuosiluokkien 3 6 matematiikan opetuksessa tarjotaan kokemuksia, joita oppilaat hyödyntävät matemaattisten käsitteiden

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa?

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? 16.9.2010 Teija Jalanne Ylioppilaaksi 1 pahaa-aavistamaton, lukioimaton iltakoulukas 10 rlk englannin kieliopin poikkeuksia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle Tämä luettelo tarkoitettu opettajan tueksi mahdollisten luki-häiriöiden havaitsemiseksi 2. luokan oppilailla. Lista antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3

KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3 KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3 KYMPPI-kartoitus-kirja sisältää KYMPPI-kartoitus 1:n ja 2:n. Tavoitteena on, että KYMPPI-kartoitus 1 hallitaan 3. luokan lopussa "Kuinka hyvin KYMPPI-materiaali

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet

Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Matematiikan ja fysiikan peruskokeet Mikael Lumme Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17.-18.3.2010 Insinööri Latinan sana ingenium tarkoittaa laajoja käsitteitä kuten synnynnäinen kyky, luontainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

OPPILAANOHJAUS VL.7-9 OPPILAANOHJAUS VL.7-9 7.LUOKKA Oppimaan oppimisen taidot T2 kannustaa ja ohjata oppilaita kehittämään opiskelutaitojaan sekä oppimaan oppimisen taitojaan S1,, L7 S1 L1 S1, L1 Oppilaanohjauksen tavoitteisiin

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Olemme valinneet opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kuvausten pohjalta

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot