l(uoritnattomien 2.4-nletristen koivupaperipuiden ja 2-Inetristen koivupolttorankojen pinotiheysmittauksia

Transkriptio

1 METSÄTEHON TIEDOTUS 73 METSÄTEHO REPORT Olli M akkonen: l(uoritnattomien 2.4nletristen koivupaperipuiden ja 2Inetristen koivupolttorankojen pinotiheysmittauksia altao a pölkyi tä kuutioitiin ke ku läpimitan peru Johdanto ittauk e a käytettiin millimetria teikolla vali ääntynyt mielenkiinto koivun käyttöön kuituteol teella. li uuden raakaaineena on aiheuttanut monenlai ia laatu ru tettuja erikoi ak ia ja mittau suoritettiin kahde a Yaatimuk iin, mittauk een ja palkkap ru L iiin liitty toi iaan vasten kohti uora a uunna a millimetrin Yiä ong lmia. Koivupaperipuiden pituu ja muut laatu tarkkuudella. Ko. ka ke ku läpimitan peru teella ei aada täy in oikeata kuutiota mitattiin n. 20 % kunvaatimukset ovat jääneet tämän tavaralajin käyttäjien ratkai tavik i mutta mittau ta ja palkkaperu teita ko kin tutkittavan pinotavararyhmän kuutiomäärä tä tykeviin elvittelyihin ovat m ö maa amme toimivat ve tä ke keitä ja latva ta edellä mainitulla tavalla. Kun metsäalan tutkimu laitok et. joutune t osallistumaan. nämä pölkyt kuutioitiin sekä impsonin kaavalla, joka iinpä mm. Met äteho on aanut Pienpuualan Toimi antaa hyvin lähellä oikeaa olevan likiarvon, että ke kunnalta, jonka intr eihin koivupinota aran kä tön ku läpimitan peru teella, aatiin ke ku läpimittakuuii ääm in n kuuluu, uorileltavak e n tällai ia tutkimuk tioinnin korjau kerroin. Tämä oli 2.4 m kuorimattoia jotka läheise ti liillyvät myö :\Iet.. tehon jä nten miil'l koivu paperipuilla minimilä imitan olle a 0 m.0252 ja minimiläpimitan olle a 8 cm Kuorit ivomuk iin. uraava a elo l taan 2.4 m kuorimallomi n koivu mattomi lla 2 m polttopuilla olivat va taavat arvot apaperipu id n ja amalla kertaa valmi t ttuj n 2 m ma a järje tyk e ä.0040 ja K ei et korkoivu polttorankojen pinotih ymittauk ia. Täy ill met jau kertoimet eivät ii näytä anoi Lava ti riippu, an reille katkottujen, l... 6 m pitui t n koivupaperipuiden koivupaperipuiden minimiläj imita ta. Pinojen ituu mitattiin alhaalta korkeuden puolipinotihey m itlauk ia on jo aikai emmin uoritettu (Met ätehon julkai u n :o 39) ja näiden mittau tulo ten väli tä ja yläreunan kohdalta kummaltakin puolelta peru teella voitai iin tiety li inlerpoloida pinotihe pinoa cm :n tarkkuudella. Jos pino oli toi e ta pää tä luku myö 2.4 m koi upap ripuille. ' uien koivu vajaakorkuinen jäivät ylämitat poi. Korkeu mitattiin pap ripuun kä Ltäji n ilmaanluminen markkinoille on pinon kummaltakin uolelta puolen metrin välein m :n tarkkuudella. kuil nkin Luonut mukanaan laatm aalimu ten tä menkoka kaiki a tähän menne_ uoritetui a pin tämi en erityi;;esti nkoud n ja mutkai uud n o alta jol n on sy tä olettaa tämän Yaikuttane n pinotih v Lih y tutkimuk i sa oli todettu tietyn pinotavaralajin, t n. Toisaalta on myö herättänyt mi nkiintoa ky ;r. m ö leh tipuita uor mpien havu uupinotavaralajien m kointpaperipui Ien minimiläpimita ta ja en Yai pinotiheyden vaihtelevan paikalli e Li melko paljon, ttumanvaraiseksi. kutuk e ta pinotiheyt en. Eräänä n. t Jo t Lta, an Lut ei ainei ton valintaa voitu jättää ikai empien Lutkimu Len peru teella oli yytä epäillä kimuk en Larkoituk ena olikin hittää, Yaikutlaako minimiläpimilla Yiimek i mainilluun eikkaan. Tutki minimiläpimilan vaikutu ta inotih yle n muiden tekitut minimiläpimitat oli, at 0 m ja 8 m. amalla jou jöiden vaikut:uk een verrattuna niin vähäisek i, että tui ittelyn koh teek i, vaikuttaako koi, upaperipui paikall i et erot runkomuodo _a, mutkai uude sa ym. d n minimiläpimitta myö, amalla kertaa latvoi La ja ikoi a aattai ivat en help tikin peittää alleen. Tämui ta ap ripuik i k lpaamaltomi La runuono i ta män vuok i puututtiin a iaan jo me!, aihee a. Tarkoitu ta varten varatut koeleimikol jaettiin kahteen valmil tuj n polttorankojen pinotihe t n. o aan iten että molemmat puoli kot jäivät mahdolliinei t o imman amanlai ik i. Toi lla puoli kolla valmi tettutkimu ain i to n kerätty k ällä 959 ikka tiin itten paperipuut 0 m :n ja Loi elia 8 cm :n latvalälan Hartolan, J aalan J oulan ja y män itäji tä, ekä pimittaan ja kumma akin Lapauk paperipuik i kelheinolan kaupunoin ja maalai kunnan alueilta. Kaikki paamatlomat rungono at tehtiin polttoranuoik i. V rmitatut koivupinotavaraerät Ji, at Tampellan joko Lailuerät olivat iten aina paritlain peräisin omi ta tai o tomehstä hankkimia. ineito isäitää leimikoi ta. 0 cm :n latvaläpimittaan aakka katk ttuja 2.4 m ~itatut koivupaperi uuerät hankittiin euraa,ia laakuorimattomia koivupa eri ui ta ~ pm 3, 8 m :n tuvaatimuk ia noudatta n (Tampellan illoin voimaa latvaläpimittaan, aakka t Ltuja. multa muut n aman olleet vaatim nk et). lai ia kointpap ripuita 638 pm 3 ekä näiden, almiskoivupaperipuiden on oltava tuorei ta puista tehtyjä ekä muuluk n ht yd sä k rtyn itä 2 m ku rimauomia pohto ten täyt ttävä seuraavat laatuvaatimukset: puun pintaa myöten rankoja ama a järj tyk sä mainittuna 349 pm3 ja tarkoin kar ittuja kohti uoraan hattuja, ilman huomatta, aa lenkoutta ja mutkaisuutta, haaroja, pehmeää!ahoa, uuria oksia, kui30 pm 3 Ii koi, upap ripuita ja polttopuita ht en;;ä via ja lahoja irtook ia, koroja, kyle tymiä, tuoh tu ja pll jälkiä 898 pm 3 sekä hyöntei vahinkoja puuainee sa. Kovaa!ahoa sallitaan enintään Eripainos uom en Puutalouden n :osta 6, 960. Ilm estynyt myös Pienpuualan Toimikunnan tiedatuksena n :o 6

2 Kuva l. Kuorimattomia 2.4metrisiä koivupaperipuita. Minimiläpimitta 0 cm. Pinotiheysluku Valok. K. Huttunen. Photo. Unarked 2.4metre irch pulpwood. Minimum diameter 0 cm Photo y K. Huttunen. 4/0 läpimita ta. Pahkat, oksakyhmyt ekä huomattava tyvilaajentuma on vei tettävä pois. Lenkouden määrä pölkyn ivu uunnas_a saa oua tyvilaajentuma mukaan luettuna korke intaan 8 cm (k. kuvaa. 8) ja pölkyn uurin vahvuu kuoren päältä mitattuna korkeintaan 33 cm. Polttorangoille ei ollut vahvistettu tä mälli iä laatuvaatimuk ia.!linimiläpimitta oli 5 cm. Mukaan kelpuutettiin yleen ä kaikki paperipuik i kelpaamattomat rungono at. Katkai utavan, kar itman laadun ja pehmeän!ahon määrän osalta noudatettiin ylei en käytännön mukai ia, pohtopuille asetettuja vaatimuk ia. Tutkimu tulok et Mittau tulok et näkyvät taulukaista, 2, 3 ja 4. Mittau paikkoja oli kaikkiaan neljätoista, mutta pinojen lukumäärä vaihtelee eri ryhmi ä rajoi a mikä johtuu iitä että sama ta leimiko ta peräi in oleva amanlainen tavara oli illoin tällöin vara topaikan ahtauden ym. eikkojen takia pantu kahteen ri pinoon. Koivupaperipuiden minimilatvaläpimitan ollessa 0 cm on tämän tavaralajin keskimääräisek i pinotihey luvuk i saatu koskemattomille varastopinoille 0.68 (ääriarvot ) ja kappaleittain mittauken jälkeen uudelleen pinotuille pinoille (ääriarvot ). }älkimmäi enä mainittuihin lukuihin nähden on huomattava, ettei mittau ryhmien uorittamaa uudelleen pinoami ta voida rinna taa ammattime! ätyömie Len suorittamaan pinoami een ja että pinot ajan mittaan yleen ä painuvat jonkin verran kaaan. Täten on ymmärrettävi ä, että uudelleen pinoitujen pinojen tihey on ke kimäärin pienempi kuin ko kemattomien pinojen. Yk ityi ten pinojen kohdalla muutok en uunta kuitenkin vaihteli. ud elleen pinoltujen pinojen tihey Ien uurempi vaihtelu ko kemaltorniin pinoihin verrattuna voitaneen panna pinoajien eiammattilai uuden tilille. K oivupaperipuiden minimiläpimitan olle sa 8 cm oli koskemaliomien paperipuupinojen pinotihey luku keskimäärin (ääriarvot ). Ke kimääräinen pinotihey luku oli ii tällöin n. 2 % pienempi kuin 2 minimiläpimitan olle a 0 cm. a taava Li ovat myö pinotih ysluvun ääriarvot hieman pienempiä. Minimiläpimitan olle a 8 cm pieneni ke kimääräinen pinotih ey luku uudelleen!atomi en johda ta vain hyvin vähän. udelleen pinottujen pinojen vaihteluväli oli kuitenkin selvä ti laajempi kuin ko kemattomien, nimittäin äidenkin lukujen kohdalla on joka tapauk e sa huomattavi a ellainen säännönmukai uus että ne ovat pienempiä kuin va Laavat ääriarvot mimmiläpimitan olle sa 0 cm. Koivupaperipuik i kelpaamattomi ta rungonosista ja 0 cm ohuemmista latvoisla tehtyjen kuorimattomien 2 m polttorankojen pinotihey luvuk i saatiin ko kemattomille pinoille ke kimäärin (ääriar vot ). udelleen pinottuj en pinojen t.ihe luku oli ke kimäärin (ääriaryot 0.66~ ) ii jonkin verran pienempi kuin ko kemallomien pinojen. Polttorangoille, jotka oli tehty paperipuurunkojen raakkio i ta ja 8 cm ohuemmi ta latvoi ta, tuli keskimääräiseksi pinotihey luvuk i (ääriarvot ). Koivupaperipuiden minimiläpimitan pienentäminen 0 cm: tä 8 cm :iin nä ttää ii pien ntäneen polttorankojen pinotihe ttä ke kimäärin n. l. % Ii suhteelli ti hieman vähemmän kuin it e päätavaralajin pinotihe ttä. udelleen pinottuj en rankapinojen ke kimääräi ek i pinotihe Ju, uk i aatiin Lä sä tapauk e (ääriarvol ). Kaiki a Lapauk i a on ii todettavi a ke kimääräi en pinolihe den pieneneminen ja pinotiheyden vaihtelu älin laajen minen uudell en pinoami n johda La. o, atko ilten edellä todetut lähinnä koivupap ripuiden minimiläpimitan tilill pantavat pinotihey erot merkit eviä vai onko niiden kaike La huolimatta kat ottava johtun en alunnai i ta i tä? Pinotih mittau Len tila tomalemaallinen kontrolli luottaa ainakin teoria a vaikeuk ia en, uok i että mittau kohteiden lukumäärä jää niiden uuren koon takia pien k i n t e illä oleva akin tapauk ku akin ta arar hmä alle kahdenk mmenen. Ke kivirhela_kelmien uorilta minen edell ttää yleen uurempaa Lapau L n lukumäärää multa ehkäpä tä tapauk oidaan antaa mittau k ikköj n ii pinojen ko lle niin uuri merkity että ke kivirhela kelmien peru t ella u kalletaan jotakin päätellä. Tämä edellyttää itä ttä mainil Kuva 2. Kuorimattomia 2.4metri_iä koivupaperipuita. Minimi läpimitta 8 cm. Pinotihey lul...u \ alok. K. Huttunen. Photo 2. narked 2.4metre irch pulpu:ood. Nfinimum diameter 8 cm. den3ity Photo y K. Huttunen.

3 Paikkakunta Locality Taulukko Tale Pinotihey mittaukset. Kuorimattomat 2.4 m koivupaperipuut. Minimiläpimitta 0 cm. ments. narked 2.4m. irch pulpwood. Minimum diameter 0 cm... lkkyj a, p k p. Pinon Pinon pölk ~ P. Po'lkk YJ a, Po m on or mon pt. k. ta mon k l/ 3 k k ki k ki tt avuus, 'YJen tl n:o kpl p "mor me~rin~c~ tu ~. e; pm3 vuus, km3 um er ~ maann, m Volume of Volume of o. umer of olts olts per Average Average. cu.m. piled height or l th.r ptle, cu.m. olts of ~ er:g 0 piled the pile pile, cm. ptle, cm. cu.m. (s) Pinotihey luku ikkala, Rutalahti a Kalho 2 a 3 a , a Metsäkylä a Ha.rtola 6 a H Heinola, Rautsalo Ko kenmylly Heinolan mlk. i\larjoni mi Heinolan mlk. Taipal Heinolan mlk. Huhda järvi 7 a a a a a ~~5~ jaala, 3 a Joutsa imaniemi Joutsa, ~ T ) y mä, Onkiniemi aikki Total l 8 ;! a = ko kematon pino ennen pölkkyjen mittau ta untauched pile efore measuring the olts = uud lleen pinottuna mittauksen jälkeen repiled after measuring Luja Ia kelmia vart n tarvittava hajonnan lukuan o Ii a Ia ketaan pinoj n kuutiomäärillä painottaen. Jo ku, itteli imm ain i n muodo tuvan im. kahd n pinokuuli metrin uurui i ta pinoi ta oli i pinojen lukumäärä aivan riittävä tilastomatemaatt' l n la kuj n uorittami ta ajat II n mutta pinokuutiomääri n mittaamin n oli i huomattav ti pävarm mmalla pohjalla kuin uur mpi n pinoj n oli ky ym rks Taulukon itlämä lapauk sa adaan ko k matt mi n inoj n pin tih lukuj n k kian on ke kivi.rheek i 0.004, joten ii 2.4 m kuorimattomien koivupaperipuiden ke kimääräinen pinotihey tulisi rninimilatvaläpirnitan oli a 0 cm py ymään kolminkertain k kivirhe n määrittärni rajoi sa Taulukon 2 e itlämä sä tapaukse sa on pinotihey lukujen k kiarvon ke kivirh ama kuin d Ui tapauk a li joten 2.4 m kuorirnattomien 8 m:n latvaläpimittaan aakka otettujen koi, upaperipuiden k kimääräin n pin tih y tuli i py ytt lemään rajoi _a Kumma kin tapauk toi en 3

4 Tale 2 Taulukko Pinotihey mittaukset. Kuorimattomat 2.4 m koivupaperipuut. ~linimiläpimitta 8 cm. meas urements. Una rked 2.4m. irch pulpwood. Minimum diam eter 8 cm. Paikkakunta Locality Pinon n:o Pölkkyjä, kpl No. Numer of olts Pölkkyjä, kpl/pm 3 Pinon korkeu s keski Pinon pi luu keski umer of olts per w.m. piled määrin, cm nääri n, crn Average height of pile, cm. Average length of pile, cm. Asikkala, Rutalahti a Kalho 2 a a 398 Le pala 4 a Metsäkylä 5 a P ohjola Pin on tilavuus, p m3 Pinon pölk. kyjen tilavuus km 3 Volum e of pile, cu.m. piled Volum e of olts of th e pile cu.m. (s) Pino tiheys luku l a a ! a D.ll l ~ ! a !0 69.6lO lla a H uhdasjärvi 3 a ! a l a ro ll.l , " o.t Heinoh, Raulsalo Kosken myll y ' )larjoniemi 9 ', : ~ tsa, ~ Joutsa, Uirnaruemi 7 a Nuoramoinen ys mä, Onkiniemi = = 8 ~ 9 a Kaikki a,_ Total,~;; 6 a Uimaniemi ysmä, koskematon pino ennen pölkkyjen mittausta untouched pile efore measuring th e olts uudelleen pinottuna mittatlk en jälkeen repiled after measuring ryhmän keskimääräinen pinotihey luku jäisi ky ymyk e sä olevan ryhmän pinotiheysluvun virherajojen ulkopuolelle, joten johtopäätök nä olisi, että ky eisten ryhmien ke kimääräisten pinotiheyslukuj en ero on merkit evä. J o taa lähd emme keskimääräi ten pino 4 0.6l tihey lukuj en erotuk en ke ki, irhee tä (0.04 ± 0.006), päädymme tulok een ettei k i ten lukujen eron merkitsev ttä voida pitää varma_ti todi tettuna mutta kuitenkin augen todeunäköi enä. P lttotankapinojen kohdalla o oitta, at va taavanlai

5 Tale 3 Taulukko Pinotiey mittauk e t. Kuorimaliomat 2 m koivupolttorangat. 0 cm ohuemmat latvat ja paperipuuksi kelpaamattomat rungon osat. ments. Pinon n:o Paikkakunta Locality ~ narked 2m. irchfuelwood. Tops thinner than JO cm and parts of stem not acceptale as pulpwood. Pölkkyjä kpl Pinon tilavuus, pm3 Pinon pölkkyjen tila\'uu_, km3 pile, cu.m.. piled Volume of olts of the pile cu.m. (s) Pölkkyjä, kplfpm3 Pinon korkeu ke ki Pinon pituus keski 'wner of olts per cu.m. piled määrin, c n näärin, crn Volu me of Average length of pile, cm. Average height of pile, cm. Pinotihey luku Jigure No. umer of olts Asikkala, Rutalaht i l a Kolho 2 a a 4 a a ;:> ~l etsäkylä 6 a 922 7a 828 He inola, Rautsalo 8 a Heinola n mlk, 9 a loa ~larjoniemi Heinola n mlk, Ko kenmylly h ~ Heino la n mlk, lla J aala, Huhda jär\'i 2 a Taipal 3 a a l..t J out~a, imaniem i ysmä, Nuoramoinen 5 ~ ysmä, Onkiniemi 6 a Kaikki Total t ke kivirh tarka t lut euraavaa. Taulukon 3 o oittama sa tapaukse a (koivupaperipuiden minimiläpimilta 0 cm) tuli i ke kimääräinen pinotihey py ytlelemään rajoi sa Va laaya ti py yi i kesk imääräinen pinotihey luku taulukon 4 o oittama a tapauk e a (koivu paj eri puiden minimiläp imitta 8 m) rajoissa Kummankin ryhmän pinotihe lukuj n k kiarvo jäi i toi en ryhmän pinotihe den Yirh rajoj n i äpu olelle, joten ke kimääräi ten pinotih y lukuj n roavuutta toi i taan ei voitai i pitää varmasti igrtifika tiivi ena. Erotu k kivirheineen on 0.00 ± o.oo. i ii ole ede kak inkertai en ke ki virheen ä uuruinen. P olttorankapinojen keskimääräisten pinotihey lukuj en eroavuu toi istaan kumma sakin tutkitu a tapauk es a näyttää ii huomattava ti kyseenalaisemmalta kuin va taaya koivupaperipuiden koh dalla todettu ero. Tähän riittänee elitykseksi se, että pak uj en rungonosien joutuminen paperipuik i kelpaamattomina polllorankojen joukkoon on paperipuiden minimiläpimila ta täy in riippumatonta ja attumanvarai ta ja että tällai ten pak ujen pölkkyjen määrä aallaa vaikuttaa pinotiheyt en. Kummallekin koivupaperipuuryhmälle saatujen ke k imääräi ten pinotihey lukuj en eron säännönmukai 5

6 Taulukko Tale 4 Pinotihey mittaukset. Kuorimattomat 2 m koivupolttorangat. 8 cm ohuemmat latvat ja paperipuuksi kelpaarnattomat rungonosat. ments. Una r~ed 2m. irchfuelwood. Tops thirtner than 8 cm and parts of stem not acceptale as pulpwood. sikkala, Rutalahti Kallio.\et äkylä Heinola, Raut alo Paikkakunta Locality Heinolan mlk. Ko kenmylly Marjoniemi Pinon n:o o. a 2 a 3 a 4 a 5 a 6 a 7 a 8 a 9 a Pölkkyjä, kpl Ltmer of olts ; ' Pölkkyjä, Pinon kor Pinon pikplfpm3 keu keski tuu keski Nu.mer of määrin, cm määrin cm olts per Average Average cu.m. piled height of length of pile, cm. pile, cm Q Pinon Pinon pölktilavuus, kyjen tilapms vuus km3 Volume of Volum e of pile, cu.m. olts of piled the pile cu.m. (s) Pinotiheysluku a lla ' Huhdasjärvi 2 a l3a Huhdasjäni :l 4 a ~ 5 a : Joutsa, 6 a Uimaniemi , Jout a, 7 a irnaniemi y mä, 8 a Nuoramoinen ysmä, 9 a Onkiniemi :) Kaikki Total a = koskematon pino ennen pölkkyjen mittausta untouched pile efore measuring the olts h = uudelleen pinottuna mittauksen jälkeen repiled after measuring uutta o oittaa o altaan sekin, että kahde atoi ta rnittau kohtee a ko kemallomien pinoj n pinotiheyk ien ero on aman uuntainen ja vain kahde a tapauk e sa on todettu 8 cm :iin otettuj en koivupaperipuiden pinotihey uuremmak i kuin sama ta leimiko ta peräi in ole ien 0 cm :iin saakka otettuj en koivupaperipuid n pinotihe r matööriyoimin uud lleen pinottuj en pinojen osalta on todettavi tä kohden nemmän vaihtelua. Ko kemattomille rankapinoill on aatu kymmene ä tapauk aman uuntain n pinotih ro kuin 6

7 Taulukko Tale 5 Pinotihey luvun ja pinokuutiometriin menevän kappalemäärän välinen Tijppuvuu. Correlation etween the pile a nd numer of olts in a piled cuic metre. Koivupaperi puiden minimilatvaläpi mi tta, cm 2.4 m koivupaperipuut 2.4 m. irch pulpwood Bolts per cu.m. piled 82 7 kplfpm 3 03 Minimum top diameter of irchpulpwood, cm. Ke kimääräinen pi.notihey luku Average pile m koivupolttorangat 2m. irchfuelwood kplfpm Ku va 3. Kuorimaliomia 2metri iä polttorankoja. Paperipuiksi kelpaama lioma t rungonosa t ja 0 cm ohuemmat latvat. Pinotihey luku Valok. K. Huttunen. Photo 3. Unarked 2 metre fuelwood. Parts of stem not acceptale as pulpwood and tops thinner than JO C'Tl. figu re Photo y K. Huttunen. Bolts per cu.m. piled Keskimääräinen pinotihey luku Average pile kaikille pinoille ke kimäärin ja neljä sä tapauk e a Utmnaltaan päinvastainen. Taulukkoihin l, 2, 3 ja 4 isält ien tie tojen peru te lla voidaan myö tutkia onko pölkk jen ke kimää räi ellä pak uud ella ollu t vaikutu ta pinotiheyteen. T auluko a 5 on e itetty k e kimääräi et pinotihe lu vut tietyille pölkynpak uu lu okille, joid en Iu okitteluperu Leena on käytetty pinokuutiom triin menevää kappalemäärää. Pinotihey näyttää m elko säännölli e ti pienene ä n pinokuutiometriin m enevän kappalemäärän ka vae a. amanlainen uunta on koi upaperipuiden o alta to dettu aikai emminkin (Met "tehon julkai u n :o 39). ynä on, että erityi e ti lehlipui ta puheen ollen ohui a pölkyi ä on enemmän epä "ännölli yk iä kuin pak ummi sa pölk i sä. Tarka teltakoon vielä lopuk i, onko ainei ton peru Leella todettavi a minkäänlai ia vihjeitä metsänhoidolli Len toimenpiteiden mahd olli e ta vaikutuk e ta koi utavaran pino tihe teen. Tutkimu leimikoita valillae a Kuva 4. Kuori maliomia 2metrisiä polt torankoja. Paperipuik i kelpaamattoma t rungonosat ja 8 cm ohuemmat lat vat. Pinotihey luku alok. K. Huttunen. Photo 4. narked 2metre fuelu:ood. Parts of stem not accepta le as pulpwood and taps thinn er than 8 cm Photo y K. Huttun en. Taulukko Tal e 6 Hoidetui ta ja hoitamattorni ta metsiköi lä peräi in olevien koivupaperipuiden ja polttorankojen pinotih ys. of irch pulpwood and irchfuelwood from tended and untended stands. Koiv upaperipuiden ffijdiml latvaläpim itta, cm Ta va r al aji Kind of tim e r Hoidetut metsiköt Tended stands Pinotih ysluku Minimum top di.a.meter of irchpulpwood, cm. 00. Polttoranga t.. Fuelwood oo oo oo o o o o o o. o o.... oo Bolts per cu. m. piled Untended stands kplfpm 3 den.sity figu re Koi vupaperipuut Birch pulpwood Hoitamattoma t metsiköt Pinotihey luku kplfpm 3 Bolts per cu. m. piled Total average Pino tiheysluku kplfp m3 Bolts per cu. m. piled Kaikki k kimäärin

8 laadittiin kuvau ky eisen met ikön luonteesta ja metsikös ä aikaisemmin uoritetuista toimenpiteistä. Kolme a tapauk essa (HartolaJKalho, Heinolan mlk.j Marjoniemi ja Heinolan mlk.j) todettiin, että koeleimikok i valittua metsikköä oli aikai emmin käsitelty metsänhoidolli iksi kat ottavin hakkuin. Muis a tapauk i a leimikot olivat hoitamattomia tai har intahakkuin käsiteltyjä. Tauluko a 6 on lask ttu keskimääräi et pinotihey, luvut näille kummallekin ryhmälle ja e itetty myö pinokuutiometriin keskimäärin mennyt kappalemäärä kus akin tapauk e sa, koska e taulukon 5 mukaan näyttää vaikuttavan pinotiheyteeen. Pinotihey näyttää ii olevan hoidetuista met iköi tä peräi in olevilla koivupaperipuilla ja polttorangoilla ke kimääräi tä parempi. Myös kappaleluku pinokuutiometriä kohti on ollut hoidettujen metsikköjen ko hdalla pienempi kuin h oitamaltomien, mutta erot eivä t ole rankojen jälkimmäistä ryhmää ehkä lukuun ottamatta niin suuria, että pinotiheyden paremmuu s elittyisi pelkä tään en perusteella. T oisaalta aattaa myö pienempi kappaleluku pinokuutiometriä kohti olla metsänhoidollisten toimenpiteid en seurau. Tiivi telmä Kuorima ttomien 2.4 m, melko korkeat laatuvaatimuk et (ks. s. l) täyttävien koivupaperipuiden ke kimääräisek i pinotiheysluvuk i aatiin minimilatvaläpimitan olle sa 0 cm 0.68 ja minimilat, aläpimitan olle sa 8 cm K umpaankin läpimittaan aakka vai D en ity Mea urement of narked 2.4Metr Birch Pulpwood and narked 2Metr e B irch Fuelwood mi tetut paperipuuerät olivat peräisin amoi ta, mahdolli imman tasarakenteisista leimikoista. Kun aikaisemmi sa tutkimuksi on aatu 2 m, ii edellä mainittua lyhyempien, mutta laatm aatimuksiltaan epämääräi ten kuorimattomien koi\ upaperipuiden pinotihey luvuksi pyöri tettynä 0.63, voidaan todeta laatm aatimu ten täsmentämi en nähtävä ti en i ija sa mutkai uuden ja lenkouden uurinta allittua määrää ko ke, ien mainintojen,aikuttaneen pinotiheyteen angen ed ul!isesti. Pölkkyjen keskipak uuden pienentye ä ts. pinokuutiometri in menevän kappalemäärän kasvae a pinotiheys näyttää melko eivä ti pienenevän. aman uuntaiseen tulok een on koi, upaperipuiden osalta tultu aikai emminkin. :\let änhoidollise ti käsitellyi tä metsiköistä peräi in o]e, ien koivupaperipuiden pinotiheys todettiin jonkin, erran paremmak i kuin hoitamattomi ta metsiköi tä peräisin olevan ta\ aran pinotiheys. Kuitenkin on otetta\'a huomioon se mahdolli uus, että tä ä kohden todettu ero on saattanut johtua muistakin yi tä. Koi, upaperipuiden teon yhteydessä, almi tettiin niiden minimiläpimittaa ohuemmat latvat ja paperipuiksi kelpaamaliomat rungono at 2 m kuorimattomik i polttorangoiksi. \'iimeksi mainittujen keskimääräi eksi pinotihey lm uksi saatiin koi, upaperipuiden minimiläpimitan ollessa 0 cm ja koivupaperipuiden minimiläpimitan olle sa 8 cm Todetun eron merkitse\)~' ei ole yhtä ilmeinen kuin paperipui ta puheen ollen. Pölkk}ien keskimäär:iisen koon ja aikai mmin uoritettujen metsänhoidollisten toimen piteiden, aikutu pinotiheyteen todettiin ~amansuunt isck i kuin koinpaperipuiden kohdalla. pile vo/umes d once again.. lout 20 per cent of the lo!{ of each group of timer u ere mea ured. the diameler taken at thp utt end of the log. its cenlre and at the top in lwo directions at right angles lo one another. The /o vo/ume u a calculated from imp on's formula (also called Sewlon's or R icke's formula) MMARY whiclt f{ives a fairly accurate idea of the real volume. The volume lt is still only fairly recently that irch pulpwood egan to e of the same timer lots tcas also calculated merely on the asis used in Finland, which explains why the quality requirements of centre diameter. This "'ave a correction coefficient with the aid for this kind of timer have een amiguous until today. Th e of which the centre diameter t olume can e converted into the general rule has een that irch pulpwood must meet the same correct volume. The ~olume of the rest of the logs was then calrequirements as softwood pulpwood, i.e. the logs must e cut culated from the centre diameter alone. vertically. carefully lopped ancl e free f rom decay. As the u e of Tales and 4 on pp. 36 shou the meawring results. Tht' irch pulpu oocl has increasecl, other factors such as the crookedness average pile of unarked 2.4melre irch pu/pwood ancl curviness of irch logs are now taken into consideration and ( the ratio etween solid cuic t o/ume and pi/ed cuic volume) the quality requirements are given more precise formulation. On e wa 0.68J for JO cm minimum diarneler and for 8 cm miniof the twodworking companies of outhem Finland {Tampella) mum diameter. tatisticomathematica/ conlrol showed the difhas egun to insist that the crookednes of irch pulpwood e a ference etween these s to e significanl. The s refer to maximum of 8 cm in the lateral direction of the log. This means storage pi/es efore they u ere dismantled. Repi/ed /og y log that if the log is placed on an even ase with its most concave after measuring, the piles u ere someu hat less den e. The average side dotonu:ards, the gap etween the ase and the side of the pile for unarked 2metre fueltwod tca when log may e 8 cm at the most {see the picture elow}. the minimum diameler of irch pulpwood u a JO cm and l t seemed ovious that such a requirement improved the pile when the minimum diameter of irch pulpu ood tms 8 cm. Accord of irch pulpzz ood. ancl hence the results of earlier ing to the standard error calcu/ation. the significance of the difments can no longer e usecl. Metsiiteho, the Forest Work tudies ference etween th ese is not a grt>at a eltceen the corection of the Central Association of Finnish Woodworking l n re ponding s for irch pulpu ood. ut it i net ertheless produstries, therefore carriecl out new rneasurernents at th e instigation ale. The reduction in the minimum diamelu of irch pulpu ood of the mall izecl Timer R esearch Commis ion (an estalish thus seems to haue decreased s/ightly the pi/e of oth irch ment supported y tate funds for the furthering of the use of pulpwood andfuelwood. smallsi;;ed timer ). lt was decicled at the sam e time to study As previous investigations (.\letsiiteho Pulication So. 39) whether the minimum diameter (J O ancl 8 cm) affects the pile gave 0.63 as the pile in round fi ures of unarked clensity of irch pulpwoocl and fuelwoocl preparecl from tops 2melre irch pulpwood of amiguous quality requirements, the thinner than the minimum cliameter and from other parts of the requirements Jor log straightness clearly had a t ery favourale stem not acceptale as pulpwood. This time the investigation was effect on pile. concemed tt ith 2.4metre irch pulpwood and 2metre fuelwood. Tale 5, p. 7. hotcs that the increase in the numer of /ogs in The materia[ was collected frorn outhem Finland, from areas a piled cu.m.. i.e. the decrea e in /o thickness. diminished the north of the town of Lahti. The procedure oserved was as follows: pile. This is due chie{ly to the greater numer of irregularihalf of the irch pulptwod stands marked for the inve tigation tie in sma/ than in large lops. u ere prepareclup to a top cliarneter of JO cm, the other half up to Tale 6 on p. 7 shou s that the pile dt'nsily of piled irch d eriving a top diameter of 8 cm. Parts of the stern not acceptale as pulp from silviculturalil tended tands is omerchat etter Ihan the twod tt ere prepared in oth cases as fuelwoocl. pile densil of piied irch from rmlf>nded stands. according lo The tirner was haulecl in the u inter alongside the motor road th e materia/ used here. Logs from tended stands u ere slightly and the ments made in the summer (year J959). Th e pile thicker on an atwage than logs from untended slands. ut the volurnes tcere firs t d, the piles were then dismantled and differences were no/ great enough to accounl in themseh e for the logs cl one y one. The logs were finally pi/ed and the the pile deir ity dijferences estahlished. OY TILG MANN AB