Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys

Transkriptio

1 ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA ALUEEN MAISEMASELVITYS Liite 1 Sipoon kunta Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys 1

2 Sisällys Johdanto... 3 Selvitysalue... 3 Maisemarakenne... 3 Vedet ja vedenjakajat... 4 Maaperä, topografia ja pienilmasto... 4 Maiseman erityispiirteet... 6 Maisemakuva... 8 Yhteenveto ja suositukset

3 Johdanto Eriksnäsin osayleiskaavaa alueen rajausta muutettiin kunnann aloitteesta Alueeseen lisättiin kaava alueen luoteisosaan Porvoon moottoritien eteläpuoleinen alue. Selvitysalue Selvitysaluee sijaitsee Sipoonlahden itärannalla, i rajautuen pohjoisessa Porvoonväylään ja idässä Eriksnäsintiehen. Etelässä alue yhdistyy Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvitysalueeseen Apajatien kohdalla. Alueen laajuus on n. 17 ha. Selvitys täydentää Eriksson Arkkitehdit Oy:n laatimaa maisemaselvitystää Eriksnäsin osayleiskaava alueeseen lisätyn alueen osalta. Selvitys toimii Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen liitteenä. Selvityksen ovat laatineet arkkitehtii Eveliina Harsia ja maisema arkkitehti Sirkku Huisko Sipoon kunnasta. Selvityksessä täydennetään tarvittavilta osin maisemaselvityksen liitekarttoja ja kootaan lisäalueen osalta maankäytönn suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihisto orialliset lähtökohdat ja reunaehdot. r Selvitysalueeseen liittyyy paljon taustatietoa, joka on käsitelty Eriksson Arkkitehtien laatimassa Eriksnäsin osa yleiskaava alueen maisemaselvityksessä. Kaava alueeseen lisätylle alueelle laadittiin erillinen luontoselvitys kesällä Selvityksen laati Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus. Maisemarakenne Alue rajautuu lännessä Sipoonlahteen. Maiseman perusrakenne syntyy kallioselänteistä alavan rantavyöhykkeen työntyessä selänteiden lomaan. Selänteet ovat paikoinn jyrkkäreunaisia erityisesti Sipoonlahden rannalla Aspuddenin niemellä. Rantavyöhykkeellä alueilla on pieniä peltotilkkuja. 3

4 Alueen korkeimmat kohdat nousevat n. 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Rakennettuja alueita on Getnäsintien varrella selvitysalueen pohjoisreunalla ja Apajatien varrella eteläreunalla sekä näiltää työntyvien pikkuteidenn varsilla alueen keskiosissa. Rakentaminen sijoittuu selänteidenn reunoille, loivemmille rinteen osille. Kuva. Maisemarakenne. Vedet ja vedenjakajat Selvitysalueella pintavedet laskevat Sipoonlahteen. Vedenjakajina toimivat moreeni ja kallioselänteet, jotka jakavat rannan laaksomaisiin osiin. Getnäsin ja Aspuddeninn väliin jääviin lahdelmiinn on muodostunut ruovikoituneita kosteikoita. Selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. Selvitysalueen lähin pohjavesialue on Hangelby, joka kuuluu alueluokkaan II, vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin. Maaperä, topografia ja pienilma asto Selvitysaluee muodostaaa kallioisten mäkien reunustaman poukaman Sipoonlahden rannalle. Mäkien pintamaakerros on hyvin ohut ja avokallioita onn runsaasti. Mäkien väliinn jäävillä alavilla alueilla maaperä on 4

5 yleensä savea. Laaksopainanteisiin on myös muodostunut kosteikoita. Aspuddenin A luoteis ja itäpuolella on laajempi moreenialue. Kuva. Maaperä. Kuvan pohjana on käytetty GTK:n karttapalvelua ( Rantavyöhykkeen alavat alueet ovatt GTK:n maaperän rakennettavuus kartan mukaan keskinkertaisia rakentamisalueita. Hyviä rakentamisalueita maaperän kannalta ovat selänteet ja Aspuddenin luoteispuolella oleva alue. Pienilmastollisesti kylmiä alueita on selänteidenn luoteeseen ja pohjoiseen suuntautuvilla rinteillä. Kylmäilmajärviä alueellee tuskin muodostuu sillä kylmä ilma päässee valumaan laaksomaisia alavia alueita pitkin vapaasti Sipoonlahteen. 5

6 Kuva. Ote Alueet ja kohteet kartasta, Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja rakennusperintöselvitys (2006). 6 Kuva. Rakentamisen kannalta epäedulliset alueet, kalliot ja kylmät luoteis ja pohjoisrinteet. Maiseman erityispiirteet Sipoonlahden kulttuurimaisema jätettiin pois valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen nventoinnista vuona Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus rajautuu nykyisin Porvoonväylän pohjoispuolelle. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö kohdetta. ja rakennusperintöselvityksessä (2006) alueelle on merkitty kaksi

7 Aspudden Kesähuvila 1900 luvun alusta. Huvila on tyyliltään klassistinen, mahdollisesti vanhemmasta rakennuksesta uudistettu. Muodostaa hienon kohteen yhdessää vanhemman, 1870 luvulta peräisin olevan ulkorakennuksen kanssa. Kohteen arvioitu valmistumisaika 1920 ja Rakennusaikansa hyvä edustaja, rakennushistorialliset arvot, ympäristöään rikastuttava, maiseman kannalta tärkeä. Arvoluokka 1. Kuvat. Aspudden Vestanhag Rannikon tila 1800 luvun lopulta. Arvioitu valmistumisaika Maisemallisesti erittäin kaunis pienympäristö, joka on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Laajahko kiinteistö, jossa perinteinen päärakennus, rantaan viettävät pellot, verkkoj3n kuivausteline eet, pienemp asuinrakennus vuodelta 1910 sekä uusi päärakennus 1950 luvulta. Rakennustyyppinsä hyvä edustaja, rakennushistr torialliset arvot, paikallishistorialliset t arvot, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, t maiseman kannalta tärkeä. Arvoluokka A 1.. Kuvat. Vestanhag. Selvitysalueelta ei ole löydetty muinaisjäännöksiä. Alue on ollut mukanaa 2007 Museovirastoninventoinnissa. Luonnonympäristön erityispiirteet on selvitetty täydentävässä luontoselvityksessä Luontoselvitys Sipoon Eriksnäsin osayleiskaava alueelle (Tmi Ekologinen ympäristökartoitus, 2011). 2 7

8 Kuva. Merkittävät rakennus ja luontokohteet sekä maisemallisesti arvokkaat pelto ym. avoimet alueet sekä näkymät. Luontokohteiden tarkemmat kuvaukset luontoselvityksessä Luontoselvitys Sipoon Eriksnäsin osayleiskaava alueelle (Tmi Ekologinen ympäristökartoitus, 2011). Maisemakuva Alueen maisemakuva poikkeaa osayleiskaava alueen muiden osien maisemakuvasta. Moottoritien eteläpuolella Sipoonlahti jatkuu vielä hetken suistomaisena alueena muuttuen Aspuddenin kohdalla kapeaksi ja jylhemmäksi vuonomaisemaksi. Niemenä Sipoonlahteen työntyvä Asphudden on tarkastelualueen selänteistä maisemallisesti hallitsevin. Selvitysaluee sijaitsee Sipoonlahden rannalla paikalla, jossa Sipoonjoen suisto muuttuu Sipoonlahden vuonomaisemaksi. Maisematila on hyvin vahva ja alueellisesti merkittävä solmukohta paitsi moottoritien tiemaisemassa myös luonnonmaisemassa. Maisematilan vahvoista ominaispiirteistää johtuen jopa moottoritie ja Sipoonlahden moottoritiesilta ovat sille alisteisia, ja muodostavat yllättävän vähäisesti maisemakuvaa häiritsevän tekijän Yhteenveto ja suositukset Alavat ranta alueet ovat rakennettavuudeltaan huonoja maaperän ja moottoritien meluhaittojen vuoksi. Poukaman pohjois ja keskiosien moreeni ja kallioselänteett ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia niin maisemallisesti kuin maaperän ja ilmaston puolesta. Nämä alueet ovat jo jokseenkinn rakentamiskäytössä. Rakentamatta suositellaan jätettäväksi Aspuddenin metsäinen niemi. 8

9 Alueelle rakentamista suunniteltaessa tarkemmin tulee tutkia moottoritien aiheuttamia meluhäiriöitä ja niiden torjuntaa. Alueen rakentamisella ja muutoksilla on erityinen merkitys moottoritien n tiemaisemassa. Moottoritiesillasta sekä tilaa rajaavasta Aspuddenin niemestä johtuen rakentamisella on vaikutusta lähinnä lähimaisemassa. Siksi Sipoonlahden suisto kuin varsinainen Sipoonlahtikin eivät merkittävästi häiriinny alueella tehtävistä muutoksista. Maisemallisena porttina alueella on merkitystä saavuttaessa lännestä Söderkullaan ja toisaalta poistuttaessa kohti länttä. Joka tapauksessa moottoritien kupeessa tehtävät muutokset vaikuttavat moottoritien käyttäjien mielikuvaann koko Söderkullan alueesta ja alueenn käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota. Luonnonympäristöltään ja rakennusperinnöltään merkittävät kohteet tulee huomioida toteutussuunnittelussa ja toteutuksessa siten, että niiden ominaispiirteet ja arvot säilyvät mahdollisimman pitkälle alkuperäisen kaltaisina. Kuva. Suositukset. Yhteenveto rakentamisen vaikutuksista maisemaan. 9