Eutanasia, arvokeskustelu ja media Satu Lipponen, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys ,

Transkriptio

1 Eutanasia, arvokeskustelu ja media, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys

2 Eutanasia-keskustelu mediassa Miksi eutanasia on median kannalta kiinnostava? Miksi lääketieteellisesti keskeiset seikat jäävät sivujuonteeksi? Miksi eutanasia aina uudestaan ja uudestaan nousee esille? Miten keskustelu vanhuudesta liittyy eutanasiaan? Eutanasia yhteiskunnallisena arvokeskusteluna mediassa Reiluus, julkinen järki, demokratia Eutanasia-keskustelu 2012 Vanhuuden kehykset Joitakin ajatuksia muutoksesta

3

4 Oikeus, kohtuus ja reiluus Median asialistalla on viime aikoina ollut paljon aiheita oikeudesta, kohtuudesta ja reiluudesta Media on vallan vahtikoira = tavallisen ihmisen puolella Mitä vallan vahtikoira vahtii? Demokratian muutos, vaalit eivät enää osallistumisen ainoa muoto, myös julkinen keskustelu on tärkeää Media haluaa tarjota julkisen areenan arvokeskustelulle, muita areenoita mm. kansalaisjärjestöt Julkinen keskustelu on järkevää, se on tavallaan neuvotteluprosessi, jossa saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos John Rawls (Mäkinen & Saxén 2013)

5 Yhteiskunnallinen keskustelu Vahvistaa osallistumista Vahvistaa demokratiaa On olennainen osa länsimaista vapautta On arvo sinänsä tuoda esiin erilaisia mielipiteitä Suvaitaan vääriäkin mielipiteitä, sananvapaus muuta edelle Vapauden rajoitteet, eettiset ohjeet, journalismin itsesääntely Eroaa tieteellisestä keskustelusta, jossa tavoitteena on löytää paras mahdollinen tieto ja evidenssi tiedosta Median eutanasiakeskustelu harvoin tyydyttävää lääketieteen näkökulmasta Pitäisikö käydä vain sellaista keskustelua, jolla on laatukriteerit?

6 Tutkijan ja median logiikka TUTKIJA relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset vierassanat kohde: tiedeyleisö JOURNALISTI kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö Lähde: Tuomo Mörä raportissa Syöpä, media & julkisuus

7 Mikä on keskustelun logiikka? Media toimii demokratian viitekehyksessä Lääketiede toimii tieteen viitekehyksessä Onko median huomio siirtymässä pois politiikasta ja vallasta? Onko tärkeä, ihmisiä koskettava keskustelu jossakin muualla kuin poliiikassa? Poliitikot ohjailevat mediaa, onko politiikka näyttämöllistynyt? Surua pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta globalisaation paineessa: epäkohtia nostetaan esille Yleinen huoli julkisista palveluista ja vanhusten tilanteesta Kärsimys ja saattohoidon tila tärkeää eettistä keskustelua Eutanasia tarjoaa yhden tavan käsitellä kärsimystä ja kuolemaa

8

9 Eutanasia-keskustelua 2012 mediassa Taustalla ETENE:n kannanotto Yleisradio haastatteli Terhokodin ylilääkäri Juha Hännistä 22. helmikuuta Hänninen otti varovaisen myönteisen kannan eutanasiaan: joissakin tapauksissa elämän ja kuoleman rajamaastossa tilanne on sellainen, että kuolema helpottaisi Ylen uutisista seurasi julkinen keskustelu, johon moni asiantuntija otti kantaa Aamulehti teetti tutkimuksen, jossa 77 % suomalaisista kannatti armokuolemaa

10 Keskustelun 2012 toinen kierros: politiikka Vihreiden puoluekokous Lappeenrannassa myönteinen kanta eutanasiaan Voimakassanainen keskustelu, jossa esillä olivat poliitikot Jyrkimmin kannanoton tuomitsivat perussuomalaisten Timo Soini ja kristillisten Päivi Räsänen Kärjistynyt, vastakkainasetteluja suosinut keskustelu Sosiaalisessa mediassa vihapuheen sävyjä (Haara 2013)

11 Yksi sana. Monta käsitettä

12 Vanhuuskirjoittelu mediassa kehyksenä Tutkimus: Pitkä laitoshoito odottaa erityisesti naisia ( ) Tällaista on vanhustenhoito hoitajan silmin: Toivon, etten itse joudu hoidettavaksi (studio ) Yhteisvastuu 2013: Yksinäisten vanhusten hätä kosketti suomalaisia (evl.fi ) Kolumni: Mistä ratkaisu vanhustenhoitoon? (Auli Terävä, Itä- Savo Kolumni: Vanhuksia kyykytetään (Esko-Juhani Tennilä, Ykkösaamun kolumni, yle.fi )

13 Median muutos vaikuttaa HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitäisikö Suomessa sallia eutanasia? Lukijat, kuuntelijat ja katsojat mukana luomassa uutisointia Asiakasnäkökulma korostuu Asiat pinnallistuvat ja nopeutuvat Vuorovaikutteiset kyselyt Toisaalta hidasta journalismia, dokumentteja, reportaaseja Uutisagendalla asiat kärjistyvät eniten Monisyisenä asiana eutanasia sopii huonoimmin uutisvirtaan

14 Median muutoksen trendejä Julkisuus huononee: monia julkisuuksia, vähemmän väkeä töissä tiedotusvälineissä Julkisuus pirstaloituu, yksilöllistyy ja ryhmäytyy Globaali ja kotijulkisuus limittyvät Medialukutaito Suomessa hyvä, nuoret itsevarmempia median käytössä kuin vanhempansa Jakamisen kulttuuri hyödyttää erilaisia verkostoja ja tuottaa uudenlaista asiatietoa Yksityisyys katoaa ilmaisen kulttuurissa kuluttajat luopuvat yksityisyydestään saadakseen hyviä viestinnän välineitä Vaurailla ja yrityksillä varaa maksaa yksityisyydestään Visuaalisuuden kulttuuriin

15

16 Joitakin näkökulmia Toimittajan rooli muuttumassa: sosiaalinen kuratointi, datajournalismi Demokratian voi nähdä yhä keskustelevampana, varsinkin, jos äänestysinto edelleen laskee Deliberatiivinen demokratia: demokratia on osallistavaa, inklusiivista: kansalaisfoorumit yksi keskustelun muoto Erilaisia näkemyksiä, ohjattu keskustelu, rajattu osanottajamäärä (esim. Raisio & Vartiainen, 2011, Setälä 2013, kirjassa Mäkinen & Saxén) Kansalaisraati suomalaista demokratiaa kehittämässä. Liisa Peura Kapanen, Mikko Rask, Mika Saastamoinen, Helena Tuorila (Kuluttajatutkimuskeskus), Aaro Harju (Sivistysliitto Kansalaisfoorumi). Kuluttajatutkimuskeskus, työselosteita ja esitelmiä 147/ ansalaisraati_loppuraportti.pdf